Kokkola Industrial Park ympäristöpäivä Ympäristörikosten tutkinta Rikoskomisario Markus Simpanen
Pohjanmaan poliisilaitos Suomen poliisin organisaatio uudistettiin 1.1.2014 alkaen. Poliisilaitosten määrä väheni 24:stä 11:een. Pohjanmaalla toimineet kolme poliisilaitosta yhdistettiin uudeksi Pohjanmaan poliisilaitokseksi. Pääpoliisiasema on Vaasassa. 11 poliisiasemaa Pääpoliisiasema Vaasassa 40 kuntaa 443 205 asukasta (joulukuu 2015 Stat.fi) 38 652,49 km 2 (Maanmittauslaitos 2016 nls.fi) 483 poliisia, vakinaisesti palkattuja 129 siviilejä (vakinaisesti palkattuja) Vuosibudjetti 44.5 milj 2
Poliisiasemat ja palvelupisteet Pääpoliisiasema Poliisiasema Yhteispalvelupiste Pietarsaari Kokkola Kaustinen Kannus VAASA Laihia Lapua Alajärvi Seinäjoki Närpes Alavus Kristinestad Kauhajoki 3 3
Talousrikostutkinnan organisointi Pohjanmaan poliisilaitoksessa Vaasan pääpoliisiaseman rikostorjuntasektorin rikosylikomisario Tapio Nyystillä on Rannikko- Pohjanmaan sektorinjohtajan tehtävän ohessa erityisvastuualueena talousrikostorjunta/- tutkinta. Talousrikostutkintaa suoritetaan kolmessa tutkintaryhmässä kolmella paikkakunnalla: Etelä-Pohjanmaan tutkintaryhmä Seinäjoen poliisiasemalla Keski-Pohjanmaan tutkintaryhmä Kokkolan poliisiasemalla Rannikko-Pohjanmaan tutkintaryhmä Vaasan pääpoliisiasemalla Juttujen tutkintavastuu perustuu toistaiseksi vielä hyvin pitkälle aluevastuuperiaatteeseen. 4
Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmät Markus Simpanen rikoskomisario, tutkinnanjohtaja R-P tutkintaryhmä Jarmo Keskinen rikostarkastaja R-P tutkintaryhmä Ulla Hakala tutkintasihteeri K-P tutkintaryhmä Dan Hellsten rikosylikonstaapeli, ryhmänjohtaja R-P tutkintaryhmä Pekka Patana rikosylikonstaapeli, ryhmänjohtaja Yhteensä 17 henkilöä : 5 talousrikostutkijaa: - vrk. Jari Särkiniemi - vrk. Teuvo Nissilä - vrk. Juho Kentala - vrk. Ville Heino - vrk. Raine Junno. 7 talousrikostutkijaa: - ryk. Ilkka Suoraniemi - vrk. Jarmo Paloluoma - vrk. Mats Ståhl - vrk. Mikko Karppi - vrk. Stefan Nordman - vrk. Henry Rinteelä - vrk. Cecilia Berg 5
Etelä-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmä Olli-Pekka Punkari rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Saara Peräaho rikostarkastaja Erkki Raittinen rikosylikonstaapeli, ryhmänjohtaja 9 talousrikostutkijaa Yhteensä 12 henkilöä 6
Ympäristörikoksiin liittyviä julkaisuja Vuosittaiset Suomen kansallisen ympäristörikosseurantaryhmän ympäristörikoskatsaukset. Viimeisin vuodelta 2014 valmistunut 15.5.2015. Ympäristörikokset yhteisenä haasteena viranomaisyhteistyöstä käytännössä (Iina Sahramäki ja Terhi Kankaanranta (2014), Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 4) Ympäristörikollisuuden torjunta ja valvonta Suomessa kohti vihreämpää viranomaisyhteistyötä? (Iina Sahramäki ja Terhi Kankaanranta (2014), Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 42) Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas 2014 (toim. Elina Linnove, Ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014) Ympäristöministeriön ja sisäministeriön asettaman yhteistyöryhmän ehdotus - Ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma (Ympäristöministeriön raportteja 16/2015) Jäterikollisuus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa (Iina Sahramäki ja Terhi Kankaanranta (2016) Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 43) 7
Ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma (1/2) Ympäristöministeriö ja sisäministeriö asettivat toimikaudeksi 20.10.2014-31.3.2015 yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus ympäristörikosten torjuntaa koskevaksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. Ehdotus ympäristötorjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi valmistui määräajassa ja se on julkaistu ympäristöministeriön raportteja -sarjassa numerolla 16/2015. Ehdotuksessa ympäristörikostorjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi esitettiin seitsemän strategista linjausta ja kahdeksantoista linjauksista johdettua toimenpidettä vuosille 2015-2016 Ympäristöministeriö asetti 12.10.2015 ympäristörikostorjunnan valtakunnallisen toimeenpanoryhmän, jonka tehtävänä on toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä varmistaa ympäristörikosstrategian ja sen toimenpideohjelman käytännön toteuttaminen. Toimikausi on 15.10.2015-31.12.2016. Muutamia keskeisiä toimenpideohjelman mukaisia toimenpiteitä vuosina 2015-2016: aluetasolle perustettavat viranomaisyhteistyön ryhmät toimialarajat ylittävän ympäristörikoskoulutuksen kehittäminen ja järjestäminen 8
Ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma (2/2) kansalaisten ja viranomaisten tietoisuuden lisääminen menettelyistä ja toimintatavoista ympäristörikosten ennalta ehkäisemiseksi ja ilmoitusten tekemiseksi tapahtuneista rikoksista. Vaikuttaminen asenteisiin, ettei vähäisiäkään ympäristörikkomuksia koeta hyväksyttäväksi Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävät: toimivien alueellisten yhteistyömallien luominen luontevien keskusteluyhteyksien luominen valtion ympäristöhallinnon ja kuntien tai kuntayhtymien ympäristötoimien ja esitutkintaviranomaisten sekä syyttäjien välille. alueille tyypillisten ympäristörikosten tunnistaminen tiedon kerääminen koulutustarpeista asiantuntemuksen syventäminen ajankohtaisista tapauksista Strategiassa todettu, että uusia alueellisia työryhmiä perustettaessa poliisilaitokset toimivat ensivaiheen koollekutsujina. 9
Ympäristörikostorjunnan strategian ja toimenpideohjelman täytäntöönpano aluetasolla Poliisihallitus on kirjeellä 19.11.2015 kehottanut poliisilaitoksia kutsumaan koolle alueensa ELY-keskuksen, kuntien tai kuntayhtymien ympäristöviranomaiset sekä syyttäjäviraston ja alueesta riippuen myös tullin ja rajavartiolaitoksen sekä keskusrikospoliisin edustajat alueellisten työryhmien perustamista varten. Pohjanmaan poliisilaitoksessa tehtävä on vastuutettu rikosylikomisario Tapio Nyystille. Yhteistyöryhmän perustaminen on kesken. Ajatuksena on, että yhteistyöryhmän toimialue olisi koko Pohjanmaan poliisilaitoksen alue, eli Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueet, ja että työryhmään kuuluisivat poliisin, syyttäjän, Ely-keskuksen, kultakin kolmen maakunnan alueelta yhteiset kuntien edustajat, tullin ja rajavartiolaitoksen edustajat. Ympäristörikostorjunnan strategiassa ja toimenpideohjelmassa korostuvat ennen kaikkea viranomaisyhteistyön sekä viranomaisten välisen tiedonkulun ja -vaihdon kehittäminen. Tarvetta on kuitenkin myös keskusteluyhteyksien sekä tiedonkulun ja -vaihdon luomiseksi ja kehittämiseksi yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 10
Ympäristörikokset (1/4) Ympäristörikossäännöksillä suojataan yhteisöllisiä oikeushyviä, luonnon monimuotoisuutta, eli luonnon ainesosia (vettä, ilmaa, maaperää) ja eliöitä ja näiden muodostamia kokonaisuuksia, rakennettua ympäristöä, sekä välillisesti myös ihmisten henkeä, terveyttä ja omaisuutta. Ympäristörikoksissa on yleensä kyse toiminnasta, jolla aiheutetaan ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Esim. ympäristön turmelemisessa (RL 48:1 ) teko on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle. Rikoksella tarkoitetaan lainvastaista tekoa tai laiminlyöntiä, josta on säädetty rangaistus. Ympäristörikoksista säädetään sekä rikoslaissa että useissa ympäristöä koskevissa erityislaeissa. Ympäristörikoslainsäädäntö koostuu keskeisesti seuraavista säännöksistä: rikoslain ympäristörikoksia koskevasta 48 luvusta, jossa on säädetty kaikkein haitallisimpien ja paheksuttavimpien tekomuotojen rankaisemisesta. Kyse on rikoksista tai rikkomuksista, joiden seuraamukseksi on säädetty sakko- tai vankeusrangaistus. rikoslain luonnonvararikoksia koskevasta 48a luvusta. Kyse on rikoksista, joiden seuraamukseksi on säädetty sakko- tai vankeusrangaistus. 11
Ympäristörikokset (2/4) erityislaeissa, aineellisessa ympäristölainsäädännössä (esim. ympäristönsuojelulaki, jätelaki jne.), säädetyistä rikkomuksista, joiden seuraamukseksi on säädetty sakkorangaistus. Rikoslain 48 luvun ympäristörikoksiin sovelletaan myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia rikoslain 9 luvun säännöksiä yhteisösakosta. Ympäristörikossäännökset ovat yhteydessä aineelliseen ympäristölainsäädäntöön. Rikosten tunnusmerkistöissä sulautuvat yhteen niin rikosoikeus kuin ympäristölainsäädäntö. Ympäristörikoksissa ei usein ole välitöntä asianomistajaa vaan rikokset loukkaavat yleistä oikeushyvää, joka kuuluu meille kaikille. Ympäristörikokset nähdään hyvin pitkälle piilorikollisuutena, joista vain murto-osa tulee viranomaisten tietoon. Kiinnijäämisriski on alhainen. tietoisuuden lisääminen ympäristörikoksista ja niiden olemassa olosta. Vaikuttaminen asenteisiin, ettei vähäisiäkään ympäristörikkomuksia koeta hyväksyttäväksi. tietoisuuden lisääminen ympäristörikosten merkityksestä yritysten väliseen kilpailuun, kilpailun vääristymiseen. kansalaisten ja viranomaisten kynnys ilmoittaa ympäristörikoksista on liian korkealla. 12
Ympäristörikokset (3/4) Ympäristölainsäädännön erityislaeissa on säädetty valvontaviranomaisen velvollisuudesta tehdä ilmoitus esitutkintaa varten poliisille, jos on aihetta epäillä että lakia on rikottu. Rikkomuksen tai laiminlyönnin ilmoittaminen poliisille on valvontaviranomaisen pääsääntöinen virkavelvollisuus ja ilmoitus saadaan jättää tekemättä vain laissa säädetyin erityisin perustein. -> ilmoituksia poliisille tehdään vähän. Ympäristörikokset nähdään usein yhtenä talousrikollisuuden alueena. Talousrikos voidaan määritellä siten, että kyse on rangaistavasta teosta tai laiminlyönnistä, joka on tehty yrityksen, julkishallinnon tai muun yhteisön toiminnan yhteydessä tai toteutettu niitä hyväksikäyttäen, sekä tavoitteena on ollut saavuttaa huomattavaa välitöntä tai välillistä taloudellista hyötyä. esimerkkejä: rakennus- ja purkujätteen laiton hävittäminen, laittomat autopurkaamot ja romunkerääjät, maa-ainesten luvaton otto ja läjitys, ongelmajätteiden epäasiallinen varastointi ja käsittely, pohja- ja pintavesialueella tapahtuva epäasiallinen toiminta. (lähde: http://www.mustatulevaisuus.fi/fi/ilmiot/ympariston-turmeleminen) Ympäristörikosten rangaistuskäytäntö on varsin lievää. Useimmiten selviää sakkorangaistuksella. Rangaistusten ennalta ehkäisevä vaikutus lienee varsin pieni. 13
Ympäristörikokset (4/4) Ympäristörikosten motiivina usein taloudellinen tai muu hyöty, voittojen maksimointi ja kustannusten minimointi. jätteiden ja erityisesti vaarallisten jätteiden säädösten mukainen hävittäminen maksaa paljon. säästöt jätteenkäsittelykustannuksissa ja jätteenkäsittelyyn liittyvissä investoinneissa mahdollistaa merkittävän kilpailuedun suhteessa säännöksiä noudattavaan yhtiöön. 14
Keskeisimpien ympäristörikosten määrät Pohjanmaan poliisilaitoksen toimialueella Ilmoitettu Kpl 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä JÄTELAIN RIKKOMINEN 1 6 9 10 8 5 39 LUONNONSUOJELURIKOS 4 4 7 4 5 2 26 MAA-AINESRIKKOMUS 0 0 0 2 2 0 4 TUOTTAMUKSELLINEN YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN 0 0 0 0 0 0 0 TÖRKEÄ YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN 0 0 0 0 0 1 1 YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN 12 15 3 7 12 3 52 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN RIKKOMINEN 3 5 1 2 0 0 11 YMPÄRISTÖRIKKOMUS 17 18 15 17 11 3 81 Yhteensä 37 49 35 42 39 14 216 Kaikkien rikosten lukumäärä Pohjanmaan poliisilaitoksen toimialueella Ilmoitettu Kpl 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Kaikki rikokset 73 384 62 823 61 015 55 192 56 069 20 620 329 103 Rikoslakirikokset 33 821 30 530 31 096 31 077 29 550 8 723 164 797 Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) 20 806 19 241 19 988 20 246 19 383 5 250 104 914 Yhteensä 73 384 62 823 61 015 55 192 56 069 20 620 329 103 Lähde: PolStat Poliisin tulostietojärjestelmä 24.5.2016 15
Pohjanmaan poliisilaitoksen talousrikostutkintaryhmien tutkimat ympäristörikosjutut Ilmoitettu Kpl 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä LUONNONSUOJELURIKOS 0 0 0 0 0 0 0 TUOTTAMUKSELLINEN YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN 0 0 0 0 0 0 0 TÖRKEÄ YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN 0 0 0 0 0 1 1 YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN 0 1 0 4 1 2 8 YMPÄRISTÖRIKKOMUS 0 0 0 0 0 0 0 JÄTELAIN RIKKOMINEN 0 0 0 0 0 0 0 MAA-AINESRIKKOMUS 0 0 0 0 1 0 1 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN RIKKOMINEN 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 1 0 4 2 3 10 Ilmoitettu Kpl 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä KAVALLUS 2 3 2 4 32 3 46 TÖRKEÄ KAVALLUS 10 8 6 4 14 5 47 PETOS 8 7 2 6 4 3 30 TÖRKEÄ PETOS 9 8 11 24 19 2 73 VEROPETOS 7 10 6 41 8 2 74 TÖRKEÄ VEROPETOS 14 33 16 22 12 10 107 RAHANPESU 2 1 1 1 0 0 5 TÖRKEÄ RAHANPESU 7 3 6 2 1 0 19 KIRJANPITORIKOS 22 26 21 60 25 4 158 TÖRKEÄ KIRJANPITORIKOS 33 37 35 39 31 12 187 VELALLISEN EPÄREHELLISYYS 11 6 14 12 10 5 58 TÖRKEÄ VELALLISEN EPÄREHELLISYYS 24 21 20 14 20 1 100 Yhteensä 149 163 140 229 176 47 904 Lähde: PolStat Poliisin tulostietojärjestelmä 24.5.2016 16
Ympäristörikosten tutkinta Pohjanmaan poliisilaitoksessa (1/6) Poliisilaitoksessa ei ole tarkemmin määritelty kuinka vastuu ympäristörikosten tutkinnasta määräytyy, minkä vuoksi tutkintaa suoritetaan useiden henkilöiden ja tutkintaryhmien toimesta. Talousrikostutkintaryhmien vastuulla käytännössä sellaisten ympäristörikosten tutkinta, joiden osalta talousrikoksen määritelmä täyttyy. Talousrikostutkintaryhmien tutkimissa ympäristörikosjutuissa tunnusomaisia seikkoja ovat muun muassa seuraavat: rikoksesta epäilty tai epäillyt useimmiten tiedossa juttuihin liittyy poikkeuksetta rikosteknistä tutkintaa rikoksen tekopaikalla; o näytteiden ottoa, valokuvausta, mittauksia o poliisilaitoksen oma henkilöstö, ympäristövalvontaviranomaisten asiantuntijat, keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion henkilöstö vahingon laadun ja määrän selvittämistä eri tavoin o todistajien ja asiantuntijoiden kuulustelut o saatavilla olevien ilmakuvien käyttäminen o kirjallisten lausuntojen pyytäminen ympäristövalvontaviranomaisilta tai muilta asiantuntijoilta 17
Ympäristörikosten tutkinta Pohjanmaan poliisilaitoksessa (2/6) o kohdeyrityksen kirjanpitoaineiston läpikäyntiä o selvittäminen, arviointi ja laskeminen aikaa vievää ja työlästä rikokseen osallisten vastuun kohdentamiseen liittyvää selvittämistä o yrityksissä tai muissa yhteisöissä, joissa on useita vastuuhenkilöitä tai organisaatiotasoja tai muutoin useita osallisia tapahtumiin o kuulustelemalla ja kirjallista aineistoa hankkimalla rikoshyödyn määrän selvittämiseen liittyviä toimenpiteitä o rikoshyödyn määrät yleensä suuret o rikoshyödyn jäljittämiseen ja takaisinsaantiin liittyvät toimenpiteet, eli sen selvittämistä että onko kohdeyrityksellä ja rikoksesta epäillyillä omaisuutta, johon voidaan kohdistaa turvaamistoimenpiteitä menettämisseuraamuksen turvaamiseksi o kohdeyrityksen kirjanpitoaineiston läpikäyntiä o selvittäminen, arviointi ja laskeminen aikaa vievää ja työlästä o esimerkkejä rikoshyödystä: - saatu voitto tai tulo tai pienentynyt tappio - säästetyt kustannukset (jätteen asianmukaisen käsittelyn kustannukset, lupamaksu, investointi- tai rahoituskustannukset, huoltokustannukset, työvoimakustannukset jne.) - omaisuuden arvonnousu 18
Ympäristörikosten tutkinta Pohjanmaan poliisilaitoksessa (3/6) tutkintaa liiketoimintakieltoon määräämisen edellytysten selvittämiseksi o sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi o edellytykset: - jos on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia tai - jos on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä, ja toimintaa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. o tuomioistuin määrää liiketoimintakiellon rikosasian käsittelyn yhteydessä ja kiellon pituus on vähintään kolme ja enintään seitsemän vuotta. tutkintaa oikeushenkilön tuomitsemiseksi yhteisösakkoon o oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. o yhteisösakon suuruus on 850-850.000 euroa. o oikeushenkilön edustajan kuulusteleminen. o asiakirja-aineiston hankintaa yhtiön koon, vakavaraisuuden, toiminnan taloudellisen tuloksen sekä muiden yhtiön talouden arvioimiseen olennaisesti vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi, jotta yhteisösakon mittaaminen ja tuomitseminen on mahdollista tehdä. 19
Ympäristörikosten tutkinta Pohjanmaan poliisilaitoksessa (4/6) Ympäristövalvontaviranomaisten asiantuntemuksella hyvin suuri merkitys vahingon laadun ja määrän sekä rikoshyödyn määrän selvittämisessä. Poliisilla on huonosti tietoa aineellisen ympäristölainsäädännön sisällöstä ja tulkintaohjeista, minkä vuoksi ympäristövalvontaviranomaisten apu on välttämätöntä. Asiakirja-aineisto yleensä varsin laajaa ja läpikäynti ja perehtyminen aikaa vievää. Talousrikostutkinnassa joudutaan suorittamaan priorisointia lähes jokaisen tutkittavan jutun osalta ja tutkintaviiveet ja -ajat ovat pitkät. Syyteoikeuden vanhentumisvaaran vuoksi ympäristörikosjutut priorisoidaan usein muiden juttujen edelle. Ympäristörikosten tutkinta koetaan talousrikostutkinnassa mielekkäinä ja haasteellisina joskin tavanomaisia talousrikosjuttuja työläimpinä. Ympäristörikosten laadukas tutkinta edellyttää erityisosaamista. 20
Ympäristörikosten tutkinta Pohjanmaan poliisilaitoksessa (5/6) Ympäristörikosten ilmitulo valvontaviranomaisten tutkintapyynnöt o tutkintapyyntöjä varsin vähän o useimmiten ympäristönsuojeluviranomaiset päätyvät viemään esille tulleet rikkomukset hallinnollisessa prosessissa vaikka aineksia rikosprosessille olisi. Kynnys ilmoituksen tekemiselle poliisille on hyvin korkealla. kansalaisten ilmoitukset tai saatujen vihjetietojen perusteella o ilmoituksista suurin osa liittynee luvattomiin jätedumppauksiin o hyvin vähän ilmoituksia tai vihjetietoja yritystoiminnassa tapahtuvista ympäristörikoksista poliisin oma-aloitteisesti aloittamat tutkinnat o useimmiten muun rikosasian esitutkinnan yhteydessä esille tulleiden tietojen pohjalta o jonkin verran saatujen vihjetietojen pohjalta o Pohjanmaan poliisilaitoksen Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmissä syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana neljä oma-aloitteista tapausta 21
Ympäristörikosten tutkinta Pohjanmaan poliisilaitoksessa (6/6) poliisi kaipaa tietoa/vihjetietoa mahdollisista ympäristörikoksista: o talousrikostutkinta.pohjanmaa@poliisi.fi o Rikostorjunta Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki); vihjesähköposti rikostorjunta.etela-pohjanmaa@poliisi.fi o Rikostorjunta Keski-Pohjanmaa (Kokkola); vihjesähköposti keski.pohjanmaa@poliisi.fi o Rikostorjunta Rannikko-Pohjanmaan (Vaasa); vihjesähköposti rikostorjunta.rannikko-pohjanmaa@poliisi.fi 22
Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmissä tutkitut jutut (1/5) Tapaus 1 rikosnimike: ympäristön turmeleminen x 2 epäily turvetuotannon harjoittamisesta ilman ympäristölupaa ilmoituksen tekijä: Ely-keskus tapaukseen liittyy kaksi osakeyhtiötä ja niiden vastuuhenkilöitä; vastuiden ja osallisuuden selvittäminen varsin haasteellista ja työlästä kirjanpitoaineiston läpikäyntiä, rikosperusteinen tarkastus luvattomasti nostetun turpeen määrän ja rikoshyödyn laskemiseksi ympäristövalvontaviranomaiset arviot turpeen määrästä saadun rikoshyödyn määrä kymmeniä tuhansia euroja; selvittäminen varsin vaikeaa ja työlästä Tapaus 2 rikosnimike: ympäristön turmeleminen ym. epäily jätteiden (akkuja, metallijätettä ja muuta jätettä) käsittelystä ja loppukäsittelystä ilman ympäristölupaa ilmoituksen tekijä: poliisin oma-aloitteinen luvaton toiminta tapahtunut yksityisen liikkeenharjoittajan toiminnassa saadun rikoshyödyn määrän arviointi kesken 23
Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmissä tutkitut jutut (2/5) Tapaus 3 rikosnimike: ympäristön turmeleminen x 2 epäily jätteiden (rakennus- ja purkujäte) kuljettamisesta, vastaanottamisesta, käsittelystä ja loppukäsittelystä ilman ympäristölupaa yksityisen henkilön omistamalla kiinteistöllä ilmoituksen tekijä: kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jätteiden vastaanottaja yksityishenkilö ja jätteiden haltija/kuljettaja osakeyhtiö, joka vastannut rakennus- ja purkutöistä jäte peräisin erään kunnan terveyskeskuksen ja erään osakeyhtiön rakennusten purku-/rakennustyömaalta ympäristövalvontaviranomaisten arviot jätteen määrästä saadun rikoshyödyn arviointi kesken; jätteiden vieminen jätteenkäsittelylaitokselle sellaisinaan olisi maksanut todennäköisesti satoja tuhansia euroja, eli rikoshyödyn määrä varsin suuri Tapaus 4 rikosnimike: ympäristön turmeleminen epäily jätteiden (rakennus- ja purkujäte) kuljettamisesta ja luovuttamisesta jätelain säännösten vastaisesti yksityisen henkilön omistamalle kiinteistölle ilmoituksen tekijä: poliisin oma-aloitteinen liittyy tapaukseen 3 jätteiden vastaanottaja yksityishenkilö ja jätteiden haltija/kuljettaja osakeyhtiö saadun rikoshyödyn arviointi kesken; jätteiden vieminen jätteenkäsittelylaitokselle sellaisinaan olisi maksanut todennäköisesti kymmeniä tuhansia euroja, eli rikoshyödyn määrä varsin suuri 24
Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmissä tutkitut jutut (3/5) Tapaus 5 rikosnimike: ympäristön turmeleminen / ympäristörikkomus epäily jätteiden (rakennus- ja purkujäte tai ei pilaantumaton maa-aines) kuljettamisesta ja luovutuksesta jätelain säännösten vastaisesti kunnan omistamalle kiinteistölle ilmoituksen tekijä: poliisin oma-aloitteinen liittyy tapaukseen 3 saadun rikoshyödyn määrän arviointi kesken Tapaus 6 rikosnimike: maa-ainesrikkomus epäily maa-ainesten ottamisesta ilman voimassa olevaa maa-aineslupaa ilmoituksen tekijä: kunnan ympäristönsuojeluviranomainen rikos tehty osakeyhtiön toiminnassa kirjanpitoaineiston läpikäyntiä, rikosperusteinen tarkastus luvattomasti otetun maa-aineksen määrän ja rikoshyödyn laskemiseksi ympäristövalvontaviranomaisten arviot maa-aineksen määrästä saadun rikoshyödyn määrä noin 65.000-127.000 euroa 25
Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmissä tutkitut jutut (4/5) Tapaus 7 rikosnimike: maa-ainesrikkomus epäily maa-aineisten ottamisesta ilman voimassa olevaa maa-aineslupaa ilmoituksen tekijä: kunnan ympäristönsuojeluviranomainen rikos tehty osakeyhtiön toiminnassa kirjanpitoaineiston läpikäynti, rikosperusteinen tarkastus luvattomasti otetun maa-aineksen määrän ja rikoshyödyn laskemiseksi ympäristövalvontaviranomaisen arvio maa-aineksen määrästä saadun rikoshyödyn määrän arviointi haasteellista, noin 40.000 euroa Tapaus 8 rikosnimikkeet: ympäristön turmeleminen x 2 epäily maa-ainesten ottamisesta ilman maa-aineslupaa ja ainesten ottaminen ylimmän pohjaveden pinnan korkeustason +4 metrin suojakerroksen alapuolelta ym. ilmoituksen tekijä: kunnan ympäristönsuojeluviranomainen rikokset tehty osakeyhtiön ja kommandiittiyhtiön toiminnassa kirjanpitoaineiston läpikäynti, rikosperusteinen tarkastus luvattomasti otetun maa-aineksen määrän ja rikoshyödyn laskemiseksi saadun rikoshyödyn määrän arviointi haasteellista, noin 69.000 euroa ja 17.500 euroa 26
Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan talousrikostutkintaryhmissä tutkitut jutut (5/5) Tapaus 9 rikosnimike: ympäristön turmeleminen epäily ympäristölupaehtojen rikkomisesta perunankuorinta ja -pakkaustoiminnan yhteydessä ilmoituksen tekijä: kunnan ympäristönsuojeluviranomainen rikos tehty kahden osakeyhtiön toiminnassa kirjanpitoaineiston läpikäynti, rikosperusteinen tarkastus rikoshyödyn määrän selvittämiseksi ympäristövalvontaviranomaiselta arvio rikoshyödyn määrästä rikoshyödyn määrän arviointi haasteellista, noin 210.000 euroa Tapaus 10 rikosnimike: ympäristön turmeleminen x 2 epäily jätteiden (rakennus- ja purkujäte) kuljettamisesta, vastaanottamisesta, käsittelystä ja loppukäsittelystä ilman ympäristölupaa yksityisen henkilön omistamalla kiinteistöllä ilmoituksen tekijä: Ely-keskus jätteiden vastaanottaja yksityishenkilö ja jätteiden haltija/kuljettaja osakeyhtiö, joka vastannut purkutöistä jäte todennäköisesti peräisin eri purkukohteista ympäristövalvontaviranomaisilta arviot jätteen määrästä jätteen toimittaminen jätteenkäsittelylaitokselle olisi maksanut vuoden 2012 hinnaston mukaan 84.000-221.760 euroa ja vuoden 2013 hinnaston mukaan 81.480-241.920 euroa 27
Kiitos Markus Simpanen, rikoskomisario Pohjanmaan poliisilaitos Polisinrättningen i Österbotten Rannikko-Pohjanmaan Kust Österbottens utredningsgrupp talousrikostutkintaryhmä för ekonomisk brottslighet Korsholmanpuistikko 45 Korsholmsesplanaden 45 PL 189 PB 189 65101 Vaasa 65101 Vasa Puh. / tel.: 029 54 49312 Faksi / fax: 029 54 11610 Sähköposti / e-post: markus.simpanen@poliisi.fi 28