KIRJALLINEN KYSYMYS 494/2005 vp Eturauhassyövän seulonta Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpätyyppi. Vuosittain todetaan noin 4 000 uutta eturauhassyöpää, ja määrä on edelleen kasvussa. Nykyisin eturauhasen tilaa voidaan tutkia verinäytteestä otettavan prostataspesifisen antigeenin (PSA) arvon avulla. Tämä on edistänyt tautien löytymistä entistä varhaisemmassa vaiheessa ja näin parantanut potilaiden ennustetta. Varsinaista rutiininomaista seulontaa ei kuitenkaan järjestetä oireettomille miehille. Naisten yleisimmän syöpätyypin, rintasyövän, ennaltaehkäisyyn ja ajoissa toteamiseen on panostettu jo useiden vuosien ajan. Mammografiaseulontojen avulla rintasyöpä voidaan havaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Useissa tutkimuksissa varhaisen toteamisen on todettu vähentävän erityisesti yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpäkuolleisuutta. Rintasyöpäseulonnat toteutetaan kuntien toimesta ja niiden rahoituksella. Seulonnalla syöpä voidaan todeta aikaisemmassa vaiheessa, jolloin se on helpompi hoitaa ehkäisten potilaan henkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä sekä säästäen hoidon kustannuksia. Eturauhassyöpäseulontoja tulisi järjestää mammografian tapaan rutiininomaisesti onhan seulonnan hyödyistä tuloksellisia kokemuksia myös rintasyöpätapauksissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin eturauhassyövän seulontojen järjestämiseksi tai mihin muihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eturauhassyövän toteamiseksi mahdollisimman varhain? Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2005 Pertti Hemmilä /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 494/2005 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin eturauhassyövän seulontojen järjestämiseksi tai mihin muihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eturauhassyövän toteamiseksi mahdollisimman varhain? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yleiset syövän seulonnan edellytykset ovat, että sairaus on kansanterveydellinen ongelma, käytettävissä on testi varhaisdiagnostiikkaan ja on olemassa parantava hoito ja primaaripreventiota ei ole (käyttäytymisellä, ruokavaliolla tai vastaavalla ei voida estää taudin kehittymistä). Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa kuten useimmissa länsimaissa. Uusia eturauhassyöpätapauksia todetaan maassamme vuosittain 4 200. Vuonna 1981 todettiin vuosittain 1 000 uutta eturauhassyöpää. USA:ssa uusien syöpätapausten esiintyvyys on lähtenyt laskuun jo yli viisi vuotta sitten, ja on odotettavissa, että myös Suomessa vuosittain havaittavien uusien sairaustapausten määrän kasvu hidastuu tai loppuu. Kuolevuus eturauhassyöpään on kääntynyt laskuun 1990-luvun lopulla. Laskun syyksi ei ole kuitenkaan voitu osoittaa lisääntynyttä oireettomien miesten prostataspesifisen antigeenin testaamista eli ns. PSA-testiä. Varhaisvaiheen eturauhassyövän hoidossa käytetään hoitomenetelminä rauhasen radikaalipoistoleikkausta, radikaalitavoitteista ulkoista sädehoitoa ja rajoitetusti tykösädehoitoa (rauhaseen viedään säteileviä jyväsiä). Vuonna 2002 päättyi 695 miestä käsittävä laaja pohjoismainen tutkimus. Kaikilla miehillä oli todettu eturauhasen ei-aggressiivinen syöpä. Miesten syöpää seurattiin keskimäärin 6,2 vuotta. Tutkimuksessa miehet jaettiin kahteen ryhmään: aktiivisen seurannan ryhmään ja radikaalileikkausryhmään. Syöpään kuoli seurantaryhmässä hieman enemmän potilaita tutkimuksen seuranta-aikana kuin leikkausryhmässä, mutta kun otetaan huomioon muut kuolinsyyt, ei tutkimusryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimuksen perusteella on arvioitu, että laskennallisesti pitäisi leikata 17 syöpää, jotta yksi potilas hyötyisi. Radikaalin syöpäleikkauksen haittavaikutukset ovat melkoiset. Virtsanpidätyskyky menetetään 7 %:ssa tapauksista. Eriasteisia virtsanpidätyksen häiriöitä voi olla jopa joka toisella leikatulla potilaalla. Erektiokyky menetetään 9 75 %:ssa tapauksista riippuen kasvaimen paikallisesta leviämisestä. Erilaisia virtsan kulkua vaikeuttavia kudosten arpeutumisia esiintyy 0,5 9 %:lla leikatuista potilaista. Tauti uusii keskimäärin kolmanneksella leikatuista potilaista, ja sen takia joudutaan tehostamaan hoitoa. Ulkoisen sädehoidon haittavaikutukset ovat edellä kuvattua jonkin verran vähäisemmät. Sädehoito saattaa aiheuttaa kuitenkin virtsarakon ja suolen pysyvän oireilevan sädevaurion. Eturauhassyövän seulonnan ongelmat ovat edellä kuvatusti moninaiset. Tällä hetkellä ei tiedetä, löydetäänkö vaaralliset syövät ajoissa eli voidaanko seulonnalla vaikuttaa eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Ei tiedetä, kuinka paljon ylidiagnosoidaan hitaampaa syöpää, jolla luonnollisesti ei olisi ollut edetessään vaikutusta elinikään. 2
Ministerin vastaus KK 494/2005 vp Pertti Hemmilä /kok Seulonnalla yksistään on elämänlaatuvaikutuksia: huoli omasta terveydestä lisääntyy. Hoidot ovat siis raskaita, ja niihin liittyy erittäin merkittäviä elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia. Näin raskaita hoitoja ei siis pitäisi tehdä varmuuden vuoksi. Suurin ongelma onkin aggressiivisten ja hitaiden syöpätapausten erottaminen toisistaan, jotta raskaat hoidot kohdentuisivat niihin potilaisiin, joille hoito on välttämätöntä. Tästä puuttuu vielä tutkimustietoa. Seulonnan kustannusvaikuttavuus on myös selvittämättä. WHO ja Kansainvälinen syöpäunioni (UICC) ovat suosittaneet eturauhassyövän seulonnasta pidättäytymistä, koska meneillään on kaksi suurta satunnaistettua väestötutkimusta, joilla saadaan vastaukset eturauhassyöpäkuolleisuuteen, elämänlaatuun ja kustannuksiin. Väestötutkimuksiin osallistuu USA:ssa 80 000 miestä ja Euroopan omaan tutkimukseen 180 000 miestä. Suomi on ollut mukana viimemainitussa tutkimuksessa vuodesta 1996. Helsingin ja Tampereen seuduilla toteutettavaan tutkimukseen osallistuu 30 000 miestä aktiivisen seulonnan ryhmässä ja 50 000 miestä kontrolliryhmässä. Tutkimuksen ensimmäiseen kierrokseen osallistui 69 % kutsutuista miehistä, ja uusia syöpiä löytyi osallistuneista 2,7 %:lla. Löydetyistä 565 syövästä 81 % luokiteltiin ei-aggressiivisiksi, ja yli puolelle havaituista syövistä arvioitiin voitavan tehdä radikaalitavoitteinen hoito. Kontrolliryhmän syövät olivat pidemmälle edenneitä. Neljän vuoden kuluttua tehdyssä uusintaseulonnassa uusia syöpiä löytyi noin kolmannes vähemmän kuin ensimmäisellä seulontakierroksella. Eurooppalaisen seulontatutkimuksen suomalaisen osan tulokset valmistuvat aikaisintaan vuonna 2008. Tämän jälkeen voidaan luotettavammin arvioida seulonnan edellä kuvattuja etuja ja haittoja. Tällä hetkellä ei ole perusteita määrittää rutiininomaisesti PSA:ta oireettomilta miehiltä. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 494/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att ordna screeningar för prostatacancer eller vilka andra åtgärder ämnar regeringen vidta för att prostatacancer skall konstateras så tidigt som möjligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De allmänna förutsättningarna för screening för cancer är att sjukdomen utgör ett folkhälsoproblem, att ett test för tidig diagnostisering står till buds, att det finns kurativ behandling och att det inte finns några metoder för primärprevention (sjukdomens utveckling kan inte påverkas genom beteende, diet eller på något motsvarande sätt). Prostatacancer är i Finland, liksom i de flesta västländerna, den vanligaste cancerformen bland män. Årligen konstateras i vårt land 4 200 nya fall av prostatacancer. År 1981 konstaterades årligen 1 000 nya prostatacancerfall. I USA började förekomsten av nya cancerfall sjunka redan för över fem år sedan, och också i Finland förväntas ökningen av antalet nya fall som årligen observeras bli långsammare eller avstanna. Dödligheten i prostatacancer började sjunka vid slutet av 1990-talet. Det har ändå inte kunnat påvisas att orsaken till att dödligheten sjunkit skulle vara den ökade testningen hos symptomfria män av den prostataspecifika antigenen, dvs. det så kallade PSA-testet. Vid behandlingen av prostatacancer i ett tidigt stadium används som behandlingsmetoder radikal prostatektomi, extern radikalt syftande strålbehandling och i begränsad omfattning brachyterapi (radioaktiva frön införs i körteln). År 2002 avslutades en stor nordisk undersökning som omfattade 695 män. Hos alla män hade konstaterats icke-aggressiv prostatacancer. Männens cancer följdes upp i genomsnitt 6,2 år. I undersökningen delades männen in i två grupper: i en grupp med aktiv uppföljning och en grupp med radikala operationer. Under uppföljningstiden dog en aning större del i cancer i uppföljningsgruppen än i operationsgruppen, men när övriga dödsorsaker beaktades fanns det ingen statistiskt signifikant skillnad mellan de undersökta grupperna. På basis av undersökningen har man räknat ut att 17 cancerfall statistiskt sett borde opereras för att en patient skall dra nytta av operation. Biverkningarna vid en radikal canceroperation är ansenliga. Förmågan att hålla urin förloras i 7 % av fallen. Störningar av olika grad i förmågan att hålla urin kan förekomma hos t.o.m. varannan patient. Erektionsförmågan förloras i 9 75 % av fallen beroende på tumörens lokala spridning. Olika slag av ärrbildningar i vävnaderna som försvårar urinavgången förekommer hos 0,5 9 % av de opererade patienterna. Sjukdomen återkommer hos i genomsnitt en tredjedel av de opererade patienterna och på grund av detta är man tvungen att effektivera behandlingen. Biverkningarna av extern strålbehandling är i någon mån mindre än det ovan beskrivna. Strålbehandling kan ändå förorsaka en permanent symptomgivande strålskada på urinblåsan och tarmen. Problemen med screening för prostatacancer är som ovan beskrivits av många olika slag. För närvarande vet man inte om de farliga cancerfal- 4
Ministerns svar KK 494/2005 vp Pertti Hemmilä /kok len hittas i tid, dvs. om det går att påverka dödligheten i prostatacancer med hjälp av screening. Man vet inte i vilken utsträckning sådan långsammare cancer överdiagnostiseras som, om den hade framskridit i naturlig takt, inte skulle ha påverkat livslängden. Screening påverkar i sig livskvaliteten i och med att oron för den egna hälsan ökar. Behandlingarna är tunga och förenade med mycket betydande biverkningar som försvagar livskvaliteten. Så här tunga behandlingar borde således inte genomföras för säkerhets skull. Det största problemet är att kunna skilja aggressiva och långsamma cancerfall från varandra, så att de tunga behandlingarna skulle ges de patienter för vilka behandlingen är oundgänglig. Om detta saknas ännu forskningskunskap. Screeningens kostnadseffektivitet är också ännu outredd. WHO och Internationella cancerunionen (UICC) har rekommenderat att man avstår från screening för prostatacancer, eftersom det pågår två stora randomiserade befolkningsundersökningar, med vars hjälp svar kan fås om dödligheten i prostatacancer, livskvalitet och kostnader. I befolkningsundersökningarna deltar 80 000 män i USA och 180 000 män i en egen europeisk undersökning. Finland har deltagit i den sistnämnda undersökningen sedan år 1996. I undersökningen som genomförs i Helsingforsregionen och Tammerforsregionen deltar 30 000 män i gruppen med aktiv screening och 50 000 män i kontrollgruppen. I den första omgången av undersökningen deltog 69 % av de män som fått kallelse och nya cancerfall upptäcktes hos 2,7 % av dem som deltog. Av de upptäckta 565 cancerfallen klassificerades 81 % som icke-agressiva och i fråga om över hälften av de observerade cancerfallen bedömdes det som möjligt att genomföra en radikalt syftande behandling. Cancerfallen i kontrollgruppen var längre framskridna. Vid en upprepad screening som gjordes fyra år senare upptäcktes ca en tredjedel färre nya cancerfall än vid den första screeningomgången. Resultaten från den finländska delen av den europeiska undersökningen om screening blir klara tidigast år 2008. Efter detta är det möjligt att mera tillförlitligt bedöma de ovan beskrivna fördelarna och nackdelarna med screening. För närvarande finns det inte grund för att rutinmässigt analysera PSA hos symptomfria män. Helsingfors den 31 maj 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5