3/7/2011. AC30A1050 Yrittäjyyden ulottuvuudet. A posse ad esse



Samankaltaiset tiedostot
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Tekes on innovaatiorahoittaja

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Biotuli-kyselytutkimus

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Henkilöstön kehittämisen haasteet

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen Outi Kaihola

TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

ODINE Open data Incubator for Europe

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille

Tekes riskirahoittajana -

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Markkinoinnin tila kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi Johanna Frösén

JULKISTAMISTILAISUUS , HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto


Tekes Muotoilun rahoittaja. Antti Salminen Maria 0-1,

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Lukiolaisen bisneslinja

Yrittäjyys YY00B75. Katta Siltavirta

Osaaminen ja innovaatiot

Riittääkö seutukuntien vetovoima?

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely Kooste kyselyn tuloksista

LeaForum Palvelupooli

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari Porvoo

Ohjelmakausi

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen

Tekes työpaja Hajajätevesien käsittely PUHDASTA VETTÄ? Lisäarvoa asiakassuhteista Liiketoimintaa huolloista ja ylläpidosta ESITTELY

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Projektien rahoitus.

Tekesin innovaatiorahoitus

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Yleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely

Inkoo

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus Yritysten verkostoituminen Varjola Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu Sirkku Kivisaari, VTT

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta


Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

haltu..mobile.web.embedded

Team Finland. Aki Parviainen

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalvelut Katriina Säisä, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulevaisuuden työelämä opiskelijan näkökulmasta. Lauri Lehtoruusu

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Muutoksen arkkitehtuuri! "

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari /0/2014

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA


Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Click to edit Master title style

YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut

Transkriptio:

AC30A1050 Yrittäjyyden ulottuvuudet A posse ad esse 7.3.2011 1

Tavoite Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva yrittäjyyden erilaista ilmenemismuodoista ja tutkimuksellisista näkökulmista Tarkoituksena on oppia lukemaan ja tulkitsemaan yrittäjyyttä koskevaa tieteellistä tekstiä, keskustelemaan opitusta aineksesta ja omista ajatuksistaan, yhdistämään teoreettista tietoa ja omakohtaista näkemystä yrittäjyydestä sekä työstämään ajatuksia kirjalliseen muotoon ja esittämään niitä yhteisesti Mikä on sinun oma oppimistavoitteesi? 7.3.2011 Aikataulu 10 7.3. Kurssin aloitus. 11 14.3. Vierailija Lauri Haiko. Lappeenranta Innovastion Oy. (klo 12.15-13.45) Who wants to be a millionaire? + luennot mi 12 21.3 Vierailija xx + luennot mi 13 28.3. Vierailija Dmitri Knatko, GSOM. + luennot mi 16 18.4. Harkkatöiden esitykset. 7.3.2011 2

Työskentelymuodot Luentomuotoisia alustuksia, joissa esitellään keskeiset käsitteet ja annetaan eväät keskustelun synnyttämiselle Yksilö- ja ryhmätehtäviä, joissa mm. pohditaan keskeisiä teemoja, kirjataan ylös omia ajatuksia ja puretaan niitä ryhmässä Luetaan ja työstetään kurssimateriaalin artikkeleita Harjoitustyö ryhmässä josta valmistellaan esitys ja kirjallinen raportti 07.03.2011 Sisältö Yrittäjyys yhteiskunnan osana, yrittäjyyden psykologiset ja sosiologiset tulkinnat, yrittäjyys uuden liiketoiminnan luomisena ja organisaatioiden uudistamisvoimana. Näkökulmat: yhteiskunta, organisaatio, yksilö, prosessi 3

KURSSIN VIITEKEHYS YHTEISKUNTA YKSILÖ YRITTÄJYYS ORGANISAATIO PROSESSI MITEN SINÄ TÄYDENTÄISIT KUVAA? PALATAAN TÄHÄN KURSSIN LOPULLA Keskeistä yrittäjyyden käsitteelle Mahdollisuus (opportunity) Miten lähestytään? Toiminta (action), liike Uuden luominen (creativity), uudet avaukset, innovatiivisuus Yrittäjä (the Entrepreneur) mutta miten yrittäjyys näkyy organisaatiotasolla, kollektiivisesti? 4

Yrittäjyyden muodoista Omaehtoinen yrittäjyys = yksilön yrittäjämäinen toimintatapa Ulkoinen yrittäjyys = (pien)yrityksen perustamista, omistamista ja johtamista Sisäinen yrittäjyys = organisaation kollektiivinen toimintatapa, yrittäjämäinen organisaatiokulttuuri Omaehtoinen yrittäjyys Omaehtoinen yrittäjyys = yksilön yrittäjämäinen toimintatapa Se on vanhin yrittäjyyden muoto, vapaa, ainutlaatuinen yksilö, jolla on oikeus päättää oman elämänsä kulusta. Taloustieteet vs. kasvatustieteet antavat erilaiset eväät ymmärtää ilmiötä 5

Sisäinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa organisaation yrittäjämäistä toimintatapaa. Miten yrittäjyyden piirteet toteutuvat koko organisaation toiminnassa. Organisaation yrittäjämäinen toiminta on sidoksissa kahteen muuhun yrittäjyyden muotoon, omaehtoiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Yhdessä niistä voi rakentua luova yrittäjämäinen yhteisö, yrittäjyyskulttuuri. Kaikki yrittäjyyden muodot ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja muovaavat toinen toistaan. Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen omistamista ja johtamista. Siihen liittyy paljon erilaisia toimintoja, liikeidean suunnittelu, markkinointi, tavaroiden ja palvelujen tuotantoprosessin hallinta, talouden suunnittelu (budjetointi, hinnoittelu ja rahoitus), henkilöstön johtaminen jne. Eri toimintojen merkitykset vaihtelevat yrityksen elinvaiheen, liikeidean luonteen, yrittäjän persoonallisuuden ym. tekijöiden suhteen. Kahta täysin samanlaista yritystä ei ole. 6

I ulottuvuus: Yhteiskunta Yrittäjyys yhteiskunnan resurssien allokoijana Yrittäjyyden yhteiskunnalliset ilmenemismuodot - miten sitä mitataan? Pk-yrityskenttäja sen dynamiikka Yrittäjyyden historiallinen kehitys 1700 - luku yrittäjyys talouden prosessina uusia toimeentulon muotoja yksilö yrittäjänä Traditionaalinen murtuu: yrittäjyyden irtiotto ammattikuntajärjestelmästä Teollinen murros teollistuminen, organisaatioiden kasvu, byrokratisoituminen, rationaalisuus, hierarkkisuus Adam Smith ja invisible hand 1970 - Yrittäjämäinen ja yrittävä yhteiskunta??? ulkoinen yrittäjyys sisäinen yrittäjyys omaehtoinen yrittäjyys Kohti verkostotaloutta organisaatioiden pilkkoutuminen verkostoiksi pienyritysten yhteistyö joustava erikoistuminen 500-1700 Feodaaliyhteiskunta ja ammattikuntalaitos staattinen ja hierarkkinen toiminta- ympäristö yrittäjät rohkeita seikkailijoita ja tulevaisuuteen heittäytyjiä 1800-1970 Organisaatiokeskeisyys Hierarkkisuus Rationalisointitehokkuutta Yrittäjyys pienyrityksissä 7

Suomalaisen yrityselämän historiallinen tausta Fiskars (Hollantilainen Wolle 1640-luku), Sinebrychoffin panimo, Rettigin tupakka, Finlayson-Nottbeck puuvilla, Gutzeit paperi, Norjan saha, jne. Maahanmuuttajien osuus 1800-luvun yrittäjyydestä Suomessa noin 20% Erityisesti suuria pääomia vaatineet hankkeet kemia,paperi, teknisten alojen yritykset Pienyritysten rooli taloudessa 1. uusien työpaikkojen luonti 2. kilpailun ylläpitäminen ja lisääminen 3. innovaatioiden tuottaminen ja tarjonnan monipuolisuus eri tasoiset innovaatiot (meta-, tuote-, ja teknol. innovaatio) 4. tulevaisuuden isot yritykset 5. talouden/tuotannon joustavuuden lisääminen 6. työelämävaikutukset 7. maaseudun elinkelpoisuus ja alueellisen kehityksen tasaamisvaikutus 8

Yrittäjyyden ilmeneminen yrittäjäkentässä Pinnalle tullut - näkyvä yrittäjyys Innovaatiot Pinnan alla "kytevä" yrittäjyys tuotekehitys Mahdolli- investoinnit suuksiin Yrittäjä- tarttuminen mäisyys Yrittäjät Uusi liiketoiminta Tilastokeskus - Suomen yritykset vuosijulkaisu * yrityskanta 1.1.1992 n. 133.500 * yrityskanta 1.1.1995 n. 184. 900 * yrityskanta 1.1. 2002 n. 226. 500 * yrityskanta 1.1. 2005 n. 290. 200 * yrityskanta 1.1. 2007 n. 309 800 * 98.8% suomalaisista yrityksistä alle 50 henkeä * 99,8 % suomalaisista yrityksistä alle 250 henkeä = 52% työvoimasta * noin 75 % mikrokokoisia palveluyrityksiä 9

Yrityskanta, muutokset 310000 300000 290000 280000 270000 260000 250000 240000 230000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Yrityskanta Suomalaisen yrittäjätoiminnan kipupisteet Perustaminen noin 4-5 Selviytyminen 30-50 % Kasvu, kasvun hallinta noin 15% Kansainvälistyminen keski-ikä 22 vuotta Johtaminen liikeidea ja ihmiset! Sopeuttaminen joustavuus, teknologia Suhteet muihin, yhteistyö oppiminen, verkostot Talous verotusvetoista Sukupolvenvaihdos 50000 yritystä 10

Pk-yritykset ja työllistäminen (pk-yritykset ja kasvu) pk-yritykset ja populaatiodynamiikka kannan muutos aloittaneet vs. lopettaneet Birley (1986) (USA): keskimääräinen aloittaneiden osuus 7-10% yritysten kokonaismäärästä 18-30% aloittaneista yrityksistä lopettaa ennen kolmatta ikävuottaan, 92% niistä on pk-yrityksiä alle 20 henkeä Yrittäjyys yhteiskunnassa EU:n vihreä kirja Hallitusohjelma Ministeriöt Julkinen sana Google haku: Yrittäjyys n. 52000 kpl Akateeminen -, nais-, nuor, osapäivä-, tiimi-, musiikki-, jne. 11

Pk-yritykset - Yleistäminen on vaarallista! Tyyppejä: - Lopputuoteyritys - Teknologiayritys - Perheyritys - Kriisiyritys - Alihankintayritys - Palveluyritys - Tiimiyritys - Kasvuyritys - Vientiyritys - Verkostoyritys - Uusi yritys - Spin off - MBO - Jne. 3 isoa haastetta 1. Uusien liiketoimintojen luominen ja kehittäminen liiketoimintamahdollisuudet, innovaatiot ja kaupallistaminen 2. Liikeidean ja liiketoimintakonseptin avautuminen verkostoihin 3. Liikkeenjohtaja, yrittäjämäinen käyttäytyminen ja tehtäväkentän haastavuus 12

Ongelmista ja niiden taustoista Pk-yritys on ongelma sinällään Pieni koko Nuori yritys Erikoistumisen vähäisyys Strategiatyön keveys Resurssien vähäisyys Riippuvuus tärkeimmistä asiakkaista Riippuvuus omistaja-johtajan kyvyistä Jatkuvan innovoinnin kalleus Vähäinen markkinavoima Kansainvälistymisen kynnys korkea Ongelmista ja niiden taustoista Suuri osa liiketoiminnan ongelmista tulee ympäristön muutoksista: - Talouden reaalikorko suosii vahvaa tasetta - Rauta muuttuu biteiksi - Tuotanto muuttuu valmistuspalveluiksi - Osaaminen vanhentuu nopeammin - Nopeutuva kilpailu murentaa jo haettavien patenttien etua, innovaatio on keskeisempää - Asiakkaat suosivat kokonaispalveluita, paketteja - Organisaation tärkein viestintä on verkostoviestintää 13

Yhteenveto ja loppupohdinta Mikä on asiassa keskeisintä? Miten jatketaan tästä? 14