KIRJALLINEN KYSYMYS 1146/2013 vp Vihreän aallon käyttö päästöjen vähentämiseksi ja liikenteen sujuvoittamiseksi Eduskunnan puhemiehelle Liikennevalot on monin paikoin säädetty siten, että kulkuvälineet joutuvat pysähtymään lähes jokaisessa valoristeyksessä punaisiin valoihin. Ilmiö on niin selvä, että se ei voi olla sattuman aiheuttamaa. Tästä seuraa valtava lisäys päästöihin, kun sujuvan liikkumisen sijasta joudutaan toistuvasti jarruttamaan, seisomaan tyhjäkäynnillä ja taas kaasuttamaan liikkeelle. Tiettävästi tämän vallitsevan järjestelyn päästövaikutuksia ei ole tutkittu, mutta kun Suomi on sopimuksilla sitoutunut päästövähennyksiin ja -rajoituksiin, on tilanne suorassa ristiriidassa sen kanssa, mihin on pyritty maailmanlaajuisesti. Vaihtoehtona voisi olla "vihreä aalto", jonka turvin erityisesti pääväylillä kulkuvälineet tekisivät pitkiä vetoja ilman aikaa vieviä ja saastuttavia pysähdyksiä. Kehittyneiden tietokoneiden aikana tällainen järjestely pitäisi olla helppo toteuttaa. Erityisesti voitaisiin puuttua hyvin vähäisen tai olemattoman poikkikatujen ja -teiden liikenteen ohjaamiseen siihen suuntaan, että se ei häiritsisi pääväylien liikenteen sujuvuutta. Mallia voisi ottaa suurista metropoleista, joissa liikenteen sujuvuus on aivan eri luokkaa kuin meillä. Nykytila on vaarallinen monella tavalla. Pääväylillä on havaittu, että jopa joukkoliikennevälineet kiihdyttävät ylinopeuteen ehtiäkseen liikennevaloista ennen kuin valot muuttuvat punaisiksi. Tämä on luonnollisesti erittäin vaarallista jalankulkijoille. On väitetty, että vihreistä valoista kyllä ehtii nopeusrajoitusten 40 ja 50 km/h alueilla, kun ajaa nopeudella 80 km/h. Tämän ovat liikenneturvallisuutta vaarantavat kaahaajat huomanneet. Kun tarkasti nopeusrajoituksista kiinni pitävät autoilijat joutuvat jatkuvasti ja toistuvasti nöyrtymään "punaisen aallon" edessä, herättää se kaahareissa ärtymystä. Hermostuneet ja ärtyneet autoilijat ovat rattijuoppojen ja kortitta ajavien jälkeen vaarallisin ryhmä liikenteessä. Nykyinen käytäntö tuhlaa ihmisten aikaa sekä polttoaineisiin kuluvaa rahaa, joka muuten olisi kotitalouksien ostovoiman lisäyksenä käytössä yhteiskunnassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voiko valtio edistää nykyistä paremmin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta liikennevalojen vihreällä aallolla ja kuinka paljon päästöjä voidaan vähentää vihreää aaltoa hyödyntämällä? Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013 Mikko Alatalo /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Alatalon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1146/2013 vp: Voiko valtio edistää nykyistä paremmin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta liikennevalojen vihreällä aallolla ja kuinka paljon päästöjä voidaan vähentää vihreää aaltoa hyödyntämällä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikennevalo-ohjausta käytetään liikenteen ohjaamiseen. Sen päätavoitteet ovat liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Liikennevaloja käytetään tavallisesti risteyksissä, mutta usein muuallakin esimerkiksi mahdollistamaan jalankulkijoille turvallinen tien ylitys. Liikennevalot ovat myös liikenteen hallinnan apuväline, sillä niillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikennemääriin, ajonopeuksiin ja liikkujien reitinvalintaan. Vihreä aalto liikennevaloissa tarkoittaa peräkkäisten liikennevalojen tahdistamista siten, että aallon suunnassa liikenne pääsee tavoitenopeudella etenemään risteyksestä toiseen ilman pysähdyksiä. Kaksisuuntaisella kadulla vihreä aalto molempiin suuntiin on mahdollinen vain silloin, kun liikennevalojen kiertoaika, liikenteen ajonopeus ja liikennevaloristeysten välimatkat ovat sopivat. Alueellisessa ohjauksessa alueen monet liikennevalot on ohjattu toimimaan siten, että yksittäisen liittymän valojen toimintaan vaikuttaa muiden lähialueen valojen toiminta. Linkityksessä liikennevalot toimivat periaatteessa itsenäisesti, mutta ne ottavat vastaan tietoja seuraavasta tai edellisestä valo-ohjatusta risteyksestä. Joukkoliikenne-etuus on liikennevaloihin ohjelmoitu ohjaustapa, joka suosii joukkoliikennettä eli raitiovaunuja ja busseja. Kehittyneimmissä joukkoliikenne-etuusjärjestelmissä (kuten Helsingissä) joukkoliikennevälineille annetaan etuus vain tarvittaessa. Joukkoliikenne-etuus vaikuttaa vain joukkoliikennevälineen lähestyessä risteystä. Lähestyminen tunnistetaan liikennevaloihin liitetyillä ilmaisimilla. Tunnistus voidaan tehdä myös satelliittipaikannuksella. Liikennevaloihin, joissa on etuudet, asennetaan yleensä LEDvalopilkku punaisen opastimen alanurkkaan. Valopilkku kertoo järjestelmän vastaanottaneen bussin tai raitiovaunun lähettämän ilmaisun. Helsingin ydinkeskustan katuverkolle vihreiden aaltojen rakentaminen on haastavaa ja usein teoriassakin mahdotonta. Mechelininkadun vihreä aalto on kuitenkin tunnustuksia kerännyt insinöörisaavutus. Joukkoliikenne-etuuksien lisääntyminen pienentää vihreän aallon suunnittelumahdollisuuksia entisestään. Helsingin kaupungin liikennevalosuunnittelua on yleisesti pidetty erittäin ammattitaitoisena. Tutkimuksia vihreän aallon turvallisuus- tai ympäristövaikutuksista on varsin niukalti. Norjalaisen Rune Elvikin koostaman liikenneturvallisuuden käsikirjan mukaan vihreä aalto vähentää onnettomuuksia 20 % ja on siis turvallisuusvaikutuksiltaan myönteinen. Elvik toteaa ainakin yhden tutkimuksen osoittavan päästöjen vähenevän vihreiden aaltojen ansiosta. Autojen päästöongelmiin liikenteen pysähtyessä on uusi teknologia tuomassa jatkuvasti parannuksia hybridiautot ja sähköautot ovat päästöttömiä seistessään paikallaan. Uusimmissa polttomoottoriau- 2
Ministerin vastaus KK 1146/2013 vp Mikko Alatalo /kesk toissakin moottori sammuu ajoneuvon pysähtyessä. Valtion vaikutusmahdollisuudet liikennevaloihin ovat kuitenkin varsin rajalliset, sillä valtaosa liikennevaloista on kaupunkien ja kuntien vastuilla. Liikennevalojen vihreällä aallolla voidaan rajallisesti ja tapauskohtaisesti lisätä sujuvuutta vihreän aallon suunnassa ja vähentää onnettomuuksia. Liikenteen päästöjen osalta liikennevalojen vihreätä aaltoa suurempia vaikutuksia saadaan uudella ajoneuvoteknologialla. Liikenteen päästöjä voidaan pienentää myös kasvattamalla joukkoliikenteen osuutta mm. liikennevalojen joukkoliikenne-etuuksien avulla. Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2014 Liikenneministeri Merja Kyllönen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1146/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Alatalo /cent: Kan staten bättre än vad som nu är fallet främja att trafiken flyter och förbättra trafiksäkerheten med hjälp av trafikljusens gröna våg och hur mycket kan utsläppen minskas genom att utnyttja den gröna vågen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Trafikljusstyrningen utnyttjas till att styra trafiken. Det huvudsakliga syftet med trafikljusstyrningen är att förbättra trafiksäkerheten och flytet i trafiken. Trafikljusen används vanligtvis i korsningar och ofta även på andra ställen t.ex. för att göra det möjligt för fotgängare att korsa vägen på ett säkert sätt. Trafikljusen är också ett hjälpmedel för att dirigera trafiken. Med hjälp av ljusen kan man t.ex. inverka på trafikmängder, hastigheter och ruttval. I trafikljussammanhang betyder en grön våg att påvarandra följande trafikljus samordnas så att trafiken i vågens riktning löper från korsning till korsning i eftersträvad hastighet utan att stanna upp. På en dubbelriktad gata är det möjligt att skapa en grön våg i båda riktningarna endast när trafikljusens frekvens, trafikens hastighet och avståndet mellan korsningar med trafikljus är lämpligt. Trafikljusen kan också vara samordnade inom ett visst område. Vid den här typen av samordning påverkas en enskild korsnings trafikljus av de övriga trafikljusen inom området. Trafikljusen fungerar alltså i princip självständigt men de tar emot information från trafikljus i föregående eller följande korsning. Trafikljusen kan programmeras så att de prioriterar kollektivtrafiken, dvs. spårvagnar och bussar. I mer utvecklade system för prioritering av kollektivtrafik ges kollektivtrafiken förtur endast vid behov. Ett sådant system finns i Helsingfors. Kollektivtrafikprioriteringen sker endast när ett kollektivtrafikmedel närmar sig korsningen. Bussen eller spårvagnen identifieras med hjälp av sensorer i trafikljusen. Identifieringen kan också ske med hjälp av satellitpositionering. I trafikljus med prioritering installeras vanligtvis en liten röd LED-lampa i nedre hörnet av trafikljuset. Den röda ljuspricken berättar att systemet observerat signalen som bussen eller spårvagnen sänt. Det är utmanande och ofta även i teorin omöjligt att skapa gröna vågor i gatunätet i kärnan av Helsingfors. Den gröna vågen på Mechelingatan är en ingenjörsbedrift som erhållit uppskattning. En ökning av kollektivtrafikprioriteringarna minskar möjligheterna att planera flera gröna vågor. Helsingfors stads trafikljusplanering anses allmänt vara mycket kompetent. Det är ganska knappt med forskning om den gröna vågens säkerhets- eller miljökonsekvenser. Enligt trafiksäkerhetshandboken som sammanställts av norrmannen Rune Elvik sänker den gröna vågen antalet olyckor med 20 procent och ökar alltså därmed trafiksäkerheten. Elvik konstaterar att åtminstone en undersökning visar att utsläppen minskar tack vare den gröna vågen. Ny teknologi frambringar ständigt bättre lösingar på problemet med bilarnas utsläpp när trafiken står stilla. T.ex. hybrid- och elbilar producerar inte utsläpp när de står stilla och förbränningsmoto- 4
Ministerns svar KK 1146/2013 vp Mikko Alatalo /kesk rerna på de nyaste bilarna stannar när fordonet stannar. Statens möjligheter att inverka på trafikljusen är begränsade. Största delen av trafikljusen är på kommuners och städers ansvar. I begränsad omfattning och i enskilda fall kan man med hjälp av den gröna vågen göra trafiken smidigare i vågens riktning och minska antalet olyckor. I fråga om utsläppen från trafiken ger ny fordonsteknologi större effekter än trafikljusens gröna våg. Utsläppen från trafiken kan man minska också genom att öka kollektivtrafikens andel bl.a. med hjälp av trafikljusens kollektivtrafikprioriteringar. Helsingfors den 2 januari 2014 Trafikminister Merja Kyllönen 5