KOULULAISTEN AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

KOULULAISTEN AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI

SISÄLLYSLUETTELO 1 Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 1 1.1 Arvopohja ja tehtävä 2 1.2 Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 4 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen 4 2.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen 4 2.3 Eettisen kasvun tukeminen 5 2.4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen 6 3. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö 6 4. Tukea tarvitsevat lapset aamuja iltapäivätoiminnassa 7 4.1 Aamu- ja iltapäivätoiminta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana 8 4.2 Yhteistyö toiminnan järjestämisessä 9

3 1 Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Toimintaa tarjotaan ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen osallistuneille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämä laajuudessa. Kemijärven kaupungin varhaiskasvatuspalvelut vastaavat aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Yhteistyötä tehdään peruskoulujen ja päiväkotien kanssa. Aamu - ja iltapäivätoiminta tulee järjestää Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan perusteiden 2011 mukaisesti 1.8.2016 käyttöön otettavaksi laadittu päivitetty paikallinen aamuja iltapäivätoiminnan suunnitelma on laadittu työryhmässä, johon kuuluivat varhaiskasvatuspäällikkö sekä aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Yhteistyötä suunnitelman laadinnassa on tehty perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Toimintasuunnitelmassa on huomioitu paikalliset erityispiirteet sekä käytännöt, jotka ohjaavat toimintaa.. Toiminnan arviointia tehdään ohjaajien ja varhaiskasvatuspäällikön yhteistyötapaamisissa sekä yhteistyössä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Huoltajat arvioivat toimintaa paikallisesti asiakaskyselyssä sekä osallistumalla valtakunnallisiin kyselyihin. Aamu ja iltapäivätoimintaa tarjotaan 570 tuntia tai 760 tuntia työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa järjestetään arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00 17.00 välisenä aikana. Mikäli paikkaa ei pystytä tarjoamaan kaikille toimintaan hakeneille, on etusija ensimmäisen vuosiluokan oppilailla. Sivistyslautakunta on 28.4.2016 olleessa kokouksessaan hyväksynyt uudet asiakasmaksut, jotka otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Koulukuljetuksista vastaa se koulu, jonka tiloissa aamuja iltapäivätoiminta järjestetään. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on laadittu yksiköiden yhteinen talousarvio, jonka laadinnasta, toteutumisesta ja seurannasta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. Toimintasuunnitelmasta ja toiminnan sisällöstä tiedotetaan huoltajille. Toimintasuunnitelma on luettavissa Kemijärven kaupungin sivuilta. Vanhemmille jaetaan tiedote toiminnan järjestämisestä, tavoitteista ja käytännöistä. Paikallisen aamuja iltapäivätoiminnan suunnitelman laadinnassa on huomioitu Kemijärven kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010 2013, Lastensuojelun suunnitelma 2011 2014 sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Aamu- ja iltapäivätoimintapaikat ovat: Särkikankaan alueen aamuja iltapäivätoiminta: Toiminta toteutetaan Särkelän koululla. Ohjaajana toimii koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja. Osan työajasta ohjaaja tekee Särkelän päiväkodin esiopetuksessa.

4 Keskustan alueen aamuja iltapäivätoiminta: Toiminta toteutetaan Hillatien koululla. Ohjaajana toimii aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja. Osan työajasta ohjaaja tekee Jyvälänpuiston päiväkodilla. Kallaan, Sipovaaran ja Isokylän alueen aamuja iltapäivätoiminta: Toiminta toteutetaan Isokylän koululla. Ohjaajana toimii päivähoitaja. Osan työajasta päivähoitaja tekee Kallaan päiväkodilla. Aamu- ja iltapäivätoiminta on jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle, ja sen lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnalla on oma erityisluonteensa, jossa painottuu laadukas vapaa-ajan toiminta. Lapsen itsenäisyys lisääntyy vähitellen, mutta hän tarvitsee vielä aikuisen turvaa, läsnäoloa ja ohjausta. Sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan toiminnassa mukana olevien lasten määrä, toiminnan monipuolisuus sekä mahdollisuus toimintojen eriyttämiseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa painotetaan lapsen omia kokemuksia ja koulupäivän aikana tapahtuneet asiat tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan päivittäin toiminnoissa huomioon. Lähtökohtana toiminnan suunnittelussa ovat yksilölliset ja yhteisölliset sekä sosiaaliseen kasvuun liittyvät näkökohdat. Tavoitteena on tarjota lapselle hänen tarpeensa huomioonottavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon. 1 Perusopetuslaki (628/1998 48 a,b, c,d,e, ja f (1136/2003) 2 Perusopetuslaki 48 a 3 mom. (1136/2003) 1.1 Arvopohja ja tehtävä Aamu- ja iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin, joita ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Toiminnan tulee perusopetuksen tavoin edistämään yksilöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien vapauksien kunnioittamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista näkökulmista: Lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen Varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen

5 Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettuja tavoitteiden saavuttamista, ja sitä suunniteltaessa tulee ottaa turvallisuuden lisäksi huomioida toiminnan luonne ja tarkoitus, lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan monipuolisuus. 1.2 Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset Aamu- iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ja ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan järjestämiseen liittyvien ratkaisujen, toimintatapojen ja toimintaympäristön tulee tukea asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa huolehditaan toimintaympäristön turvallisuudesta ja siitä, että lapset eivät joudu kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan kohteeksi. Aamu- ja iltapäivätoiminta vahvistaa lasten itseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se innoittaa ja tukee lapsia myös omien vahvuuksien löytämiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Toiminta valmentaa itsestä huolehtimiseen ja antaa mahdollisuuksia luovaan itsensä toteuttamiseen. Hyvin ja laadukkaasti järjestetty aamuja iltapäivätoiminta ohjaa lasten tarpeet ja edellytykset huomioon ottaen lapsia kasvamaan vähitellen aktiiviseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan sekä elämään kansainvälistyneessä ja teknologisoituneessa maailmassa. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon sekä yksilölliset, ja ryhmää ohjaavat säännöt ja arvot muovaavat osaltaan lasten sosiaalista kasvua. Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa monopuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuuden lepoon ja itsekseen olemiseen. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat ja lasten omat kokemukset tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa toiminnassa huomioon. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee rakentaa jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtäville. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnalla on oma erityisluonteensa, sillä se perustuu vapaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaa-aikaan. Lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen toteutuu parhaiten luonnollisia kasvuympäristöjä ja pedagogista osaamista hyödyntämällä ja yhdistämällä. Tavoitteena on avoin rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Toiminnassa hyödynnetään paikkakunnan erityispiirteitä kuten ympäröivää luontoa eri vuodenaikoina. Retki- ja tutustumiskohteina voivat olla myös rakennetut ympäristöt kuten liikuntaja uimahalli. Lasten itsenäisyys lisääntyy kasvun myötä vähitellen, mutta lapset tarvitsevat vielä aikuisen turvaa, läsnäolo ja ohjausta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla riittävä määrä kelpoisuuden omaavia, osaavia ja ammattitaitoisia ohjaajia. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään eri toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Yhteistyön

tarkoituksena on lisätä tuntemusta lapsista ja auttaa heidän tarpeidensa tunnistamista sekä parantaa toiminnan laatua. Työsuhteiden pitkäkestoisuus edistää ihmissuhteiden kehitystä, joka puolestaan lisää lasten turvallisuuden tunnetta ja ohjaajan mahdollisuutta tukea kehitystä. Toimintaa järjestettäessä huomioidaan eri kieliryhmien tarpeet sekä eri - ikäisten lasten tarpeet. Myös eri kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten tarpeet samoin kuin paikalliset erityispiirteet huomioidaan mahdollisimman hyvin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tehtäväkuvaukset on päivitetty ja henkilöstö on vakinaista ja kelpoisuusehdot täyttävää. Ohjaajien ja varhaiskasvatuspäällikön yhteistyötapaamisia järjestetään vähintään kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään reissuvihkon välityksellä, puhelinkeskusteluilla, palavereissa perheiden kanssa sekä päivittäisissä kohtaamisissa. 6 3 Lastensuojelulaki (417/2007) 12 4 Perusopetuslaki 48 b 3 mom. (1133672003) 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia. Kemijärven kaupunkistrategian mukaisia arvoja ovat avoimuus, tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, luovuus ja kestävä kehitys. Nämä arvot huomioidaan aamuja iltapäivätoiminnan toteuttamisessa ja sisällössä. 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Kodin, koulun ja toiminnan ohjaajien välisenä yhteistyön tulee jäsentyä luontevaksi osaksi aamuja iltapäivätoimintaa. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö lisää lapsen tuntemusta ja edistää hänen tarpeidensa tunnistamista. Kotien kasvatustyötä tuettaessa lähtökohtana on, että lasten huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Yhteistyötä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus, jolla tarkoitetaan ammattikasvattajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Aamu- ja iltapäivätoiminta ja perusopetus toimivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön sopivia rakenteita ja toimintatapoja. Aamu- ja iltapäivätoiminta yhdessä oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Yhteisenä päämääränä tulee näkyä myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja aamuja iltapäivätoiminnan henkilöstön osallistumisessa tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin huoltajan luvalla. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja tiedottamiselle.

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsella voi olla huoltajan, opettajan ja ohjaajan kesken sovittavalla tavalla mahdollisuus läksyjen tekemiseen. 7 2.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin, tunne-elämän tukeminen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnäololla on tässä asiassa suuri merkitys. Lapset tarvitsevat myös kaveripiirin hyväksyntää ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Yhdessä toimimalla opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja kuten vastavuoroisuutta ja erimielisyyksien ratkaisua myönteisin keinoin. Toiminnassa on käytössä Suomen Mielenterveysseuran Hyvää mieltä yhdessä - opetusaineisto alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. Käytössä on myös tunne- ja kaveritaitokortit, joiden avulla harjoitellaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisua sekä vuorovaikutustaitoja. Lapsen rohkaisu ja kannustus tukevat itsetunnon kehittymistä ja samalla lapset oppivat luottamaan omiin taitoihinsa. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lasten harrastuneisuutta ja tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vapaa- ajan harrastuksiin. Vanhempien ja eri järjestöjen kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä harrastustoimintaan tutustumisessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee sekä kasvuympäristönä että ilmapiiriltään olla kiireetön ja turvallinen. On tärkeää, että toiminnassa lapsella on mahdollisuus sekä levähtämiseen ja rauhoittumiseen että ulkoiluun ja fyysiseen aktiivisuuteen. Aamu- ja iltapäivään osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyvyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Koulun ja aamuja iltapäivätoiminnan yhteiset linjaukset tukevat ja vahvistavat lasten hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä. Lasten tarpeet huomioonottava moniammatillinen yhteistyö edesauttaa myös aamuja iltapäivätoiminnan ryhmien muodostumista ja lasten sijoittelua ryhmiin. Tavoitteena on muodostaa lasten päivästä ehjä ja kokonainen.

8 2.3 Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhtenä tavoitteena on tukea lapsen eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa korostuu lapsilähtöisyys, jolloin jokainen lapsi nähdään arvokkaana yksilönä. Lapset ovat ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti itsestään ja teoistaan vastuullisia. Aikuisen antama käyttäytymisen malli, vuorovaikutussuhteet sekä arjen tilanteissa kohdistuvat eettiset kysymykset ovat tärkeitä eettisen kasvun tukemisessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsen huomio tulee kiinnittää vastuuseen: omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista toisten hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista oman käyttäytymisen seurauksista ja tunteista sekä itselle että toiselle ryhmän toimintaan liittyvistä sopimuksista ja säännöistä sekä annettujen ohjeiden noudattamisesta suhtautumisesta luontoon, ympäristöön ja kestävään elämäntapaan Yhteisöllisen vastuun, yhdessä sovittujen sääntöjen, luottamuksen ja huolenpidon ilmapiiri aamuja iltapäivätoiminnassa edistää eettistä kasvua. Eettisessä kasvatuksessa hyödynnetään ryhmän vuorovaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, taiteen, leikin ja liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia sekä esteettisiä kokemuksia ja

toiminnallisuutta. Lasta ohjataan menettelytapoihin, joilla mahdollisia ongelmatilanteita käsitellään myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti aikuisen ohjauksella ja keskustelulla. 9 2.4 Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa arvon. Toiminta toteutetaan niin, että se lisää lasten onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. Tasa-arvo ja osallisuus ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain, jotta lapsen tukemiseen voidaan kiinnittää erityistä huomiota. Huomiota kiinnitetään erityisesti tukea tarvitsevien ja eri kulttuuritaustaisten lasten osallistumisen edistämiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa kunnioitetaan lasten omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja arvoja. Samalla huolehditaan, että kukaan ei joudu muita huonompaan asemaan esimerkiksi entisen alkuperänsä, sukupuolensa, ikänsä, uskontonsa tai vammansa vuoksi. Perusopetuksen tavoin otetaan erityisesti huomioon lapset, jotka ovat taustaltaan saamelaisia, romaaneja tai maahanmuuttajia, sekä viittomakieliset lapset. Eri kulttuureihin tutustumalla voidaan monipuolistaa toimintaa, lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja sekä rikastuttaa yhdessäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla lisätään lasten tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista tukea ja ohjausta. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien kehityksen erilaiset tarpeet. Lasten tulee saada ikätasonsa mukaisesti osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun sekä saada kokemuksia osallisuudesta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamuja iltapäivätoiminnan, sosiaali ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kodin kesken. Osallisuutta tuetaan monialaisella yhteisellä suunnittelulla, lasten toiveiden huomioimisella sekä yhdessä sovituilla säännöillä ja toimintaohjeilla. Ryhmäytymistä ja vuorovaikutussuhteita tuetaan aikuisen myönteisellä ohjauksella sekä keskusteluilla. 3. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö Toiminnan sisällön tulee tukea toiminnalle asetettujen perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan perusteiden ja kuntakohtaisen toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa korostuu lasten oikeus turvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Sisällöt on suunniteltu niin, että aamuja iltapäivätoiminta muodostuu lapsen kannalta ehyeksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa yhteistoimintaa, esteettisiä kokemuksia, liikuntaa, ulkoilua ja erilaisia retkiä. Lapsille on annettava myös mahdollisuus omaehtoiseen toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Toiminnan sisällön suunnittelussa huomioidaan lasten tarpeet ja toiveet.

Monipuolisella sisältötarjonnalla vahvistetaan myös lasten kulttuurista identiteettiä muun muassa laulujen, leikkien ja juhlien avulla. Sisältöjä valittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota lasten ikätason mukaiseen kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Liikkuminen ja ulkoilu sekä rentoutuminen ja levähtäminen ovat tärkeitä toiminnassa. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin, hyviin ruokavalintoihin sekä ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Monipuolisella sisältötarjonnalla vahvistetaan lasten kulttuurista identiteettiä. Suomalaiseen ja muihin, lasten eri kulttuuritaustoihin liittyviin perinteisiin tutustutaan muun muassa laulujen, leikkien ja juhlien avulla. Sisältö voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin sekä muuhun kehitystä tukevaan toimintaan. Koulun kerhotoimintaan ja taiteen perusopetukseen osallistuminen voi olla osa lapsen aamuja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan aikana lapsilla on mahdollisuus tehdä koulutyöhön liittyviä tehtäviä, mutta vastuu läksytehtävien valvonnasta on kuitenkin vanhemmilla. Aamu- ja iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinteet käden taidot ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit 10

11 4. Tukea tarvitsevat lapset aamuja iltapäivätoiminnassa Aamu- ja iltapäivätoiminta vahvistaa lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Silloinkin, kun kyse on tukea tarvitsevista lapsia, toiminnan järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana ovat aamuja iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Työskentelytapojen ja toimintaympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon lasten ikä ja kehitysvaihe sekä yksilölliset tarpeet. Toiminnan tulee tukea itsetunnon ja omatoimisuuden kehitystä, sosiaalista kasvua sekä itsenäistymistä lasten omien edellytysten mukaisesti. Lapsia kannustetaan aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Heille tarjotaan mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ja yhdessä toimimiseen. Toiminnan ajankäytön suunnittelu ja selkeys sekä tilanteiden ennakointi ovat erityisen tärkeitä kehityksessään tukea tarvitseville lapsille. Leikin merkitys korostuu varsinkin nuorimpien osasta. Monipuolinen toiminta ja toiminnalliset työtavat edistävät lasten kehitystä. Liikunta, pelit ja leikit ovat hyviä välineitä sääntöjen noudattamiseen ja itsesäätelyn harjaannuttamiseen. Yhdessä toimimisen taitoihin ja myönteiseen vuorovaikutuksen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tilojen ja välineiden tulee olla tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Huomiota kiinnitetään muun muassa tilojen kokoon, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien toimivuuteen. Oikein suunnitellulla ratkaisulla tuetaan lasten onnistumista ja helppoa liikkumista ja toimimista tiloissa. Värienkäytöllä ja valaistuksella voidaan vaikuttaa ympäristön hahmottamiseen ja antaa virikkeitä. Toiminnassa huolehditaan aina lapsen psyykkisestä, fyysisestä sekä sosiaalisesta turvallisuudesta. Ohjaajien ammatillista osaamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä voidaan tukea myös erityisopettajien ja

12 oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla. Yhteistyö koulun kanssa lisää oppilaantuntemusta ja täydennyskoulutus varmistaa osaamisen. 4.1 Aamu- ja iltapäivätoiminta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvuun ja oppimiseen tukea heti tuen ilmetessä. Lain ja opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaan saama tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia tukiratkaisuja. Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksen oppilaille annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Perusopetuksen oppisuunnitelman perusteissa tuen tasot määritellään seuraavasti: Yleinen tuki on osa kaikkea oppilaan kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Tuen tarve on silloin luonteeltaan yleensä lyhytaikaista, oppilas voi tarvita vain yhtä tukimuotoa, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle laaditun, pedagogiseen arvioon perustuvan kirjallisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamuja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. Erityistä tukea saavien oppilaiden aamuja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamuja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen mahdollisuuksien mukaan oman ikäkauden mukaisissa ryhmissä tukee erityistä tukea saavien oppilaiden kehitystä. 6 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 7 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen, MÄÄRÄYS 50/01/2010 Kun tehostettua tai erityistä tukea saava oppilas osallistuu aamuja iltapäivätoimintaan, on tärkeää että aamuja iltapäivätoiminnan henkilöstö ottaa lapsen tuen tarpeet huomioon. Yhtä tärkeää on, että koulussa nähdään aamuja iltapäivätoiminnan tarjoamat mahdollisuudet oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukemiseen.

13 4.2 Yhteistyö toiminnan järjestämisessä Suunniteltaessa toiminnan järjestelyjä yhteistyö huoltajan, koulun ja aamuja iltapäivätoiminnan kesken on erityisen tärkeää. Huoltajan ja mahdollisesti koulun henkilöstön kanssa sovitaan, miten tehostettua tai erityistä tukea saavan oppilaan tarpeet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon aamuja iltapäivätoiminnassa. Moniammatillinen yhteistyö lisää edellytyksiä oppilaan riittävään tukemiseen. Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamuja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa. Niissä voidaan kuvata, miten aamuja iltapäivätoiminnan tavoitteet ja toimintamallit tukevat oppilaan kehitystä. Tällä tavoin oppilaan päivästä muodostuu kasvatuksellinen kokonaisuus. Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamuja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamuja iltapäivätoiminnanohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Toiminnan järjestäjänä kunnan tulee huolehtia siitä, että aamuja iltapäivätoiminnan tehtävissä toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuspäällikön ja koulun henkilöstön kanssa. Tehostettua tai erityistä tukea saavilla oppilailla voi kunnan päätösten mukaisesti olla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Sekä näiden että muiden kuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osalta tulisi myös aamuja iltapäivätoimintaa järjestettäessä pyrkiä siihen, että ko. oppilailla on mahdollisuus käyttää koulukuljetusetuutta. Silloin kun kuljetukset järjestetään, tulee huolehtia turvallisuudesta, vastuunjaosta ja kaikkien toimijoiden riittävästä ohjeistuksesta. 8 Lastensuojelulaki 25 417/200717 9 Perusopetuslaki 48 b 3 mom. 1136/2003 10 Kuntalaki (365/1995) 16 1 mom. ja 50 1 mom. (1068/2008) ja 2 mom. 14 Perusopetuslaki 48 b 4 mom. (1081/2006)