KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2001 vp Energiapuun käytön lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Kansallinen metsäohjelma 2010:n tavoitteena on vuoteen 2010 mennessä kotimaisen teollisen puunkäytön lisääminen 5 10 miljoonalla kuutiometrillä, puuteollisuuden viennin arvon kaksinkertaistaminen, energiapuun käytön lisääminen 5 miljoonalla kuutiometrillä sekä metsien hoitaminen puunkäytön lisäystä vastaavasti siten, että puuston kasvu ja tilavuus lisääntyvät edelleen. Kansallisessa metsäohjelmassa yksityismetsien taimikoiden hoidon taso on asetettu 200 000 hehtaariin, mutta siitä on jääty pahasti jälkeen. Käsittelyssä olevassa ilmastostrategiassa hallitus on linjannut energiapoliittiset ratkaisunsa ydinvoiman lisärakentamisen ja maakaasun varaan ottamatta kuitenkaan lopullista kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen. Asia ratkeaa aikanaan Teollisuuden Voima Oy:n lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hallitus on varautunut hiilen käytöstä luopumiseen ja vähentyvään sähköntuontiin sekä todennut maakaasun ydinvoimaa kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Tavoitteena kaikissa energiapoliittisissa vaihtoehdoissa tulee olemaan bioenergian ja puun käytön lisääminen. Tämä edellyttää voimakkaita panostuksia myös valtiovallalta nuorten metsien hoitoon ja myönteistä veropolitiikkaa kotimaisen energian käytön lisäämiseksi. Lisäksi on huolehdittava siitä, että panostetaan alan tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen sekä tuetaan kotimaisen energian käyttöä lisääviä investointeja. Markkinoiden kehittymättömyydestä kertoo myös se, että hakkeella tuotetulle energialle ei ole muodostunut omaa energialähteeseen perustuvaa hinnoittelua, vaan se on ollut hyvin usein sidottu öljyn ja turpeen hintaan, joten selkeän markkinahinnan saaminen olisi perusteltua, olipa sitten kyse metsähakkeesta tai hakkuutähteestä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hakkeella tuotetun energian käytön lisäämiseksi ja nuorten metsien hoitotoimenpiteiden tehostamiseksi siten, että kestävän puuntuotannon taso kansallisen metsäohjelman mukaisesti turvataan ja miten hallitus aikoo edistää kotimaisen energian hinnan pysymistä vakaana ja vähentää hinnoittelussa esim. riippuvuutta öljystä, jonka hintavaihtelut ovat olleet varsin suuret ja nostaneet mm. lämmityskustannuksia merkittävästi? Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2001 Pekka Nousiainen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 580/2001 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hakkeella tuotetun energian käytön lisäämiseksi ja nuorten metsien hoitotoimenpiteiden tehostamiseksi siten, että kestävän puuntuotannon taso kansallisen metsäohjelman mukaisesti turvataan ja miten hallitus aikoo edistää kotimaisen energian hinnan pysymistä vakaana ja vähentää hinnoittelussa esim. riippuvuutta öljystä, jonka hintavaihtelut ovat olleet varsin suuret ja nostaneet mm. lämmityskustannuksia merkittävästi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Kansallisessa metsäohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että vuonna 2010 puuta selluloosateollisuuden jäteliemet poislukien käytettäisiin 5 milj. m 3 enemmän kuin vuosina 1997 1998 keskimäärin. Nuoren metsän hoitokohteista ja metsän uudistamisaloilta saatavaa metsähaketta em. tavoiteluvusta on noin 4 milj. m 3. Lokakuussa 1999 valmistuneessa kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla laaditussa hallituksen Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa tavoitetta on nostettu niin, että jo pelkkää metsähaketta käytettäisiin vuonna 2010 noin 5 milj. m 3 aiempaa enemmän. Metsähakkeen kokonaiskäyttö olisi tuolloin yhteensä noin 6 milj. m 3 /v. Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen sisältyy hallitusohjelmaan. Voidaan sanoa, että edellinen ja nykyinen hallitus ovat jo ottaneet sovellettaviksi tarvittavat edistämistavat metsähakkeen korkean käyttötavoitteen saavuttamiseksi. Viimeisin tukimuoto on 1.12.1999 tullut metsähakkeen haketuksen tuki. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti 25.5.2000 vuoden 2003 loppuun jatkuvan Huomisen metsät -hankkeen. Sen yhtenä osana on nuoren metsän hoidon sekä energiapuun korjuun ja hakkeen valmistuksen lisääminen. Hallitus katsoo, että valtion kahdessa viimeisessä talousarviossa määrärahoja on ollut riittävästi puun energiakäytön edistämiseen. Metsähakkeen käytön lisäämisessä energiapuun korjuun, hakkeen valmistuksen, kuljetuksen ja polton teknologian kehittäminen siis kilpailukyvyn parantaminen on keskeistä, mitä kysyjäkin korostaa. Muun ohella tämän vuoksi hallitus on käynnistänyt mittavan Puuenergian teknologiaohjelman vuosille 1999 2003. Ohjelman painopiste on energian suurtuotannossa, missä toisena kotimaisena polttoaineena on turve. Vastauksena kysymyksen ensimmäiseen osaan hallitus katsoo, että ei ole toistaiseksi tarvetta ryhtyä lisätoimenpiteisiin nuoren metsän hoidon ja metsähakkeen valmistuksen tehostamiseksi. Mitä tulee ydin- ja bioenergian keskinäiseen kilpailutilanteeseen on todettava, että edellinen on perusvoimaa ja jälkimmäinen muuhun käyttöön tulevaa. Sähkön nykyisillä ja tulevilla käyttö- ja tuontimäärillä ne eivät kilpaile keskenään. Energiapuun kaupalliset markkinat ovat vielä toistaiseksi verrattain kehittymättömät. Puun saatavuus vaihtelee sekä ajallisesti että paikallisesti. Yhtenäisen markkinan puuttuessa puun hinnan referenssinä käytetään yleisesti turpeen tai joskus öljyn hintaa. Sekä turpeen että polttohakkeen keskimääräiset hinnat ovat kauppa- ja teollisuusministeriön hintaseurannan mukaan py- 2
Ministerin vastaus KK 580/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk syneet viime vuosina varsin vakaina verrattuna lämmitysöljyn ja maakaasun hintaan. Kotimaiset polttoaineet kilpailevat tänä päivänä yhä enemmän keskenään kuin tuontipolttoaineita vastaan. Lämmön tuottajat voivat myös itse pyrkiä vaikuttamaan puun hintaheilahteluihin sopiessaan hankintojensa hintakytkennöistä. Toki öljyn hintaheilahteluilla on vaikutusta puupolttoaineen hintaan kuljetuskustannusten kautta, jotka ovat puulla varsin suuri kustannuserä. Hallituksen tavoitteena on edistää energiapuumarkkinoiden kehittymistä mm. puupolttoaineen hankinnan ja logistiikan kehittämishankkeilla. Kehittyneet markkinat vähentäisivät osaltaan paikallisen kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta aiheutuvia hintavaihteluita. Markkinalähtöiseen politiikkaan sopii huonosti valtion hinnantasausmekanismin käyttö. Avoimilla markkinoilla hintavaihtelut joudutaan hyväksymään, samoin kuin se, että kilpailevien polttoaineiden hinnat ovat osin toisistaan riippuvaisia. Käytännössä valtiolla ei nykyisin ole keinoja säädellä hintoja lukuun ottamatta energiaverotusta. Puun hintaan lämmityspolttoaineena ei näinkään voida vaikuttaa, koska puu on veroton polttoaine. Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, ettei ole tarvetta ja juuri mahdollisuuksiakaan puuttua kotimaisen energian hinnoitteluun suhteessa öljyyn. Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 580/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att öka användningen av energi som produceras med hjälp av flis och för att effektivera vården av ungskogar så att nivån på den hållbara virkesproduktionen säkras i enlighet med det nationella skogsprogrammet och hur ämnar regeringen bidra till att priset på inhemsk energi hålls stabilt samt bidra till att minska på t.ex. beroendet av olja när det gäller prissättningen, då fluktuationen i oljepriserna har varit mycket stor och höjt bl.a. värmekostnaderna betydligt? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I Finlands nationella skogsprogram är ett av målen att den årliga användningen av virke fram till år 2010 skall öka med 5 milj. kubikmeter i jämförelse med genomsnittet åren 1997 1998 häri inräknas inte avlut från cellulosaindustrin. Av detta mål utgörs ungefär 4 milj. kubikmeter av flis som fås från skötselobjekt bestående av ungskog och från skogsföryngringsområden. I regeringens Handlingsplan för förnybara energikällor, som utarbetats under ledning av handelsoch industriministeriet och som färdigställdes i oktober 1999, har målsättningen höjts så att enbart användningen av flis skall öka med 5 milj. kubikmeter fram till år 2010. Den sammanlagda användningen av flis skulle då uppgå till ca 6 milj. kubikmeter per år. Genomförandet av det nationella skogsprogrammet nämns i regeringsprogrammet. Man kan säga att den föregående och den nuvarande regeringen redan vidtagit nödvändiga befrämjande åtgärder för att uppnå den höga användning av flis som satts som mål. Den senaste stödformen är det stöd för flisning av energivirke som infördes den 1 december 1999. Jord- och skogsbruksministeriet körde den 25 maj 2000 igång projektet Morgondagens skogar, som pågår fram till 2003. En del av projektet går ut på att öka vården av ungskogar, tillvaratagandet av energivirke och produktionen av flis. Regeringen anser att de anslag som beviljats i statsbudgeten under de två senaste åren har varit tillräckliga för att främja energianvändningen av virke. När det gäller att öka användningen av flis utgör utvecklandet av tillvaratagandet av energivirke, produktionen av flis, transporten och förbränningstekniken det vill säga förbättrandet av konkurrenskraften den centrala faktorn, vilket spörsmålsställaren också betonar. Delvis på grund av detta har regeringen inlett det omfattande teknologiprogrammet Träenergi (Puuenergia) som pågår åren 1999 2003. Tyngdpunkten i programmet gäller storproduktionen av energi, där torv utgör det andra inhemska bränslet. Som svar på den första delen av spörsmålet anser regeringen att det inte tills vidare finns något behov av att vidta ytterligare åtgärder för att effektivera vården av ungskog och produktionen av flis. När det gäller den inbördes konkurrensen mellan kärn- och bioenergi bör det konstateras att den förstnämnda är en baskraft och att den senare används för annat. De konkurrerar inte sins- 4
Ministerns svar KK 580/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk emellan med beaktande av de mängder elektricitet som används nu och de som kommer att användas. Den kommersiella marknaden beträffande energivirke är ännu förhållandevis outvecklad. Tillgången på virke varierar både tidsmässigt och lokalt. Eftersom en enhetlig marknad saknas används i allmänhet priset på torv eller ibland priset på olja som riktlinje för virkespriset. Enligt den prisuppföljning som handels- och industriministeriet gjort har de genomsnittliga priserna på både torv och bränsleflis under de senaste åren varierat rätt litet i jämförelse med priset på eldningsolja och naturgas. De inhemska bränslena konkurrerar idag alltmer sinsemellan och inte med de importerade bränslena. Värmeproducenterna kan också själva försöka inverka på fluktuationerna i virkespriset när de avtalar om priskopplingarna för sina anskaffningar. Fluktuationerna i fråga om oljepriset inverkar givetvis på priset för träbränsle genom transportkostnaderna, som när det gäller virke utgör en rätt stor utgiftspost. Regeringens mål är att främja utvecklingen av marknaden för energivirke bl.a. genom utvecklingsprojekt gällande anskaffning av träbränsle och logistiken inom branschen. En väl utvecklad marknad skulle för sin del minska de prisfluktuationer som orsakas av obalansen i den lokala efterfrågan och det lokala utbudet. Att införa en statlig prisutjämningsmekanism går dåligt ihop med en marknadscentrerad politik. På en öppen marknad är man tvungen att acceptera att priserna fluktuerar och också att de konkurrerande bränslenas priser delvis är beroende av varandra. I praktiken har staten nuförtiden inga medel att reglera priserna, med undantag av energibeskattningen. Priset på energivirke som används som uppvärmningsbränsle kan heller inte påverkas på detta sätt, eftersom virke är ett skattefritt bränsle. Med stöd av det som anförts ovan anser regeringen att det inte finns något behov av och inte heller just några möjligheter att ingripa i prissättningen av inhemsk energi i förhållande till olja. Helsingfors den 21 maj 2001 Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 5