Huonekaluteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto
Huonekaluteollisuus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 4/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 4/2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö Kainuun TE-keskus Julkaisuaika 29.10.2009 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Huonekaluteollisuus Tiivistelmä Huonekalujen vähittäiskaupan arvo on noin 1.068 milj. euroa, ala on kasvanut viime vuoteen asti, laman vaikutuksesta laskua syntynee v. 2009 n. -10 %. Huonekalujen koko tarjonnan arvo kotimaahan vuonna 2008 oli noin 1,7 mrd. euroa, laskien hieman edellisvuoden tasosta. Tuonnin osuus koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta on noin 31 %, kotihuonekalujen jakelussa se on 50 60 % ja volyymistä (kpl) 70 80 %. Huonekaluteollisuuden (TOL 361, TOL 2002 mukaisesti) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2008 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 375 milj. euroa, laskua 4,5 % vuoteen 2007 verrattuna. Toimiala työllistää noin 10 100 henkilöä. Valmistavista yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Suurimmat yritykset (noin 20 yritystä) tekevät liikevaihdosta 55 %, mutta yleiskuvana toimiala on pienyritysvaltainen. Alan 1 587 toimipaikasta 85 % työllistää alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus on 19 % ja henkilöstömäärästä 24 %. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Kotimaisesta huonekalutuotannosta viedään ulkomaille noin 18 %. Viennin arvo oli vuosina 2007 ja 2008 lähes sama, 242 milj. euroa. Vientimäärät eivät ole laskeneet, vaikka lama, valuuttakurssit ja Ikea valmistuksen hiipuminen olisi luullut näin tekevän. Viennin määrän arvioidaan kuitenkin laskevan vuonna 2009. Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Koko viennistä 25 % suuntautui Ruotsiin, vienti EU:n ulkopuolelle on kasvanut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 521 milj. euroa vuonna 2008, joka oli kaikkien aikojen ennätys. Huonekalujen tuonnin määrä ei todennäköisesti kasva lähivuosina merkittävästi. Valtaosa tuonnista tulee edelleen EU-maista ja suurin yksittäinen tuontimaa 21 %:n osuudella on Ruotsi. Kaikki suomalaiset valmistajat eivät ole onnistuneet hyödyntämään huonekalujen kysynnän kasvua taloudellisesti. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaan vuonna 2008 oli käyttökatteen mediaani 5,9 % ja omavaraisuusaste 39 %. Kauppa keskittyy edelleen suurille jakelijoille ja sisustustavarataloille, nämä keskittävät ostojaan entistä pienemmälle joukolle toimittajia ohjaten vahvalla neuvotteluvoimallaan alaa haluamaansa suuntaan. Huonekalukaupan ja valmistuksen välille on syntynyt kuilu joko osaltaan estää toimialan kehittymistä ja heikentää kotimaisen valmistuksen edellytyksiä kehittää tuotteita. Koska huonekalukaupankin ostopäätöksissä kotimaisuuden merkitys kasvaa, olisi kuilua syytä saada pienemmäksi ja koko alan yhteisiä tuotekehityshankkeita käytiin. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 TE-keskuksen yhdyshenkilö: Pasi Loukasmäki, pasi.loukasmaki@te-keskus.fi, puh. 044 362 5888 Asiasanat Huonekalut, kotikalusteet, julkikalusteet, keittiökalusteet ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 51 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-291-1 Hinta - Kustantaja
4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Sisällys 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 10 2 Toimialan rakenne... 12 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä... 12 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet... 14 2.3 Toimipaikkojen alueellinen jakauma... 16 2.4 Yrityskannan muutokset... 17 2.5 Alan suurimpia yrityksiä... 18 2.6 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys... 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 21 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 21 3.2 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat... 22 3.3 Vienti ja Tuonti... 24 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 30 4.1 Toimialan tuotanto... 30 4.2 Toimialan logistiikkarakenne... 30 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 32 5.1 Investoinnit... 32 5.2 Kapasiteettitilanne... 34 5.3 Tuotekehitys... 36 6 Taloudellinen tila... 37 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne... 37 6.2 Taloudellinen asema... 40 7 Toimialan keskeiset menetystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 43 7.1 Keskeiset menestystekijät... 43 7.2 Keskeiset ongelmat... 43 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet... 43 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla... 45 8.1 Visio... 45 8.2 Väestörakenteen muutos... 46 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5
8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 47 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta... 47 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 49 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 50 10 Julkinen rahoitus... 51 10.1 TE-keskusten rahoitus... 51 10.2 Tekesin rahoitus... 51 10.3 Finnvera Oyj:n rahoitus... 52 11 Lähteet... 53 6 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
0 Saatteeksi Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, pk- bioenergia, kivenjalostus, matkailumajoitus ja ohjelmapalvelut, palvelualat sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla ositteessa www.toimialaraportit.fi. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysrahoituksen tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee TOL 2002 mukaisesti huonekalujen valmistuksen (TOL 361) nykytilannetta sekä kehitysnäkymiä. Raportti käsittelee toimialaa toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaisesti eikä toimialalla vallitsevan kotikalusteet/ julkikalusteet jaon mukaan. Toimiala 3612, Muut toimisto- ja myymäläkalusteet on painottunut julkikalusteisiin mutta esimerkiksi 3614, Muiden huonekalujen valmistus -luokassa on myös julkikalusteita valmistavia yrityksiä, joten TOL-luokitus ei anna mahdollisuutta toimialan käytännön mukaiseen jaotteluun. Huonekaluteollisuus on maassamme pienyritysvaltaista toimintaa kotimaan markkinoilla, kansainvälisillä markkinoilla operoivia yrityksiä on vähän mutta käytännössä kansainvälinen kilpailu koskee pelkästään kotimaassakin toimivia. Menestyminen toimialalla edellyttää asiakaslähtöistä ja yrityksen ydinosaamiseen keskittyvää toimintaa. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa 29.10.2009 Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö pasi.loukasmaki@te-keskus.fi TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7
1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa käsitellään Tilastokeskuksen TOL 2002 -toimialaluokituksen mukaista luokkaa: TOL 361 Huonekalujen valmistus. Raportin tarkastelun piiriin eivät kuulu lääkinnälliset ja laboratoriokalusteet (ovat mukana vienti/tuonti- luvuissa). Raportin piiriin kuuluvat alla mainitut alatoimialat, luvut ovat Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilasto- tietokannasta. Taulukko 1. Huonekalualan lukuja TOL Luokka Tiedot vuodelta 361 Huonekalujen valmistus enn 2008 Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl 2007 Henkilöstö 2007 Jalostusarvo milj. Vienti milj. 2007 1 375 1 573 10 579 440 216 3611 Tuolien ja istuinten valmistus 2007 199 276 1784 68 42 3612 Muiden toimisto- ja 2007 411 207 2896 147 49 myymäläkalusteiden valmistus 3613Muiden keittiökalusteiden 2007 427 313 2901 135 19 valmistus 3614 Muiden huonekalujen valmistus 2007 349 768 2783 118 106 3615 Patjojen valmistus 2007 54 12 215 19 1 * vienti on ennakkotiedoissa vain 218, tullin tilastossa 242 milj. euroa (kts. kohta 3.3) 361 Huonekalujen valmistuksen henkilöstön määrän lukuun sisältyy + 531 yrittäjää (vuoden 2007 tieto) koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana. Vuoden 2008 ennakkotietoja ovat huonekalujen valmistuksen brutto- ja jalostusarvo 361. Muut tiedot vuodelta 2007. Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO Toimialalla puhutaan normaalisti Kodin huonekaluista, Julkikalusteista ja Keittiökalusteista. Käytössä oleva TOL-luokitus ei aivan seuraa tätä jakoa, mutta karkeasti ottaen voidaan todeta, että Kodin kalusteisiin luetaan luokat 3611, 3614 ja 3615. Julkikalusteisiin luokka 3612 ja Keittiökalusteisiin luokka 3613, tosin luokassa 3614 on paljon myös julkikalustevalmistajia. Julkikalusteiksi luetaan normaalisti toimisto-, kokous-, aula-, koulu-, neuvottelu-, ravintola ja laivakalusteet. Myymäläkalustevalmistajat luokitellaan luokkaan 3612, mutta ovat tavallaan oma sivuryhmänsä. 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoita tietojaan sen luokan mukaan minkälaista niiden tämän päivän toiminta on, vaan esim. historiasyistä ovat jossain muussa TOL-luokassa. Myös esimerkiksi laivojen kalustamiseen keskittyneitä yrityksiä on luokassa 3614 vaikka ne tavallaan kuuluisivat luokkaan 3612. Huonekalujen valmistuksen osuus Suomen koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta on n. 1,1 %. Toimipaikoista osuus on vastaavasti 6 %, mutta viennistä vain 0,3 %. Kuva 1. Liikevaihdon, huonekalu tarjonnan ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000= 100) 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 04/2009 Liikevaihto huonekalu Vol-ind. huonekalu Huonekalu tarjonta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille. Huonekalutarjonta on indeksinä bruttoarvo - vienti + tuonti Suomeen (2002=100) Laman vaikutus näkynee huonekalualan luvuissa vasta v. 2009, muilla toimialoilla jo aikaisemmin. Tähän vaikuttanee se että ala on niin voimakkaasti kotimarkkinavetoinen. Laman vaikutukset näkyivät ensin vientiteollisuudessa ja vasta myöhemmin kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä. Huonekalujen tarjonta kotimaassa on kasvanut tuonnin kasvun myötä. Tuotannon volyymi-indeksi on jäänyt jälkeen muiden alojen volyymin kehityksestä, eikä ole tavoittanut v. 2001 tasoa. Volyymi-indeksi kuvaa kotimaassa tapahtuvan teollisuustuotannon määrän kehitystä. Mm. hintojen muutos deflaloidaan teollisuuden tuottajahintaindeksillä, joten volyymi-indeksi kuvaa puhdasta kotimaan tuotannon määrän muutosta. Huonekaluteollisuus koko maailmassa ja EU-maissa Maailman huonekalujen valmistuksen arvo noin 272 mrd euroa (WFC/ World Furniture Confederation) (350 mrd US $ CSIL, Milano World Furniture press-outlook 07/09). Suurimmat huonekaluja valmistavat maat vuonna 2008 olivat USA, Italia, Saksa, Japani, Kanada, Iso-Britannia ja Ranska, näiden maiden osuus on 47 % koko maailman tuotannosta. Suurimmat huonekalujen tuojat ovat USA, Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Kanada. Suurimmat huonekalujen vientimaat ovat Kiina, Italia, Saksa, Puola ja USA. CSIL:n arvion mukaan kasvoi maailman huonekalukauppa 4 % vuonna 2008 ja vuonna 2009 arvioidaan kaupan pienentyvän -10 %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9
Huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin Euroopassa. Cei-Bois:n mukaan oli huonekalujen tuotannon liikevaihto 51 % vuonna 2008 koko puualan (TOL 201 205 + TOL 361) tuotannon liikevaihdosta. Vuonna 2006 oli huonekaluteollisuuden tuotannon arvo (27 EU maata) 99 mrd. euroa (UEA/WFC). Tämä on noin 36 % globaalista tuotannosta. Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa (25) on noin 127 000, työllistäen 1,1 milj. henkilöä. EU 15 maissa alle 20 henkilön yrityksiä on 90 % (henkilöstöstä 33 %) ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 10 % (henkilöstöstä 67 %). Saksassa on valtaosa yrityksistä yli 20 henkilöä työllistäviä, kun esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa on valtaosa alle 20 henkilön yrityksiä (Lähde: UEA, www.ueanet.com). Mainittakoon, että Tanskassa on suurten valmistajien osuus suurempi kuin Euroopassa tai Suomessa keskimäärin. Huonekalujen kulutus vuonna 2006 oli EU-alueella 99,9 mrd. euroa (WFC), kulutus on taas kasvamaan päin. Huom! osassa tilastoja on mukana 25 maata ja osassa 27 maata, yhtenäisiä tilastoja ei saatavilla. WFC:n mukaan vuonna 2006 vaihteli huonekalujen kulutus asukasta kohti Afrikan 2 /henkilöstä Efta-alueen (Norja, Sveitsi) 361 /henkilöön. Pohjois-Amerikan Nafta-alueella (USA, Canada, Mexico) kulutus oli 221 /henkilö, EU:n alueella 201 /henkilö, Itä-Eurooppa ja Venäjä yhdessä 23 /henkilö ja Aasia 18 /henkilö. Korkeimmat kulutusluvut ovat Norjassa, Kanadassa, Itävallassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Suomessa. EU-maat Norjan ja Pohjois-Amerikan kanssa kuluttavat n. 74 % koko maailman kulutuksesta vaikka väestön osuus on vain 19 % koko maailman väestöstä. Koko EU-alueella on tuonnin osuus kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. EUalueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuolella on keskittymistä tapahtunut ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu edelleen. Huonekaluista 83 % valmistetaan viidessä maassa, Saksa 27 %, Italia 27 %, Ranska 12 %, Iso-Britannia 10 % ja Espanja 8 %. Huonekaluvalmistajat ovat yleensä erikoistuneet muutaman erityyppisen tuotteen tuottamiseen. Suurimmat yksittäiset sektorit tuotannon arvon mukaan ovat pehmustettujen huonekalujen 16 % ja keittiökalusteiden valmistus 13 %. Makuuhuone-, ruokailuhuone- ja toimistokalusteet vastaavat kukin noin 10 %:n osuudesta ja tuoliteollisuus vajaasta 5 %. Huonekaluosien osuus koko tuotannosta on kasvanut 19 % tasolle huonekalujen kokonaistuotannosta. Tämä osoittaa alihankinnan tärkeyden EU:n huonekaluteollisuudessa. Keski-Euroopan valmistus on vahvasti siirtynyt entisiin Itä-Euroopan maihin, usein investoijana länsimaiset valmistajat ja Ikean tuotantoyhtiö Swedwood. Investoinneista vahvimmin on hyötynyt Puola jonne ulkomaiset investoijat ovat rakentaneet runsaasti kapasiteettia. Puolan huonekalutuotannon arvo oli jo vuonna 2006 yli 6 mrd. euroa josta vientiin meni 80 %, viennistä 50 % meni Saksaan. Puolassa on huonekaluteollisuudessa yli 100 000 työntekijää. Työntekijämäärä on suuri verrattuna Suomeen. Suomen huonekalutuotannon arvo on 1,4 mrd euroa ja työntekijöitä on noin 10 000. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa, huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista, EU:n tasolla huonekaluteollisuus ostaa 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdf-teolli- 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
suuden tuotannosta. Huonekaluja valmistavat yritykset ovat tuoneet julki haluaan erottua metsäteollisuudesta koska eivät koe olevansa osa sitä. Merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä Suomessa liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin koska mm. heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta suomessa. Huonekalujen valmistus ei ole ollut varsinaisesti minkään klusterin osa, ja se on toisaalta ollut alan kehittymiselle hidasteena. Ala on kuitenkin liittymässä osaksi sisustus- ja asumisklusteria. Tätä tukee myös asiakaskunnassa tapahtunut kehitys, huonekalukauppaa käydään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta. Huonekalukaupan ja huonekalujen valmistajien välille on syntynyt kuilu, joka kuuluu ja näkyy alan toimijoiden puheissa ja käyttäytymisessä. Eniten tästä kärsii huonekalujen valmistus, joka on ehkä haluamattaankin liukunut liian kauas loppuasiakkailta saatavasta tiedosta ja kommenteista. Huonekalukaupan sisäiset erimielisyydet mm. mainonnasta on myös vaikuttanut alan kehittymiseen negatiivisesti. Näiden asioiden kääntäminen positiiviseksi koko alan kehittämiseksi tulisikin asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi huonekalujen valmistuksen, kaupan ja näitä edustavien järjestöjen toiminnassa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11
2 Toimialan rakenne 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Kuva 2. Tuotannon arvon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehittyminen Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj. 1 700 1 500 1 300 1 100 900 700 Henkilöstön määrä 11 500 11 000 10 500 10 000 9 500 9 000 500 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 enn2009 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö 8 500 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. 2008 on ennakkotieto ja ennuste 2009 raportin tekijän Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2008 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1, 38 mrd. euroa (-4,5 %). Toimialan 20 suurinta yritystä tekee noin 55 % alan tuotannon arvosta. Toimipaikkojen määrä on 1 587 kpl, suuntaus on laskeva. Huonekaluteollisuuden henkilöstömäärä nousi vuoden 1996 alimmasta luvusta 9 076 henkilöstä 12 300:aan vuonna 2000. Sen jälkeen on henkilöstön määrä ollut laskeva, vuonna 2007 oli määrä noin 10 093 henkilöä. Määrä tulee laskemaan lamasta johtuen. Toimipaikkojen koon mukaan on henkilöstö jakautunut varsin tasaisesti kolmeen ryhmään, pienet ja suuret yhdessä ja kaksi keskimmäistä ryhmää työllistää kukin noin kolmasosan henkilöstöstä. 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Kuva 3. Henkilöstön jakautuminen toimipaikkojen koon mukaan v. 2007 12 % 24 % 30 % alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä yli 250 henkilöä 34 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, kahden keskimmäisen kokoluokan luvut eivät tarkkoja Kuva 4. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku 30 20 10 0-10 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Odotukset Toteutunut Lähde: TEM, Pk-yritysten suhdanne ja toimintaympäristö 2009 Kuva 5. Odotukset seuraavan vuoden (2009 2010) aikana Paranee10 % Huononee 4 % Pysyy ennallaan 86 % TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13
Toimialalla on odotettu välillä merkittävääkin alan henkilöstön määrään kasvua. Toteutunut kasvu on ollut odotuksiin nähden merkittävästi maltillisempaa. Toteutunut henkilöstömäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun v. 2008. Seuraavan vuoden aikana 10 % haastatelluista yrityksistä ennakoi henkilöstön määrän kasvavan. Tilanne vaihtelee alatoimialoittain. Keittiökalusteiden sekä muiden kalusteiden valmistajilla ovat suuret odotukset henkilökunnan määrän kasvun suhteen kun taas tuolien ja istuimien sekä toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistajilla ei ole kasvuodotuksia. Asiakastoimialan, huonekalujen kaupan puolella odotetaan henkilöstön määrän kasvua. Henkilöstön määrän kasvattaminen ei suju ilman ongelmia, ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Lopettavien tehtaiden ammattitaitoinen henkilöstö siirtyy nopeasti muihin yrityksiin. 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet Kuva 6. Alatoimialojen suhteelliset osuudet (tuotannon arvo) ilman patjojen kuvaajaa % 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 2000 2001 2 002 2 003 2004 2005 2006 2007 enn2008 Tuolit ja istuimet Keittiökalusteet Toimisto- ja myymäläkalusteet Muut huonekalut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2008 raportin tekijän Huonekalujen tuotannon arvo on aikaisemmin ollut suhteellisen tasaisesti jakautunut eri alatoimialojen kesken. Viime vuosina ovat keittiökalusteiden valmistus ja erityisesti toimisto- ja myymäläkalusteiden osuus kasvaneet muita suuremmiksi. Tuolien ja istuimien suhteellinen osuus on taas pienentynyt. Henkilöstön % - osuus alatoimialoittain oli vuonna 2007 lähes sama kuin tuotannon arvon osuudet. Henkilöstön suhteellinen määrä on muuttunut lähes identtisesti tuotannon bruttoarvon muutosten mukana. Omassa, pienessä kokoluokassaan on patjojen valmistus, jonka osuus koko huonekaluteollisuuden määrästä on alle 4 % (henkilöstöstä 2 %). Kuvan lukuihin tuo epävarmuutta ja vääristymää se että useat, jopa alalla suurehkotkin yritykset ilmoittavat tietonsa TOL-luokituksen mukaan väärään luokkaan. 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Kuva 7. Tuotannon arvo/henkilö alatoimialoittain vuonna 2007 euroa/hlö 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tuolit ja istuimet Toimisto-ja myymälä Keittiöt Muut huonekalut Patjat Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto Tuotannon arvo/henkilö on Patjojen valmistajilla 1,9 -kertainen muihin huonekalutoimialoihin nähden. Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä on keskimäärin 25 % (19,7-33 %), yrittäjiä on henkilöstöstä 5 % (0,5 10,1 %). TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15
2.3 Toimipaikkojen alueellinen jakauma Taulukko 2. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2007, liikevaihto ja toimipaikat 361 3611 3612 3613 3614 3615 Kaikki Tuolit ja Toimisto ja Keittiöt Muut Patjat huonekalut istuimet myymälä huonekalut Liikevaihto (1000 euroa) Häme 338 572 79 851... 129 574 44 376... Uusimaa 190 324 17 270... 8 802 11 437... Etelä-Pohjanmaa 147 496 35 851 10 245 16 480 77 953 6966 Pohjois-Pohjanmaa 136 272 1023 5 785 53 717 75 746. Varsinais-Suomi 123 043 28 607... 26 056 38 844... Satakunta 96 953 843... 78 956 7 995... Pohjanmaa 68 804 2 538... 19 376 19 462... Keski-Suomi 68 164 136 56 696 4 643 6 689. Pirkanmaa 67 083 6 670... 14 938 34 348... Pohjois-Savo 51091 4 104 6 116 26 954 13 917. Pohjois-Karjala 34 231 265 12 320 14 940 6 707. Etelä-Savo 31 345 3 081... 10 426 5 966... Kaakkois-Suomi 25 063 823 1 171 19 850 3 219. Kainuu 21 799...... 3 484 3 457. Lappi 13 790...... 3 825 8 810. Toimipaikat Uusimaa 321 66 62 24 166 2 Etelä-Pohjanmaa 233 41 14 30 145 3 Varsinais-Suomi 182 29 32 36 84 1 Häme 178 38 30 27 81 2 Pirkanmaa 133 31 14 30 56 2 Pohjois-Pohjanmaa 84 11 7 32 34.. Satakunta 69 13 7 21 27 1 Keski-Suomi 67 4 15 16 32.. Pohjanmaa 60 8 3 20 27 2 Kaakkois-Suomi 58 4 6 16 32.. Pohjois-Savo 57 10 7 18 22.. Etelä-Savo 52 6 7 11 27 1 Lappi 38 4 2 13 19.. Pohjois-Karjala 37 6 3 12 16.. Kainuu 18 5 1 6 6.. tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaa voimakas kasvu on hiipumassa ja kääntynee laskuun alueella merkittävän Ikea valmistuksen vaikeuksien myötä. (Incap Furniture). Suomalainen kotihuonekalujen jakelu on keskittynyt Lahden seudulle. Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat alan pienyritysvaltaisinta aluet- 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
ta. Alueellista virhettä tekee yritysten tuotantolaitosten sijainti pääkonttoriin nähden. Mm. Martela, InCap, Suomi-Soffa jne. Vuodesta 2005 vuoteen 2007 on liikevaihto kasvanut eniten Pohjois-Pohjanmaalla (118 -> 136 milj. ) ja Etelä-Pohjanmaalla (136 -> 147 milj. ). Suurinta lasku on ollut Uudellamaalla (203 -> 190 milj. ). Henkilöstön määrässä merkittävin muutos on Uudenmaan lasku (1243 -> 1088). Taulukko 3. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2007, henkilöstö Henkilöstö 361 3611 3612 3613 3614 3615 Kaikki huonekalut Tuolit ja istuimet Toimisto ja myymälä Keittiöt Muut huonekalut Patjat Häme 2 615 774... 736 354... Etelä-Pohjanmaa 1 213 267 87 115 717 27 Uusimaa 1 088 117... 108 143... Varsinais-Suomi 1 005 181... 239 367... Pohjois-Pohjanmaa 658 15 61 286 297.. Pirkanmaa 545 56 124 265 Satakunta 494 10 337 78.. Keski-Suomi 491 2 377 42 69.. Pohjois-Savo 477 39 82 256 100.. Pohjanmaa 427 15 150 171... Etelä-Savo 315 48... 102 61... Pohjois-Karjala 303 3 106 107 87.. Kaakkois-Suomi 189 11 17 124 38.. Kainuu 180...... 26 28.. Lappi 95 33 44.. tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus 2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 8. yritysmäärän nettomuutos ja konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2009 ovat raportin tekijän kpl 40 20 0-20 -40 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 enn2009 Konkurssit Nettomuutos TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17
Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä. Huonekalualalla se tarkoittaisi vuosittain n. 150 uutta yritystä, uusia yrityksiä tulee alalle kuitenkin vain noin 100 /vuosi. Lopettaneiden määrä on ollut useana vuonna suurempi Vuosina 2001 2007 on nettomuutos yhteensä -29 kpl. Toimialan yritysmäärä tulee laskemaan, yrittäjien siirtyessä eläkkeelle osa yrityksistä lopettaa toimintansa. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on vuosittain ollut noin 20 kpl, konkurssit painottuvat alle 10 henkilön yrityksiin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä on viime vuosina ollut noin 200 työntekijää. Tässä tilastossa on huomioitava, että luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Raportin tekijän arvio on että vuonna 2009 tulee konkursseja vähintään 30 kpl. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Huonekaluvalmistuksen suurimpia yrityksiä vuonna 2008 Liikevaihto m Henkilöstö TOL TE-Keskus Isku Interiör 86 188 3612 Häme Isku Teollisuus 63 408 * 3614 Häme Isku Keittiöt 20 91 3613 Häme Martela konserni 113 375 3612 Uusimaa Novart Oy 88 499 3613 Häme Puustelli Group Oy 73 353 3613 Satakunta Incap Furniture Oy 79 317 3614 Pohjois-Pohjanmaa Topi Kalustaja Oy 31 148 * 3613 Pohjois-Pohjanmaa Unituli Oy 25* 70 * 3615 Pohjanmaa Pohjanmaan Kaluste Oy 22 122 * 3611 Etelä-Pohjanmaa Pikval Oy 27 114 3612 Keski-Suomi Mellano Oy 14 183 3613 Pohjois-Savo ITAB shop Concept Finland Oy 15 77 3612 Uusimaa Suomi-Soffa tehdas Oy 16 119 3611 Kainuu EFG Tuolituotanto Oy 10 98* 3612 Häme Insofa Oy 8 97 3611 Häme Kirena Oy 10 58 * 3614 Häme Niemen Tehtaat Oy 7 90 * 3614 Pirkanmaa P. Rotola-Pukkila Oy 4 47 3614 Etelä-Pohjanmaa Mc Finn Teollisuus Oy 4 55 3614 Etelä-Pohjanmaa Huonekalutehdas Korhonen Oy 6 75 3614 Varsinais-Suomi Yhteensä 696 2 590 * vuoden 2007 tieto Lähde: Asiakastieto Oy Iskun konserniin kuuluu levyteollisuutta Puhos Board Oy:n kautta ja huonekalujen valmistukseen liittyvää teollisuutta ovat Isku Interior Oy/ julkikalusteet, Isku Keittiöt Oy/keittiökalusteet, Isku Teollisuus Oy/teollisuuden tuotteet sekä huonekalujen vähittäiskauppaan kuuluva Isku Koti Oy/kotikalusteet, 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
2.6 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Puutuoteteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: puutavaran käsittelijät, erilaiset puutavaratyöntekijät, vaneri- ja kuitulevytyöntekijät, veneenrakentajat, huonekalupuusepät, konepuusepät ja puupinnan käsittelijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2009 raportoimat puualan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Kuva 9. Työvoiman kohtaantotilanne puutuoteteollisuuden ammateissa. Työvoiman kohtaantotilanne Puuala tammi - toukokuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 09 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Tuotantotyöntekijä Puuseppä (2) Kuormalavojen valmistaja Huonekalupuuseppä TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19
Työvoiman saatavuustilanne on muuttunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Vuosi sitten vaikeasti täytettäviä paikkoja oli paljon enemmän ja vaikeuksia työvoiman saannissa oli monessa kohtaa Suomea. Itä- ja Pohjois-Suomessa on eniten ylitarjontaa hyvinäkin aikoina. Kartassa oleva tilanne ei kuvaa korkeammin koulutettuihin ammatteihin kohdistuvia rekrytointiongelmia puutuotealalla. Puualalla viime vuonna rekrytoiduista osaajista lähes kaikki, yli 90 % ovat toisen asteen suorittaneita henkilöitä (EK:n selvitys: Palkataan koulutettuja osaajia 2007, julkaistu huhtikuu 2008). Puualalla oli vähiten insinöörirekrytointeja. Tämä johtunee siitä, että puualalle ei kouluteta riittävästi insinöörejä. Toimiala on osittain joutunut siihen tilanteeseen, jossa olemassa olevasta henkilöstöstä koulutetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla esimieskuntaa. Tämä ei ole kaikille, ainakaan pienille yrityksille mahdollista. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja valtiovallan tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin tämän ongelman ehkäisemiseksi. Taulukko Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 -julkaisusta. Selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi on kasvussa yleisesti. Teollisuuden toimialoilla on suuria eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kun otetaan huomioon parin prosentin ilman koulutusta olevien osuus, voidaan todeta, että amk- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2007 rekrytoidusta puuteollisuudessa on pienin kaikista aloista ja on kaksi kertaa pienempi kuin seuraavana olevan toimialan. 20 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 1/2009 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 1,5 % (+ 2 % vuonna 2008). Rakennusteollisuuden Keskusliiton suhdannekatsaus, kevät 2009, esittää asuntojen aloitusmääräksi tänä vuonna 14 000 kpl (vuonna 2008 24 400 kpl). Talonrakentamisele ennustetaan laskua 13 % vuoteen 2008 verrattuna. Korjausrakentamiselle ennustetaan ainoana kasvua + 3 %. RTS:n markkinakatsauksen 9/09 mukaan omakotirakentaminen supistuu 23 % (8 700 kpl) ja talopakettitoimituksien määrä tippuu 26 %. Kotimaan huonekalujen kysynnän kasvua selitetään usein rakentamisen määrän kasvulla, tutkimustietoa asiasta ei ole. Asuntorakentamisen määrä on vuodesta 1997 vuoteen 2008 asti ollut tasaisesti noin 30 000 asuntoa vuodessa joten kysynnän kasvu ei saa tukea niistä luvuista. Saksalaisten tutkimusten mukaan (Dieter Haas, Holz Zentralblatt 13.1.2006) huonekalujen kysynnän kehitys riippuu lähinnä bruttokansantuotteen kehityksestä eikä avioliittojen- tai asuntorakentamisen määrästä. The EU Furniture Industryn (www.ueanet.com) mukaan 70 % huonekalujen hankinnoista on korvaushankintoja. Toimistokalusteiden kaupassa vaikuttavia tekijöitä ovat yleisten suhdannenäkymien lisäksi investointiaktiivisuus ja uusien yritysten perustaminen. Huonekalujen ja sisustustarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen (2002) mukaan 2,1 %, 232 euroa vuodessa/henkilö. Huonekalujen osuus oli samassa tutkimuksessa 1,3 %, 136 euroa vuodessa/ henkilö. Huonekalukaupan liiton mukaan huonekaluihin käytettäisiin nykyisin vuodessa noin 320 euroa/ henkilö (v. 2008) (v. 2006, 287 euroa/henkilö), joten kasvu on ollut merkittävää. Huonekalukauppa on Suomessa hyvin kotimarkkinavetoista joten yksityisen kulutuskysynnän vaikutus alan kauppaan on erittäin merkittävä. Pienten ja keskisuurten huonekaluvalmistajien keskeisin markkina-alue on kotimaa. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2009 kyselyssä huonekalujen valmistajista 1 % ilmoittaa viennin keskeiseksi markkina-alueeksi (0 % v. 2008, 1 % v. 2007, 3 % v. 2006, 4 % v. 2005 ja 7 % v. 2004). Vuoden 2008 kysellyssä kysymykseen, yrityksellämme ei ole tarvetta kansainvälistymiseen myöntää 88 % yrityksistä (83 % v. 2007, 89 % v. 2006, 84 % v. 2005 ja 78 % v. 2004). Vuonna 2009 tätä kysymystä ei ole kysytty. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 21