kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.



Samankaltaiset tiedostot
TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

DEE Sähkötekniikan perusteet

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?

Fysiikka 9. luokan kurssi

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

Sähkötekiikka muistiinpanot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Nimi: Fysiikka. 9. luokan kurssi

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

DEE Sähkötekniikan perusteet

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Sähkövaraus. Hankaussähkö. Copyright Isto Jokinen

7. Resistanssi ja Ohmin laki

1. Malmista metalliksi

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

Elektroniikka ja sähkötekniikka

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Fy06 Koe ratkaisut Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Sähkö ja magnetismi 2

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

DEE Sähkötekniikan perusteet

Luku Ohmin laki

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila

5. Sähkövirta, jännite

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Pynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

Sähköopin mittauksia 1

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

FY6 - Soveltavat tehtävät

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) Sähkövirta I 2 on I 2 = I 1 I 3 = 0,31 A 0,12 A = 0,19 A.

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Magneettinen energia

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Työ 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

SÄHKÖ. Kuva 1. Sähkövarausten käyttäytyminen

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Sähkömagnetismi III. Resistanssi. Esikvantifiointi ja kvantifiointi

Sähkölä. -näyttelyn oppimateriaalit alakoululaisille

RESISTANSSIMITTAUKSIA

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Transkriptio:

Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy elektroneja toiseen kappaleeseen. Erimerkkiset varaukset vetävät toisia puoleensa. Samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan. Varatun ja neutraalin kappaleen välillä on myös sähköinen vetovoima varausten polarisoitumisesta johtuen. Eri tavalla varattujen kappaleiden välillä on jännite. Jännite voi purkautua Sähkövarauksia on positiivisia ja negatiivisia Erimerkkiset sähkövaraukset vetävät toisiaan puoleensa Samanmerkkiset sähkövaraukset hylkivät toisiaan - - + + Hankaus aiheuttaa elektronien siirtymisen Kaikki aineet koostuvat sähköisesti neutraaleista atomeista. Kun kahta esinettä hangataan yhteen, atomeissa olevat negatiiviset elektronit siirtyvät kappaleiden välillä. Kappale joka vastaanottaa elektroneja, saa negatiivisen sähkövarauksen ja kappale joka luovuttaa elektroneja saa positiivisen sähkövarauksen. + - + - + - + - + - + - + - + - + - + - + - + - + - + -+ + - + - + - - - Hangataan kappaleita yhteen Neutraaleja Positiivinen sähkövaraus Negatiivinen sähkövaraus

Polarisoituminen Kun neutraalin aineen lähelle tuodaan varattu kappale niin se aiheuttaa varausten jakautumisen aineessa. Esimerkiksi negatiivisesti varattu pallo karkottaa lähellä seinässä olevien atomien elektroneja. Tästä johtuen seinän pinta saa positiivisen sähkövarauksen. Seinän ja pallon välille syntyy tällöin sähköinen vetovoima. - Sähköisesti neutraali seinä Polarisoitunut seinä Sähköisten tilojen ero voi tasoittua kipinäpurkauksessa Eri tavoin varattujen kappaleiden välillä on jännite Jännite +++++ - - - - - Ei jännitettä! +++++ +++++ Kipinäpurkaus tapahtuu kun kappaleet ovat tarpeeksi lähellä ja jännite on tarpeeksi suuri. Kipinäpurkaus hävittää jännitteen. Ukkonen on esimerkki kipinäpurkauksesta Jännite Salama iskee Jännite hävinnyt Maanpinnan varaukset polarisoituneet

26 Jännite, sähkövirta ja virtapiirit Pariston napojen välillä on jännite. Paristo aiheuttaa suljetussa virtapiirissä sähkövirran. Avoimessa virtapiirissä ei ole sähkövirtaa. Sähkövirta on elektronien liikkumista johtimessa. Sähkövirran suunta on pariston positiiviselta navalta negatiiviselle vaikka elektronit kulkevatkin päinvastaiseen suuntaan. Erilaiset komponentit ovat kaksinapaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että niihin tulee ja niistä lähtee yhtä suuri sähkövirta. Piirrosmerkit Laite paristo/jännitelähde säädettävä jännitelähde virtamittari Piirrosmerkki Jännite ja sähkövirta Suure Tunnus Yksikkö jännite U voltti (V) sähkövirta I ampeeri (A) jännitemittari vastus katkaisija hehkulamppu johdin Avoin ja suljettu virtapiiri I Avoin virtapiiri ei sähkövirtaa Suljettu virtapiiri sähkövirta (I) merkitty kuvaan nuolella

27 Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sähköenergiaa riittää virtapiiriin pidemmäksi aikaa. Jännitemittari kytketään rinnan pariston/sähkölaitteen kanssa. Virtamittari kytketään sarjaan eli osaksi virtapiiriä. Jos paristoja kytketään sarjaan, niin kokonaisjännite saadaan laskemalla paristojen jännitteet yhteen. Jos samanlaisia paristoja kytketään rinnan, niin kokonaisjännite pysyy samana kuin yksittäisen pariston jännite. Tällöin kuitenkin Jännitemittarin kytkentä Jännitemittari kytketään aina sen sähkölaitteen rinnalle, jonka napojen välistä jännitettä halutaan mitata Alkutilanne Jännitemittari on kytketty mittaamaan lampun napojen välistä jännitettä. Jännitemittari on kytketty mittaamaan pariston napojen välistä jännitettä Virtamittarin kytkentä Virtamittari kytketään aina osaksi sitä virtapiirin osaa, jonka sähkövirtaa halutaan mitata Virtamittari mittaa lampun läpi menevää sähkövirtaa Virtamittari mittaa nuolella merkityn lampun läpi menevää sähkövirtaa

Paristojen kytkentä sarjaan Paristot ovat sarjassa, kun ne ovat peräkkäin siten, että niiden erimerkkiset navat ovat yhdistetty Kokonaisjännite saadaan laskemalla paristojen jännitteet yhteen Esim. Jokaisen yksittäisen pariston jännite on 1,5V U = 1,5V U = 3,0V U = 4,5V Paristojen kytkentä rinnan Paristot on kytketty rinnan, kun niiden samanmerkkiset navat on yhdistetty Jos paristot ovat samanlaisia keskenään, on kokonaisjännite sama kuin yhden pariston jännite Esim. Jokaisen yksittäisen pariston jännite on 1,5V U = 1,5V U = 1,5V U = 1,5V

28 Erilaiset komponentit vastustavat sähkövirran kulkua käytetään mm. hehkulampuissa ja sähkölevyssä. Kaikilla komponenteilla on ominaisuus nimeltään resistanssi. Resistanssi kuvaa sähkölaitteen sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. Mitä suurempi resistanssi on, sitä pienempi sähkövirta piirissä kulkee. Resistanssi voidaan laskea, kun tiedetään sähkölaitteen läpi menevän virran suuruus ja jännite napojen sähkölaitteen napojen välillä. Vastus on komponentti, jolla on tietyn suuruinen resistanssi. Metallilankavastuksia Resistanssin laskeminen Resistanssin tunnus on R ja yksikkö on ohmi (Ω) R = U I R= sähkölaitteen resistanssi U= jännite (sähkölaitteen napojen välillä) I= sähkövirta (virtapiirissä) Lamppujen tai vastusten kytkentä sarjaan suurentaa resistanssia I = 300mA I = 150mA I = 100mA Virta on 1 osa alkuperäisestä Virta 2 on 1 osa alkuperäisestä 3 I = 300mA I = 150mA I = 100mA Kokonaisresistanssi on +=40 Ω Kokonaisresistanssi on ++=60Ω

Lamppujen tai vastusten kytkentä rinnan pienentää resistanssia I = 300mA I = 600mA I = 900mA Jokaisen lampun läpi menee 300mA virta. Tällöin paristolta lähtevä sähkövirta kasvaa, kun lamppuja kytketään rinnan. Täysin sama ilmiö tapahtuu, jos lamppujen tilalle laitetaan vastukset.

29 Sähköteho ja sähköenergia Sähköteho kertoo kuinka tehokkaasti sähkölaite muuntaa sähköenergiaa muiksi energiamuodoiksi kuten valo-, ääni- ja liike-energiaksi. Tehon yksikkö on watti (W). Sähkövirta siirtää virtapiirissä sähköenergiaa. Sähkölaitteen käyttämä energia saadaan laskettua, kun kerrotaan teho sen käyttöajalla. Sähköenergian yksikkönä käytetään kilowattituntia (kwh). Joissakin sähkölaitteissa kuten silitysraudassa on termostaatti. Termostaatti avaa virtapiirin, kun tietty lämpötila saavutetaan. Sähköteho Tehon yksikkö on watti (W) P = UI P= sähkölaitteen teho U= jännite (sähkölaitteen napojen välillä) I= sähkövirta (virtapiirissä) Sähköenergia Sähköenergian yksikkö kilowattitunti (kwh) Muista käyttää laskuissa tehon yksikkönä kw! E = Pt E= sähkölaitteen käyttämä energia P= sähkölaitteen teho t= käyttöaika Termostaatin idea Termostaattia käytetään mm. silitysraudassa. Kun silitysrauta on tarpeeksi kuuma niin termostaatti avaa virtapiirin. Tällöin virtapiirissä ei kulje enää sähkövirtaa ja rauta ei kuumene. Kun lämpötila laskee tarpeeksi alas niin termostaatti sulkee virtapiirin ja tällöin sähkövirta kulkee taas virtapiirissä ja rauta alkaa lämpenemään uudestaan. Jääkaapissa termostaatti toimii toisinpäin. Kun jääkaapin lämpötila nousee liika korkealle, niin termostaatti sulkee virtapiirin ja jäähdytyslaitteisto alkaa toimia. Kun jääkaappi on tarpeeksi viileä, termostaatti avaa virtapiirin ja jäähdytyslaitteisto lakkaa toimimasta.

Laskuesimerkki käyttökustannuksista Lampun napojen välillä on 230V jännite. Sen läpi kulkee 0,2A virta. Laske kuinka paljon lampun päällä pitäminen maksaa, jos sen käyttöiäksi on arvioitu 6000 tuntia. Sähköenergian hinta on 10 snt/kwh. Vaihe 1 Lasketaan lampun teho U = 230V P = U I = 230V 0,2A = 46W I = 0,2A P =? Vaihe 2- Lasketaan lampun käyttämä sähköenergia P = 46W = 0,046kW E = P t = 0,046kW 6000h = 276kWh t = 6000h E =? Vaihe 3 Lasketaan käytetyn sähköenergian hinta 276kWh 10 snt = 2760snt = 27,60 kwh

Liite 1 Muistikolmiot ja suureet PUI m URI Suure Tunnus Yksikkö Jännite U voltti (V) Sähkövirta I ampeeri (A) Resistanssi R ohmi (Ω) Sähköteho P watti (W) Sähköenergia E kilowattitunti (kwh)