Sähkövaraus. Hankaussähkö. Copyright Isto Jokinen
|
|
- Johanna Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkövaraus Atomit koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Sopimuksen mukaan protonin varausta sanotaan positiiviseksi (+1 e) ja elektronin varausta negatiiviseksi (-1 e). Elektronin varaus merkitään kirjaimella e, ja sen suuruus on -1, C. Vastaavasti protonin varauksen suuruus on +1, C. Varauksen suuruus on molemmilla yhtä kuin alkeisvarauksen suuruus. Kuva 1. Atomin osat ja varaukset Hankaussähkö Eri aineilla on erilainen elektronegatiivisuus. Aine jonka elektronegatiivisuus on suuri vetää voimakkaammin puoleensa elektroneja kuin aine jonka elektronegatiivisuus on pieni. Kun kahta keskenään elektronegatiivisuudeltaan eri suurta ainetta hangataan toisiinsa siirtyy elektronegatiivisuudeltaan alhaisemmalla tasolla olevasta aineesta elektroneja toiseen aineeseen. Elektronien siirryttyä on syntynyt sähkövaraus. Toinen aine on negatiivisesti varautunut ja toinen aine positiivisesti. Kuva 3. Kampaaminen on varannut kamman joka vetää paperisilppua puoleensa Varaukselliset hiukkaset, joiden varaus on samanmerkkinen, työntävät toisiaan luotaan, kun taas hiukkaset, joiden varaus on vastakkaismerkkinen, vetävät toisiaan puoleensa. Kuva 2. Varausten vetovoimat Sähkövarauksen tunnus on Q ja yksikkö Coulombi ( C ). Sähkövarauksesta käytetään myös nimitystä sähkömäärä. Sähkövaraus syntyy kun atomien elektroneja siirtyy paikasta toiseen hankauksen tai induktion seurauksena. Hankaussähköä syntyy sähköä huonosti johtavien aineiden hangatessa toisiinsa. Metallien hankaaminen ei johda hankaussähkön syntymiseen, koska metalli johteena purkaa varauserot hankauksen aikana. Hankaussähköä siirtyy helposti ihmiseen jos käyttää keinokuituisia vaatteita jotka hankaavat toisiin keinokuituihin jotka ovat istuimissa tai muoviseen tuolin pintaan. Varaus purkautuu ja ihminen saa pienen sähköiskun kun hän koskee vaikkapa metalliseen oven kahvaan. Staattisen sähkön purkautuminen ei ole ihmiselle vaaraksi vaikka siinä jännite ja virtakin ovat hetkellisesti suuria. Purkausaika on niin lyhyt ettei se aiheuta vaaraa.
2 Hankaussähkön jännite voi olla hyvin korkea, jopa kymmeniä tuhansia voltteja. Kun jännite on hyvin korkea voi hankaussähkö aiheuttaa staattisen kipinän. Kipinässä varaukset tasoittuvat ja sen aikana pintojen välillä kulkee sähkövirtaa. Kuva 4. Staattinen kipinä kahden pallon välillä todennäköisyyttä. Hankaussähkö voi vaurioittaa joitain elektroniikan komponentteja Ukkosen sähkö on hankaussähköä, joka syntyy pilvissä olevien pölyn, lumihiutaleiden, rakeiden ja jääneulasten törmäillessä toisiinsa nousevan ja laskevan ilmavirtauksen rajapinnassa. Pilven ylä- ja alaosat varautuvat erimerkkisiksi. Kun jännite on riittävän suuri salaman isku tasoittaa varauserot. Salaman iskun aikana kulkee pilvien välillä suuri määrä sähkövirtaa. Kuva 5. Salamointia Staattinen kipinä voi hypätä pinnasta toiseen pitkänkin matkan johtuen korkeasta jännitteestä. Staattinen kipinä ei sytytä helposti paloja ellei sen alueella ole hyvin helposti syttyviä aineita. Höyrystyneet liuotinaineet ovat helposti syttyviä. Jos liuotinhöyryn määrä ilmassa on riittävä, niin staattinen kipinä voi räjäyttää liuottimen ja sytyttää nopeasti etenevän tulipalon. Tämän vuoksi laitteet joilla liuotinaineita käsitellään on maadoitettava. Maadoituksessa laitteen metalliosa kytketään johtimella ympärillä olevaan metallirakenteeseen joka on kosketuksessa maahan. Maadoitus poistaa laitteeseen mahdollisesti syntyvät varaukset ja estää näin kipinöinnin. Maadoitettavia laitteita ovat mm: Hankaussähköllä ei tuoteta sähköä. Sähkömagneettinen induktio Kun johdinta liikutetaan magneettikentässä syntyy sähköjännite ja sähkövirta. Kuva 6. Magneetin liikuttaminen johdinsilmukassa synnyttää sähkövirtaa - liuotinainetynnyrit - suurpaineruiskut - air-mix-ruiskut - liuotinainepumput Staattinen kipinä voi sytyttää myös pölyn tai jauhemaalin. Maaliruiskuja käyttävän maalarin tulee myös olla maadoitettu. Ilman korkea suhteellinen kosteus pienentää hankaussähköstä syntyviä jännitteitä ja laskee yli ampeerin suuruisen huippuvirran Sähköä tuotetaan generaattoreilla, joissa mekaanisen ( pyörivän ) liikkeen energia muutetaan sähköenergiaksi. Generaattorin toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon.
3 Kuva 7. Auton laturi joka on autolle sähköä tuottava generaattori. Pyörintä saadaan hihnan avulla auton moottorin akselista. Sähköjännite Kun sähkövarausta kuljetetaan sähkökentässä voimaviivojen suunnan vastaisesti on tehtävä työtä. Vastaavasti mekaniikassa nostettaessa kappaletta ylöspäin maan vetovoimakentässä on tehtävä työtä. Kuva 10. Työ nostossa Kuva 8. Suuri generaattori joka sähköä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Generaattoria pyörittää turbiini, jota taas pyörittää vesivoima Kun kappale on nostettu alemmalta korkeudelta ylemmälle, on siihen tuotu potentiaalienergiaa jonka suuruus on: E p = m g h Missä: E p = potentiaalienergia m = kappaleen massa g = maan vetovoimakiihtyvyys h = nostettu korkeus Kuva 11. Työ varauksen siirrossa Kuva 9. Agregaatti jossa bensiinimoottori pyörittää generaattoria joka tuottaa sähköä Varauksen siirrossa siirtyvät elektronit. Varauksien siirtyminen luo sähköjännitteen. Jännitteen tunnus on U ja sen yksikkö on Voltti ( V ). Sähkövirran edellytys on olemassa oleva jännite-ero.
4 Lähde- ja napajännite Kun akkua tai paristoa käytetään siinä oleva varaus heikkenee. Akun tai pariston varaustilaa voidaan mitata jännitemittarin avulla. Jännitteen mittauksessa saadaan eri tulos kun mittaus tehdään niin ettei akkua tai paristoa kuormiteta. Tällöin mitataan lähdejännitettä. Kun akkua tai paristoa kuormitetaan samanaikaisesti mittauksen aikana niin tällöin mitataan napajännitettä. Jos napajännite on paljon alhaisempi kuin lähdejännite on akun tai pariston varaustila huono. Kuva 12. Lähde- ja napajännite Kuva 14. Sähkön virtaus Sähkövirran suunnan on sovittu olevan päinvastainen kuin elektronien suunta. Sähkövirran jatkuvan kulun edellytys on suljettu virtapiiri jota pitkin elektronit pääsevät kulkemaan. Toisena edellytyksenä on lähdejännite. Lähdejännitteen tuottaa sähköverkkoon sähkövoimalat, auton sähkölaitteisiin auton laturi ja puhelimiin puhelimen akku. Kuva 15. Suljettu virtapiiri jossa virtaa antaa paristo ja sitä kuluttaa lamppu Sähkövirta Sähkövirran tunnus on I ja sen yksikkö on ampeeri ( A ). Kun johtimessa kulkee 1 ampeerin virta, menee sen läpi 1 C/e eli 6, elektronia sekunnissa. Sähkövirtaa voidaan verrata veden virtaukseen. Kun johtimessa kulkee yhden ampeerin virta, menee sen läpi 6, elektronia sekunnissa, kun taas vesiputkessa virtaus voi olla 1 litraa sekunnissa. Kuva 13. Veden virtaus Avoimessa virtapiirissä virran kulkua ei ole koska virtapiiri on poikki jostain kohdasta. Virtapiirissä on kuitenkin jännite. Kuva 16. Avoin virtapiiri jossa katkaisija estää sähkövirran kulun
5 Sähkövastus ( resistanssi ) Sähkövastus on sähkövirran kulkua vastustava " voima". Vastuksen aiheuttajana pidetään johtimien atomien värähtely ja törmäily toisiinsa, joka hidastaa elektronien kulkua johtimessa. Mekaniikan puolella veden virtausta voi vastustaa putken ohuus, sen sisäpinnan karheus, ahtaumat putkessa ja veden sisäiset ominaisuudet kuten sen korkea viskositeetti ( vrt. ohut /paksu maali ). Sähkövastus riippuu mm. seuraavista tekijöistä: Johtimen materiaalista Johtimina käytetään yleensä eri metalleja niiden hyvän johtavuuden vuoksi. Metallien sähkönjohtavuus perustuu metalliatomien metallisidoksesta eli atomien ytimien ympärillä vapaina liikkuvista elektroneista. Kuva 17. Metallisidos Kuva 19. Kovalenttinen sidos. Kovalenttisella sidoksella muodostuneet aineet eivät johda sähköä. Metallien välillä on suuria eroja niiden sähkövirralle aiheuttamassa vastuksessa. Mitä pienempi on johtimen vastus, sitä suurempi on sen johtavuus. Johtavuus on vastuksen käänteisluku. Hyvin sähköä johtavia metalleja ovat mm. kupari ja alumiini. Sen sijaan teräs, ja etenkin ruostumaton teräs ovat melko huonosti johtavia metalleja. Oksidoituneet metallipinnat johtavat huonosti sähköä. Esim. alumiini on puhtaana hyvin johtavaa, mutta anodisoitu alumiini huonosti johtavaa. Eri metallien suhteellisia johtavuuksia: Metalli Suhteellinen johtavuus Cu 100 Al 70 Fe 11 RST 4 Ti 3 Johtimen poikkipinta-alasta Kuva 18. Ionisidos. Ionisidokselliset aineet voivat johtaa sähköä sulana nesteenä. Ionit toimivat virran kuljettajina elektrolyysissä Johtimen poikkipinta-alan kasvaessa sen vastus pienenee, koska tällöin samasta poikkipinta-alasta ei tarvitse kuljettaa läpi yhtä paljon elektroneja. Kuva 20. Paksu johdin
6 Kuva 21. Ohut johdin Sähköteho Sähkötehon tunnus on P ja sen yksikkö on Vatti ( W ). Sähkötehon kaava on: P = U I Mekaniikan puolella putoavan veden antama teho on sen potentiaali energia jaettuna ajalla,, jossa potentiaali energia "purkautuu". Tällöin laskukaava on: Edellisestä syystä johtuen suuria sähkövirtoja siirrettäessä on johtimien oltava paksuja, muutoin johtimien vastus nousee niin suureksi että ne alkavat lämpenemään. Vastaavasti mekaniikan puolella voidaan ajatella tilannetta jossa nesteen viskositeetti olisi korkea ja sen virtausnopeus olisi suuri ohuesta putkesta johtuen. Tilanteessa nesteen virtauksen vastus saisi aikaan putkiston ja nesteen kuumenemisen. Sähkövastuksen tunnus on R ja sen yksikkö on Ohmi ( ). Sähkövirralla, vastuksella ja jännitteellä on seuraava yhteys: U = R I yksikköinä: ( V = A ) Kaavaa kutsutaan Ohmin laiksi, joka on sähköopin keskeisin kaava. Kaavasta havaitaan että jos vastus pysyy samana ja virtaa lisätään, kasvaa myös jännite. Vastaavasti jos jännitettä nostetaan niin virta kasvaa. Kaavasta havaitaan myös, että jos sähkövirta pysyy samana, mutta vastuksen arvo kasvaa, niin samalla kasvaa myös jännitteen arvo. P pot =mgh / t missä, P pot = Potentiaalienergia m = kappaleen massa g = maan vetovoimakiihtyvyys h = nostettu korkeus t = käytetty aika Kun vesiputouksen päältä pudotetaan vettä alas, on vedestä sähköturbiinille saatava teho riippuvainen veden määrästä ( m 3 ) ja putoamiskorkeudesta ( m ) sekä ajasta jossa vesi turbiinille tulee (s ). Jos veden määrä lisääntyy aikayksikössä niin teho kasvaa. Tekijä g ( maan vetovoima) on aina sama. Veden pudotessa sen nopeus kiihtyy maan vetovoimasta johtuen, minkä vuoksi juuri veden putoamisnopeudella on suurempi merkitys kuin sen massalla. Veden pudotessa sen potentiaalienergia muuttuu liikeenergiaksi seuraavasti: P kin =½mv 2 / t Sähkötehossa johtimessa sähkövirran ( siirtyvien elektronien ) määrä on kerrottu potentiaalilla, jonka voidaan ajatella olevan elektronien nopeuden antava tekijä. P = U I Tyypillisesti sähkölaitteissa käytettävä jännite on korkea ja virta pieni ( kodinkoneet yms. ), jolloin saavutetaan "suuri" sähköteho. Kun
7 korkea virta on suuri on johtimien pintaalojen oltava suuria, jotta johtimet eivät kuumene. Kun virta on pieni ja jännite suuri voidaan siirtää suurta sähkötehoa ohuitakin johtimia pitkin. Kuva 22. Korkeajännitelinja Tasasähkö / vaihtosähkö Tasasähkössä elektronien suunta on kokoajan sama. Kuva 23. Tasasähkö Suomessa käytetään korkeajännitelinjoissa V jännitettä. Jännitettä alennetaan muuntaja-asemilla 230 V tai 360 V jännitteisiin joita käytetään kodeissa. Sähköenergia Sähköenergia saadaan kertomalla virta, jännite ja aika keskenään. Sähköenergian yksikkö on joule ( J ). E U I t Tasasähköä saadaan akuista, paristoista ja tasasuuntaajista jotka muuttavat vaihtosähkön tasasähköksi. Tasasuuntaajia ovat mm. puhelimien laturit, digiboksien, kannettavien PC:den ja tulostimien virtalähteet, hitsausmuuntajat ja sähkösaostuspinnoituksen virtalähteet. Tasasuuntaajia kutsutaan yleisesti virtalähteiksi koska ne antavat virtaa sähkölaitteille. Kuva 24. Vaihtosähkö Sähköenergian yksikkö on Ws. Usein käytetään kuitenkin yksikköä kwh, joka ei ole SI-järjestelmän yksikkö, mutta sitä käytetään mm. sähkön laskutuksessa. kwh-yksikkö voidaan muuttaa kj yksikköön kertomalla 3600 :lla. Vastaavasti kj yksikkö voidaan muuttaa kwh:ksi jakamalla 3600:lla. 1 kwh = 3,6 MJ = 3600 kj 1 kj = 0,00027 kwh Edellisiä muunnoksia tehdään usein laskettaessa sähköenergian käytöstä aiheutuvia kuluja. Vaihtosähkössä elektronien suunta muuttuu. Esim. verkkovirrassa, jonka jännite on 230 V ja taajuus 50 Hz, vaihtuu elektronien liikesuunta johtimessa 50 kertaa sekunnissa. Sähköverkosta saatava sähkö on vaihtosähköä
8 Sähköturvallisuudesta Sähkön vaarallisuus perustuu siihen, että ihmisen elintoiminnot pohjautuvat hermoston antamiin sähkösignaaleihin. Sähköiskun saatuaan tämä järjestelmä pettää, jolloin mm. sydämen normaali toiminta loppuu. Kuva 25. Sähköisku Sähkön vaikutus hermostoon on myös sellainen, että jännitteelliseen osaan koskettuaan ihminen ei kykene omin voimin siitä irrottautumaan. Edellisistä syistä johtuen korkeajännitteisiin osiin ei saa koskaan koskea. Sähkön siirrossa käytettävät tuhansien volttien jännitteet ovat niin suuria, että johtimista voi saada kuolettavan sähköiskun vaikkei niihin koskekaan. Korkea jännite hyppää ihmiseen jos hän menee liian lähelle johdinta. Sähkön siirrossa käytettävät johtimet ovat eristämättömiä joten niistä saa helposti vaarallisen sähköiskun. Kuva 26. Jännitteellinen pistorasia Sähkön vaarallisuudesta johtuen sähkötöitä saavat tehdä vain valtuutetut sähköasentajat. Sallittuja sähkötöitä ovat vain lamppujen ja sulakkeiden vaihdot. Pistorasioiden ja valokatkaisijoiden kannet saa poistaa maalauksen tai tapetoinnin ajaksi ja laittaa itse paikalleen. Itse katkaisijan saa irrottaa tai kiinnittää vain sähköasentaja. Myös suojamaadoittamattoman johdon pään saa liittää. Sähkökeskusten kansia ei saa avata kuin sähköasentaja tai turvallisuuskoulutuksen saanut henkilö. Korkeajännitteisiä sähkölaitteita saa korjata vain sähköasentaja. Kun sähköjännite on riittävän alhainen, ei sähkö ole vaarallista. Tasasähkössä turvallisuusraja on 150 V ja vaihtosähkössä 50 V. Tämän vuoksi mm. avojohtein viety virta sähkösaostuksessa ei ole vaarallista, koska jännite on vain muutamia voltteja. Samoin auton akun navoista ei ihminen saa vaarallista sähköiskua, koska jännite on 12 V. Jos akun navat yhdistetään metalliesineellä syntyy oikosulku ja voimakas valokaari. Samoin sähkösaostuspinnoituksessa käytettävä virta on suuri. Jos + ja navat saavat metallisen kohtaktin voi kontaktin aiheuttanut esine aiheuttaa voimakkaan valokaaren ja myös lentää vaarallisesti ympäristöön. Sulake ja vikavirtasuojaus Sulake suojaa sähkölaitteita vikatilanteissa ja estää vikaantuneita laitteita aiheuttamasta tulipaloja. Sulake palaa kun sen läpi kulkee liian suuri sähkövirta. Tyypillisiä sulakkeiden virta-arvoja ovat 10, 16 ja 25 A. Koska ihminen voi kuolla 200 ma:n aiheuttamaan sähköiskuun, ei sulake suojaa ihmistä. Vikavirtasuoja katkaisee sähkön kulun vikatilanteessa 50 ms ajassa. Vikavirtasuoja kykenee suojaaman ihmisen vaaralliselta sähköiskulta. Sähköturvallisuudesta on olemassa runsaasti hyvää kirjallista materiaalia. Ilmainen lähde on mm. Turvallisuuskeskuksen ( TUKES ) www-sivut. Osoite on
kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSÄHKÖVARAUS. Vastaavasti protonin varauksen suuruus on +1,602 10-19 C. Varauksen suuruus on molemmilla yhtä kuin alkeisvarauksen suuruus.
SÄHKÖVARAUS Atomit koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Sopimuksen mukaan protonin varausta sanotaan positiiviseksi (+1 e) ja elektronin varausta negatiiviseksi (-1 e). Elektronin varaus
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotSähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.
Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen
LisätiedotTEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO
TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.
LisätiedotSähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotFysiikka 9. luokan kurssi
Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia
LisätiedotLuku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
Lisätiedot1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?
6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat
LisätiedotSähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotSähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotSähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014
Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014 Kappaleet voivat varautua sähköisesti Kun kappaletta hangataan sopivasti, se varautuu eli
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotLuento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Vastus on komponentti, jossa sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi (esim. sähkökiuas, silitysrauta,
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotSähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016
Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä
LisätiedotSähkölä. -näyttelyn oppimateriaalit alakoululaisille
Sähkölä -näyttelyn oppimateriaalit alakoululaisille Tehtävänumeron perään on merkitty näyttelykohde, josta saa lisätietoja kysymykseen tai voi syventää omaa osaamistaan. Kaikkia kysymyksiä ei ole tarkoitus
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
Lisätiedot1 Sähkötekniikan peruskäsitteet
1 Sähkötekniikan peruskäsitteet Mitä sähkö on? 1/P Täydennä teksti. Atomin ydin koostuu ja. Ulospäin sähköttömän atomin ydintä kiertävien negatiivisesti sähköisten lukumäärä on sama kuin positiivisesti
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH
ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,
LisätiedotElektroniikka ja sähkötekniikka
Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotMuunnokset ja mittayksiköt
Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?
LisätiedotNimi: Fysiikka. 9. luokan kurssi
Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Työselostusohjeet Työsuunnitelma Kerro, miten tutkimus tehdään. o Joskus ohje on annettu, toisinaan sinun täytyy kehitellä tutkimusjärjestely itse. Tee ennakkooletus eli
LisätiedotAurinko-R10 asennus ja käyttöohje
EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..
Lisätiedot&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'
"$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.& " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & -.010212 +""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +""
Lisätiedota) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.
AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 1 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepaperit palautetaan kilpailun
LisätiedotSähkölä. -näyttelyn oppimateriaalit yläkoululaisille
Sähkölä -näyttelyn oppimateriaalit yläkoululaisille Tehtävänumeron perään on merkitty näyttelykohde, josta saa lisätietoja kysymykseen tai voi syventää omaa osaamistaan. Kaikkia kysymyksiä ei ole tarkoitus
LisätiedotSuojaus sähköiskulta Pekka Rantala
Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotFy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13
Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
Lisätiedotdl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl
Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl Kukin siirtymä dl voidaan approksimoida suoraviivaiseksi, jolloin vastaava työn elementti voidaan
LisätiedotYleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.
Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotSÄHKÖ. Kuva 1. Sähkövarausten käyttäytyminen
SÄHKÖ Mitä sähkö on? Sähkö on sähkövarausten, yleensä elektronien liikettä. Sähkö voidaan jakaa kahteen eri alueeseen, staattiseen sähköön ja virtapiireihin. Sähkö käsitteenä on varsin abstrakti. Tällöin
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotMekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:
Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
LisätiedotRAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE
RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun
LisätiedotKovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotLuku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä
Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotLuento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotSähkömagnetismi III. Resistanssi. Esikvantifiointi ja kvantifiointi
Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma Didaktisen fysiikan kokeellisuus II Sähkömagnetismi III Resistanssi Esikvantifiointi ja kvantifiointi Tarkastellaan komponenttien kykyä vastustaa
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä
ATE112 taattinen kenttäteoria kevät 217 1 / 5 Tehtävä 1. Alla esitetyn kuvan mukaisesti y-akselin suuntainen sauvajohdin yhdistää -akselin suuntaiset johteet (y = ja y =,5 m). a) Määritä indusoitunut jännite,
LisätiedotPerunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila
Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Johdanto Kuva 1: Pokepallo Olet lähtenyt pelaamaan Pokèmon Go peliä. Päädyit keskelle perunapeltoa etsimään pokemoneja. Eteesi ilmestyi Snorlax!
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
Lisätiedotwww.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)
YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a) 1 b) Lasketaan 180 N:n voimaa vastaava kuorma. G = mg : g m = G/g (1) m = 180 N/9,81 m/s 2 m = 18,348... kg Luetaan kuvaajista laudan ja lankun taipumat
Lisätiedot