Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015
Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien seuranta Käytetyt menetelmät Tulokset Arvioitu ravinnekuormitus Kuormituksen jakautuminen Kuormitustason kehitys Pääpaino fosforikuormituksella Tulevaisuuden näkymät
Taustaa Uusimman (v. 2013) ekologisen tilan luokittelun mukaan Vesijärvi fosforin osalta rehevöitynyt järvi Tila tyydyttävä Tavoitteena hyvä ekologinen tila Edellyttää ulkoisen kuormituksen vähentämistä Jo toteutettuja toimenpiteitä paljon esim. kosteikot ja laskeutusaltaat Kuormitusarviointi auttaa kohdentamisessa Lisäsovelluksia: Ravinnetaselaskenta Toimenpiteiden mitoitus Toimivuuden seuranta Purailanviepän suu ennen laskeutusallasketjun rakentamista ja valmis kokonaisuus syksyllä 2007. Kuvat: LSYP
Lasku-uomien seuranta Osa Vesijärviohjelmaa Yhteensä 29 lasku-uomaa 2008-2015 Kattavuus n. 71 % Vesijärven yläpuolisesta valuma-alueesta Suurin osa valuma-alueista metsävaltaisia Näytteet 2-4 kertaa vuodessa Keskimääräinen valuma-aluekoko 934 ha Myllyoja 3 210 ha Haritunjoki 5 750 ha Osaa lasku-uomista seurattu myös Vesijärvi II projektin aikana Hammonjoki 4 240 ha
Ravinnekuormitusten arviointi Lasku-uomista mitatuissa ravinnepitoisuuksissa paljon vaihtelua Ilmasto-olot Maankäyttö Kuormitusarviointi keskimääräisten ravinnepitoisuuksien ja laskennallisen valunnan avulla Maankäytön analyysi Erikseen: Lahden hulevedet ja ilmaperäinen laskeuma Tulokset kuvaavat pitkäaikaista kuormitustasoa! mg TN / l mg TP / l 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00
Kuormitusarvioinnin tulokset 349 700 kg N/a 11 640 kg P/a 7,8 kg N/ha/a 0,25 kg P/ha/a Keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (kg/ha/a) Fosfori Typpi Luonnonhuuhtouma 0,05 1,30 Maatalousalueet 1,10 15,00 Metsätalousalueet 0,47 5,80 Tattari ym. (2015) & Launiainen ym. (2014) Ulkoinen kuormitus yhteensä Keskimääräinen pinta-alapainotettu kuormitus laskuuomille
Kokonaisfosforikuormituksen jakautuminen 2 130 kg P/a Tarkkailun ulkopuolinen alue 2 450 kg P/a Ilmaperäinen laskeuma Myllyoja 780 kg P/a Haritunjoki 1420 kg P/a 11 640 kg P/a Tarkkaillut lasku-uomat 5 530 kg P/a Hammonjoki 500 kg P/a Lahden hulevedet 1 525 kg P/a
Fosforikuormitus lasku-uomittain 1600 1400 1200 Fosfori kg/a 1000 800 600 400 200 0
Fosforin ominaiskuormitusluvut 0,60 0,50 Fosfori kg/ha/a 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00
Kuormitustason kehitys 1/2 Arvio vuodelta 2010 (Autio ja Malin) 12 970 kg P/a 360 200 kg N/a Muutos -11 % (fosfori) ja -3 % (typpi) Perustana Vesijärvi II projektin aikainen seuranta 2002-2005 täydennettynä laskeumamittauksilla ja hulevesimallinnuksilla Lasku-uomista suoraan vertailukelpoisia 11 Ominaiskuormitusarvot laskeneet fosforin osalta 9 ja typen osalta 5 uomalla Keskimääräinen muutos fosforille -24 % ja typelle +4,4 % Joutjoella Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvedet laimentaneet ravinnepitoisuuksia Vuonna 2014 jäähdytysvesiä noin 74,6 milj. m 3 Otettu huomioon kokonaiskuormitusta laskettaessa
Kuormitustason kehitys 2/2 Haritunjoen ravinnekuormitus kasvanut vastoin yleistä trendiä Toteutettu peruskuivatushanke nostanut ravinnepitoisuuksia väliaikaisesti Mittausaineisto ei mahdollista eri päästölähteiden kuormitustasojen kehityksen suoraa arviointia Maataloudessa vaikuttaneet Muuttuneet tuotantokäytännöt Mineraalilannoituksen vähentyminen Suojavyöhykkeiden perustaminen Kg/ha Maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla kuvattuna 94 28,6 72 12,3 1990 1995-1999 2000-2006 2007-2012 Typpi Fosfori 57 7,1 (Aakkula ym. 2014) 47 2,9
Tulevaisuuden näkymät Kuormituksen vähentäminen tarpeen Vesijärven tilan kohentamiseksi Ulkoinen kuormitus ruokkii osaltaan sisäisiä kuormitusprosesseja Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi edellytettävän kuormitustason määrittäminen on haastavaa arviointiin liittyvästä epävarmuudesta johtuen Fosforille vähennystarve 8 35 % nykytasosta käytetyistä lähtötiedoista riippuen Maatalouden ympäristötukijärjestelmän tukikaudella 2014 2020 lannoitukseen käytetyn fosforin määrä tulee keskimäärin laskemaan mm. vihreiden viljavuusluokkien kiristyneet lannoitusrajat Vähentämisvaraa lannoituksen suhteen kuitenkin rajoitetusti Muiden tuotantokäytäntöjen merkitys korostuu Suojavyöhyke Myllyojan valuma-alueella. Kuva: Hanna Eskola
Keinoja kuormitustason vähentämiseen Maa- ja metsätaloudessa vähemmän kuormittavien tuotantomenetelmien käyttö ja kehittäminen mm. maanmuokkauksen keventäminen, suojavyöhykkeet Maataloudessa ympäristötukijärjestelmä ohjaa Metsätaloudessa menetelmät pääosin samoja Haja-asutusalueilla harmaiden vesien käsittelyn tehostaminen Jo pienillä toimenpiteillä mahdollista saada aikaan parannuksia Hulevesien hallinnan tehostaminen kaupunkialueilla Erityisesti rakennettavat alueet Veden kierron luonnonmukaistaminen imeyttämällä ja viivyttämällä Valuma-aluekohtaiset toimenpiteet tarvittaessa mm. kosteikot, laskeutusaltaat
Yhteenveto Keskimääräinen ravinnekuormitustaso laskenut edellisestä havaintojaksosta 2002-2005 Maatalous perinteisesti suurin kuormittaja; ravinnekuormituspotentiaalin lasku ollut siellä merkittävä Seurannan kehittämismahdollisuuksia seuraavalla havaintojaksolla mm. näytemäärien kasvattaminen sekä tarkemmat lasku-uomakohtaiset tarkastelut Vähennystarve fosforin osalta noin 8-35 % Vuosivaihtelu ravinnehuuhtoumissa suurta Ulkoista kuormitusta tulisi yhä pyrkiä vähentämään
KIITOS MIELENKIINNOSTA! Järveläinen, J., Malin, I., Mäyränpää, R., Kotakorpi, M. & Kuparinen, M. 2015. Vesijärveen laskuuomien kautta tuleva ravinnekuormitus ja sen vähentämismahdollisuudet. Lahden kaupunki,. Juhani Järveläinen (juhani.jarvelainen@lahti.fi; +358 50 559 4083) Lähteet AAKKULA, J. & LEPPÄNEN, J. (Toim.) 2014. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3): loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3: Maa- ja metsätalousministeriö. 265 s. AUTIO, M. ja MALIN, I. 2010. Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus. Lahden kaupunki,. 11 s. KETO, J. 2008. Vesijärvi II projekti 2002 2007, loppuraportti. Lahden kaupunki,. 40 s. + liitteet. LAUNIAINEN, S., SARKKOLA, S., LAURÉN, A., PUUSTINEN, M., TATTARI, S., MATTSSON, T., PIIRAINEN, S., HEINONEN, J., ALAKUKKU L. & FINÉR, L. 2014. KUSTAA työkalu valuma-alueen vesistökuormituksen laskentaan. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2014. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsinki. 55 s. TATTARI, S., PUUSTINEN, M., KOSKIAHO, J. RÖMAN, E. & RIIHIMÄKI, J. 2015. Valuma-alueen eri lähteistä tulevan vesistökuormituksen arviointi ja vähentämismahdollisuudet. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsinki. 54 s.