KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA. Euran kasvatus- ja opetuspalvelut

Transkriptio

1 1 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Euran kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta

2 2 483/ /2011 Kasvatus- ja opetuslautakunta Euran kunta järjestää perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toimintaa koordinoi Euran kasvatus- ja opetuspalvelut. Toimintaa voidaan hankkia myös ostopalveluna. Tämä toimintasuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen hyväksymiin aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin (2011). 1. Toiminnan järjestämisen periaatteet Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Oppilas on vakuutusturvan piirissä sen ajan kun hän osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan. Euran kunnassa toiminnasta vastaa kasvatus- ja opetuslautakunta, joka hyväksyy laaditun toimintasuunnitelman vuosittain. Toiminnan vastuuhenkilönä on varhaiskasvatuspäällikkö. Järjestämispaikoista päättää kasvatus- ja opetuslautakunta valtuuston myöntämien taloudellisten resurssien perusteella. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat tähän tehtävään valitut ohjaajat sekä mahdollisesti myös koulujen koulunkäyntiavustajat. 2. Toiminnan arvopohja ja tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin, joita ovat ihmisoikeudet, tasaarvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Toiminnan tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda perusta hyvälle kasvulle. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä mukana olevia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista määrätään perusopetuslain (628/1998) 8 a luvussa (1136/2003). Säännökset ovat tulleet voimaan Toiminnan tavoitteena Eurassa on - tukea kodin ja koulun kasvatustyötä * kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan - tukea lapsen tunne-elämää, sen kehitystä ja eettistä kasvua - edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa * tavoitteena on löytää persoonallisuuden kasvua tukevia vapaa-ajan harrastuksia * osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia lisätään * ilmapiirin ja toimintaympäristön tulee olla kiireetön ja turvallinen - ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta * tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja tarvittavan tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota

3 3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on lasten hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnäololla on tässä suuri merkitys. Jokaisen lapsen tulee kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty. Lapset tarvitsevat myös kaveripiirin hyväksyntää ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Rohkaisu ja kannustaminen sekä osallistumisen ilo ja onnistuminen tukevat itsetunnon kehitystä. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Lapsia ohjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen omasta hyvinvoinnistaan, terveellisistä elämäntavoista, toisten hyvinvoinnista, omista tunteista ja niiden seurauksista, ryhmän säännöistä sekä elinympäristöstä. 3. Toimintaympäristö Lain mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön. Toimintaan käytettävien tilojen ja välineiden on oltava turvalliset. Toimintaympäristöön kuuluu myös ympäröivä luonto. Toimintatilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisen ohjatun ja virkistävän toiminnan sekä mahdollistaa myös levon rauhallisessa tilassa, ammattitaitoisen tehtävään soveltuvan henkilökunnan valvonnassa. Toimintaympäristön tulee tukea lapsen kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava lapsen terveyttä. Tavoitteena on tukea lapsen oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Ympäristön tulee ohjata lasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä ohjaajille että lapsille. Lapset eivät saa joutua kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan kohteiksi. Ongelmatilanteisiin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. 4. Yhteistyö kodin kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukea kodin kasvatustyötä. Se edellyttää keskinäistä kunnioitusta ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa kasvatuskumppanuutta, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo pohjan kohdata mahdollisia ongelmatilanteita. Huoltajien tulisi osaltaan huolehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätoimintaan ilmoitettu lapsi osallistuu säännöllisesti toimintaan ilmoittautumisen yhteydessä annettujen tietojen mukaisesti. Jos lapsi jää pidemmäksi ajaksi tai kokonaan pois toiminnasta, huoltajien on ilmoitettava asiasta ohjaajalle. Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoitus on jäsentyä lapsen päivän luontevaksi osaksi. Yhteistyötä kotien kanssa tehdään päivittäin keskustelujen kautta vanhempien hakiessa lapsensa kerhosta tai soittaessaan ohjaajille. Toiminnasta tiedotetaan vanhemmille sekä tarpeen mukaan kouluihin/opettajille. Vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa mahdollisista huomioon otettavista asioista kerhojen ohjaajille. Näin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon mahdolliset lapsen erityistarpeet. Erityistapauksissa toimintaan sopeutumattomien lasten kohdalla voidaan viimeisenä keinona harkita toiminnasta erottamista. Ongelmatilanteita selvitetään ensin lapsen, hänen vanhempiensa ja koulun ammattilaisten kanssa. Ellei tilanne toistuvista keskusteluista huolimatta parane, on harkittava erottamista. Poikkeuksena on tilanne, jolloin lapsi käyttäytyy vaarallisesti tai uhkaavasti toisia lapsia tai ohjaajia kohtaan (silloin erottaminen astuu voimaan välittömästi).

4 4 5. Yhteistyö koulun kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä koulujen kanssa. Yhteistyössä tärkeätä on avoin vuorovaikutus koulun henkilökunnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien välillä. Näin pystytään parhaiten tukemaan koulun kasvatustyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminta yhdessä oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön osallistumisessa tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin huoltajien luvalla. Koulun lukuvuoden teemat, tapahtumat, juhlat jne. tulee ottaa huomioon myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Koulun kanssa sovitaan mahdollisesti tarvittavista tiloista ja välineistä (esimerkiksi voimistelusali ja välineet). Välipalat (ostopalvelua lukuun ottamatta) toteutetaan koulujen muun ruokahuollon kautta. 6. Muu yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä moniammatillisesti eri hallintokuntien toimijoiden kanssa (esim. kouluterveydenhuolto, SATKS, koulukuraattori, psykologi) sekä muiden aamu- ja iltapäivätoiminnan yksiköiden kanssa. 7. Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeiset sisällöt Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee tarjota lapselle mahdollisuus osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa. Sisällön valinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Koulun kerhotoiminta ja taiteen perusopetus voivat myös olla osa iltapäivätoimintaa. Toiminnassa korostuu kodinomainen toiminta. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen kehitys. Näin lapsi saa mahdollisuuden kehittyä tasapuolisesti kaikilla osa-alueilla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet ovat yhteneväiset perusopetuksen yleisten tavoitteiden kanssa. Toiminnan linjauksista päättävät ohjaajat yhdessä koordinaattorin kanssa. Toiminnan sisällön taustalla on kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, jonka pohjalta kerhojen ohjaajat itse suunnittelevat toiminnan ottaen huomioon olosuhteet ja omat vahvuutensa, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Toiminta muodostuu lapsen kannalta monipuoliseksi ja ehyeksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, vireyttä edistävää liikkumista ja ulkoilua sekä mahdollisuuden myös omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Sisältöä toimintaan tuovat myös erilaiset tiedolliset aihepiirit. Myös vuodenaikojen ja juhlapäivien teemoja käytetään toiminnassa hyväksi. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapset voivat tehdä myös koulutehtäviään. Vastuu koulutöiden tekemisestä ja oikeellisuudesta on kuitenkin kodeissa. Toiminnan järjestämisessä pitää muistaa ottaa huomioon se, että lapset tulevat ja lähtevät eri aikoihin, joten kaikilla lapsilla ei ole mahdollista osallistua kaikkeen päivän ohjelmaan. On erittäin tärkeää, että lapset saavat osallistua suunnitteluun. Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokatapoihin. Aamu- ja iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinteet kädentaidot ja askartelu

5 5 kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit 8. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelua voi tehdä pidemmän aikajakson (esim. lukukausi) tai lyhyemmän aikajakson (esim. kuukausi/viikko) kerrallaan. Kerran viikossa jokaisen kerhon ohjaaja/ohjaajat tarkistavat kuitenkin viikon ohjelman, sopivat työtehtävät ja tarkistavat tarvittavat tilat ja välineet. Lukuvuoden aikana kaikki ohjaajat kokoontuvat tarvittaessa yhteiseen palaveriin. Yhdessä käsitellään ajankohtaisia asioita, vaihdetaan ideoita ja saadaan toinen toisilta vertaistukea. Nämä vapaamuotoiset tapaamiset ovat tärkeitä, koska useat ohjaajat työskentelevät yksin. Lisäksi koordinaattori pyrkii vierailemaan jokaisella kerholla vähintään kerran lukukaudessa, jolloin voidaan keskustella esiinnousseista ongelmista ja tutustutaan tulevan toiminnan suunnitelmiin. Ohjaajille pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan koulutusta tarpeelliseksi koetuilta alueilta paikallisin voimin. Osa koulutuksista voi olla koko kasvatus- ja opetuspalvelujen henkilöstölle suunnattua. 9. Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa Aamu- ja iltapäivätoiminta vahvistaa lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Silloinkin, kun kyse on tukea tarvitsevista lapsista, toiminnan järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana ovat aamu- ja iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt (kts. kappaleet 2-7). Toiminnan ja ajankäytön suunnittelu ja selkeys sekä tilanteiden ennakointi ovat erityisen tärkeitä kehityksessään tukea tarvitseville lapsille. Leikin merkitys korostuu varsinkin nuorempien osalta. monipuolinen toiminta ja toiminnalliset työtavat edistävät lasten kehitystä. Yhdessä toimimisen taitoihin ja myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tiloissa tulee huomio kiinnittää erityisesti kokoon, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien toimivuuteen. Oikein suunnitelluilla ratkaisuilla lasten omatoimista ja helppoa liikkumista ja toimimista. Värien käytöllä ja valaistuksella voidaan vaikuttaa ympäristön hahmottamiseen ja antaa virikkeitä. Ohjaajien ammatillista osaamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Työtä voidaan tukea myös erityisopettajien ja oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla. Yhteistyö koulun kanssa on tärkeää. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan saama tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia tukiratkaisuja. Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksen oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Yleinen tuki on osa kaikkea oppilaan kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Tuen tarve on silloin luonteeltaan yleensä lyhytaikaista, oppilas voi tarvita vain yhtä tukimuotoa, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle laaditun, pedagogiseen arvi-

6 6 oon perustuvan kirjallisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. Oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen järjestäminen. Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toimintaa järjestää myös omissa ryhmissä. Erityisen tärkeää on, että aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstö ottaa lapsen tuen tarpeet huomioon, ja kouluissa nähdään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjoamat mahdollisuudet oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukemiseen. Toiminnan järjestelyjä suunniteltaessa yhteistyö huoltajan, koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kesken on tärkeää. Huoltajan ja mahdollisesti koulun henkilöstön kanssa sovitaan, miten tehostettua tai erityistä tukea saavan oppilaan tarpeet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Oppimissuunnitelma (tehostettu tuki) ja HOJKS voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa (tavoitteet ja toimintamallit). Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilasta koskeviin palavereihin huoltajan luvalla. Henkilöstö tulee perehdyttää henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin (25 417/2007). 10. Aamu- ja iltapäivätoiminta ostopalveluna Euran kunta hankkii tarvittaessa muulta palvelutuottajalta aamu- ja iltapäivätoimintaa. Ostopalvelusopimus tehdään määräajaksi, siten että seuraava sopimus laaditaan tarvittaessa lukuvuodeksi Määräaika voi olla myös pidempi kasvatus- ja opetuslautakunnan niin päättäessä. Euran kunta on ostanut ostopalveluna aamu- ja iltapäivätoimintaa Euran seurakunnalta. Näin tapahtuu myös toimintakaudella Seurakunta vastaa omasta toiminnastaan. Perusperiaatteet toiminnan sisällöstä sekä maksut ovat samat kuin kunnan omassa toiminnassa. Kunta huolehtii iltapäivätoiminnan laskutuksesta. Seurakunta vastaa omien työntekijöidensä työnantajavelvollisuuksista sekä työntekijöiden lain mukaisesta rikostaustan selvittämisestä. Kunnan ja seurakunnan ostopalvelusta laaditaan sopimus Henkilöstö Iltapäivätoiminnassa tulee olla riittävä määrä ohjaajia huomioiden jokaisen ryhmän erityistarpeet. Ainakin yhden ohjaajan jokaisessa ryhmässä tulee täyttää iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimukset (115/2004). Rikostaustalakia sovelletaan kaikkiin iltapäivätoiminnassa työskenteleviin, jos työt yhden vuoden aikana kestävät vähintään kolme kuukautta.

7 7 12. Toiminnan arviointi Toimintaa arvioidaan opetusministeriön edellyttämällä tavalla. Toiminnassa mukana olevien lasten vanhemmille voidaan esimerkiksi suunnata kysely. Kyselyn pohjana voidaan käyttää esimerkiksi Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan käsikirjasta löytyvää valmista lomaketta. Kyselyn päätulokset pyritään huomioimaan valmisteltaessa seuraavaa toimintasuunnitelmaa. Näin kotien mielipiteet tulevat huomioiduiksi. Toiminnan sisäisestä arvioinnista vastaa toiminnan koordinaattori. Lisäksi voidaan tarvittaessa edellyttää ulkoista arviointia, jolla voidaan varmistaa aamu- ja iltapäivätoiminnan laatu. Arvioinnin tulokset saatetaan henkilöstön, vanhempien sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan tietoon. 13. Toiminnan laajuus ja toiminta-aika Euran kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnassa Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Toimintaa järjestetään jokaisena koulupäivänä tarvittaessa klo 7.00 lähtien aina klo asti. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuudesta päätetään lukuvuosittain toimintaan hakeneiden oppilaiden lukumäärän perusteella. Toimintaa järjestetään lukuvuonna Kauttualla Jukolassa, Euran seurakuntakeskuksessa, Kiukaisten koululla, Panelian koululla, Hinnerjoen koululla sekä Honkilahden päiväkodilla. Lukuvuodesta alkaen iltapäivätoimintaa tarjotaan lapselle lakisääteiset 760 tuntia koulun työvuoden aikana (keskimäärin neljä tuntia päivässä). Tuntimäärä voi vaihdella päivittäin. Tämän lisäksi tarvittaessa järjestetään aamupäivätoimintaa Kauttualla ja Kirkonkylässä. Kunta ostaa tarvittaessa ostopalveluna aamu- ja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäiväryhmien alkamisen edellytyksenä on vähintään seitsemän 1-2 luokkalaista ilmoittautunutta lasta / ryhmä. Ryhmäkoon yläraja tulee olemaan Kirkonkylässä ja Jukolassa 35 lasta. Muissa toimipisteissä 15 lasta. Yksi erityisen tuen piirissä oleva oppilas (Kirkonkylän koulun erityisluokkien oppilaat) vastaa laskennallisesti kahta perusopetuksessa olevaa oppilasta. Näille oppilaille on varattu neljä paikkaa seurakunnan ryhmään, ja heidän kanssaan toimintaan osallistuu henkilökohtainen avustaja/avustajat. Aamupäivätoimintaa tarjotaan arkipäivisin klo Iltapäivätoimintaa tarjotaan arkipäivisin klo välisenä aikana. 14. Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet Aamu- ja iltapäivätoimintaan voivat hakea ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaat sekä kaikkien vuosiluokkien oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Toimintaan voi hakea oppilas, jolla on todellinen aamu- ja/tai iltapäivätoiminnan tarve (huoltajien työssä käynti/opiskelu). Erityisessä tapauksessa myös jonkun asiantuntijatahon erikseen suosittelemat oppilaat voivat hakea toimintaan. Ilmoittautuminen toimintaan tapahtuu kirjallisesti erikseen päätettävällä tavalla. Valintaperusteissa etusijalla ovat ensimmäisen vuosiluokan oppilaat ja sen jälkeen toisen vuosiluokan oppilaat. Samaa periaatetta noudatetaan erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla. Jos toimintaan hakee enemmän lapsia kuin on paikkoja, valintaperusteena käytetään ilmoittautumisjärjestystä. Hakuajan jälkeen hakevat lapset otetaan huomioon, jos ryhmissä on tilaa. Lapsen ottamisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan päättää varhaiskasvatuspäällikkö. Aamupäivätoimintaa (Jukola ja Euran seurakuntakeskus) ja iltapäivätoimintaa (Jukola, Euran seurakuntakeskus, Kiukaisten koulu, Panelian koulu, Hinnerjoen koulu ja Honkilahden päiväkoti)

8 8 järjestetään, mikäli toimipaikkoihin ilmoittautuu vähintään seitsemän oppilasta/toimintapaikka/toiminta-aika. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja hakumenettelystä ilmoitetaan tulevien ensimmäisten luokkien oppilaiden vanhemmille kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuus. Toimintaan haetaan alustavasti kouluun ilmoittautumisen yhteydessä ja sitovasti kouluun tutustumisen yhteydessä. 15. Koulumatkaetu Lain mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on perusopetuslain 32 :n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää oikeuttaan. Tämä määräys tarkoittaa sitä, että pyrkimyksenä toiminnan ajoittamisessa, lukujärjestyksen tekemisessä ja koulukyytien järjestämisessä tulee olla koulumatkaedun säilyttäminen. Kyse ei kuitenkaan ole lapsen subjektiivisesta oikeudesta saada koulukyytiä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteella tai siihen osallistumisesta johtuvista syistä. Kyytietua ei myöskään ole pakko järjestää aamupäivätoimintapaikasta kouluun tai koulusta iltapäivätoimintaan. Subjektiivista koulumatkaetua ei ole myöskään kotoa aamupäivätoimintaan tai iltapäivätoiminnasta kotiin, ellei toiminta järjestetä koulun yhteydessä ja iltapäivätoiminnasta kotiinlähtö ajoitu koulukyytien aikatauluihin. 16. Osallistumismaksut ja niiden lapsikohtainen mahdollinen alentaminen Aamu- ja iltapäivätoiminnasta peritään osallistumismaksu. Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan toimeentuloedellytykset huomioon ottaen siihen on syytä. Päätöksen maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä tekee varhaiskasvatuspäällikkö. Maksuista päätökset tekee kasvatus- ja opetuslautakunta. Osallistumismaksuja ovat alkaen. Aamupäivätoiminta 0-10 pvä 35e, yli 10 pvä 55e. Iltapäivätoiminta 0-10 pvä 35e, yli 10 pvä 55e. Valtio tukee toimintaa 4h/pvä (max. 760 h/vuosi) Jos lapsi ei kuukauteen osallistu toimintaan, annetaan paikka seuraavalle. Käyttämättömästä kuukaudesta laskutetaan 1-10 pvä:n laskutuksen mukaan (35e/70e) Kasvatus- ja opetustoimisto laskuttaa aamu- ja iltapäivätoiminnan osallistumismaksut lasten huoltajalta/huoltajilta kerran kuukaudessa.