Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet 2. Yhteenveto: Taimen Varsinais-Suomessa 3. Taimenen elinympäristöjen tila Virtavesien vaellusesteet Taimenen lisääntymis- ja poikasalueet Vedenlaatu 4. Yhteenveto
Valonian virtavesihankkeet 2014-2016 Tavoitteet Parannetaan virtavesien ekologista tilaa virtavesikunnostuksilla. Kunnostuksia toteutetaan Saaristomeren valuma-alueella erityisesti kalastoltaan arvokkaissa virtavesissä. Kunnostusten tavoitteena on muun muassa elvyttää Saaristomeren äärimmäisen uhanalaisia taimenkantoja. Kansalaisten aktivointi vesiensuojelutyöhön: Järjestetään virtavesikunnostustalkoita ja tapahtumia. Osallistutaan vesiensuojeluaiheisiin tapahtumiin. Hankitaan tietoa virtavesien tilasta: Tehdään virtavesien kunnostustarveselvityksiä, kalastoselvityksiä ja toteutetaan purojen vedenlaadun seurantaa.
Taimen Varsinais-Suomessa Alkuperäiset- ja sekoittuneet kannat Saaristomereen laskevissa virtavesissä luonnonvaraisia taimenkantoja, kaikki äärimmäisen uhanalaisia Paimionjoki, Purilanjoki, Halikonjoki, Uskelanjoki, Kiskonjoki-Perniönjoki, Punassuon lohioja Lähes kaikki populaatiot hyvin pieniä, monet vaellusesteiden yläpuolella Lisääntyminen tapahtuu pääasiassa pienissä sivu- ja latvapuroissa Merivaelteista taimenta erityisesti Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä, mutta myös muualla Populaatiot geneettisesti erilaistuneita (Koljonen ym. 2013) Varsinais-Suomessa taimenkantoja myös Kokemäenjoen ja Karjaanjoen vesistöissä
Taimen Varsinais-Suomessa Istutusperäiset kannat Monesta purosta / vesistöstä taimenkanta kadonnut Istutuksilla kotiutettu taimenta Turun seudun virtavesiin Istutukset tehty vastakuoriutuneilla taimenen poikasilla Kohteina mm. Aurajoki, Hirvijoki, Mynäjoki, Laajoki Hyviä alustavia tuloksia mm. Aurajoen ja Hirvijoen vesistöistä Tuloksista tiedetään paremmin lähivuosina Luonnonvaraista lisääntymistä tapahtunut jo Aurajoella
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Erilaisia elinympäristöjä savisameista kirkasvetisiin lähdepuroihin
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Erilaisia elinympäristöjä savisameista kirkasvetisiin lähdepuroihin
Taimenen elinympäristöt Mädin kehitys Kutuvaellus / kutu Poikasvaihe Meri- / järvivaellus Smolttivaihe
Saaristomeren taimen
Taimenen elinympäristöt Tärkeimmät taimenen elinympäristöt puroja, joissa voimakas pohjavesivaikutus Hyvälaatuinen viileä vesi Pienemmät virtaamavaihtelut (tasaisempi virtaama) Vähemmän lajien välistä kilpailua (ravinto, predaatio) Harju-alueilla maaperässä soraa lisääntymisalueet Tärkeimmät alueet Taimenen lisääntymisalueiden tila on heikentynyt erityisesti virtavesien patoamisen ja perkausten seurauksena Useimmat säilyneet alueet pieniä ja erillään toisistaan (vaellusesteet)
Lisääntymisalueiden tila Esimerkkinä Purilanjoki Useita vaellusesteitä Suurin osa uomaverkostosta perattua Valuma-alueen soita ja metsiä ojitettu Tiet, siltarummut
Vaellusesteet Suomen virtavesissä arviolta tuhansia vaellusesteitä (Esim. Marttinen 2015) Varsinais-Suomen virtavesissä satoja, arvio vähintään 150-200 kpl. Vesivoima- ja muut säännöstelypadot; mm. Paimionjoki Kiskonjoki, Aurajoen Halistenkoski, Maarian allas, Vanhat mylly- ja sahapadot Tierummut, pohjapadot Muut rakenteet (usein laittomia tai ikivanhoja ) esim. vedenottoa varten tehdyt rakenteet, uimapaikat Kiskonjoki Varesjoki Piilioja
Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016 2021
Vaellusesteet
Vaellusesteet Vaellusesteitä Juottimenoja Purilanjoki Purilanjoki
Vaellusesteet Vaellusesteet Varsinais-Suomen virtavesissä Vaellusesteet(n=106 kpl*) (*Tiedot vaellusesteistä kalataloudellisista kunnostustarveselvityksistä ja koekalastusraporteista + Valonian virtavesihankkeen tiedot, HUOM. luonnos, tiedot puutteellisia. Sisältää vain Saaristomereen laskevien vesistöjen vaellus virkistys/vedenotto säännöstely siltarumpu voimalaitos Mylly/sahapato Muu pohjapato Luontainen este 4 7 12 14 15 *Vähiten kartoitettu, valtavasti esteitä jotka osittaisia esteitä/ esteitä osalle lajeista? 18 36 0 5 10 15 20 25 30 35 40 kpl
Vaellusesteet ja taimen Estävät kalojen vaellukset & liikkumisen Populaatioiden eristäytyminen (Meri)vaellus estynyt, sukusiitosriski kasvaa, elinvoimaisuus heikkenee Patojen yläpuoliset populaatiot voivat toimia ns. lähdepopulaatioina (esim. Uskelanjoki) Vaellusesteet estävät palautumisen häiriötilan jälkeen (esim. vedenlaatu-ongelma tms.) Eristäytynyt populaatio Lisääntymisalueet Hyvä vedenlaatu Pato Ei hyviä lisääntymis- ja poikasalueita (esim. virtaamavaihtelut, vedenlämpö..) Usein heikompi vedenlaatu Lisääntyminen heikkoa ja satunnaista
Vesivoima Varsinais-Suomen virtavesissä Vesivoimalaitokset Kiskonjoen Koskenkosken voimalaitos Paimionjoen voimalaitokset (3 kpl) Laajoen museovoimala Pieni yksityiskäytössä oleva laitos Halikonjoella Paljon koskipintaa-alaa kadonnut ja/tai säänöstelyn takia kelvotonta vaelluskaloille. Vesistö Voimalaitos Teho Energia (MW) GWh/a Huom. Paimionjoki Askala 1,1 4,6 Kalatievelvoite, ei kalatietä, ei minimivirtaamaa Paimionjoki Juntola 1,6 3,9 Ei kalatietä Paimionjoki Juva 1,3 5 Ei kalatietä Kiskonjoki Koskenkoski 0,4 1,3 Kalatiestrategian kärkikohde. Kalatie parhaillaan suunnittelussa Laajoki Korvensuunkoski 0,6 Ei kalatietä Kaikki yhteensä 17,7 GWh Vrt. Halikon Märynymmen 3 voimalan tuulipuisto n. 37,5 GWh Kuva: Jussi Aaltonen Juntolan patoallas
Vedenlaadun ongelmat Kiintoainekuormitus Erityisesti lisääntymisalueiden soraikkojen tukkeutuminen Jätevesipäästöt Erityisesti paikallisia ongelmia, esim. pumppaamojen ylivuodot. Jätevesikuormitus yleisesti pienentynyt (siirtoviemärit). Maatalouden hajakuormitus Maanviljelysalueiden purojen perkaukset (kunnostusojitus) Voimistaa eroosiota kiintoaine Talviaikaiset sateet pahentaneet ongelmia (Havainnot mm. Uskelanjoelta, Paimionjoelta) Huom. Savisameus ei itsestään tarkoita huonoa vedenlaatua
Pintavesien ekologinen tila 2013 Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016 2021
Taimenen elinympäristöjen kunnostus 1. Lisääntymis- ja poikasalueiden kunnostaminen 2. Vaellusesteiden poistaminen / kalatiet 3. Valuma-alueen vesiensuojelu 4. Lisäksi tärkeää ehkäistä tärkeiden elinympäristöjen tilan heikentyminen. esim. suojelun, neuvonnan ja tiedottamisen kautta
Yhteenveto Luonnonvaraisia uhanalaisia taimenkantoja ja niiden elinympäristöjä tulisi suojella Taimenkantojen elvyttäminen edellyttää elinympäristöjen kunnostamista ja vaellusesteiden purkamista / kalateitä Heikentyneiden luonnonvaraisten taimenkantojen elvyttäminen vaatii myös onnea! (ollaan jo myöhässä) Istutuksilla + kunnostuksilla voidaan taimen kotiuttaa virtavesiin, josta se on jo kadonnut
Tervetuloa mukaan!
Valonian hankkeet Seuraa hankkeiden etenemistä Valonian vesiensuojelu blogissa: www.vesistojenaarella.wordpress.com Valonian verkkosivut: www.valonia.fi/vesi Virtavesihanke: www.valonia.fi/virtavesi Valonia facebookissa www.facebook.com/valonia Valonia twitterissä: @Valonia_keskus https://twitter.com/valonia_keskus Instagram: @valoniakeskus https://instagram.com/valoniakeskus/
KIITOS! Ota yhteyttä: Janne Tolonen, iktyonomi (amk) Vesiasiantuntija etunimi.sukunimi@valonia.fi p. 050 518 7755 Twitter: @JJMTolonen Valonia - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus / Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, 20101 Turku www.valonia.fi/vesi www.facebook.com/valonia www.twitter.com/valonia_keskus (@Valonia_keskus)
Lähteet (linkit päivitetty 2.2.2016) o Aaltonen J. 2009.Uskelanjoen vesistön sähkökoekalastukset vuonna 2006 ja taimenkannan (Salmo trutta L.) DNA-tutkimus. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-200910255107 o Aaltonen J. 2011. Kiskonjoen Perniönjoen vesistön sähkökoekalastukset vuosina 2007 ja 2009 sekä taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastusalue. Turku. o Aaltonen J. 2011. Kiskonjoen Perniönjoen vesistön virtavesien kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Salon seudun kalastusalue. Turku. o Aaltonen J. 2012. Hirvijoen vesistön toimenpideohjelma. Vesiensuojelun organisointi Hirvijoen valuma-alueella hanke. Mynäprint Oy. Mynämäki. o Hakala M. 2014. Vastakuoriutuneiden taimenten (Salmo trutta) istutukset Turun seudun virtavesissä. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. o Koljonen M, Janatuinen A, Saura A & Koskiniemi J. 2013 Genetic structure of Finnish and Russian sea trout populations in the Gulf of Finland area. Working papers of the Finnish Game and Fisheries Institute 25/2013. Finnish Game and Fisheries Research Institute, Helsinki 2013. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/healfish_report.pdf o Koljonen, M.-L., Gross, R. and Koskiniemi, J. 2014. Wild Estonian and Russian sea trout (Salmo trutta) in Finnish coastal sea trout catches: results of genetic mixed-stock analysis. Hereditas 151 : 177 195. Lund, Sweden. eissn 1601-5223. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hrd2.00070/pdf o Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015. Kiskonjoen kalatiekohteiden inventointi. Arkeologinen inventointi 2016. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=116107&ttyyppi=pdf&kansio_id=734 o Laaksonlaita J & Huhta E. (toim.) 2013. Taimen Turun seudun virtavesissä. Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus. Turun ammattikoulun raportteja 165. Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163851.pdf o Maveplan 2013. HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMINEN. Rekijoki, Salo. RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA. http://www.healfish.eu/reports/myllykosken%20kalatiesuunnitelma%20maveplan%20oy.pdf (viitattu 5.1.2016). o Narkiniemi J. 2012. Hirvi- ja Mynäjoen vesistöjen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristö-talouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201205229259 o Nuotio E & Koskiniemi J. 1995. Varsinais-Suomen purotaimenselvitys. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja Nro 16/1995. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. o Perkonoja M & Salmi P. 2014. Kiskonjoen Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-014-1 o Perkonoja M & Salmi P. 2014. Paimionjokilaakson Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-017-2 o Savolainen R. 2014. Kuninkojan vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. o Tolonen J. 2012. Aurajoen vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. https://www.theseus.fi/handle/10024/39157 o Tolonen J. 2013. Halikonjoen vesistön sähkökoekalastukset (2008) ja taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastus-alue. Turku. o Tolonen J. 2013. Purilanjoen vesistön sähkökoekalastukset (2011) ja taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastus-alue. Turku. o Tolonen J. 2016. Kiskonjoen Kirkkojärveen laskevien uomien kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Valonia/Varsinais-Suomen liitto. Käsikirjoitus. o Tolonen J. 2016. Purilanjoen vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto. Turku. o Tähtinen J. 2012. Laajoen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. o Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015. Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021.