KIRJALLINEN KYSYMYS 291/2006 vp Homeen aiheuttamat sairastumiset Lapuan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Työnantaja on työturvallisuuslain 8 :n mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työntekijän suojelusta annetun työterveyshuoltolain 10 säätää, että jos työtekijällä on henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, häntä ei saa käyttää tällaiseen työhön. Työterveyshuoltolain 12 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan työterveyshuoltoon kuuluu myös toimenpide-ehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Edellä esitettyjen säädösten perusteella myös valtio työnantajana on velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä terveydestä. Silloin, jos työtekijän terveydelle aiheutuu työn tekemisestä haittaa, on työnantaja velvollinen järjestämään työolosuhteet sellaisiksi, että työhön edelleen kykenevä henkilö voi työtään jossain muodossa jatkaa. Lapuan poliisilaitoksen tiloissa on ilmennyt vakava homeongelma. Tämän vuoksi laitoksen tiloissa työskentelevistä henkilöistä suuri osa on kärsinyt homeen ja pölyn aiheuttamista silmien sidekalvojen, ihon ja ylempien hengityselinten sairauksista. Kosteusvauriosta aiheutuneiden homeiden vakavan ammattitaudin on saanut ainakin yksi Lapuan poliisilaitoksen tiloissa työskennellyt henkilö, ja usealle henkilölle on jouduttu hankkimaan korvaava työtila muualta. Valtion tulisi työnantajana ehdottomasti puuttua tällaisiin työntekijöiden terveyttä vakavasti vaarantaviin puutteisiin työtiloissa ripeästi eikä vasta sitten, kun moni on jo päätynyt sairastelukierteeseen jouduttuaan työskentelemään homealtistuksessa. Mahdollisesti koko rakennus joudutaan asettamaan käyttökieltoon. Kun sairastunut em. laitoksen henkilökuntaan kuuluva työntekijä sitten haluaisi kuitenkin jatkaa työssään, joudutaan hänelle etsimään työtilat ja olosuhteet, joissa pöly- ja homealtistus olisi mahdollisimman pieni. Pahasti altistunut työtekijä ei välttämättä pysty enää toimimaan edes sellaisissa tiloissa, joissa pöly- ja homemäärät olisivat "tavallisella" tasolla, vaan tarvitaan tätäkin parempaa hengitysilman laatua. Tästä työolojen uudelleen järjestelystä aiheutuu luonnollisesti ammattitautiin sairastuneelle henkilölle lisäharmia ja mahdollisesti lisäkustannuksiakin, kun työnantaja määrää uudeksi työskentelypisteeksi toisen poliisitalon uudella paikkakunnalla, ja näin voidaan joutua matkustamaan kodista kauempana sijaitsevalle paikkakunnalle töihin. Valtion tulisi työnantajana tällaisessa tilanteessa tehdä kaikkensa, jotta ammattitautiin sairastunut voisi mahdollisimman joustavasti palata töihin, eikä hänelle työolosuhteiden pakollisesta muuttamisesta saisi aiheutua mitään lisäharmia, vaan mahdolliset lisäkustannukset tulisi valtion mukisematta korvata. Saamieni tietojen mukaan näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan esim. Lapuan poliisit joutuvat uhkaamaan julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan työnantajaa ulosmarssilla, koska työskentelytiloja ei ole laitettu kuntoon. Tiloja ei ole saatettu asianmukaiseen kuntoon, vaikka rakennuksen omistajan, Senaatti-kiinteistöjen, taholta on jo vuonna 2002 Versio 2.0
luvattu tehdä tarvittavat lisäkorjaustoimenpiteet, jos ongelmia ilmenee. Korjauksia ei ole kuitenkaan tehty. Tämän lisäksi vakavan ammattitaudin saanut henkilö joutuu puolestaan raskaan valitusprosessin kautta hakemaan korvauksia hänelle työpisteen muuttumisesta aiheutuneista lisäkustannuksista, kuten matkakuluista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että valtio työnantajana varmistaa sen, että Lapuan poliisilaitoksen työskentelytilat eivät aiheuta työntekijöille terveyden menetystä, vaan kiinteistön omistava Senaatti-kiinteistöt, työsuojeluviranomaiset ja työterveyshuolto huolehtivat siitä, ettei työntekijöiden sallita työskennellä kyseisellä työpaikalla, jolla on todettu korkeita pitoisuuksia ihmisille haitallisia mikrobeja ja miten hallitus aikoo varmistaa sen, että kun joitain tässä laitoksessa työskenteleviä henkilöitä on jo sairastunut, niin työhön palaaminen voidaan järjestää siten, ettei siitä aiheudu jo terveytensä menettäneelle henkilölle muuta harmia tai lisäkustannuksia? Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2006 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 291/2006 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 291/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että valtio työnantajana varmistaa sen, että Lapuan poliisilaitoksen työskentelytilat eivät aiheuta työntekijöille terveyden menetystä, vaan kiinteistön omistava Senaatti-kiinteistöt, työsuojeluviranomaiset ja työterveyshuolto huolehtivat siitä, ettei työntekijöiden sallita työskennellä kyseisellä työpaikalla, jolla on todettu korkeita pitoisuuksia ihmisille haitallisia mikrobeja ja miten hallitus aikoo varmistaa sen, että kun joitain tässä laitoksessa työskenteleviä henkilöitä on jo sairastunut, niin työhön palaaminen voidaan järjestää siten, ettei siitä aiheudu jo terveytensä menettäneelle henkilölle muuta harmia tai lisäkustannuksia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lapuan virastotalon poliisilaitoksen sisäilman laadussa on ollut ongelmia joitakin vuosia sitten tapahtuneen vesivahingon jälkeen. Tämän johdosta Senaatti-kiinteistöt teetti kahdella sisäilmaongelmiin perehtyneellä asiantuntijaorganisaatiolla tutkimukset sisäilman laadusta. Asiantuntijoiden toimenpidesuositusten perusteella tehtiin korjauksia, jotka saatiin valmiiksi syksyllä 2002. Tutkimukset ja korjaustoimenpiteet tehtiin hyvässä yhteistyössä poliisin johdon, työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Samalla sovittiin tilanteen seurannasta ja Senaatti-kiinteistöt ilmaisi valmiutensa jatkokorjauksiin tarpeen vaatiessa. Senaatti-kiinteistöjen antamien tietojen mukaan vuoden 2002 korjaustoimenpiteiden jälkeen muita kiinteistön korjaustoimenpiteitä on tehty tarpeen mukaan. Perusteellisempi ilmanvaihdon uudistamisen tarve on ollut tiedossa. Uudistustyö oli tarkoitus tehdä samanaikaisesti kihlakunnanviraston vuokravaikutteisten muutostöiden kanssa. Mainittujen muutostöiden teettämiseen liittyvä määrärahojen puuttuminen on viivästyttänyt myös ilmanvaihdon uudistustyötä. Saadun tiedon mukaan ilmanvaihdon uudistaminen on nyt toteutumassa. Remonttia koskevat tarjoukset on saatu ja hankintapäätöksen tekemisen jälkeen varsinainen uudistustyö alkaa todennäköisesti kesällä 2006. Väliaikana on jo suoritettu muita sisäilman laadun parantamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten ilmanvaihtokanavien perusteellinen nuohous. Hallitus on tietoinen pitkiin sairauslomiin liittyvistä korkeista kustannuksista sekä niiden yhteiskunnallisista ja yksilökohtaisista vaikutuksista. Näihin voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi tukemalla työntekijöiden oikea-aikaista ja turvallista työhön paluuta. Työhön paluun tukemiseen liittyvät kustannukset tulisikin nähdä ensisijaisesti sijoituksena henkilöstön työkyvyn ylläpitoon. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä työkyvyn turvaamisesta ja ylläpidosta parantamalla tarpeellisilla toimenpiteillä työympäristöä ja työolosuhteita. Onnistuneen työhön paluun edellytyksenä on työntekijän, lähiesimiehen ja työterveyshuollon toimiva yhteistyö, jossa voidaan käyttää apuna henkilöstöhallintoa, työsuojeluorganisaatiota ja 3
Ministerin vastaus luottamusmiesjärjestelmää. Myös työpaikan ulkopuolisia toimijoita, kuten Kela, työeläkelaitokset, kuntoutuslaitokset ja työhallinto, voidaan tarvittaessa ottaa avuksi. Työterveyshuolto on henkilöstön työkyvyn ylläpidossa tärkeä yhteistyökumppani niin työnantajalle kuin työntekijöillekin. Linjajohto ja lähiesimiehet sekä työsuojeluorganisaatio ovat tärkeässä asemassa tukemassa pitkältä sairauslomalta työhön paluuta. Esimiehiä onkin tuettava sellaiseen johtamiseen, jossa huomioidaan henkilöstön työkyvyn ylläpito ja työhyvinvointi. Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2006 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen 4
Ministerns svar KK 291/2006 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 291/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att staten som arbetsgivare skall se till att personalen vid Lappo polisinrättning inte förlorar hälsan på grund av sin arbetsmiljö, utan att Senatfastigheter som äger fastigheten, arbetarskyddsmyndigheterna och företagshälsovården ser till att medarbetarna inte tillåts arbeta på en arbetsplats som har konstaterats ha höga halter av mikrober som är skadliga för människan och hur tänker regeringen försäkra sig om att de anställda som redan har blivit sjuka och förlorat hälsan kan återgå till arbetet utan att behöva utsättas för ytterligare tråkigheter eller att extra kostnader inte uppstår? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det har varit problem med inomhusluften på polisinrättningen i ämbetshuset i Lappo efter en vattenskada för några år sedan. Därför uppdrog Senatfastigheter åt två expertorganisationer med kompetens inom inomhusmiljö att undersöka inomhusluften i fastigheten. Utifrån rekommendationerna från experterna gjordes en del reparationer som blev klara hösten 2002. Undersökningarna och reparationerna gjordes i gott samarbete med polisens ledning, företagshälsovården och arbetarskyddsmyndigheterna. Samtidigt kom man överens om att följa upp läget och Senatfastigheter uttryckte sin vilja att göra ytterligare reparationer om det behövs. Enligt uppgifter från Senatfastigheter har nya reparerationer gjorts efter åtgärderna 2002, när det har behövts. Senatfastigheter är medvetet om att det behövs en mer genomgripande reparation av ventilationen. Arbetet skulle ursprungligen ha infallit samtidigt med de ändringsarbeten som gjorts av häradsämbetet och som påverkar hyran. Ventilationsreparationerna har inte kunnat göras på grund av att det inte funnits anslag för ändamålet. Enligt tillgängliga uppgifter kommer ventilationen att förnyas inom kort. Anbuden på reparationen har kommit in. När beslutet om upphandling har fattats kommer reparationsarbetet sannolikt i gång sommaren 2006. Under tiden har en del andra åtgärder för att förbättra inomhusluften gjorts, bland annat har en grundlig sotning av ventilationskanalerna företagits. Regeringen är medveten om de höga kostnaderna i samband med långa sjukskrivningar och deras konsekvenser för samhället och den enskilde. De går dock att påverka till exempel genom att de anställda får hjälp och stöd med att återgå till arbetet vid rätt tidpunkt och utan risker. Kostnaderna för en återgång till arbetet skall i första hand ses som en investering i fortsatt arbetsförmåga för personalen. Arbetsgivaren har en lagstadgad skyldighet att värna om personalens arbetsförmåga med hjälp av nödvändiga åtgärder för att förbättra arbetsmiljön och arbetsförhållandena. En förutsättning är att arbetstagaren, den närmaste chefen och företagshälsovården har ett gott samarbete och då också kan anlita personalförvaltningen, arbetarskyddsorganisationen och förtroendemannasystemet. Också utomstående aktörer som Folkpensionsanstalten, arbetspensionsanstalterna, reha- 5
Ministerns svar biliteringsinrättningarna och arbetsförvaltningen kan i förekommande fall vara till hjälp. När det gäller personalens arbetsförmåga är företagshälsovården en viktig samarbetspartner både för arbetsgivaren och för arbetstagarna. Linjeledningen, de närmaste cheferna och arbetarskyddsorganisationen spelar en viktig roll för stödet till medarbetare som återvänder från en lång sjukskrivning. Därför bör cheferna få hjälp med att utöva ett ledarskap som tar fasta på personalens arbetsförmåga och arbetshälsa. Helsingfors den 2 maj 2006 Region- och kommunminister Hannes Manninen 6