Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 26/2011/1 Dnro ISAVI/175/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2011 ASIA HAKIJA Vuotsinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Joroinen Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen aluehallintovirastoon 1.4.2010 ja täydentänyt sitä 17.6.2010. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Asia on tullut vireille ympäristölupa-asiana vesioikeuden luvan lupaehtojen tarkistamisvelvoitteen vuoksi. Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa olevat luvat Itä-Suomen vesioikeus on 5.1.1984 antamallaan päätöksellä nro 19/Ym II/83 myöntänyt A. Ahlström Oy:lle luvan Vuotsinsuon 210 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Sääksjärveen. Luvan mukaan kuivatusvedet tuli puhdistaa laskeutusaltailla. Vapo Oy on 14.4.1992 ostanut silloin vielä valmistelemattoman tuotantoalueen ja aloittanut alueen valmistelutyöt vuonna 1994. Vesioikeuden luvassa määrättyjen laskeutusaltaiden lisäksi Vapo Oy rakensi alueelle kemikalointiaseman, jonka käyttöön ottaminen tapahtui elokuussa 1994.
Tuotantoalueen sijainti Vesioikeus on 29.10.1998 antamallaan päätöksellä nro 53/98/3 tarkistanut lupaehdot. Tarkistettujen lupaehtojen mukaan tuotantoalueen vedet noin 150 ha:n tuotantoalalta tuli johtaa sulan maan aikana kemikalointikäsittelyn ja muulloin laskeutusaltaiden kautta laskuojassa Sääksjärveen. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä 31.3.2010 mennessä. Famenergy Oy on vuokrannut Vuotsinsuon eteläosan vuoden 2007 alusta lähtien turvetuotantoa varten. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 8.5.2007 antamallaan päätöksellä nro 47/07/2 myöntänyt Famenergy Oy:lle ympäristöluvan Eteläisen Vuotsinsuon turvetuotantoon noin 61 ha:n tuotantoalalla. Luvan mukaan tuotantoalueen vedet on johdettava kahden laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle ja edelleen laskuojassa Sääksjärven Honnikonlahteen. Tuotanto on alueella käynnissä. Hakemus koskee Vuotsinsuon turvetuotantoa 125,1 ha:n tuotantoalalla, joka on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Vuotsinsuo sijaitsee Joroisten kunnan Kerisalon kylässä noin 10 km kunnan keskustasta kaakkoon päin valtatie nro 5:n itäpuolella. Kaavoitustilanne ja nykyinen maankäyttötilanne lähiympäristössä Toiminnan kuvaus Etelä-Savon seutukaavassa Vuotsinsuon alueelle ei ollut osoitettu erityistä aluevarausta. Etelä-Savon 4.10.2010 vahvistetussa maakuntakaavassa haettu tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi (merkintä EOt 4.342 Vuotsinsuo). Alue rajautuu luoteisosaltaan maakuntakaavassa Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi (merkintä nat 4.405 Vuotsinsuo) ja luonnonsuojelualueeksi (merkintä SL 4.4421 Vuotsinsuo) merkittyyn suoalueeseen. Samat aluemerkinnät koskevat myös turvetuotantoalueen kaakkoispuolella n. 0,5 kilometrin etäisyydellä olevaa, edellistä pienempää suoaluetta. Vuotsinsuon Natura-alueella (FI0500004, SCI-alue, 440 ha) ensisijaisesti suojeltu luontodirektiivin luontotyyppi on keidassuot, jota alueesta on 92 %. Suurempi osa Vuotsinsuon Natura-alueesta kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Tuotantoalueen ympärillä on ojitettua suota ja metsää. Lähimmät rakennukset ovat noin 700 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itäpuolella. Nykyinen tuotantotilanne Vuotsinsuon turvetuotantoalue on kokonaan sarkaojitettu. Turpeen keskisyvyys on tällä hetkellä 0,8 m, joten tuotanto kestää enintään 10 vuotta. 2
Vuotsinsuolla tuotetaan vuosittain keskimäärin noin 65 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Lisäksi tuotetaan ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tarvittaessa voidaan tuottaa myös palaturvetta. Toiminnan arvioitu päättymisajankohta ja tuotantoalueen jälkikäyttö Hakijan arvion mukaan turpeen tuottaminen hakemuksen kohteena olevalla tuotantoalueella loppuu viimeistään vuonna 2020. Jälkikäyttömuotoina tulevat tämän tuotantoalueen kohdalla kysymykseen alueen metsittäminen tai peltoviljely. Kuivatusvesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvedet käsitellään sarkaojien lietetaskuilla, päisteputkipidättimillä, kahdella laskeutusaltaalla ja kemiallisella käsittelyllä sulan maan aikana. Vuoden 2008 tarkkailuraportin tietojen mukaan Vuotsinsuolta tuleva kemikaloimaton vesi on ollut hyvin tummaa, ravinteikasta, rautapitoista ja hapanta. Kemikalointi alentaa tehokkaasti veden ravinnepitoisuuksia ja liuenneen orgaanisen aineksen määrää. Kemiallisen käsittelyn tehokkuus on ollut vuosina 1999 2009 kiintoaineen osalta 61 %, fosforin osalta 82 % ja typen osalta 28 %. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueelta pääsee alapuoliseen vesistöön vuosittain kiintoainetta noin 5 200 kg, fosforia 23 kg ja typpeä 1 270 kg. Puolen vuoden pituisella kemikalointijaksolla kuormitus on noin 2 600 kg kiintoainetta, 4 kg fosforia ja 540 kg typpeä. Muu osa vuosikuormituksesta tulee jaksolla, jolloin vesiä ei käsitellä kemiallisesti. Tuotantoalueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Sääksjärveen 1,25 km pitkän laskuojan kautta. Pölyämisen rajoittaminen Pölyämisen aiheuttama haitta rajoittuu noin 500 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunoista laskettuna. Haittaa voidaan vähentää kehittämällä nostokoneiden tekniikkaa. Tuotantoalueen ympärillä kasvava metsä pysäyttää osan pölystä. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin takia. Melun rajoittaminen Meluhaitta ulottuu 300 400 metrin etäisyydelle koneista. Tuotantoalueen ympärillä kasvava metsä vaimentaa melua. Polttoaineiden ja jätteiden käsitteleminen Polttoaineet säilytetään tiiviillä alustalla olevissa säiliöissä. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimite- 3
taan käsiteltäviksi. Sekajätteet viedään kaatopaikalle. Aumojen peittämiseen käytetty muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Pöly ja meluvaikutukset Toiminnasta ei hakijan arvion mukaan aiheudu pölyä ja melua haitallisessa määrässä. Vaikutukset Natura-alueeseen Toiminnan vaikutukset läheiseen Natura-alueeseen (Vuotsinsuo FI0500004) eivät lisäänny nykyisestä, koska 1990-luvun alkupuolelta asti olleita eristysojia ei ole tarvetta syventää. Vesistövaikutukset Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan 1,25 km pitkän laskuojan kautta Sääksjärveen. Turvetuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen (4) Suur-Saimaan alueen (4.1) Kyrsyänjärven Tuusjärven valuma-alueen (4.17) Pahakkalanjoen osavaluma-alueella (4.174). Pahakkalanjoen valuma-alueen pinta-ala on 89,81 km 2 ja järvisyys 9,13 %. Turvetuotantoalueen osuus Pahakkalanjoen valuma-alueesta on noin 1,4 %. Laskuojan valuma-alue on Sääksjärveen laskukohdassa 6,46 km 2. Sääksjärven luusuassa valuma-alue on kooltaan noin 23 km 2, josta vesistön osuus on 12,6 %. Valuma-aluetietojen perusteella arvioidut virtaamat ovat (m 3 /s): MNQ MQ MHQ Ojan laskukohta Sääksjärveen 0,0005 0,054 0,913 Sääksjärven luusua 0,0009 0,105 1,776 Sääksjärveen laskevan ojan vesi on ollut tarkkailujaksolla 1978 2009 erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Myös rautapitoisuudet ovat olleet suuria, ja vesi on ollut ajoittain hyvin hapanta. Ojan vesi on ollut huomattavasti tummempaa, humuspitoisempaa, happamempaa, kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Sääksjärvessä. Keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella ojan vesi luokitellaan erittäin reheväksi ja järven vesi reheväksi. Jaksolla 1978 2009 Sääksjärven veden keskimääräinen klorofyllipitoisuus on ollut 19 μg/l, mikä on myös tyypillinen rehevälle vesistölle. Sääksjärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ajoittain talvisin ollut heikko. Avovesikaudella järven happitilanne on kuitenkin ollut enimmäkseen hyvä myös alusvedessä. Sääksjärven veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet ajoittain järvivedeksi korkeahkoja. Vedenlaatu ei ole merkittävästi muuttunut tarkkailujaksolla. Sääksjärvi on luokiteltu Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa ekologiselta ja fysikaalis-kemialliselta tilaltaan hyväksi. Laskuojasta luokittelua ei ole tehty. 4
Vesistön kalataloudellista tilaa on seurattu yhteistarkkailuohjelmaan sisältyvien kalastustiedustelujen, kirjanpitokalastuksen ja koekalastusten avulla. Sääksjärven merkittävimmät saalislajit ovat hauki ja lahna. Järvestä saadaan myös ahvenia ja jonkin verran madetta ja säynettä. 2000-luvulta lähtien saaliiksi on saatu kuhaa, mutta saalis on vähäinen. Sääksjärvestä on saatu myös rapuja. Kalastavia ruokakuntia arvioidaan Sääksjärvellä olevan noin 30. Yleisimmin käytetyt pyydykset ovat harvat verkot ja katiskat. Vuonna 1998 kokonaissaalis on ollut noin 1 200 kg ja vuonna 2008 noin 1 300 kg. Molempina tiedusteluvuosina suurin saalisosuus on ollut haukea (32 % saaliista). Särjen saalisosuus oli noussut selvästi ja se on ollut 26 % vuonna 2008. Ahvenen saalis oli laskenut ja lahnan pysynyt lähes ennallaan. Uutena lajina on vuonna 2008 tavattu kuhaa, mutta sen saalis on ollut vähäinen (28 kg). Kokonaissaaliin ohella sekä ruokakuntakohtainen että hehtaarisaalis on kasvanut lievästi vuodesta 1998. Rapusaalis on ollut vuonna 1998 tiedustelun perusteella 1 100 kpl, mutta vuonna 2008 vain 182 kpl. Merkittävämmäksi kalastushaitaksi koetaan vedenlaadun heikkeneminen. Pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet sekä vähäarvoisten kalojen runsaus oli koettu kalastusta vaikeuttaviksi tekijöiksi. Koekalastustulosten mukaan kalasto oli rehevälle järvelle tyypillinen: ahven ja särki muodostivat valtaosan saaliista (noin 90 %) ja muita lajeja (kiiski, lahna, hauki, salakka) tavataan vain pienempiä määriä. Etelä-Savon TE-keskukselta saatujen tietojen mukaan Sääksjärveen ei ole istutettu kaloja 2000-luvulla. Viimeisimmät istutukset on tehty vuonna 1998. Vuosina 1998 2005 on Sääksjärvellä suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Särjen osuus saaliista on ollut noin 80 % nuottauksen alkuvaiheessa mutta vähentynyt 20 %:iin vuonna 2005. Vuotsinsuon turvetuotantoalueen vuosikuormitus aiheuttaa keskivirtaamalla laskien laskuojassa seuraavat pitoisuudet: kiintoaine 4 mg/l, fosfori 20 μg/l ja typpi noin 700 μg/l. Turvetuotantoalueen kemiallisesti käsitelty vesi on ollut ravinteiden ja orgaanisen aineksen pitoisuuksien perusteella parempilaatuista kuin turvetuotantoalueen ulkopuoliselta alueelta tuleva vesi. Ulkopuolisten vesien suureen kiintoainepitoisuuteen voi vaikuttaa mm. ojaeroosio ja alueen metsäojitukset. Turvetuotantoalueen vedet nostavat lähinnä vesistön typpipitoisuuksia. Vuotsinsuon turvetuotantoalueen reunaojien rajaama alue (197 ha) on Sääksjärven valuma-alueesta 9,2 %. Kun Sääksjärven keskisyvyydeksi arvioidaan 1,3 m, saadaan järven veden viipymäksi noin 6,5 kk. Aineiden sedimentaatio ja hajoaminen ehtii parantaa järveen tulevien valumavesien laatua ennen niiden poistumista Sääksjärvestä. Sääksjärvi on rehevä vesistö. Hakijan arvion mukaan turvetuotantoalueen kuivatusvesillä ei todennäköisesti ole normaalissa tilanteessa merkittävää vaikutusta purkuvesistön vedenlaatuun tai vesistön käyttöön. Turvetuotantoalueen vesien vaikutusta ei pystytä erottamaan vesistössä muualta ympäristöstä tulevasta kuormituksesta. 5
6 Toiminnasta aiheutuvat vahingot ja haitat Hakijan arvion mukaan turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun, virkistyskäyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen ovat vähäiset eikä toiminnasta aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Kalataloudellinen tarkkailu tapahtuu yhteistarkkailuna (Tuusjärven ja Vuotsinsuon turvetuotantoalueiden kalataloudellinen yhteistarkkailu). HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 31.7 30.8.2010 aluehallintovirastossa sekä Joroisten ja Rantasalmen kunnissa ynnä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 29.7.2010 Warkauden lehti -nimisessä lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Joroisten ja Rantasalmen kunnilta ynnä sanottujen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Hakemuksesta annetut lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) lausuu, että Vuotsinsuo kuuluu Tuusjärven valuma-alueen latvaosan suureen suokokonaisuuteen. Alue on osittain Natura-aluetta, osittain ojitettua metsätalousmaata ja loppuosaltaan turpeennostoaluetta. Voimassa olevat turvetuotannon ympäristöluvat Vuotsinsuolla ovat Famenergy Oy:llä sekä Vapo Oy:llä. Lähin vesistö on Sääksjärvi. ELY-keskus on tehnyt kuluvalla lupakaudella useampia tarkastuksia tuotantoalueelle ja tarkastanut vedenpuhdistuslaitteistot. Niissä ei ole ollut erityistä huomautettavaa. Kemikalointi on jossain vaiheessa toiminut huonommin ja laitteisto on ollut herkkä ukkosen aiheuttamille vaurioille. Pääosin kuitenkin puhdistustulokset ovat olleet hyvällä tasolla. ELY-keskukseen ei ole tullut tuotantoaluetta koskevia valituksia. Vuotsinsuolla on käytössä kuivatusvesien kemikalointi. Käsittely täyttää ELYkeskuksen käsityksen mukaan BAT-puhdistustekniikan vaatimustason. Talviaikaan kemikalointi ei ole ollut käytössä, vaan vedet ovat kulkeneet laskeutusaltaiden kautta ohitusuomaa pitkin Sääksjärveen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan nyt käytössä oleva tekniikka on riittävä eikä talviaikaisen kemikaloinnin tarve ole ilmeinen.
ELY-keskus katsoo, että nykyinen tarkkailumenettely antaa riittävän hyvän kuvan tuotantoalueen vesistökuormituksesta ja alapuolisten vesistöjen vedenlaadusta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö (jäljempänä kalatalousyksikkö) katsoo, että tuotantoalueen kuivatusvedet aiheuttavat Sääksjärvessä yleiselle kalatalousedulle haittaa, joka on määrättävä hyvitettäväksi 400 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksu tullaan käyttämään vesialueiden omistajien kanssa sovittavalla tavalla. Kalataloudellista tarkkailua voidaan jatkaa nykyisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Joroisten kunnanhallitus ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Jos turvetuotanto jatkuu vielä vuoden 2020 jälkeen, luvan saajan on pantava 31.3.2020 mennessä vireille hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Rantasalmen kunnan ympäristölautakunta lausuu Rantasalmen ja Joroisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisena, että Vuotsinsuon kuormitus heikentää Sääksjärven varsin huonoa tilaa. Hakija on velvoitettava maksamaan vesialueiden omistajille vuotuinen korvaus käytettäväksi järven huonon tilan ja kalakannoille aiheutuvien haittojen hyvittämiseksi. Hakemuksen johdosta tehdyt muistutukset AA Sääksjärven rannalla sijaitsevan Kuusikkoniemen tilan RN:o 2:53 ja BB saman järven rannalla sijaitsevan Yläsistolan tilan RN:o 2:50 omistajina vaativat, että hakija on velvoitettava korvaamaan turvetuotannosta aiheutuva Sääksjärven rehevöityminen Kolkonjärven osakaskunnalle 1 200 euron vuotuisella roskakalan nuottapyyntiin käytettävällä maksulla. CC Sääksjärven rannalla sijaitsevan Rajakankaan tilan RN:o 6:6 omistajana vastustaa tuotantoalueen kuivatusvesien johtamista Sääksjärveen. Järven vesi on muuttunut käyttökelvottomaksi. DD Sääksjärven rannalla sijaitsevan Sydänmaan tilan RN:o 6:7 omistajana on tehnyt edellisen muistutuksen kanssa samansisältöisen muistutuksen. Hakijan vastine lausunnoista ja muistutuksista Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikön lausunnon osalta hakija lausuu, että kalatalousmaksun määrääminen tämän tuotantoalueen osalta on mahdollista. Asiassa tehtyjen muistutusten osalta hakija lausuu, että ehdotettu roskakalastus on Sääksjärvellä suotava toimenpide. Roskakalan pyyntiä varten vaadittu korvaus on kuitenkin määrältään kohtuuton. 7
8 Merkintä Asiaa ratkaistaessa olivat esillä Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 53/98/3 ja Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 47/07/2 perusteena olleet asiakirjat sekä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Etelä- Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010 2015. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvät Hertta-tietojärjestelmästä tulostetut tiedot Sääksjärven luokittelusta ja Vuotsinsuon turvetuotantoalueen toimenpiteistä on liitetty asiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Joroisten kunnassa sijaitsevan Vuotsinsuon turvetuotantoon 125,1 ha:n tuotantoalalla, josta vedet johdetaan laskuojassa Sääksjärveen. Tuotantosuunnitelmakartta on päätöksen liitteenä. Tämä lupapäätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Itä-Suomen vesioikeuden 29.10.1998 antaman lupapäätöksen nro 53/98/3. Vesioikeuden vesilain 10 luvun 6 :n nojalla myöntämä oikeus kuivatusvesien johtamiseen toisen maalle sijoittuvan laskuojan kautta jää edelleen voimaan. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeen toteutus ei edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tekemistä. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. 1. Vuotsinsuon turvetuotantoalueen vedet on johdettava tuotantosuunnitelmakartan mukaisesti sarkaojakohtaisten lietesyvennysten, lietteenpidättimien ja päisteputkien kautta kahteen laskeutusaltaaseen, josta vedet johdetaan talvikautta lukuun ottamatta kemialliseen käsittelyyn, jonka jälkeen vedet johdetaan laskuojassa Sääksjärveen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Vuotsinsuon luoteisreunalla, joka rajoittuu Vuotsinsuon Natura-alueeseen, olemassa olevien eristys- ja reunaojien syventäminen on kielletty.
9 Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito 2. Sarkaojat on varustettava lietesyvennyksillä, lietteenpidättimillä ja päisteputkilla. 3. Laskeutusaltaiden on vastattava mitoituksiltaan vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (19.9.2003) laskeutusaltaiden mitoitusarvoja. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. 4. Kemikalointiasemalla kuivatusvedet on käsiteltävä ferrikloridisulfaatilla ja natriumhydroksidilla tai vastaavan puhdistustuloksen antavilla muilla kemikaaleilla. Vuosittain tuotantoalueelta kertyvistä vesistä mahdollisimman suuri osuus on johdettava kemiallisen käsittelyn kautta. Kun tuotantoalueella on tuotanto- tai kunnostustöitä, vedet on aina käsiteltävä kemiallisesti. Kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava käsittelyajan keskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään: Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 75 % Kokonaisfosfori 80 % Kokonaistyppi 30 % Kemikalointiaseman pumppujen käyttöajoista ja syötetyistä kemikaalimääristä sekä mahdollisista käyntihäiriöistä on pidettävä kirjaa. Ohijuoksutukset on vältettävä varastoimalla tarvittaessa vettä ojastoon. Laitevian tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia tapahtuva ohijuoksutus on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle, ja viipymättä ryhdyttävä toimiin ohijuoksutuksen estämiseksi. 5. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 6. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Ojastojen, laskeutusaltaiden ja kemikalointiaseman kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (muun muassa päisteputket ja pintapuomit) on pidettävä kunnossa. 8. Luvan saajan on ilmoitettava Vuotsinsuon tuotantoalueen ympäristösuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä niiden toiminnan tehostamiseksi sellaisia Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun.
10 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 10. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 12. Tuotanto on järjestettävä niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Paperi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on oltava omat jätteidenkeruupaikat. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimituspaikka- ja aika. 13. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 9.2.2009). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyn kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Jos turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava ennalta ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava ELY-keskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta tuotantotoiminnan päättymisestä. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle
selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn ja tarkkailun lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailumääräykset 15. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat sekä häiriötekijät korjattava viipymättä. 16. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 17. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 18 Turvetuotantoalueen toiminnan käyttötarkkailu, vesistökuormituksen, kemiallisen käsittelyn toimivuuden ja puhdistustehon tarkkailu sekä vesistövaikutusten tarkkailu on järjestettävä hakemukseen liitetyn 15.6.2010 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksia Sääksjärven kalastoon ja kalastukseen on edelleen tarkkailtava kalatalousviranomaisen hyväksymän kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Etelä-Savon ELY-keskus voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja täydennykset. Tarkkailutulosten raportointi 19. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Joroisten ja Rantasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 11
12 Kalatalousmaksu 20. Luvan saajan on maksettava Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikölle kalatalousmaksua 400 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava Sääksjärven vesialueella toimivia osakaskuntia. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. YMPÄRISTÖLUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2020 jälkeen, mainitun vuoden maaliskuun loppuun mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailujen tuloksista sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava, kuten ympäristönsuojelulain 56 :ssä säädetään. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vuotsinsuo on käytössä oleva turvetuotantoalue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Vuotsinsuo rajautuu Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen. Toimintaa suhteessa Natura-alueeseen ei laajenneta. Turvetuotantoalueella jäljellä olevan turpeen
paksuus on noin 0,8 m. Turvekentän pinnan alentaminen ei vaikuta merkittävästi eristysojien ulkopuoliseen suohon, koska eristysojia ei ole tarvetta syventää. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ei ole tarpeen, koska toiminnan jatkaminen ei lisää vaikutuksia Natura-alueeseen. Luonnonsuojelusäännöksistä ei aiheudu estettä luvan myöntämiselle. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Tuotantoalueen vesistökuormitus ei luvan mukaisilla vesiensuojelujärjestelyillä kasva aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Hakijan turvetuotantoalueen sekä viereisen Famenergy Oy:n Eteläisen Vuotsinsuon turvetuotantoalueen (61 ha) osuus Sääksjärven valuma-alueesta on yhteensä noin 10 %. Näiden turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten tarkkailutietojen perusteella on arvioitavissa, että Vuotsinsuon turvetuotannosta ja Sääksjärveen tulevasta hajakuormituksesta ei aiheudu vesistön tilan heikentymisenä ilmenevää vesistön merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on Sääksjärven ekologinen ja kemiallinen tila arvioitu hyväksi, ja tavoitteena on hyvän tilan säilyttäminen. Vesienhoitoalueella laaditussa Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelmassa 2010 2015 alueen turvetuotannolle ei ole esitetty suunnittelukaudella vesiensuojelua koskevia lisätoimenpiteitä. Sääksjärven valuma-alueen metsätaloudelle on esitetty lisätoimenpiteenä tehostettua vesiensuojelun suunnittelua. Luvan myöntäminen ei ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpideohjelman kanssa. Vuotsinsuon turvetuotantoalueen vesiensuojelu on määrätty toteutettavaksi sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin ja talvikautta lukuun ottamatta käytössä olevaan kemialliseen käsittelyyn perustuvalla vesiensuojelutekniikalla. Kyseiset vesiensuojelumenetelmät ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia Vuotsinsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa. Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti turvetuotannon jatkamisesta käytössä olevalla tuotantoalueella ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä tarkoitettua maaperän tai pohjaveden pilaamiskiellon vastaista kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi Vuotsinsuon olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesien kemiallisen käsittelyn tehok- 13
kuuden varmentamiseksi annetaan poistotehoa koskeva lupamääräys. Päästötarkkailuun sisältyy myös vesien käsittelyn tehokkuuden tarkkailu. Koska Vuotsinsuota lähinnä sijaitseva asutus on 700 m:n päässä tuotantoalueen reunoista, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Näin ollen pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseen riittävät yleisluontoiset määräykset. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskevat lisäksi jätelain 6 :n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Tuotannosta lupakaudella mahdollisesti poistuvien alueiden vesiensuojelu on määrätty toteutettavaksi niin, että toiminnanharjoittajan vastuu kuormituksesta päättyy vasta, kun kuormituksen voidaan arvioida olevan taustakuormituksen suuruista. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Kalataloudellinen tarkkailu on tarkoituksenmukaista järjestää jatkossakin yhteistarkkailuna. Tarkkailuun osallistuvat purkuvesistön valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden toiminnanharjoittajat. Vuotsinsuon turvetuotantoalue kuormittaa osaltaan Sääksjärveä, jota käytetään virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan hyvittämiseksi määrätään vuotuinen kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko ja kuormitus, aluehallintovirasto arvioi 400 euron vuotuisen maksun riittäväksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot Muistutukset Viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksessä ja sen perusteluissa esitetyllä tavalla. Kemiallinen käsittely vastaa turvetuotannon vesiensuojelun parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Vaatimus luvan epäämisestä hylätään ratkaisussa ja sen perusteluissa esitettyyn viitaten. 14
Vaatimus kalataloudellisten haittojen hyvittämisestä on otettu huomioon määräämällä vuotuinen kalatalousmaksu. Maksun käytössä on kuultava järven alueella toimivia osakaskuntia. Maksua voidaan istutusten lisäksi käyttää myös hoitokalastuksen järjestämiseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 72 ja 90 Jätelaki 4 ja 6 Luonnonsuojelulaki 65 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 7 310 euroa (turvetuotantoalue 30 300 hehtaaria). Ympäristönsuojelulain 105 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 15 Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Joroisten kunnanhallitus Rantasalmen kunnanhallitus Joroisten ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, jotka ovat saaneet tiedoksiantokuulutuksen. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja kuulutetaan Joroisten ja Rantasalmen kuntien virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Warkauden lehdessä.
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä Timo J. Lehtonen Viljo Mikkonen Matti Turunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Timo J. Lehtonen ja ympäristöneuvos Viljo Mikkonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Matti Turunen. MT/PH Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8073
LIITE päätökseen nro 26/2011/1 (ei mittakaavassa)
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.3.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.