Heikki Setälä ja URCA-konsortio



Samankaltaiset tiedostot
Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

STORMWATER -väliaikatuloksia

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

äärä ja laatu Suomessa

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

Hulevesien laadun hallinta

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

HULEVESIEN HALLINTA VIHERKATOILLA JA MUILLA VIHERRAKENTEILLA

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Hulevesien haitta aineet

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS Työnro

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen. Case Lahden Kytölä

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Päijänrannan asemakaava

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Mitä maanteiden hulevedet sisältävät?

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. p

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

Transkriptio:

Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio

SA:n johtoryhmän kysymys: "Miten suunniteltu Keskuspuistoon rakentaminen vaikuttaa Helsingin merialueen virkistyskäyttöön?" Tutkimme ongelman syytä, emme seurausta ongelman ytimeen tarttuminen osataan tehdä parantavia toimenpiteitä Johtoryhmän kysymys jalostuu kysymykseksi: MIKSI säilyttää keskuspuisto mahdollisimman luonnonmukaisena? Liittyy niihin ekosysteemipalveluihin joita Keskuspuisto tuottaa kestävyyden ja viihtyvyyden parantamiseksi

Kaupungistuminen - mikä mättää? 25 1) Veden volyymi; kiertokulun muutokset Luonnontilainen Kaupungistunut (62% läpäisemätöntä pintaa) 20 Virtaama (l/s/ha) 15 10 Kaupungistuminen: Suurempi hulevesien määrä Nopeat virtaaman muutokset Korkeat ylivirtaamat Läpipaskoisuus 5 0 6:00 10:48 15:36 20:24 1:12 6:00 10:48 Aika (HY, Valtanen & Setälä, hulevesien mittauksia kesäaikaan Lahden Paavolasta ja Kytölästä) Luonnon oma kiertotalous jumissa Vesi kuljettaa saastukkeet vesistöihin jonne ne eivät kuulu

2) Mitä kaupungista vuotaa? - Rehevöittävät Ravinteet VUOSIKUORMITUS, kg/km² 100 80 Kokonaisfosfori 60 40 20 0 1200 1000 800 Keskusta 89 % Keskusta 62 % Pientaloalue 19% Metsä Pelto Kokonaistyppi 600 400 200 0 Keskusta 89 % Keskusta 62 % Pientaloalue 19% Metsä Pelto (Lahden kaupunkialueet: Valtanen, Sillanpää, Setälä 2014; Lahden metsäalue: Valtanen, Setälä 2015; Pelto: Vuorenmaa et al. 2002, Granlund et al. 2005, Kortelainen et al. 2006, Mattsson et. al. 2006, Puustinen et al. 2007)

Mitä kaupungista vuotaa? - Kinkkinen Kiintoaines (tonnitolkulla) VUOSIKUORMITUS, kg/km² 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Kiintoaines - Suurin osa saastukkeista kulkee kiintoaineen mukana - Samentava vaikutus Keskusta 89 % Keskusta 62 % Pientaloalue 19% Metsä Pelto (Lahden kaupunkialueet: Valtanen, Sillanpää, Setälä 2014; Lahden metsäalue: Valtanen, Setälä 2015; Pelto: Puustinen et al. 2007)

Mitä kaupungista vuotaa? - Myrkylliset Metallit (kilokaupalla) VUOSIKUORMITUS, kg/km² 4 3 2 Lahti Keskusta 89 % Lahti Keskusta 62 % Lahti Pientaloalue 19% 1 0 60 50 40 30 20 10 0 Cr Ni Pb Zn (Valtanen, Sillanpää, Setälä 2014) Lahti Keskusta 89 % Lahti Keskusta 62 % Lahti Pientaloalue 19% Cu Mitä enemmän läpäisevää (viheralueet) pintaa sitä vähemmän metalleja poistuu vesistöihin

Miten haitallisia ovat kaupungin aineet? µg/l 300 250 200 150 100 50 0 Kokonais-fosfori Kokonaisfosfori Metsä Pientaloalue 19 % Keskusta 62 % Keskusta 60 % Asuinalue 35 % Forsforin, kiintoaineen ja kuparin keskimääräisiä pitoisuuksia Lahti Helsinki mg/l 400 300 200 100 0 Kiintoaine Kiintoaines Metsä Pientaloalue 19 % Keskusta 62 % Keskusta 60 % Asuinalue 35 % Lahti Helsinki Korkea pitoisuus Keskitasoinen pitoisuus vaatii käsittelyä (Stockholm Vatten, 2000) 50 40 Kupari Kupari µg/l 30 20 10 0 Metsä Pientaloalue 19 % Keskusta 62 % (Lahden kaupunkialueet: Valtanen, Sillanpää, Setälä 2014; Lahden metsäalue: Valtanen, Setälä 2015; Helsingin alueet: Taka, Setälä 2015)

Case Keskuspuisto NYT VISIO 2050 Haaganpuron valuma-alue 10.8 km 2, purkaa Pikku- Huopalahteen Sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi Kantakaupunkimaista rakentamista, tiiviit korttelit

Mitä huomioida aluesuunnittelussa? kukkasia/hukkasia WORST CASE Vesi koetaan haittana: Vesien nopea poisjohtaminen sellaisenaan, tiivis rakentaminen ja tiivis viemäriverkosto johtaa aineiden poishuuhtoutumiseen alueelta, vie mukanaan mm. tiesuolaa, metalleja ym. käytännössä: Tulvat (jos huono suunnittelu), vesivahingot, vesistön saastuminen Ei huomioida rakentamisvaiheen valuntaa Ongelma siirretään muualle, paikallinen ekosysteemi vuotaa ja köyhtyy

BEST CASE Luonnonmukaistaminen Valuma-aluenäkökulma + tutkimustulokset: miten valuntaa syntyy, mitä huuhtoo mukanaan Luomus.fi Ehkäistään hulevesien synty: Läpäisevät pinnat myös läpäisemättömien yhteydessä Käytännössä: Huolehditaan vesien pidättymisestä alueella, monipuoliset ratkaisut. Isoja vesimassoja seisautetaan tai imeytetään. Vantaa.fi Hyödyt: Vesi on resurssi, miten hyödyntää alueella? Taloudelliset säästöt Aineiden ja veden kierto valuma-alueen sisällä: Keskuspuisto toimii parhaimmillaan kuin jäteveden puhdistamo

Kaupunkialueiden paineet Vedenlaatuongelmat Haitta-ainekuormat, shokit Kuivuus, tulvat Pohjaveden väheneminen Talvenaikainen valunta Ratkaisuna Tutkimukseen perustuva osaaminen Paikallistason suunnittelu Huleveden ehkäiseminen imeytys ja käyttö alueella puhdistaminen alueella Vesiolosuhteiden luonnontilaistaminen Vesi osaksi maisemaa ja kaupunkia Perustelu mm. taloudellisella arvottamisella 1 ha viheraluetta = 300 000

Mallintaminen toimii työkaluna + + Korkeusmalli Hulevesiverkosto Maankäyttö = Laskettu hulevesivirtaama Extrapoloidaan hulevesien virtaamaa ja haitta-ainekuormitusta monitoroimattomille alueille Mallinnetaan erilaisia skenaarioita valuma-alueille, esim. miten läpäisemättömän pinnan määrä, sateisuus tai ekosysteemipalvelut muuttavat hulevesikuormaa

Ratkaisu? VIHERKATOT vähentävät huleveden määrää: vuositasolla lähes 70 % sateesta pidättyy Etelä-Suomen ilmastossa

Viherkatot auttavat estämään kaupunkitulvia Itä-Pasilan valuma-alueen (24 ha) katoilta (4.7 ha) virtaava vesi (m 3 ) elokuun 2015 ukkosmyrskyssä* kun eri määrille katoista on perustettu kasvillisuuskatto: Jos puolet katoista viherkattoja Viherkattojen osuus kattopinta-alasta: Ravinnevuodot viherkattojen ongelmana

Kaupungit sijoittuneet vesistöjen äärelle megatrendi maankäytön muutokset vesialueiden hyvinvointi tutkimukseen perustuvat työkalut kaavoittajien ym. käyttöön Kuva: K. Kuoppamäki (toukokuu 2010)

URCA-konsortio Marjo Valtanen, HY, Ymp.tiet laitos Kirsi Kuoppamäki, HY, Ymp. Tiet. laitos Heikki Setälä, HY, Ymp.tiet. laitos Olli Ruth, Geotiet. ja Maantiet. laitos Maija Taka, HY, Geotiet. ja Maantiet. laitos Teemu Kokkonen, Aalto Yo, Yhdyskunta ja Ymp.tekn. laitos Lassi Warsta, Aalto Yo, Yhdyskunta ja Ymp.tekn. laitos Tero Niemi, Aalto Yo, Yhdyskunta ja Ymp.tekn. laitos Dmitri Moisseev, HY, Fysiikan laitos Brandon Hickman, HY, Fysiikan laitos

Hulevesien biosuodatus sadevesipuutarhat Pidättävät hyvin pintakerroksiinsa monia kaupunkiperäisiä aineita, kuten metalleja vievät vähän tilaa, n. 5 % valuma-alueestaan. Tuovat vihreyttä kaupunkiin Ei huolta pysyvätkö kosteana vai kuivana, kasvisto kestää molempia! -> luotettava erilaisissa olosuhteissa! Heikki Setälä Biosuodatus kylmässä ilmastossa huleveden haitta-ainekuormasta pidättynyt (% ) NO3 PO4 Zn Cu 22 96 92 91 (HY, Valtanen, Sillanpää, Setälä 2010) http://www.lid-stormwater.net/bioretention/biohighres_home.htm http://www.lidstormwater.net/bioretention/biohighres_home.htm (City of Maplewood 2010)

Mutta viherkatot vuotavat ravinteita biohiili auttaa Fosforikuormitus viherkatto