YSAO HINGUNNIEMEN KEITTIÖN MUUTOSTYÖT

YSAO HINGUNNIEMEN KEITTIÖN MUUTOSTYÖT LVIA-TYÖSELITYS LVI-Insinööritoimisto Jari Niskanen Ky Kukkomäentie 42, 74700 KIURUVESI

1. RAKENNUSHANKE, SUUNNITTELIJAT 1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Rakennuskohde on Hingunniemen keittiön muutostyöt. Sijainti: Kiuruveden kaupunki 1.2 Rakennuttaja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4 74120 IISALMI 1.3 Suunnittelijat ja asiantuntijat Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Suunnittelu Kärki Oy Vallantie 208 79810 KARVIONKANAVA Yht. henk. Pentti Kärki puh. 045-3430003 LVIA-suunnittelu Sähkösuunnittelu LVI-Insinööritoimisto Jari Niskanen Ky Kukkomäentie 42 74700 KIURUVESI Yht. henk. Jari Niskanen puh. 017-752117, 050-5225402 Insinööritoimisto Aarne Kärkkäinen Oy Riistakatu 11 74100 IISALMI Yht. henk. Jussi Lämsä puh. 017-824539

2. YLEISET TIEDOT JA OHJEET 2.1 Hankkeen toteutus Hanke toteutetaan urakkaohjelman määrittämiin urakkasuorituksiin jaettuna. Takuuaika on LVIA-töiden osalta kaksi vuotta. LVIA-urakoitsijoiden on ehdottomasti tutustuttava kohteeseen ennen tarjouksen jättämistä. 2.2 Urakkarajat 1. LVIA-urakoiden urakka- ja hankintarajat on esitetty jäljempänä tässä työselityksessä sekä LVI-piirustuksissa. 2. Urakkaohjelman liitteenä on kaikkia urakoita koskeva yhteinen erillinen urakkarajaliite. 3. Urakkarajaliitteessä esitetään rakennuttajan, rakennusurakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden sekä rakennuttajan erillisurakoiden ja hankkijoiden sivusuoritus- ja myötävaikutusvelvollisuudet. 4. Urakkarajaliite sisältää myös LVI-urakkaan kohdistuvia teknisiä ohjeita, jotka tulee huomioida. 2.3 Muutos- ja lisätyöt Kaikista muutos- ja lisätöistä on urakoitsijan annettava kirjallinen tarjous rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen työn suorittamista. Urakoitsija on oikeutettu lisälaskuttamaan vain näin hyväksytyistä muutos- ja lisätöistä. Muutostyölaskutuksessa käytetään tarjouksen yhteydessä annettuja yksikköhintoja. Yksikköhintoja käytetään myös hyvitettäessä. 2.4 Nimistö LVI-urakkaan kuuluvat ilmanvaihtourakka ja putkiurakka. Säätölaitetyöt (automaatiourakka) tehdään rakennuttajan erillishankintana. Nimistön suhteen noudatetaan yleisiä sopimusehtoja ja lisäksi seuraavaa: Urakoitsija-sanalla tarkoitetaan tässä työselityksessä LVI-urakoitsijaa. Tarvittaessa on käytetty etuliitteellä selvennyttyä nimitystä "putkiurakoitsija" (PU), "ilmanvaihtourakoitsija" (IU) sekä "säätölaiteurakoitsija" (AU). 2.5 Rakennuskohtaiset LVI-asiakirjat - urakkasopimus - rakennusurakan yleiset sopimusehdot - urakkaohjelma - tämä työselitys siihen sisältyvine liitteineen - LVI-piirustukset Työselitys ja LVI-piirustukset on laadittu siten, että ne yhdessä edellä mainittujen asiakirjojen kanssa määrittävät urakan sisällön. Työselitykseen on pyritty ottamaan kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat työmaalla tapahtuvaan työsuoritukseen.

2.6 Yleiset asiakirjat ja viranomaisen määräykset, yhteydenpito viranomaisiin 1. Urakkasuorituksessa noudatetaan rakennuskohtaisten LVI-asiakirjojen lisäksi rakentamista koskevia lakeja ja asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä, eri viranomaisten ja julkisten laitosten, kuten rakennustarkastus-, paloja sähkötarkastusviranomaisten sekä vesi- ja energialaitoksen määräyksiä ja ohjeita. 2. Urakoitsija on velvollinen hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin oma-aloitteisesti ja suorittamaan viranomaisten tarkastusten maksut urakkaan sisältyvinä. 2.7 Suunnittelijan piirustukset 1. LVI-suunnittelija on jättänyt suunnitelmat tarkastusviranomaisten hyväksyttäväksi. 2. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty piirustuksissa. 3. Työselitykseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä on urakoitsijan työssä sekä tarvikkeiden valmistuksessa ja valinnassa tarkoin harkittava paras mahdollinen asennustapa hoito- ja huolto- ym. tekniset seikat huomioon ottaen. Urakoitsijan on asennuksissa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija työn kuluessa toimittaa. 4. Suunnittelijan työn pohjana olleet arkkitehdin työpiirustukset saattavat jossakin määrin poiketa rakennuksen lopullisista työpiirustuksista. Urakoitsijalle toimitetaan lopulliset arkkitehdin työpiirustukset detaljeineen. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon työn suorituksessa arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan tekemät muutokset. 5. Kullekin LVI-urakoitsijoista luovutetaan korvauksetta LVI-suunnittelijan piirustuksista urakkaohjelman mukaisesti. 6. Suunnitelma-asiakirjoissa esiintyvät materiaalien ja laitteiden tunnusnumerot ovat LVI-tarvikeluettelo 10 mukaiset, ellei erikseen muuta ole mainittu. 2.8 Urakoitsijan piirustukset 1. Urakoitsijan tulee merkitä piirustuksiin kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuvat poikkeamiset ja muutokset. Korjaukset tehdään CAD-asiakirjoihin suunnittelijan toimesta rakennuttajan laskuun, joista kopioidaan luovutuspiirustukset. 2.9 Varauspiirustukset On esitetty urakkarajaliitteessä. 2.10 Luovutuspiirustukset sekä käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsijoiden tulee luovuttaa suoritustaan koskevat jäljempänä luetellut piirustukset ja tiedot rakennuttajalle. Kaikkien hoito-, huolto- ja käyttöohjeiden sekä kytkentäkaavioiden tulee olla suomenkielisiä. Laitteiden kokoonpanopiirustukset ja purkamis-, sekä

korjausohjeet voivat olla ruotsin-, englannin- tai saksankielisiä. Luovutusasiakirjat Urakoitsija tarkistaa kaikki LVI-piirustukset toteutusta vastaaviksi sekä leimaa ja allekirjoittaa nämä loppupiirustukset. Loppupiirustuksiin tulee liittää viranomaisten tarkastuspöytäkirjajäljennökset. Kaikki piirustukset tulee varustaa yhdenmukaisella otsikoinnilla ja numeroinnilla riippumatta siitä, onko piirustus kuulunut suunnitelma-aineistoon tai teetetty alihankintana. Piirustuksissa tulee olla selvä merkintä "Loppupiirustus". Piirustukset toimitetaan A4-kokoon taitettuina paperikopioina. Seuraavat asiakirjat luovutetaan 2 sarjana: - laitteiden täydelliset kytkentä-, työ- ja asennuspiirustukset, joissa on otettu huomioon myös työn aikana tehdyt muutokset - työselitys - piirustukset laitteiden sisäisistä kytkennöistä ja liittymisestä toisten urakoitsijoiden laitteisiin - huoltoa tarvitsevien laitteiden kokoonpanopiirustukset - huolto- ja hoito-ohjeet, huollon tarve ja suoritustapa - konekortit (mallia A ja B) Luovutusasiakirjat on koottava arkistokansioon seläkkeillä varustettuna. Kansiossa on oltava ensimmäisenä sisällysluettelo ja sen jälkeen työselitys mahdollisine lisälehtineen. Piirustusten laatimisessa ja kopioinnissa on käytettävä arkistokelpoisia välineitä. Käyttöpiirustukset Yhtenä sarjana: Ilmanvaihdon kytkentä- ja toimintakaaviot lamiprint-kopiona Kahtena sarjana: 2.11 Koulutus Laitoksen viralliset hyväksymistodistukset ja työmaapäiväkirjan pöytäkirjaotteet, joista ilmenevät laitoksessa suoritetut paine- ym. kokeet. LVI-urakoitsijoiden tulee järjestää rakennuttajan ilmoittamalle käyttöhenkilökunnalle riittävä käyttö- ja huoltokoulutus LVI-laitteista siten, että käyttöhenkilöt pystyvät luovutuksen jälkeen itsenäisesti huolehtimaan järjestelmien oikeasta käytöstä ja huoltotoimenpiteistä. Koulutuksen tulee käsittää laitteisiin tutustuttamisen viimeistään säätö- ja viritystöiden aikana sekä järjestelmien oikean käytön ja toimintojen opetuksen. Järjestelmien koulutukseen tulee varata aikaa yhteensä n. 4 h sisältäen säätö- ja valvontalaitteiden koulutukset.

2.12 Vastaanottomenettely 1. Urakan vastaanottomenettely on selvitetty sivu- ja alaurakoiden urakkarajaliitteessä. 2. Laitoksen säätö ja mittaukset Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säätö ja mittaukset voidaan aloittaa. kun toimintakokeet on hyväksyttävästi suoritettu. Urakoitsijat suorittavat säädöt ja mittaukset. Rakennuttaja suorittaa tarvittaessa myös tarkistusmittauksia. Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: - verkostojen vesivirtojen asetus lähinnä linjasäätöventtiileillä, jolloin ohjelman mukaiset virtausmäärät todetaan venttiilien paineeromittausten ja valmistajan laatimien painehäviökäyrien avulla - ilmavirrat asetetaan ja mitataan, jolloin myös tarkoituksenmukaiset painesuhteet eri tilojen välillä todetaan - sähkövirrat ja -jännitteet säädetään ja mitataan - toiminta-ajat ja lämpötilat mitataan - laitteille järjestetään tarpeellisessa määrin kuormituskokeet ja tehot mitataan - automaattisten säätölaitteiden toiminnat viritetään - laitoksen äänitasot mitataan Mittaus- ja säätötoimenpiteiden alkaessa luovutetaan rakennuttajalle 1 sarja laitoksen täydellisiä asennuspiirustuksia ja kytkentäkaavioita sekä pumppujen, puhaltimien, venttiilien ym. virtausmäärä-/painehäviökäyrästöjä. Kaikista mittausja säätötoimenpiteistä tehdään mittauspöytäkirja. 2.13 Purettavat laitteet 1. Kohteesta ei tehdä erillistä purkupiirustusta. Urakoitsijan on tutustuttava purkutöiden laajuuteen ennen tarjouksen jättämistä. Purkutöiden osalta urakoitsijalle kuuluu kaikki LVI-tekniset purkutyöt. LVI-purkujätteiden lajittelusta vastaa ao. urakoitsija. Rakennusurakoitsija kuljettaa lajitellun LVI-purkujätteen pois työmaa-alueelta. 2. Mitään purkutyöhön liittyvää lisälaskua ei hyväksytä. 2.14 LVI-laitteiden takuuajan huolto LVI-laitteiden takuuajan huoltomenettely on selvitetty jäljempänä tässä työselityksessä.

3. YLEISET TEKNISET OHJEET JA VAATIMUKSET 3.1 Työn suoritus 1. Työsuoritukseen kuuluu laitosten täysin valmiiksi saattaminen, mikä edellyttää, että piirustuksissa ja työselityksessä tarkemmin mainitsemattomat, mutta toiminnalle välttämättömät laitteiden osat sisältyvät urakkaan. 2. Työt on tehtävä ammattitaitoista työvoimaa käyttäen. 3. Työnjohdon ja valvonnan järjestämisessä noudatetaan yleisiä sopimusehtoja ja urakkaohjelmaa. 4. Työaikataulumenettely on esitetty urakkarajaliitteessä. Urakoitsija vastaa siitä, että työt edistyvät rinnan rakennus- ja muiden töiden kanssa. Jos urakoitsijalle kuulumattomista töistä aiheutuu viivästymistä ao. urakkaan kuuluvan työn suorittamisessa, on urakoitsijan viipymättä ilmoitettava siitä kirjallisesti rakennuttajalle. 3.2 Laitteet, tarvikkeet 1. Käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien normien ja määräysten sekä asiakirjojen mukaisia, tarkoitukseen soveltuvia, virheettömiä ja hyvin varastoituja. Urakoitsijan on vastattava viallisten laitteiden vaihdosta mahdollisesti muille urakoitsijoille aiheuttamistaan kustannuksista. 2. Kauppanimellä tarjouspyyntöasiakirjojen eri kohdissa mainitut tarviketyypit ovat tarjouksen pohjana. 3. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on kuitenkin hankittava rakennuttajan hyväksyminen esittämälleen tarvikkeelle, jolloin vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu tarvikkeiden ominaisuuksista ja laadusta jää sen esittäjälle. 4. Piirustuksissa on pyritty esittämään tilojen jakaminen eri urakoitsijoiden laitesijoituksia varten. Mikäli urakoitsijan laitteiden tilan tarve muuttuu suunnitelmassa esitetystä, tulee hänen saada muutokselle rakennuttajan hyväksyminen. Samoin on meneteltävä, jos laitesijoitusta aiotaan muuttaa. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kuljetusreitit yksityiskohtaisesti ja varaamaan tarvittavat työnaikaiset asennus- ja kuljetusaukot. Kaikkien laitteiden tulee olla siten rakennettuja, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa kuljettaa ulos tilanteen vaatiessa niiden vaihtamista. Mikäli urakoitsijan laitteet eivät mahdu varattuihin tiloihin tai laitteille ei jää riittävästi huoltotilaa tai laitteet eivät mahdu varatuista kuljetusteistä, on asiasta tehtävä ilmoitus ennen urakkasopimusten allekirjoittamista, sillä mitään tämän jälkeen esitettyä kuljetus- tai sijoitustilan tarpeen lisäysvaatimusta ei enää hyväksytä, eikä rakennuttaja suorita mitään kuljetus- tai sijoitustilan laajentamisesta aiheutuvaa lisälaskua. 5. Samantyyppiset LVI-laitteet kuten, pumput, lämmönsiirtimet, puhaltimet,

ilmanvaihtokojeiden osat ja laitosvarusteet ja sähkömoottorit on pyrittävä valitsemaan saman tehtaan tuotteista. 3.3 Materiaalit ja pintakäsittely Laitteiden materiaalit on yleensä merkitty työselitykseen ja piirustuksiin. Materiaalimerkinnän puuttuessa valitaan materiaali ottaen huomioon laitteen käyttöolosuhteet sekä korroosiovaikutukset. Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden tulee, putkia lukuun ottamatta, olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. Sanalla sinkitty tarkoitetaan kuumasinkitystä ellei muuta ole mainittu. Pintakäsittelemättömien teräsosien suojamaalaukset tehdään standardin SFS 4962 korroosionestomaalaus mukaisesti. Pintakäsittelyn osalta noudatetaan lisäksi työselityksessä annettuja tarkempia ohjeita. 3.4 Akustiset vaatimukset 1. Urakoitsijan on valittava toimittamansa laitteet ja mitoitettava äänen- ja tärinänvaimennusrakenteet sekä suoritettava asennukset niin, että toimiessaan akustisesti hankalimmalla tehollaan ne eivät aiheuta ihmisten oleskelualueella melua, joka ylittää seuraavat alla mainitut arvot: - Keittiötilat 38/43 db (A) - Toimisto- ja sosiaalitilat 33/38 db (A) 2. Urakoitsijan tulee suorittaa äänentasomittaukset huonekohtaisesti ja laatia siitä pöytäkirja. Mittaukset suoritetaan sen jälkeen, kun ilmanvaihtolaitos on säädetty. Kussakin mittauskohteessa mitataan erikseen taustamelu ja ilmanvaihtolaitteiden melu. Pöytäkirja luovutetaan lopputarkastuksessa rakennuttajalle. 3. Kaikki tärinää aiheuttavat laitteet tulee varustaa tärinänvaimentimin. Tärinänvaimentimina käytetään esim. Oy Nokia Ab:n tai Oy Linatex Ab:n valmisteita. Kaikki värähtelevään koneeseen yhteenkuuluvat laitteet asennetaan samalle alustalle. Tärinänvaimennetuista laitteista ei saa olla jäykkää yhteyttä rakenteisiin eikä muihin laitteisiin. 4. Uivien laattojen läpäisykohdissa on huolehdittava siitä, ettei putki tai kanava muodosta kiinteää yhteyttä laatan ja muun rakenteen välille. 5. Seinien ja välipohjien läpimenokohdissa, laatoissa yms. eivät putket, viemäreitä lukuun ottamatta, saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. 3.5 Laite- ja putkistomerkinnät 1. Kaikki hankintaan sisältyvät moottorit, säätölaitteet ja sähkökojeet merkitsee urakoitsija välittömästi kojeiden tultua asennetuksi paikoilleen. Merkinnöistä tulee selvitä kojeesta kojeluettelossa käytetty tunnus ja kojeen asennuspäivämäärä. Merkinnät on voitava lukea käyttöetäisyydeltä. Em. väliaikaiset merkinnät poistetaan urakoitsijoiden ja hankkijoiden toimesta vasta sen jälkeen, kun lopulliset kojekilvet on asennettu paikoilleen. 2. Lämmönvaihtimissa, pumpuissa, puhaltimissa, säätöventtiileissä yms. laitteissa tulee olla ko. laitteen kaikkia teknisiä arvoja osoittavat, laitteen valmistajan

toimittamat metallikilvet. 3. LVI-urakoitsija asentaa konekilvet koneille ja laitteille. Tekstinä käytetään laitteen nimeä ja piirustuksien mukaisia kirjain- ja numeromerkintöjä. Kilvistä tulee näkyä koneen numero ja maininta, mitä tilaa tai tarkoitusta kone palvelee. Puhaltimien kilvistä tulee lisäksi näkyä ilmamäärät sekä pattereilla varustetuissa koneissa ilman lämpötilan muutos (esim. -5...+20 C). Kilvet toimitetaan monikerrosmuovilaattoina, joissa kaiverrettuna musta teksti valkoisella pohjalla. Päänimikkeen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen vähintään 7 mm korkea. 4. Putkijohdot merkitään itseliimautuvilla virtaussuuntanuolilla ja teksteillä varustetuilla putkimerkintäteipillä, joita liimataan ilmanvaihtokonetasolla putkistoihin niin, että ne saadaan havainnollisiksi. Sen lisäksi niitä liimataan pohjajohtoihin n. 20 m välein. IV-hormit merkitään kuten putkijohdot. Tekstimerkinnät: sisäänpuhallus, poisto jne. 5. Putkiverkostojen linja- ja ryhmäsulut merkitään venttiilikilvillä. 6. Alaslasketuissa katoissa olevat luukut merkitsee urakoitsija näkyvällä muovikerroskilvellä, joka ilmoittaa luukun takana olevan laitteen tyypin. Merkintätapa on hyväksytettävä suunnittelijalla ja rakennuttajalla. 7. Palopostit, vesijohto- ja viemärin sulkuventtiilit yms. laitteet merkitsee urakoitsija viranomaisten vaatimilla varoitus- ja opastuskilvillä. 3.6 Tarviketoimitukset Urakoitsija luovuttaa loppukatselmukseen mennessä rakennuttajan edustajalle kuittausta vastaan jäljempänä työselityksessä mainitut tarvikkeet ja varaosat, jotka tulee olla merkitty käyttöä osoittavin tunnuksin ja pakattuina peltilaatikoihin. Laitteet sijoitetaan tilaajan osoittamaan paikkaan. 3.7 Sähköjärjestelmä Kaikki urakkaan kuuluvat laitteet tulee toimittaa 5-johdinjärjestelmään soveltuvina. 4. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 4.1 Yleistä 1. Lämmitysjärjestelmään ei tehdä muutoksia.

5. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 5.1 Yleistä 1. Kiinteistö on liitetty paikalliseen vesijohto- ja jätevesiverkostoon. Muutostöiden yhteydessä vesi- ja viemärijärjestelmät muutosalueella uusitaan piirustusten mukaisesti. Muutosalueiden tarpeettomien vesijohto- ja viemärilaitteiden purkutyöt kuuluvat urakkaan. Putkiurakkaan kuuluvat kaikki vesijohdot ja viemärit annettujen urakkarajojen mukaisesti. 5.2 Käyttöveden lämmitin ja kiertopumppu 1. Käyttöveden lämmönsiirtimet ja kiertopumppu ovat nykyisiä 5.3 Vesijohtoputkistot 1. Vesijohdot rakennetaan rakennepaineelle 1 MPa. Lämminvesijohtojen ja -laitteiden rakennelämpötila vähintään 100 C. 2. Kylmä- ja lämminvesijohdot tehdään standardin SFS 2250 mukaisista kupariputkista kapillaariliitoksin ja kovajuotoksin. DN 28 ja suuremmat putkikäyrät tulee olla tehdasvalmisteisia. Putket tulee puhdistaa ennen asennusta. Rakenteisiin ja alapohjaan asennettavat vesijohtoputkistot ovat muovisia Upoletvesijohtoja suojaputkeen asennettuna. Asennukset ja taivutukset tehdään käyttäen järjestelmään soveltuvia jakotukkeja ym. tarvikkeita. Rakenteisiin ei saa tehdä liitoksia 3. Kalusteiden kytkentäjohdot pinta-asennuksena ellei piirustuksissa ole toisin merkitty. 4. Putkien rakennelävistykset varustetaan kuparisin tai muovisin putkihylsyin. Ks. urakkarajaliite 5.4 Viemäriputkistot 1. Maahan ja betonivaluun asennettavat jätevesiviemärit tehdään UPONOR HTPviemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemärin koon ollessa DN160 ja suurempi, jätevesiviemärit voidaan tehdä PVC-muoviviemäriputkista kumirengasliitoksin. Kantavuusluokka SN4, liikennealueilla kuitenkin SN8. 2. Keittiöiden rasvaviemärit tehdään valurautaputkista pantaliitoksin, merkintä RV GR. Rasvaviemärin liitospanta C. 3. Viemärit tulee kannattaa riittävästi ja siten, ettei viemärien liitoskohdat rasitu. Asennuksissa tulee noudattaa valmistajan ohjeita. 4. Piirustuksissa esitettyihin kohtiin asennetaan viemäreihin puhdistusputkia. 5.5 Viemärikaivot, lattia-altaat 1. Muoviset kaivot kansistoineen hankkii ja asentaa putkiurakoitsija.

2. Keittiötilojen kaivojen ja lattia-altaiden ritilätyyppi on hyväksytettävä tilaajalla ennen asennusten aloittamista. 5.6 Vesijohtojen venttiilit ja varusteet 1. Kaikkien venttiilien tulee olla materiaaliltaan sinkkikatokorroosion kestäviä. 2. Sulkuventtiilit 37 10 DN...50 Linjasäätöventtiilit 40 12 mittausliittimin Takaiskuventtiilit 37 4122 Tyhjennyshanat 33 4310 DN 15 Käyttövesilaitteiston syöttöventtiilit 33 7235 5.7 Painekokeet Kylmä- ja lämminvesijohdot koepainetaan 1000 kpa:n kylmävesipaineella väh. 30 min. ajan urakoitsijan toimesta rakennuttajan edustajan läsnä ollessa. Painekoe on suoritettava ennen eristystöiden aloittamista ja putkien peittämistä, tarvittaessa verkostot osiin jaettuina. 5.8 Vesijohto- ja viemärikalusteet 1. Kalusteiden tulee olla työselityksen mukaisia ja hankintaan kuuluvat kaikki piirustuksiin merkityt kalusteet. 2. Saniteettiposliinit toimitetaan valkoisina, ellei muuta ole erikseen mainittu. 3. Kaikki sekoituskalusteet, hanat, pullovesilukot lattiaputkineen ja peitelaippoineen ovat kromattuja, ellei muuta ole erikseen mainittu. 4. Kaikki letkuilla ja letkuliitinmahdollisuudella olevat sekoittajat tulee varustaa imusuojin, muut hanat varustetaan poresuuttimin. 5. Kaikki normaalit sekoituskalusteet, laiteliitännät ja hanat varustetaan kromatuilla kuulasulkuventtiileillä. 6. Kaikkien altaiden kuulaketjut, allastulpat ja kannakkeet kuuluvat hankintaan. 7. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan kanssa ennen töiden suorittamista. 8. Lattiakaivojen malli on tarkistettava ennen asentamista, jotta kaivot tulevat lattiapäällysteeseen sopivaa mallia. Putkiurakoitsija varustaa kaikki lattiakaivot rst-kansin urakkaan kuuluvana. 9. Kaikki kalusteisiin olennaisesti kuuluvat tarvikkeet, joista ei ole erikseen mainittu, kuuluvat urakkaan. 5.9 Verkostojen säätö Lämminvesiverkostojen kierto säädetään kiertojohdon säätöventtiileillä

piirustusten mukaisiin arvoihin. Vesikalusteiden vesivirtojen maksimiarvot säädetään normivirtaamien suuruisiksi. 5.10 Kalusteluettelo Vesijohtokalusteluettelo on työselityksen liitteenä 1. 6. PUTKI- JA LAITE-ERISTYKSET 6.1 Yleistä 1. Putkiurakkaan kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällystyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustusten osoittamassa laajuudessa. Mikäli eristysurakan laajuutta ei ole muuten esitetty, sisältyy siihen kaikki putkiurakkaan kuuluvat tässä työselityksessä määritellyt työt. Työssä noudatetaan tämän työselityksen ohjeita ja standardin SFS 3978 periaatetta. 2. Kunnolliseneristyksen aikaansaamiseksi edellytetään putkistot asennetuiksi tyyppipiirustuksen mukaan. 3. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976. 4. Suoritettavassa eristystöiden tarkastuksessa todetaan eristysaine, -paksuus, kiinteys, saumojen tiiviys yms. Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan sen materiaali ja ulkonäkö sekä kylmäeristyksissä pintojen höyrytiiviys. 5. Käsitteet ja määritelmät Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty. 6.2 Eristämättä jätettävät laitteet ja varusteet - paloposteille menevät putket - tyhjennys- ja ilmanpoistojohdot - näkyvissä olevat pattereiden liitäntäjohdot samassa huonetilassa kuin patteri - kiinteästi rakenteisiin upottamattomat kalusteiden liitäntäjohdot - seinän päällä näkyvissä sekä koristeverhouksen takana olevat patterijohtojen linjat - automaattiset säätöventtiilit, pumput, paisunta-astiat - säiliöiden ja laitteiden arvokilvet - venttiilit DN 40 ja pienemmät - tässä työselityksessä mainitsemattomat putkistot ja laitteet Mikäli piirustuksessa on edellisestä poikkeavia ohjeita, noudatetaan niitä.

6.3 Eristyskohteet, tyypit ja paksuudet 1. Putkisto, osa Eriste Sarja tai Päällyste Paikka,huo- Tyyppi paksuus mautuksia Kaukolämpöputket Aa 24 6 LJH:ssa Lämmitys-, LTO- ja Aa 23 6 näkyvät tilat lämminvesiputket 10 ulkona " Ac 23 - näkymättömät tilat 3) 1) Venttiilit, armatuurit Ba 60 10 DN 50 ja suuremmat Kylmävesiputket Aa 21 6 näkyvät tilat " Ac 21 K näkymättömät tilat Jäähdytysvesiputket AF 13 mm näkymättömät Jäähdytysvesiputket AF 13 mm 6 näkyvät tilat Jäähdytysvesiputket AF 25 10 ulkona Venttiilit, armatuurit BAB 3 mm kaikki (jäähdytys) Viemärit Ba 50 10 vesikatolla 2) Sadevesiviemärit Ba 50-1) Lämpimät laipalliset venttiilit ja armatuurit eristetään. 2) Tuuletusjohtoihin asennetaan huurrettumissuojat. 3) Kylmissä tiloissa eristyspaksuussarja 25 kaikille putkille 2. Eristepaksuudet ja asennusvälit Eri mineraalivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet mm. Eristyspaksuussarja Sisäläpimitta 21 23 24 25 10-49 20 40 50 60 54-89 30 50 60 80 108-169 40 60 80 100

6.4 Eristeet, päällysteet ja eristyselementit 1. Eristeet Aa Ac Ba AF BAB Mineraalivillakouru PV-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai DN 32:een asti irtovillalla sullomalla. Kiinnitys sinkitetyllä hehkutetulla teräslangalla. Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PV-AE. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Kiinnitys kuumasaumaamalla. Mineraalivillaelementtimatto PV-LAM, kiinnitys kuumasaumaamalla. Solumuovinen eristyskouru/-levy, esim. AF/Armaflex Itseliimautuva Armaflex eristysnauha 2. Päällysteet 6 Paloluokiteltu PVC-muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. T- haarat, mansetit ym. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä osilla. 10 Kuumasinkitty teräslevy SFS 650, kuumasinkitys 350 g/m², normaalikuvio. Paksuus 0,50 mm, kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,7 mm, kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. K Päällysteen saumat tiivistetään 30 mm:n PVC-teipillä. Kannakkeiden reiät ym. tiivistetään värittömällä silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa kosteussulun. Eristetyypin Ac saumat tiivistetään kuumasaumaamalla. 7. ILMANVAIHTOLAITTEET 7.1 Yleistä 1. Ilmanvaihtolaitoksen ryhmittely sekä järjestelmien toiminta on esitetty piirustuksissa. 2. Ilmanvaihtourakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt ilmanvaihtolaitteet ja työt. 3. Muutosaluetta palvelee yksi tulo/poistoilmakonepari. Muutostöiden yhteydessä uusitaan pesupaikan poistoilmahuuva, Keittiösaarekkeen huuva jää käyttöön. Urakkaan kuuluu muutosalueen kanavien nuohous. Kanavistoihin tehdään piirustuksissa esitetyt muutokset. 7.2 Keittiön huuva 1. Keittiön ilmanjakojärjestelmään sisällytetään poistoilmahuuva valaisimineen ja

rasvanerottimineen piirustusten mukaisesti ilmanvaihtourakkaan kuuluvana (Climecon Oy). 7.3 Kanavat 1. Suorakaiteen muotoiset peltikanavat tehdään sinkitystä teräslevystä SFSstandardin 3281 mukaisesti. Kanavien liitokset tehdään tehdasvalmisteisia liitososia ja paloluokiteltuja kanavaliitostyyppejä käyttäen, jotka täyttävät vaaditut tiiveysvaatimukset. Liitokset esim. SP Oy:n PG-liittimin. 2. Pyöreätä mallia olevat peltikanavat tehdään kierresaumattuina sinkitystä teräslevystä SFS-standardin 3282 mukaisesti. Mutkat, haaroitukset ja muodonmuutokset tehdään standardivalmisteisilla kanavaosilla. Liitoksissa on asennusten siisteyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Pyöreiden kanavien kaikki liitokset tehdään tehdasvalmisteisilla liitoksilla ja tiivisteillä. 3. Kanavat jäykistetään ja vahvistetaan siten, ettei paine-erojen aiheuttamia muodonmuutoksia ja värinää synny. Tarvittaessa käytetään kanavamutkissa ohjauslevyjä. 4. Ilmakanavien tiiveyden suhteen noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelmaa D2, tiiviysluokka B, koepaine 200 Pa sallittu vuoto on 0,3 dm³/sm². Koteloitujen kojeiden tiiveysluokka K, koepaine 200 Pa sallittu vuoto on 2,5 dm³/sm². Ennen kokeen suorittamista on urakoitsijan laskettava valmiiksi tutkittavan kanaviston osan vaippapinnat taulukon muotoon. Urakoitsija laatii mittauksista pöytäkirjan. Pöytäkirja laaditaan taulukon muotoon ja siitä tulee ilmetä kokeen aika, paikka, suorittaja, kanaviston osa, sen vaippapintaala (m²), koepaine ja vuotoilmamäärä/dm³/sm² sekä todetut puutteellisuudet. Tarkastusmittauksia varten tehdään kanaviin mittausreikiä, jotka suljetaan muovitai kumitulpilla. 5. Kannatus tehdään siten, että vaakakanavat ripustetaan kattoon, seiniin, pilareihin, palkkeihin tms. rakenteisiin kiinnitetyillä järjestelmäkannatusrakenteilla, joiden väli on korkeintaan 3,0 m ja tällöin on huolehdittava myös siitä, ettei kanavien paino pääse rasittamaan poikittaissaumoja. Kannatusrakenteiden osia ei saa liittää kiinteästi kanaviin ja kannatukset on kaikkialla tehtävä siten, etteivät kanavat pääse johtamaan ääntä kantaviin rakenteisiin. Kanavat kannakoidaan käyttäen kierretankoja ja sankoja, ei vanteita. 6. Lämpöeristys (piirustuksissa L) tehdään sinkityllä lankaverholla peitetyllä mineraalivillamatolla, esim. PV-AIM, joka sidotaan sinkityllä teräslangalla, saumaus teippaamalla tai saumanauhalla. Näkyvissä olevien kanavien lämpöeristykset päällystetään sinkityllä 0,56 mm paksuisella peltiverhouksella. Eristyspaksuus 50 mm ellei piirustuksissa toisin mainittu. 7. Äänenvaimennus ( piirustuksissa Ä ) tehdään sisäpuolisena verhouksena käyttäen mineraalivillalevyä ( tiheys noin 75kg/m³), joka peitetään tiheään rei itetyllä 0,7 mm:n alumiinilevyllä. Reikien pinta-ala tulee olla noin 10-15 %.

Reiítetty levy on tuettava kanavan ulkokuoreen. Mineraalivillan paksuus valitaan seuraavasti: Kanavan pitempi sivumitta tai Mineraalivillan paksuus pyöreän kanavan halkaisija enintään 250 mm vähintään 30 mm enintään 500 mm vähintään 50 mm yli 500 mm vähintään 70 mm Jos äänenvaimennusverhousta käytetään samalla paloeristyksenä, tulee sen laatu ja paksuus valita paloluokitusta vastaavaksi. Lisäksi käytetään standardivalmisteisia äänenvaimentimia, piirustuksissa ÄV. Kanavavaimentimet esim. mallia IVK-Tuote Oy KVDp, vaimennusmateriaali Dacron tai vast. 8. Kanavien paloeristykset kuuluvat urakkaan (piirustuksissa merkintä A ja EI). Palosuojauksen palonkestoluokka on merkitty piirustuksiin ja paloeristyksen paksuus määräytyy kyseisen villan tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaisesti. Näkyviin jäävät paloeristykset päällystetään 0,56 mm sinkityllä peltiverhouksella, piirustuksessa merkintä P. 9. Kanavat toimitetaan työmaalle pestyinä ja päät suojattuina. IV-urakoitsija tulppaa asennetun kanavaosuuden välittömästi työvaiheen tapahduttua. Kanavistoa ei oteta käyttöön ennen pölyävien rakennustöiden loppumista. Kanavien varastoinnissa työmaalla on huolehdittava siitä, että kanavien suojaukset eivät rikkoonnu. Kanavia, joiden suojaukset ovat rikkoutuneet, ei saa asentaa paikalleen ennen niiden uudelleen pesua. 7.4 Kanaviston varusteet 1. Kanaviston tarkastus- ja puhdistusluukkuja asennetaan piirustuksissa osoitettuihin kohtiin sekä lisäksi muihin mahdollisesti tarvittaviin kohtiin siten sijoitettuna ja rakenteeltaan ja kooltaan sellaisina, että ne täyttävät sisäasianministeriön ohjeet, E7. 2. Palopelteinä käytetään EI-luokiteltuja ns. raskaita palopeltejä palopeltejä sekä pienissä kanavissa perinteisiä E-luokan palopeltejä. Palopeltien tulee olla seinän paloluokkaa vastaavia esim. Halton FDC ja FDR. Palosulakkeiden tulee kestää laitoksen normaalit käyttölämpötilat. 3. Kertasäätöpellit suorakaidekanavissa ovat joko säle- tai sektoripeltejä. Yksisäleisten peltien käyttö on sallittua vain 0,1 m² ja sitä pienemmissä kanavissa. Pyöreissä kanavissa käytetään säätöpeltejä mallia NUOHO. Säätöpeltien tulee olla varustettu auki-kiinni-kilvin, asennonosoittimin ja lukituslaittein. Lopullinen lukitusarvo on merkittävä pysyvästi. Ilmavirtojen mittauspisteitä ja mittarenkaita asennetaan kanavistoihin tarvittaviin kohtiin siten, että kokonaisilmamäärät ja verkostojen päähaarojen ilmamäärien mittaus on mahdollinen.

Ilmamäärien mittaus suoritetaan monipistemenetelmällä ja urakoitsijalla tulee olla tarvittavat mittauslaitteet ja niistä tulee esittää voimassa oleva kalibrointitodistus. 7.5 Tulo- ja poistoilmaelimet 1. Piirustuksissa merkityt ilmastointiventtiilit on määritelty jonkin valmistajan tuotteen arvoilla. Urakoitsija voi käyttää myös muita valmisteita, mutta urakoitsijan tulee silloin tarkistaa ja hyväksyttää valitsemiensa laitteiden - ulkonäkö - mitat ja ilmavirran tulonopeus - painehäviö - putouskorkeus - heittokuvion säätömahdollisuus - äänitaso Venttiilit varustetaan tarvittaessa ilmamäärän säätölaitteilla. Suuret paine-erot säädetään kanaviin asennettavilla säätöpelleillä. 2. Säleiköt ja hajottajat toimitetaan arkkitehdin määrittämään värisävyyn pohjamaalattuina/käsiteltyinä. 7.6 Ilmanvaihtolaitoksen säätö Ilmanvaihtolaitos säädetään siten, että ilmamäärät ovat piirustuksissa merkittyjen suuruiset. Huonekohtaiset ilmamäärät saavat poiketa korkeintaan ±20 %. Järjestelmän kokonaisilmamäärät kuitenkin saavat poiketa korkeintaan ±10 %. Poikkeamat eivät saa muuttaa tilojen keskinäisiä painesuhteita. 7.7 Ilmanvaihtolaitoksen tarkistusmittaukset Sen lisäksi, mitä urakkarajaliitteessä on vastaanottomenettelystä sanottu, noudatetaan seuraavaa: - kanavistossa suoritetaan painekokeet - ilmamäärät tarkistetaan kaikilta osin - huonetiloissa suoritetaan savukokeita ilmavirtausten toteamiseksi - huonetilojen välisiä paine-eroja tarkistetaan - lämmöntalteenottolaitteiden hyötysuhteet mitataan Urakoitsijan tulee toimittaa em. mittauksissa tarvittavat laitteet ja kalibroidut mittarit.

8. JÄÄHDYTYSLAITTEET (VEDENJÄÄHDYTIN) 8.1 Yleistä Keittiötilojen ja neljän toimistohuoneen jäähdytykseen asennetaan vesikatolle vedenjäähdytyskoneikko. Puhallinkonvektorit ja putkistot piirustusten mukaan. Koko jäähdytysjärjestelmä kuuluu putkiurakkaan. 8.2 Vedenjäähdytin Laitteen on täytettävä lakien ja asetusten mukaiset vaatimukset. Vedenjäähdytyskoneikko on esim. mallia Carrier 30 RB-017 tai vastaava ja sen teho on 16 KW. Varusteet piirustusten mukaisesti. 8.3 Jäähdytysvesiputkistot Jäähdytysvesiputkistot tehdään vesijohtostandardien mukaisista kupariputkista. Putkiliitokset tehdään juottamalla. Putkistot varustetaan piirustusten mukaisesti sulku- ja säätöventtiilein. Sulkuventtiileinä käytetään esim. TA-200 ja säätöventtiileinä esim. TA-STAF. Kierreliitoksissa käytetään tiivistysaineena hampun lisäksi esim. Locktide-liimaa. Putkistot kannakoidaan väh. 2,5 m välein teräskannakkein. Kannakkeen ja kupariputken välissä käytetään kumia. 8.4 Lämmönsiirtoneste Jäähdytysverkoston lämmönsiirtonesteenä käytetään vesi-glykoliseos, jossa on 30-35 % etyleeniglykolia (Aspo Oy). 8.5 Puhallinkonvektorit 8.6 Huollot Puhallinkonvektorit ovat piirustusten mukaisesti esim. mallia Carrier. Konvektorien tiedot on esitetty piirustuksissa. Konvektorit varustetaan kolmitieventtiilillä sekä termostaatilla ja nopeudensäätimellä sekä kondenssipumpuilla. Puhallinkonvektorit toimitetaan arkkitehdin määräämillä värisävyillä. Jäähdytyslaitteiden vuosihuollot takuuaikana kuuluvat urakkaan. Jäähdytyslaitteet huolletaan kaksi kertaa vuodessa. 8.7 Toimitusrajat Sähköurakoitsija tuo syötön ja ohjausvirran jäähdytysyksikölle sekä hankkii käynnistimet ja turvakytkimet Koekäyttö ja luovutus

Koneistot luovutetaan koekäytettyinä ja säädettyinä. Säätöarvoista tehdään pöytäkirja, joka luovutetaan tilaajan käyttöön. Luovutusasiakirjojen ja takuuajan suhteen noudatetaan mitä LVI- urakassa on sanottu ja lisäksi tulee sisältää: - päävirtatiekaaviot - ohjausvirtatiekaaviot - laitteiden koekäyttöpöytäkirjat - suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet piirustusten osoittamissa paikoissa. 9. JÄÄHDYTYSLAITTEET (KEITTIÖN KYLMÄLAITTEET) 9.1 Yleistä 1. Jäähdytyslaitteet kuuluvat putkiurakkaan. Kylmiön ja pakastevaraston höyrystimet ovat laitetoimituksessa. 9.2 Kompressorikoneistot 1. Ulkoyksiköt asennetaan piirustusten mukaisesti vesikatolle. Kylmäaineena käytetään R-404a. Koneikot varustetaan talvikäyttöautomatiikalla. 9.3 Höyrystimet 1. Jätekylmiön höyrystin on pinta-asennusmallia. Toiminta piirustusten mukaan. 9.4 Automatiikka- ja varolaitteet sekä varusteet Koneiston rakenteen ja osien tulee täyttää Suomen olevat lait, asetukset ja viranomaisten asettamat vaatimukset. Sähkölaitteiden ja asennusten tulee täyttää sähkötarkastuslaitoksen määräykset sekä paineastioiksi luokiteltavien laitteiden Teknillisen tarkastuskeskuksen määräykset. 9.5 Jäähdykeputkistot Kylmäputkina käytetään kupariputkea, joka puhdistetaan asennuspaikalla puhdistusainetta sisältävällä rievulla vetämällä. Haaroituksissa ja kulmissa käytetään kapillaarihaaroja ja -kaaria. Pituussuuntaiset jatkokset tehdään kapillaariliitoksilla. Putkien mitoituksen suorittaa kylmäkoneurakoitsija. Kaikki imulinjat eristetään Armaflex F-eristeellä. Putket asennetaan siten,.että hankautumista kannakkeisiin ei pääse tapahtumaan. 9.6 Putkiston painekoe, vuotokoe, tyhjiöinti, jäähdyketäytökset ja koekäyttö Putkiston koepainetaan 10 MPa typen +R4 C-seoksella. Samalla suoritetaan vuotojen tarkastus. Koneistot luovutetaan koekäytettynä ja säädettynä. Säätöarvoista tehdään pöytäkirja, joka luovutetaan tilaajan käyttöön. 9.7 Takuuajan huolto

Takuuajan huolto suoritetaan kaksi kertaa urakkaan kuuluvana. Huollossa tarkastetaan säätölaitteiden asetukset ja kylmäaineiden määrät. Takuuaikaiset kylmäaineet, työt ja tarvikkeet kuuluvat toimitukseen. Takuuaika on 24 kuukautta vastaanottopäivästä lukien. 10. SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET 10.1 Yleistä Ylä-Savon ammattiopistolla on käytössään Schneider Elektricin valvontajärjestelmä.uuusien automaatiolaitteiden on pystyttävä liittymään olevaan järjestelmään. Laitteistojen säädöt ja ohjaustoiminnot toteutetaan säätökaavioiden ja kojeluetteloiden mukaisesti. 10.2 Ala-asemat Ovat nykyisiä. 10.3 Valvontakeskus Erillistä valvontakekskusta ei tule. 10.4 Jäätymissuojat Jäätymissuojina käytetään elektronisia termostaatteja. Termostaattien on oltava käsiviritteisiä sekä varustettuja erillisillä vaihtokoskettimilla lukitus- ja hälytyspiirejä varten. Jäätymissuojien mittausanturien tulee olla lämmityspatterin ripaputken sisään vesitilaan asennettavaa mallia. Kun lämmityspatterit on koottu useammasta osasta, jokainen osa on varustettava omalla jäätymisvaaratermostaatilla. 10.5 Mittausanturit Lämpötilan mittausantureiden tulee olla järjestelmään sopivia vastusantureita ja niiden tarkkuuden tulee olla parempia kuin 1 % mittausalueella. Mittausalueet tulee valita säätökaavioiden perusteella siten, että säätimien pitoarvon molemmin puolin on riittävä mittausalue. Suojakoteloiden tulee olla sijoituspaikkaansa sopivia. Ilmahormeihin asennettavien antureiden asennuspaikka valitaan niin, että mitattu suure vastaa todellista oloarvoa. Huoneantureiden asennuskorkeus on 150 cm, ellei piirustuksissa ole toisin mainittu.

Ulkotuntoelimet asennetaan helposti luokse päästävään paikkaan, vähintään kolmen metrin korkeuteen siten, ettei auringonpaiste, ikkunoiden, tuuletusaukkojen yms. lämpövuoto pääse vaikuttamaan tuntoelimiin. Vesianturit asennetaan suojataskuihin, jotka täytetään lämpöä hyvin johtavalla väliaineella. 10.6 Säätöventtiilit 2-tieventtiilien ja 3-tieventtiilien säätöhaarojen säätökäyrät on oltava logaritmisia ja säätöventtiileiden säätösuhteen oltava vähintään 1:30. Kaukolämpöverkostoon asennettavien säätöventtiilien tulee olla laippaliitännäisiä. Niiden rakennepaineen tulee olla 1,6 MPa, rakennelämpötilan 120 C ja sulkupaineen vähintään 1,0 MPa. Venttiilipesien tulee olla pallografiittivalurautaa tai valuterästä. Sulkupintojen tulee olla ruostumatonta terästä tai käyttöarvoltaan sitä vastaavaa. Kaukolämpöverkoston toisiopuolelle asennettavien venttiilien rakennepaineen tulee olla vähintään 1,0 MPa ja rakennelämpötilan 120 C. Venttiilit, joiden nimelliskoko on 40 mm tai pienempi, voivat olla pronssi- tai punametallirunkoisia ja kierreliitännäisiä. Nimelliskoon ollessa 50 mm tai suurempi, ovat liitäntä- ja materiaalivaatimukset kuten kaukolämpöverkoston venttiileillä. 10.7 Toimilaitteet Toimilaitteiden nopeus on valittava säädön nopeusvaatimusten ja säätöpiirien stabiilisuusehtojen perusteella. Toimilaitteissa ja/tai venttiileissä ja säätöpelleissä on oltava asennonosoittimet. Säätöventtiilien toimilaitteet Säätöventtiilit varustetaan toimilaitteilla siten, että sulkuvoimat riittävät suurimmilla mahdollisilla venttiilien sulkupaineilla. Toimilaitteisiin tulee kuulua tarvittavat nivelet, kiinnikkeet ja asennustarvikkeet. Kaukolämpöventtiileiden toimilaitteet on varustettava käsiohjaimilla, jotka voidaan kytkeä käyttöön ilman työkaluja. Säätöpeltien toimilaitteet Säätöpellit varustetaan toimilaitteilla siten, että sulkuvoimat riittävät suurimmilla esiintyvillä ilmamäärillä. Säätöpeltien toimilaitteiden lukumäärä ja vääntömomentit on tarkistettava ilmastointiurakoitsijan ja säätölaitteiden toimittajan yhteistyönä niin, että vipuyhteydet, tuennat ja vääntömomentit tulevat tarkoituksenmukaisiksi. Häiriötilanteessa raitisilmaan rajoittuvat säätöpellit sulkeutuvat ja etulämmityspattereiden säätöventtiilit avautuvat. 10.8 Paikalliset mittauslaitteet Suodattimien paine-eromittareina käytetään vinoputkimittareita mallia Kytölä. Niiden alueet on tarkistettava suodatinvalintojen mukaisiksi. Mittareihin merkitään puhtaan ja likaisen suodattimen arvo.

Ilmanvaihtokojeille asennetaan piirustusten mukaisesti kalibrointiruuvilla varustetut lämpömittarit, joiden kokonaisvirhe saa olla enintään ±1 C. Mittareiden asteikot 0...60 C ja -30 C...+30 C. Asteikon halkaisijan on oltava vähintään 60 mm. Mittarit asennetaan kanaviin helposti luettavissa olevaan asentoon sekä mahdollisimman vähän tärisevään paikkaan. Mikäli mittareita ei voida asentaa helposti luettavaan ja vähän tärisevään paikkaan, tulee niissä kohdin käyttää kapillaarimittareita. 10.9 Termostaatit Termostaateissa on oltava bi-metallianturi ja kytkentäeron säädettävä. Kytkinelimenä toimii vaihtokosketin 220 V jännitteellä. Termostaatti roiskevedeltä suojattua rakennetta ja varustettu kaapelitiivisteellä. Säätöpisteen ja suhdealueen on oltava aseteltavissa. 10.10 Käyttöohjeet, luovutusasiakirjat ja koulutus Urakoitsijan tulee toimittaa laitoksen luovutustilaisuuteen mennessä ajan tasalla olevat säätölaitekaaviot, kaapeliluettelot, pisteluettelot, ohjelmistotiedostot ja 2 kpl magneettinauhoja tai levyjä, jotka vastaavat luovutustilanteessa ohjelmia ja parametriarvoja. Lisäksi urakoitsijan tulee toimittaa käyttäjän opaskirja suomenkielisenä. Käyttökoulutukseen tulee sisältyä teoriaopetusta järjestelmän käytöstä ja ohjelmoinnista. Lisäksi käyttökoulutukseen tulee sisältyä laitoskohtaista käytönohjausta viritys- ja koekäytön aikana yhteensä n. 16 h. Urakoitsija toimittaa lämmönjakohuoneeseen kytkentäkaavioista taulut. Taulujen koko, materiaali ja säilytystapa on sovittava rakennuttajan kanssa. 11. TAKUUAJAN HUOLTO 11.1 Yleistä Urakkaan kuuluu LVI-laitteiden takuuajan huolto. Urakoitsijan tulee antaa LVIlaitteista kirjallinen huoltosopimus rakennuttajalle takuuajaksi. Huoltosopimuksen kustannukset on ilmoitettava erillishintana tarjouksen yhteydessä. Huoltoon sisällytetään kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana ja yleisiä kulkuneuvoja käyttäen. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet. Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa

myötävaikuttamaan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty ja jätettävä kirjallinen selostus rakennuttajalle. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään 4 ja enintään 6 kuukautta. Tarvittavien voitelu- yms. täyttöjen lisääminen, pyörien koneiden akselitiivisteiden korjaus yms. kuuluvat urakkaan. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava korkeintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. 11.2 Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto 1. Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - kiilahihnakäyttöjen tarkastus ja kiristys sekä tarvittaessa hihnojen vaihto - kaikkien puhaltimien, moottoreiden ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet - huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus tai suodattimien vaihto. Nämä toimenpiteet suorittaa laitoksen hoitohenkilökunta. Ilmastointiurakoitsija tarkistaa kuitenkin, että nämä toimenpiteet on asiallisesti suoritettu - kojeiden automaattisten säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkastus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. 2. Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - säätöpeltien säleiden puhdistus ja laakerien rasvaus - poistoilmapuhaltimien puhdistus liasta - tarvittava, valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista - laitteiden syöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan 11.3 Putkiurakoitsijan takuuajan huolto 1. Kerran vuodessa suoritetaan: - kaikkien pumppujen, moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet - putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus - putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistysten korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa hoitohenkilökunta. - tarvittava voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen - tarvittava valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta

syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 11.4 Säätölaiteurakoitsijan takuuajan huolto 1. Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet - kojeiden automaattisten säätölaitteiden ja toiminnan tarkastus sekä tarvittaessa vikojen etsintä Kiuruvedellä 28.2.2014 LVI-Insinööritoimisto Jari Niskanen Ky