Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2011/2 Dnro ESAVI/245/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Lemminkäinen Infra Oy:n Konalan asfalttiaseman toimintaa, Helsinki. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy PL 169 00181 Helsinki Y-tunnus: 2138243-1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Konalan kiinteä asfalttiasema Betonitie 3/Paperitie, 00390 Helsinki Kiinteistöt: 91-407-2-383 ja 91-407-3-249 Kiinteistöjen omistaja: Helsingin kaupunki ASIAN VIREILLETULO Vaasan hallinto-oikeus palautti 18.8.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0411/3 Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1600, 14.11.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeus toimitti 23.9.2009 antamansa päätöksen nro 09/0411/3, 18.8.2009, perusteena olevat asiakirjat Uudenmaan ympäristökeskukselle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 7 f) ja 13 f) Vaasan hallinto-oikeuden 18.8.2009 antama päätös nro 09/0411/3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Helsingin kaupungin ympäristölautakunta myönsi 4.6.2008 ympäristöluvan 230 Lemminkäinen Infra Oy:n Konalan asfalttiaseman toiminnalle. Uudenmaan ympäristökeskus myönsi Lemminkäinen Infra Oy:n Konalan asfalttiasemalle ympäristöluvan No YS 1600/ 14.11.2008 kierrätysasfaltin hyödyntämiseen asfaltin valmistuksessa ja asfaltin tuotantomäärän lisäämiselle. Uudenmaan ympäristökeskuksen antoi päätöksen No YS 170/19.2.2009 ympäristölupapäätöksen No YS 1600/14.11.2008 täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus antoi 18.8.2009 päätöksen nro 09/0411/3, jossa hallinto-oikeus kumosi Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen No YS 1600/14.11.2008 ja palautti asian uuteen käsittelyyn. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Asfalttiaseman alue on merkitty maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006 ja saanut lainvoiman Korkeimman hallintooikeuden 15.8.2007 antamalla päätöksellä taltionumero 1995) taajamatoimintojen alueeksi.
3 Helsingin yleiskaavassa 2002 (hyväksytty Helsingin kaupunginvaltuuston 19.1.2007) asfalttiaseman alue on merkitty työpaikka-alueeksi (teollisuus/toimisto/satama). Aseman pohjois- ja itäpuoliset alueet ovat virkistysalueita. Lisäksi virkistysalueen pohjoispuolella on pientalovaltainen asumiseen tarkoitettu alue. Helsingin kaupungin asemakaava-alue nro 102557 sijaitsee asfalttiaseman eteläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Kaavassa (hyväksytty Helsingin kaupunginvaltuustossa 19.4.1995) asfalttiasemaa lähinnä olevat alueet on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (T). Helsingin kaupungin asemakaava-alue nro 10870 sijaitsee asfalttiaseman lounaispuolella noin 250 metrin etäisyydellä. Kaavassa (hyväksytty Helsingin kaupunginvaltuustossa 9.5.2001) asfalttiasemaa lähinnä olevat alueet on kaavoitettu asuntolatyyppisten asuinrakennusten korttelialueeksi (AKS), asuinrakennusten korttelialueeksi (A) ja suojaviheralueeksi (SV). Helsingin Honkasuon asemakaava-alue sijoittuu lähimmilleen noin 300 metrin etäisyydelle asfalttiasemasta koilliseen. Asemakaavaluonnoksessa asfalttiasemaa lähinnä olevat alueet on merkitty asuinpientalojen korttelialueiksi (AP ja AP1) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 6.2.9.3.2009. Espoon eteläosien yleiskaavassa 2030 (hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 7.4.2008 ja saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden 29.1.2010 antamalla päätöksellä taltionumero 159) asfalttiaseman länsipuolinen alue on merkitty pientalojen asuntoalueeksi (A3), tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi (A2) ja työpaikka-alueeksi (TP). Espoon Uusmäki pohjoinen, 116600, asemakaavaluonnoksessa asfalttiaseman ja Vihdintien länsipuoleinen alue on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL) ja suojaviheralueeksi (EV). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.6.1.8.2006. Luonnosvaiheen jälkeen Uusmäki pohjoinen -kaavoitushanke jaettiin kolmeen alueeseen. Asfalttiasemaa lähinnä olevan alueen kaavoitusta tullaan jatkamaan Espoo Uusvaara-nimisenä. Suunnittelussa avoinna olevia asioita ovat Kehä II:n linjaus, voimajohdon maakaapelointi ja katuyhteydet. Vantaan kaupungin yleiskaavassa 2007 (hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 17.12.2007 ja saanut lainvoiman Korkeimman hallintooikeuden 7.12.2009 antamalla päätöksellä taltionumero 3487) asfalttiaseman pohjoispuolinen Vapaalan alue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP) ja koillispuolinen alue julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja asuntoalueeksi (A1). Vantaan Vapaalan kaupunginosan asemakaava-alue Hämevaara 1 ja Rajatatorppa sijaitsee asfalttiasemasta noin 700 metriä pohjoiseen. Asemakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 1.3.1985) ja asemakaavan muutoksessa (vahvistettu ympäristöministeriössä 1.6.1988) asfalttiasemaa lähinnä olevat alueet on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi (A) ja
4 liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KT-1). Vantaan Myyrmäen asemakaava-alue Myyrmäki 6 sijaitsee asfalttiasemasta noin 800 metriä koilliseen. Asemakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 28.5.1984) ja asemakaavan muutoksessa (hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 29.1.2001) asfalttiasemaa lähinnä olevat alueet on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), puistoalueeksi (P), sosiaalista toimintaa palvelevien laitosten tai asuintalojen korttelialueeksi (YSA), sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), puistoksi (P), asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja asuntorakennusten korttelialueeksi (A 24 ). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähimmät häiriintyvät kohteet Asfalttiasema sijaitsee Helsingissä Konalan kaupunginosassa vuokrakiinteistöillä. Lemminkäinen Infra Oy:n vuokrasopimus on voimassa 31.12.2015 saakka. Helsingin kaupungin ja Espoon kaupungin raja on asfalttiaseman länsipuolella noin 250 metrin etäisyydellä. Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin raja sijoittuu asfalttiasemalta noin 350 metriä pohjoiseen. Eteläpohjoissuuntainen Vihdintie sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä asfalttiaseman länsipuolella. Asfalttiaseman länsipuolella noin 50 metrin etäisyydellä toimii HSY Jätehuollon Konalan Sorttiasema. Luoteessa noin 150 metrin etäisyydellä on Rudus Oy:n valmisbetoniasema sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n rakennusjätteen siirtokuormausasema. Asfalttiaseman pohjoispuolella noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsee Rudus Oy:n murskauslaitos. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Helsingin kaupungin alueella asfalttiasemalta noin 250500 metriä lounaaseen Lehtovuorenkadulla. Vantaan kaupungin alueella lähin asutus on Torpantiellä noin 700 metriä asfalttiasemalta luoteeseen ja Leiritiellä noin 800 metriä koilliseen. Espoon kaupungin puolella lähin asutus on noin 750 metrin etäisyydellä asfalttiasemasta lounaaseen. Lähin virkistysalue on asfalttiaseman itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva Malminkartanon täyttömäki. Malminkartano on tärkeä matelija- ja sammakkoeläinkohde. Asfalttiaseman pohjois- ja koillispuolella noin 400 metrin ja 650 metrin etäisyydellä asfalttiasemasta ovat linnustollisesti arvokkaat Honkasuon metsäalue ja Honkasuonniitty.
5 Ympäristön tila ja laatu Liikenne Luonnonsuojelualueet Asfalttiasemasta luoteeseen noin 2 kilometrin etäisyydellä on vuonna 2003 rauhoitettu Gubbmossenin räme. Rämeen pinta-ala on noin 18,5 hehtaaria. Lähin Natura 2000 -alue on Espoon kaupungin puolella noin 5 kilometrin etäisyydellä asfalttiasemasta etelään sijaitseva Laajalahden lintuvesi (FI0100028). Alueen kokonaispinta-ala on noin 192 hehtaaria. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Asfalttiaseman alueen itä- ja eteläpuoliset avo-ojien vedet purkautuvat lounaaseen ja edelleen Vihdintien itäpuolitse kaakkoon. Vedet päätyvät noin 1,9 kilometrin päässä Mätäjokeen ja edelleen lounaassa sijaitsevaan Iso- Huopalahteen. Purkureitin pituus asfalttiasemalta Iso-Huopalahteen on noin 5,7 kilometriä. Leviämismallilla lasketut hengitettävien hiukkasten PM 10 -pitoisuudet asfalttiaseman ympäristössä alittivat ilmalaadulle asetetun ohjearvon. Asfalttiaseman poistokaasusta mitatut typenoksidi- ja rikkidioksidipitoisuudet olivat matalat. Maaperän tila Alueen luonnontilainen maaperä on kallioista ja maalajiltaan moreenia. Pohjaveden tila Asfalttiasema ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä vedenottamon suoja-alueella. Aseman lähiympäristössä ei ole kaivoja tai vedenottamoita. Lähin tärkeä pohjavesialue on koillisessa Vantaan kaupungin puolella noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Kaivokselan (0109202) I luokan pohjavesialue. Asfalttiasemalle liikennöidään Vihdintien ja Paperitien kautta. Tiet ovat asfaltoituja. Vihdintien arkipäivittäinen kokonaisliikennemäärä oli vuonna 2009 keskimäärin 28 962 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuorma-autoliikenteen osuus oli noin 3 %.
6 Asfalttiaseman keskimääräinen raskaan liikenteen määrä on noin 60 ajoneuvoa/d. Henkilöajoneuvoliikenteen liikennesuorite on noin 10 ajoneuvoa/d. Asfalttiaseman kaiken liikenteen osuus Vihdintien kokonaisliikennemäärästä on noin 0,2 %. Aseman raskaan liikenteen osuus Vihdintien raskaan liikenteen liikennesuoritteesta on noin 3 %. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Muutoshakemus Konalan kiinteä asfalttiasema on toiminut vuodesta 1970 lähtien. Nykyinen laitos otettiin käyttöön vuonna 2001. Kierrätysasfalttimurskeen käyttö asfalttimassan valmistuksessa aloitettiin vuonna 2002. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 4.6.2008 myöntämän ympäristöluvan 230 mukainen asfalttimassan valmistusmäärä Konalan asfalttiasemalla oli keskimäärin 80 000 tonnia ja enintään 120 000 tonnia vuodessa. Vaasan hallinto-oikeus määräsi 18.8.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0411/3, että kumottua Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöstä No YS 1600/14.11.2008 on noudatettava siihen asti, kunnes asia on ratkaistu tai asiassa toisin määrätään. Ennen asian ratkaisemista asfaltin kokonaistuotanto saa olla korkeintaan 120 000 t/a ja asemalla saa vastaanottaa ja käyttää kierrätysasfalttimursketta enintään 50 000 t/a. Kierrätysasfalttimursketta saa olla varastossa kerralla enintään 1 500 tonnia. Asfalttiasema on toiminnassa vuosittain 10 kuukautta. Asema toimii maaliskuusta joulukuuhun. Toimintaa harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo 5.00 22.00. Tämän lisäksi asfalttiasema on toiminnassa ympäri vuorokauden noin 10 päivänä vuodessa. Asfalttiaseman tuotantomäärä on keskimäärin 8002 000 t/d. Uusioasfaltin osuus tuotannosta on noin 2575 %. Uusioasfaltin valmistusmäärä riippuu raaka-aineen saatavuudesta. Nykyiseen Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 4.6.2008 myöntämään ympäristölupaan haetaan seuraavia muutoksia: hyödyntää asfaltin valmistuksessa kiviaineksen ohella kierrätysasfalttimursketta enintään 100 000 t/a nostaa asfaltin tuotanto keskimäärin 120 000 t/a ja enimmillään 200 000 t/a (keskimäärin 800 t/d ja enintään 2 000 t/d).
7 Kenttärakenteet Asfalttiaseman piha-alue on asfaltoitu ja aidattu. Alueella on kaksi sadevesiviemärilinjaa. Kenttäalue on kallistettu kohti linjojen sadevesikaivoja. Kenttärakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: asfaltti AB 20/100, 40 mm asfaltti ABK 32/140, 60 mm kalliomurske 020 mm, 300 mm muovikalvo, 1 mm soramurske 050 mm/032 mm, 1 000 mm perusmaa (savi/siltti). Laitteistot ja koneet Polttoainesäiliöiden alue on myös rakennettu edellä kuvatulla rakenteella. Säiliöalueella on noin 15 cm korkeat reunakorokkeet. Korokkeiden rakennekerroksessa on myös muovikalvo. Säiliöalueen kallistukset on rakennettu kohti alueella sijaitsevaa sadevesikaivoa. Asfalttiasemalaitteistoon kuuluvat: kylmäsyöttöjärjestelmä kuumennusosasto savukaasun ja tornin imupölyn suodatinsysteemi sekoitustorni täytejauheen syöttösysteemi valmiin asfalttimassan varastosiilot bitumin syöttölaitteisto valvomo sähkökeskus. Kierrätysasfalttimurskeen käsittelylaitteistoon kuuluvat: kylmäsyöttösiilo kaksi hihnakuljetinta pystykuuppaketjukuljetin kuumennusrumpu kuuman asfalttimurskeen varastointi- ja punnitussiilot ruuvikuljetin kierrätysasfaltin savukaasupuhallin. Kaikki asfaltin valmistusprosessin raaka-aineet kuljetetaan koteloiduilla tai umpinaisilla siirtoreiteillä. Valmiin asfalttimassan varastosiilot ovat umpinaisia. Siilot on varustettu pohjaluukuilla sekä automaattisesti toimivilla kansiluukuilla. Asemalla on käytössä yksi pyöräkuormaaja.
8 Raaka-aineet Asfaltin valmistuksessa käytetään materiaaleja seuraavasti: Materiaali Keskimäärin t/a Enintään t/a Bitumi 7 000 11 600 Lentotuhka 3 000 5 000 Selluloosakuitu 260 400 Kalkkifilleri 1 200 2 000 Kierrätysasfalttimurske 60 000 100 000 Kiviaines 120 000 180 000 Asfalttimurskeen käyttö korvaa osittain kiviaineksen, lentotuhkan ja bitumin käyttöä. Määrät ovat laskennallisia eikä niissä ole huomioitu asfalttimurskeen hyödyntämistä. Kierrätysasfalttimurske on peräisin piha- ja katutyökohteiden asfaltin poistoista. Vastaanotettavan murskeen laatu tarkastetaan. Asfaltin valmistukseen sopimattomia kuormia ei vastaanoteta. Kiviainesta tai kierrätysasfalttia ei murskata asfalttiasemalla. Raaka-aineet tuodaan alueelle kuormaautoilla valmiiksi murskattuina. Asfalttiasemalla on 9-osainen varastokatos. Yhden osion varastointikapasiteetti on 400 t ja kaikki osiot ovat samankokoisia. Kaksi osiota on varattu kierrätysasfalttimurskeen varastointiin. Lisäksi asfalttiasemalla on 2- osainen betoniseinäelementeillä reunustettu katoton varastolaari. Laarivaraston kapasiteetti on 400 t ja 400 t. Laarissa varastoidaan karkeaa kiviainesta. Varastokatoksessa ja -laarissa varastoidaan kerrallaan yhteensä enintään 3 600 t kiviainesta ja 800 t kierrätysasfalttimursketta. Määrä vastaa viikon tuotannon tarvetta. Bitumia varastoidaan kahdessa 100 m 3 :n lämpöeristetyssä terässäiliössä. Säiliöt on perustettu yhtenäisen betonilaatan päällä. Säiliöitä ympäröivä alue on päällystetty asfaltilla. Bitumin maksimikertavarastointimäärä on 200 m 3. Lentotuhkaa tai kalkkifilleriä varastoidaan umpisiiloissa. Siilot ovat kooltaan 50 m 3 ja 70 m 3. Selluloosakuitua varastoidaan säkeissä piha-alueelle sijoitetuilla kuormalavoilla. Lavat on peitetty suojamuovilla.
9 Raaka-aineita käytettiin vuosina 20062009 seuraavasti: Tuotanto Käytetty aine Määrät t/a 2006 2007 2008 2009 Bitumi 7 412 6 940 6 549 6 690 Lentotuhka 5 403 3 380 3 100 3 658 Selluloosakuitu 160 120 123 107 Kalkkifilleri - - - - Kierrätysasfaltti - - - 15 550 Kiviaines 95 271 111 340 105 008 93 816 Asfaltin valmistusprosessi on tietokoneohjattu. Operaattori syöttää tietokoneelle valmistusparametrit. Parametreja ovat esimerkiksi valmistettavan asfaltin määrä, käytettävät varasto- ja kylmäsyöttösiilot, syöttöresepti, asfalttimassan tuoteresepti, massan tavoitelämpötila ja tuotantoteho. Asfaltin valmistustoimintaa seurataan ja virheilmoitukset ilmoitetaan monitoreilla. Murskattu kiviaines siirretään pyöräkuormaajalla kylmäsyöttösiiloon. Siilosta kiviaines kuljetetaan koteloidulla hihnakuljettimella kuivaus-rumpuun. Rummussa kiviaines kuumennetaan 120 200 ºC:n lämpöiseksi. Kuumennettu kiviaines siirretään umpinaisella kuuppaketjukuljettimella seulontalaitteistolle. Laitteistossa kiviaines seulotaan 06 mm, 610 mm, 1014 mm, 1422 mm ja 2335 mm fraktioihin ja välivarastoidaan kuumalajikesiiloissa. Asfalttimurske tuodaan pyöräkuormaajalla kylmäsyöttösiiloon. Siilosta murske kuljetetaan kahdella peräkkäisellä hihnakuljettimella ja kuuppahihnakuljettimella kuivausrumpuun. Jälkimmäinen hihnakuljetin on varustettu vaa'alla. Kuljettimet ovat koteloituja. Rummussa asfalttimurske kuumennetaan 150 ºC:n lämpöiseksi. Rummusta kuumennettu murske puretaan varastosiiloon. Varastosiilosta murske pudotetaan alla olevaan punnitussiiloon. Punnittu murskeannos puretaan alla olevaan ruuvikuljettimeen. Kuljetin siirtää murskeen sekoittimeen. Siilot ja ruuvikuljetin ovat umpinaisia, lämpöeristettyjä ja varustettu lämmitysvastuksilla. Siiloissa on myös punnitusanturit. Sekoittimessa asfalttimassa valmistetaan sekoittamalla kuumennettuun kivi- ja/tai asfalttimurskeeseen bitumia sekä täyteaineeksi kivipölyä, selluloosakuitua, lentotuhkaa ja kalkkifilleriä. Asfalttimassan sekoittajan alapuolella kulkee kiskorata. Valmis asfalttimassa pudotetaan sekoittajasta radalla liikkuvaan pyörälliseen avovaunuun. Vaunun tilavuus on kaksi sekoitusannosta. Täytetty vaunu siirtyy valitun varastosiilon kohdalle ja purkaa asfalttimassan pohjaluukun kautta siiloon. Siilo on varustettu automaattisesti toimivilla kansiluukuilla. Vaunurata on kokonaan asfalttiaseman verhouksen sisäpuolella. Ratatila on varustettu huuvaimurilla. Kerätyt huurut puhalletaan poltettavaksi asfalttiaseman rummussa. Varastosiilosta asfalttimassa pudotetaan pohjaluukun kautta kuorma-auton lavalle.
10 Polttoaineet ja kemikaalit Vedenhankinta Aseman asfaltin tuotantomäärät olivat vuosina 20062009: Asfalttityyppi Määrät t/a 2006 2007 2008 2009 Puhdas asfaltti 108 246 121 780 114 780 84 311 Uusioasfaltti - - - 35 510 Polttoöljy Polttoöljysäiliöiden sijoitusalue on asfaltoitu. Säiliöalue on varustettu reunakorokkeilla. Asfalttiasemalla käytetään lämmityspolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan 70 m 3 :n kaksoisvaipallisessa säiliössä. Polttoöljyn kulutus on enimmillään 1 200 tonnia vuodessa. Työkoneiden käyttämä polttoöljy on varastoituna 10 m 3 :n kaksoisvaipallisessa säiliössä. Jakelupumppu ja tankkauspistooli on sijoitettu säiliön päälle kiinteästi asennettuun lukittavaan kaappiin. Kaapin pohjalla on valumaallas. Molemmat säiliöt on varustettu sähköisellä ylitäytönestimellä. Säiliöiden pumpuissa on sähkönsyötön katkaiseva kytkin. Säiliöiden varusteena on myös sähkölämmitys. Lisäksi polttoaineen siirtoputkisto on lämpösaatettu. Aseman polttoöljyn kulutus oli vuosina 20062009: Kulutuskohde Määrät l/a 2006 2007 2008 2009 Lämmitys 925 974 1 164 150 1 169 133 1 198 212 Työkoneet 34 100 39 600 35 200 38 900 Muut öljytuotteet Asfalttiasemalla käytettävät öljytuotteet säilytetään valuma-altaallisessa kontissa. Asemalla varastoidaan kerrallaan enintään 30 litraa moottoriöljyä, 30 litraa hydrauliikkaöljyä, 100 litraa vaihdelaatikkoöljyä, 20 litraa kompressoriöljyä ja 20 kg vaseliinia. Työkoneet huolletaan asfaltoidulla piha-alueella. Huollot tehdään suojakaukalon päällä. Käyttövesi otetaan Helsingin kaupungin vesijohtoverkosta. Vettä käytetään alle 1 m 3 vuorokaudessa.
11 Energian käyttö Asfalttiasemalla käytetään sähköä polttoainesäiliöiden ja siirtoputkien esilämmitykseen. Lämmityksellä alennetaan käytettävän polttoöljyn viskositeetti ja estetään öljyn parafinoituminen. Lämmitys parantaa siten polttimen hyötysuhdetta. Useat moottorit, erityisesti isot sähkömoottorit, on varustettu pehmokäynnistin- ja taajuusmuuttajaohjauksella. Tämä pienentää moottoreiden vaatimaa käynnistysenergiaa, parantaa säädettävyyttä ja optimoi käyntitehoa sekä vähentää energiankulutusta. Sähkönsyötön mittauskeskukseen on asennettu loistehon kompensointiparisto. Paristolla saadaan eliminoitua kaikkien induktiivista kuormitusta aiheuttavien laitteiden synnyttämä loisteho ja siten pienennettyä energiankulutusta. Kierrätysasfalttimurskeen käyttö asfalttimassan raaka-aineena ei lisää energiankulutusta. Liikenteen energiankulutusta pyritään tehostamaan siten, että kierrätysasfalttimursketta tuodaan alueelle mahdollisimman paljon paluukuormissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Nykyinen kokonaan uusittu asfalttiasema on otettu käyttöön vuonna 2001. Kiviaineksen kuivausrummun pölysuodatin on uusittu vuonna 2006. Asfalttiasema on bitumi- ja polttoainesäiliöitä sekä kiviaineksen syöttölaitteita lukuun ottamatta verhoiltu poimuteräslevyillä. Ylhäällä sijaitseva seulalaitteisto on myös eristevilloitettu. Elevaattoreiden kuuppien kiinnitysalustana ja voimansiirtokomponentteina käytetään kumihihnoja. Hihnaratkaisulla vähennetään melun syntymistä. Kaikki jauhemaisten raaka-aineiden varastosiilot ovat suljettuja ja umpinaisia sekä huohotinsuodattimilla varustettuja. Raaka-aineiden kuljetus- ja siirtoväylät ovat umpinaisia tai koteloituja. Useat sähkömoottorit on varustettu pehmokäynnistin- tai taajuusmuuttujaohjauksella. Ohjausjärjestelmällä pienennetään energiankulutusta. Lisäksi asemalle on asennettu loistehon kompensointiparisto. Polttoainesäiliöiden lämmitysjärjestelmällä alennetaan öljyn viskositeettia ja parannetaan polttimen hyötysuhdetta. Polttimen öljysuuttimen ja imukanavan rakenteilla sekä polttimen toiminnan tietokoneohjauksella vaikutetaan CO 2 - ja NO x -päästöihin. Asfalttiaseman toiminnassa noudatetaan Lemminkäinen Infra Oy:lle myönnettyä ISO 9002 laatujärjestelmää, ISO 14001 ympäristö-järjestelmää ja OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää.
12 Laitteistoja huolletaan säännöllisesti. Huoltotoimenpiteiden yhteydessä laitteistoja uusitaan tarvittaessa. Laitteistojen uusimisessa otetaan huomioon tekniikan kehittyminen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Hulevedet Hulevedet kootaan piha-alueilta sadevesikaivoihin. Kaivoista vedet johdetaan viemäriputkilla itä- ja eteläpuolisiin avo-ojiin. Kiviainesvaraston kattosadevedet johdetaan rännien ja viemäriputkien kautta eteläpuoliseen avoojaan. Bitumi- ja polttoöljysäiliöiden kenttäaluetta käytetään myös koneiden pesupaikkana. Kenttäalue on varustettu hiekanerotuskaivolla. Kaivosta vedet johdetaan itäreunan ojan varrella sijaitsevaan II luokan öljynerottimeen. Erottimen tilavuus on 1,08 m 3 ja öljyn varastotilavuus 0,55 m 3. Kaivo on varustettu sulkuventtiilillä. Kaivosta vedet puretaan viereiseen avo-ojaan. Öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä. Häiriötilanteesta välittyy ilmoitus vartiointiliikkeelle. Kaivon hälytin on myös varustettu vilkkuvalolla. Valo on sijoitettu sosiaalitilan ulkoseinään. Jätevedet Henkilökunnan sosiaalitilojen WC-jätevedet kerätään 10 m 3 :n umpisäiliöön. Säiliö on varustettu hälyttimellä. Säiliö tyhjennetään imuautolla kerran vuodessa. Lietemäärä on kerrallaan noin 2 m 3. Liete toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Sosiaalitilojen muut jätevedet käsitellään maasuodatuksella. Jätevedet johdetaan saostussäiliön ja suodatuskentän kautta asfalttiaseman itäpuoliseen avo-ojaan. Saostussäiliö on 3-kammioinen ja sen käyttökapasiteetti on 1 000 l/d. Päästöt ilmaan Poistokaasut Asfalttimassan valmistuksessa ei synny jätevesiä. Yleistä Asfalttiaseman savupiipun korkeus on 32,9 metriä. Viimeisimmät poistokaasujen päästömittaukset on tehty vuosina 2007 ja 2009. Päästöpitoisuudet on esitetty redusoituna 17 %:n happipitoisuuteen.
13 Vuoden 2009 mittaustulokset on esitetty "Konalan asfalttiaseman päästöjen mittaus 13.10.2009. Insinööritoimisto AX-LVI Oy. 19.10.2009"- ja "Konalan asfalttiaseman hiukkaspäästöjen uusintamittaus 21.12.2009. Insinööritoimisto AX-LVI Oy. 14.1.2010"-raporteissa. Normaaliasfaltin valmistuksen päästömittaukset Vuoden 2007 mittauksessa poistokaasun hiukkaspitoisuus oli 25 mg/m 3 (n). Mittauksen aikana tuotanto oli 270 t/h. Vuonna 2009 poistokaasujen päästömittaustulokset (17 % O 2 ) olivat seuraavat: Aine Pitoisuus mg/m 3 (n) Pitoisuus mg/m 3 (n) uusintamittaus Hiukkaset 62,9 20,0 NO X 42,3 Rikkidioksidi 3 Varsinaisen mittauksen aikainen tuotantomäärä ei ole tiedossa. Uusintamittauksen aikana normaaliasfaltin tuotanto oli 100 t/h. Uusioasfaltin valmistuksen päästömittaukset Vuonna 2009 poistokaasujen päästömittaustulokset (17 % O 2 ) olivat seuraavat: Aine Pitoisuus mg/m 3 (n) Pitoisuus mg/m 3 (n) uusintamittaus Hiukkaset 64,6 22,7 NO X 37,5 Rikkidioksidi 10,5 Kierrätysasfaltin tuotanto oli varsinaisen mittauksen aikana 85 t/h ja uusintamittauksen aikana 150 t/h. Hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidin vuosipäästöt Normaaliasfaltin valmistus: Päästö Vuosi 2007 (t/a) Vuosi 2009 (t/a) Vuosi 2009 (t/a) Uusintamittaus Hiukkaset 1,5 0,6 0,2 CO 2 2 280 168 SO 2 1,4 0,0 NO x 5,0 0,4
14 Hiukkaset Kierrätysasfaltin valmistus: Päästö Vuosi 2007 (t/a) Vuosi 2009 (t/a) Vuosi 2009 (t/a) Uusintamittaus Hiukkaset 4,2 1,9 CO 2 3 991 SO 2 0,7 NO x 2,5 Bentseeni 0,4 Butaanit 1,1 Tolueenit 0,1 muut VOCyhdisteet 2,3 Päästöjen vähentäminen Kiviaineksen kuivausrummun öljypolttimen suuttimen öljyn sumutuskykyä tehostetaan jatkuvalla 4 barin paineilmapuhalluksella. Menettelyllä saavutetaan mahdollisimman pieni polttoöljyn pisarakoko ja hyötysuhteeltaan tehokas palaminen ja vähäinen CO-päästö. Polttimen toiminta on tietokoneohjattu. Ohjauksella monitoroidaan palamisilman ja polttoöljyn keskinäistä seossuhdetta ja pyritään stökiömetriseen palamiseen. Tällöin saavutetaan optimaalinen CO 2 -päästö ja minimaalinen NO x -päästö. Kierrätysasfalttimurskeen kuumennusrummun poistokaasut johdetaan kiviainesmurskeen kuivausrummun polttimen palamisilman joukkoon. Näin varmistetaan kierrätysasfalttimurskeen kuumennusrummussa muodostuneiden PAH-yhdisteiden tehokas jälkipoltto. Kuivausrummun poistokaasut johdetaan rummun sisällä olevan kiviainesverhon läpi, joka adsorboi poistokaasuista jäännöspienhiukkasia. Nämä kapseloituvat myöhemmin prosessissa asfaltin sisään. Kierrätysasfalttimurskeen kuumennusrumpua käytetään vain silloin, kun kuivausrummun poltin on päällä ja kun rumpuun syötetään kiviaineksia. Päästöt Asfalttiaseman enimmäishiukkaspäästö on noin 3 t/a. Tuotantomäärän nostaminen ei kohota merkittävästi hiukkaspäästöä ympäristöön. Piha-alueella avokasoissa varastoitavasta kierrätysasfalttimurskeesta saattaa aiheutua pölyvaikutuksia.
15 Hiukkaspäästöjen leviämismalliselvitys Hiukkaspäästöjen leviäminen on mallinnettu vuonna 2009. Mallinnuksesta on tehty "Haju- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvitys. Insinööritoimisto AX- LVI Oy. 18.12.2009"-selvitys. Asfalttiaseman savukaasujen hiukkaspäästöt mallinnettiin Austal 2000 -leviämismallilla. Malli käyttää laskennassa Lagrange-hiukkasmallia. Laskelma tehtiin kierrätysasfaltin hiukkaspäästöarvoilla. Hiukkaskokojakaumaa ei selvitetty. Laskettujen hiukkaspitoisuuksien vertailuarvona käytettiin ilmanlaadun PM 10 ohjearvoa 70 µg/m 3. Lasketut hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot asfalttiaseman lähiympäristössä olivat korkeimmillaan noin 4 µg/m 3. Päästöjen vähentäminen Päästöjen estämisessä olennaista on huolehtia pölysuodattimen ja kotelointien kunnosta. Asfalttiaseman verhoilussa käytetyt poimuteräslevyt estävät tehokkaasti pölyn leviämistä ympäristöön. Kiviaineksen kuivausrummun pölysuodatin on uusittu vuonna 2006. Suodatin on Amomatic PS 1288 -tekstiilisuodatin. Suodattimen suodatuselementteinä ovat korkeita lämpötiloja (260 ºC) kestävät tekstiilikangaspussit, joiden yhteenlaskettu vaippapinta-ala on 1 288 m 2. Kankaan tiiveys on n. 410 g/m 2. Tällä tiiveydellä saavutetaan poistokaasujen maksimaalisella virtausnopeudella kivipölyn alle 50 mg/m 3 (n) läpäisyarvo. Suodatuselementtien puhdistusmenetelmä on alipaineinen vastavirtausjärjestelmä. Suodattimen automaattinen puhdistus käynnistyy paine-eromittauksen perusteella. Varastokasoja kastellaan tarvittaessa. Tarvittaessa piha-aluetta kastellaan ja harjataan pyöräkuormaajan harjalaitteella. Haju Hajuselvitys Hajupaneelilla määritetyt savukaasun hajupitoisuudet olivat: kierrätysasfaltin valmistus 240 HY/m 3 (n) normaaliasfaltin valmistus 750 HY/m 3 (n). Savukaasujen mitattu tilavuusvirta molempien asfalttilaatujen valmistuksessa oli 11,912,6 m 3 (n)/s. Tuotantoajan hajupäästö kierrätysasfaltin valmistuksessa oli 2 856 HY/s ja normaaliasfaltin valmistuksessa 9 450 HY/s.
16 Bitumihuurut Hajumallinnus Hajupäästöjen leviäminen on mallinnettu vuonna 2009. Mallinnuksesta on tehty "Haju- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvitys. Insinööritoimisto AX-LVI Oy. 18.12.2009"-selvitys. Asfalttiaseman hajupäästöt mallinnettiin Austal 2000 -leviämismallilla. Mallissa tulokset ilmoitetaan hajufrekvensseinä. Hajufrekvenssi tarkoittaa niiden tuntien prosentuaalista osuutta vuoden tunneista, joina pitoisuus on ylittänyt tarkasteltavan yhdisteen hajukynnyksen. Malli vertaa laskettuja hajupitoisuuksia kynnysarvoon 0,25 HY/m 3. Jos kynnysarvo ylittyy, tulkitsee malli lasketun pitoisuuden hajukynnyksen ylitykseksi, ja laskettu arvo huomioidaan tuloksissa esitettävänä hajutuntina. Saksassa käytetyn ohjearvon mukaan asuin- ja haja-asutusalueella saa esiintyä hajua enintään 10 % vuoden kokonaistunneista. Suomalaisen julkaisun mukaan ohjearvona voisi käyttää hajufrekvenssiarvoja 39 % kokonaisajasta. Mallinnustulosten mukaan asfalttiasemalta ei aiheudu hajuhaittoja lähiympäristöön. Vuotuisten hajutuntien määrä on alle annettujen suositusten. Hajapäästöt Asfalttiaseman hajun hajapäästöistä on tehty "Lausunto Konalan asfalttiaseman hajapäästöistä ja melusta. Insinööritoimisto AX-LVI Oy. 1.4.2010"-selvitys. Hajun hajapäästöjä voi aiheutua, kun valmis asfaltti puretaan kuormaauton lavalle. Hajapäästöjä ympäristöön on arvioitu leviämismallilaskelmalla. Laskelmassa hajupitoisuutena käytettiin normaaliasfaltin valmistuksessa mitattua arvoa ja arvioitiin hajun kestoa 250 metrin etäisyydellä sijaitsevalla asuinalueella. Laskelmien mukaan hajua esiintyy hetkellisesti. Tuulitilasto huomioituna hajua esiintyy 1,4 % vuoden kokonaistunneista. Viitteellinen ohjearvo ei ylity. Hajun esiintyminen on hetkellistä. Tuotantomäärän lisäämisestä ei ole käytännön merkitystä piipusta savukaasujen mukana vapautuvan hajun määrään. Prosessista voi vapautua hajua häiriötilanteessa. Varastosiilojen yhteydessä on useilla huuvakeräimillä varustettu imuri. Keräimistä bitumihuurut puhalletaan poltettavaksi kuivausrummun polttimen palamisilman joukkoon. Vähäisiä bitumihuuruja vapautuu myös, kun asfalttimassa puretaan varastosiilosta kuorma-auton lavalle.
17 Melu ja tärinä Melupäästöt Asfalttiaseman melulähteitä ovat elevaattorin ala- ja yläosat, rakennuksen päällä oleva seulakoneisto, kiviaineksen kuivausrumpu ja kuivausrummun poltin. Melua aiheuttavat myös raaka-aineiden ja valmiin asfaltin kuormaautokuljetukset sekä kiviaineksen ja asfalttimurskeen siirrot pyöräkuormaajalla. Impulssimaisen melupiikin voi aiheuttaa kauhan iskeytyminen raakaaineen syöttösuppiloon tai maahan. Melumallinnukset Melupäästöjen leviämisen vuoden 2009 mallinnuksesta on tehty "Konalan asfalttiaseman ympäristömeluselvitys. Insinööritoimisto AX-LVI Oy. 18.12.2009"-selvitys. Vuoden 2003 mallinnustulokset on kirjattu ympäristölupahakemukseen. Vuonna 2003 laaditun ympäristömelumallinnuksen mukaan toiminnasta aiheutuva päiväajan keskiäänitaso (L Aeq ) on Lehtovuorenkadulla alle 45 db ja Honkasuon virkistysalueella alle 46 db. Yöajan meluisimman tunnin keskiäänitaso (L Aeq, 1 h ) on Lehtovuorenkadulla 48 db ja Honkasuon virkistysalueella alle 49 db. Vuonna 2009 laaditun ympäristömelumallinnuksen mukaan toiminnasta aiheutuva päiväajan keskiäänitaso (L Aeq ) on Lehtovuorenkadulla alle 45 db ja Honkasuon virkistysalueella alle 47 db. Yöajan meluisimman tunnin keskiäänitaso (L Aeq, 1 h ) on Lehtovuorenkadulla alle 45 db ja Honkasuon virkistysalueella alle 50 db. Lehtovuorenkadun asfalttiaseman puoleisella piha-alueella keskiäänitasot (L Aeq ) ovat päiväaikana enimmillään 49 db ja yöaikana 51 db. Päästöjen vähentäminen Asfalttiasema-alue on lähes kokonaan verhoiltu poimuteräslevyillä, mikä vähentää ympäristöön leviävää melua. Lisäksi seulakoneiston ympärillä on äänieristys ja kiviaineksen kuivausrummun polttimen palamisilmapuhaltimen imukanava on erikoismuotoiltu ja äänieristetty. Raakaaineiden siirroissa käytettävien elevaattoreiden kuuppien kiinnitysalustana ja voimansiirtokomponenttina käytetään kumihihnoja. Kierrätysasfalttimurskeen käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta toiminnasta aiheutuvaan melutasoon. Ajoneuvojen peruutusvaroitussummereilla ei ole merkittävää vaikutusta kokonaismeluun.
18 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyneet kierrätettävät ja tavanomaiset jätteet: Jätelaji Asfalttijäte (16 03 04) Puujäte (20 01 38) Metallijäte (20 01 40) Sekajäte (20 03 01) Määrät t/a 2006 2007 2008 2009 60 80 120 100 6 5 2 3 3 5 2 1 20 23 20 22 Asfalttijäte varastoidaan piha-alueella avokasoissa. Jäte toimitetaan kahden viikon välein Lemminkäinen Infra Oy:n Vantaan Seutulan murskaamolle. Jäte käytetään uusioasfaltin raaka-aineena. Puujäte on pääosin kuormalavoja. Lavat varastoidaan piha-alueella nipuissa. Jäte kuljetetaan puujätteen uusioenergialaitokselle noin kahden kuukauden välein. Metallijäte varastoidaan 1 m 3 :n keräysastiaan. Korjauksissa syntyvät ja muun toiminnan määrällisesti isot metallijäte-erät kootaan siirtolavalle. Astia toimitetaan kahdesti vuodessa ja lava kuukauden kuluessa korjaustoiminnan päättymisestä metallijätteen kierrätysyritykselle. Yhdyskuntajäte kerätään kahteen 600 litran kannelliseen keräysastiaan. Astiat tyhjennetään kahden viikon välein. Sekajäte varastoidaan siirtolavalla. Jätteet toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle noin kahden kuukauden välein. Kiviaineksen kuumennuksessa syntyvä ja suodattimella erotettu kivipöly johdetaan täytejauhesiiloon ja käytetään asfalttimassan täyteaineena. Toiminnassa syntyneet ongelmajätteet: Jätelaji Jäteöljy (13 07 01*) Loisteputket (20 01 21*) Akut ja paristot (16 06 01*) Määrät 2006 2007 2008 2009 0,3 t/a 0,3 t/a 0,15 t/a 0,15 t/a - 4 kpl - 6 kpl 1 kpl - 7 kpl 5 kpl
19 Jäteöljy varastoidaan umpinaisissa pienastioissa, jotka on sijoitettu valuma-altaaseen teräskonttiin. Öljyn varastointiaika on noin yksi kuukausi. Öljy toimitetaan Lemminkäinen Infra Oy:n keskusvarastolle Tuusulan Sammonmäkeen. Varastolta jätteet kuljetetaan edelleen Ekokem Oy Ab:lle. Loisteputket, akut ja paristot varastoidaan omissa pienkeräysastioissa. Jätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen kerran vuodessa. Öljynerottimeen ei ole kertynyt öljyjätettä koko toiminnan aikana. Ongelmajätteiden kuljetuksesta tehdään siirtoasiakirja. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Asfalttiaseman piha-alue on päällystetty. Bitumi- ja polttoainesäiliöt on varustettu suojausrakenteilla. Kierrätysasfalttimurske varastoidaan katoksessa. Murskeesta ei liukene haitta-aineita ympäristöön. Toiminnan muutoksen vaikutukset päästöihin Kierrätysasfalttimurskeen käyttö asfaltin raaka-aineena ei lisää asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvia päästöjä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys Asfalttiaseman alue on aidattu ja laitteisto on lähes kokonaan verhoiltu poimuteräslevyillä. Verhoiltu julkisivukuva on esteettinen kaupunkiympäristössä. Levyverhoilu vähentää toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa ja estää laitoksesta mahdollisesti muodostuvan pölyn leviämistä ympäristöön. Asfalttiasemaa lähinnä oleva asutus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä. Meluselvityksen mukaan asfalttiaseman melutaso jää asuinalueella alle 48 db:n. Koska asemalla on meluntorjunta- ja suojausrakenteet, ei asfalttiaseman toiminnalla arvioida olevan merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Luonnonsuojeluarvot ja rakennettu ympäristö Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet sijaitsevat lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydellä asfalttiasemalta. Aseman toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta luontoon eikä luonnonsuojeluarvoihin. Asfalttiasema on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1970 lähtien. Alueella ei ole muita käyttötarkoitusvarauksia. Asfalttiaseman toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.
20 Ilma Asfalttiaseman poistokaasujen typen oksidien ja hiukkaspäästöjen ei arvioida erottuvan ympäristön muusta kuormituksesta tai vaikutus on vähäistä, kun otetaan huomioon aseman sijainti. Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet, kun käytettävissä on aiempaa puhtaampia polttoaineita ja parempaa poistokaasujen puhdistustekniikkaa. Muu ympäristö Toiminnalla ei arvioida olevan vesistö-, maaperä- eikä pohjavesivaikutuksia. Kun otetaan huomioon asfalttiaseman sijainti työpaikka-alueella ja vilkasliikenteisen Vihdintien vieressä, ei toiminnan aiheuttama melu erotu ympäristön muusta melusta tai melun vaikutus on vähäinen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Asfalttiaseman toimintaan liittyviä riskejä ovat mahdolliset häiriötilanteet prosessissa, öljynerotuskaivon tukkeutuminen, tulipalot ja ilkivalta. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Toiminnassa noudatetaan Lemminkäinen Infra Oy:n päällystystoiminnalle myönnettyjä ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuus- ja laatujärjestelmiä. Prosessinohjauksessa ja valvonnassa käytetään tietokoneohjattua logiikkaa. Prosessin seuranta on jatkuvatoimista. Mahdollisessa häiriötilanteessa tietokone pysäyttää prosessin automaattisesti ja antaa virhehälytyksen. Polttoöljysäiliöalueella on hulevesien öljynerotinjärjestelmä. Säiliöalueella on jauhesammuttimia ja imeytyspurua. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Mahdollisessa tulipalo- tai muussa onnettomuustilanteesta ilmoitetaan viipymättä pelastuslaitokselle. Lähin paloasema sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä asfalttiasemalta. Pelastushenkilökunta on tarvittaessa paikalla noin viidessä minuutissa. TARKKAILU Käyttötarkkailu Pölysuodattimen suodatuselementit tarkastetaan kerran kuukaudessa ja uusitaan tarvittaessa.