Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Transkriptio

1 Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori syyllistyy rikolliseen menettelyyn ennen kuin hän on täyttänyt 15 vuotta, teosta ei voida tuomita rangaistusta. Teosta saattaa kuitenkin seurata velvollisuus korvata teolla aiheutettu vahinko tai osa siitä. Lisäksi tekijään ja hänen perheeseensä voidaan kohdistaa toimenpiteitä sosiaaliviranomaisten toimesta. Mikä on rikos Suomen oikeusjärjestyksen mukaan rangaistus voidaan tuomita vain sellaisesta teosta, joka on rikoksentekohetkellä säädetty laissa rangaistavaksi. Lisäksi rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus. Useimmat rangaistussäännökset koskevat tahallista menettelyä. Tahallisuudella tarkoitetaan sitä, että tekijä on nimenomaan tarkoittanut aiheuttaa rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvan seurauksen tai pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Tuottamuksella tarkoitetaan sitä, että tekijä ei ole noudattanut olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Tyypillinen tuottamuksellinen rikos on liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joka on rangaistava tietysti tahallisenakin, mutta myös silloin kun tekijä huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai muita liikennesääntöjä vastaan. Lakitieto.indd :58:37

2 Valtaosa rangaistussäännöksistä on rikoslaissa. Rikoslaissa on omat lukunsa mm. rikoksista yleistä järjestystä vastaan, seksuaalirikoksista, henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, liikennerikoksista, varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä, väärennysrikoksista, vahingonteosta, petoksesta, maksuvälinerikoksista, huumausainerikoksista jne. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista tarkemmin käsitellä yksittäisiä rikoksia. Pari rikosta voi kuitenkin mainita. Ensinnäkin moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Siihen syyllistyy henkilö, joka ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen omistaman moottorikäyttöisen kulkuneuvon, kuten auton, moottoripyörän tai mopon. On hyvä tietää, että myös matkustajana oleminen on ajoneuvon käyttämistä. Jos siis tietää tai pitää varsin todennäköisenä, että kulkuneuvo on otettu luvattomasti käyttöön, syyllistyy moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen pelkästään sillä, että menee matkustajaksi kulkuneuvoon. Jokainen varmaan tietää, että esimerkiksi autoa, moottoripyörää tai mopoa ei pidä kuljettaa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Näin tehdessään voi syyllistyä rattijuopumuksen tai törkeään rattijuopumukseen. Mutta kiellettyä on myös oman ajoneuvonsa luovuttaminen sellaiselle henkilölle, joka ajoneuvoa kuljettaessaan ilmeisesti syyllistyisi rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Jos siis lainaat moposi kaverille, jonka havaitset olevan päihtynyt, syyllistyt kulkuneuvon luovuttamiseen juopuneelle. Miten yhteiskunta puuttuu rikokseen Rikosten selvittäminen on poliisin tehtävänä. Saatuaan ilmoituksen tai tiedon rikoksesta poliisi aloittaa esitutkinnan. Esitutkinnassa selvitetään rikos ja siihen liittyvät olosuhteet, ketkä ovat asiaan osalliset ja mitä vahinkoa rikoksesta on aiheutunut. Kun rikoksentekijä on vuotias, laaditaan hänestä henkilötutkinta. Henkilötutkinnassa selvitetään nuoren elämäntilannetta ja otetaan kantaa mahdollisesti tuomittavaan ehdolliseen rangaistukseen liitettävään valvontaan. Lisäksi siinä arvioidaan rikoksen eri seuraamusvaihtoehtojen vaikutusta nuoren tilanteeseen. Kun rikoksesta epäilty on vuotias, kuullaan esitutkinnassa myös hänen huoltajiaan. Lakitieto.indd :58:38

3 Esitutkinnassa poliisi selvittää kuulusteluja ja teknistä tutkintaa sekä muita esitutkintalaissa säädettyjä keinoja käyttäen, mitä on tapahtunut. Esitutkinnassa selvitetään, ketä on syytä epäillä rikoksesta. Samoin selvitetään, kuka on rikoksen asianomistaja, siis se johon rikos on kohdistunut, ja mitä seurauksia rikoksesta on aiheutunut. Poliisi selvittää myös, mitä vahingonkorvausvaatimuksia asianomistajalla on rikoksesta epäiltyä kohtaan. Tutkimusten ja kuulustelujen perusteella poliisi laatii esitutkintapöytäkirjan. Sen poliisi toimittaa syyttäjälle syyteharkinnan suorittamista varten. Tietyissä rikoksissa poliisi voi antaa rikokseen syyllistyneelle rangaistusvaatimuksen, jonka perusteella syyttäjä antaa rangaistusmääräyksen. Tällaisessa asiassa toimitetaan ainoastaan suppea esitutkinta. Rangaistusmääräyksellä voidaan tuomita vain sakkorangaistus. Rangaistusmääräysmenettelyssä ratkaistu asia ei tule lainkaan oikeuden käsiteltäväksi. Rikesakko puolestaan voidaan määrätä muun muassa vähäisistä liikenteeseen liittyvistä rikkomuksista ja järjestyslaissa säädetystä rikkomuksesta, kuten esimerkiksi määräysten vastaisesta päihdyttävän aineen nauttimisesta. Rikesakon määrää poliisi. Niissä tapauksissa, joissa poliisi toimittaa esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle, syyttäjä suorittaa syyteharkinnan, eli päättää siitä nostetaanko asiassa syyte vai ei. Syyttäjän on nostettava asiassa syyte silloin, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn henkilön syyllisyyden tueksi. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan syyttäjä saa tietyissä tapauksissa esimerkiksi alle 18-vuotiaan tekemissä rikoksissa jättää syytteen nostamatta. Syyttämättä jättäminen tulee kysymykseen asioissa, joita voidaan pitää vähäisinä tai joissa teko on johtunut pikemminkin harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Jos rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias, syyttäjän on tehtävä ratkaisunsa kiireellisesti. Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, syyttäjä toimittaa asiaa koskevan haastehakemuksen rikoksen tekopaikan käräjäoi- Lakitieto.indd :58:38

4 keuteen. Jos rikoksesta epäilty on vuotias asian tullessa käräjäoikeudessa vireille, käräjäoikeuden on pääsäännön mukaan käsiteltävä asia 30 päivän kuluessa. Käräjäoikeus määrää asian pääkäsittelyä varten istuntopäivän ja kutsuu istuntoon ne henkilöt, joiden on oltava asiaa käsiteltäessä henkilökohtaisesti läsnä. Istuntoon kutsuminen tapahtuu siten, että käräjäoikeuden haastemies antaa haasteen tai kutsun tiedoksi kutsuttavalle henkilölle. Rikoksesta epäilty nuori kutsutaan yleensä aina henkilökohtaisesti oikeuteen. Oikeuteen on saavuttava sakon uhalla. Uhkasakko asetetaan jokaiselle, jonka on saavuttava oikeuteen, olipa hän rikoksesta epäilty, asianomistaja tai todistaja. Kutsua on syytä noudattaa, koska sen noudattamatta jättämisestä seuraa uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi. Lisäksi seurauksena on yleensä se, että saapumatta jäänyt etsintäkuulutetaan ja oikeus pyytää poliisia tuomaan hänet oikeuteen. Poliisilla on oikeus ottaa oikeuteen tuotavaksi määrätty kiinni. Asia käsitellään oikeudessa mahdollisimman pian kiinnioton jälkeen, mutta etenkin silloin kun asian käsittelyssä pitää olla läsnä useampia henkilöitä, saattaa käsittelyn järjestäminen vaatia aikaa, ja kiinniotettua voidaan pitää säilössä tarpeen vaatiessa enintään viiden vuorokauden ajan ennen asian käsittelyä oikeudessa. Rangaistukset Yleensä rikoksesta seuraa rangaistus. Rangaistuksesta päättää tuomioistuin asian pääkäsittelyn päätyttyä tai tietyissä tapauksissa kirjallisessa menettelyssä. Pääsäännön mukaan tuomioistuin julistaa tuomionsa asiassa asianosaisten läsnä ollessa. Pääkäsittelyn päätyttyä asianosaiset odottavat oikeuden odotustiloissa, ja tuomioistuimen jäsenet harkitsevat asiaa. Harkinnan päätyttyä asianosaiset kutsutaan istuntosaliin ja puheenjohtaja julistaa tuomion. Jos tuomiossa todetaan vastaajan syyllistyneen rikokseen, hänet voidaan tietyissä poikkeustapauksissa jättää rangais- Lakitieto.indd :58:39

5 tukseen tuomitsematta. Muussa tapauksessa seuraamuksena on nuoren rikoksentekijän kohdalla sakko, nuorisorangaistus tai vankeus. Vankeusrangaistus voi olla ehdollinen tai ehdoton. Rangaistus on määrättävä siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään tekijän muuhun syyllisyyteen. Lisäksi on otettava huomioon rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Tällä tarkoitetaan sitä, että samankaltaisiin rikoksiin syyllistyneiden rangaistusten tulisi olla mahdollisimman yhtenäiset. Yleisellä tasolla ei ole mahdollista sanoa, mikä seuraamus kustakin rikoksesta tuomitaan. Jokaisen rikoksen rangaistusasteikosta ilmenee lievin ja ankarin rangaistus, joka tuosta rikoksesta voidaan tuomita. Rangaistusasteikot ovat varsin laveat. Esimerkiksi varkaudesta ja edellä mainitusta moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta ja pahoinpitelystä sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Sakkorangaistus. Sakkorangaistus tuomitaan päiväsakkoina. Sakkorangaistus on vähintään yksi ja enintään 120 päiväsakkoa. Jos sakkorangaistus tuomitaan samalla kerralla kahdesta tai useammasta rikoksesta, päiväsakkojen enimmäismäärä on kuitenkin 240. Jos vastaaja on syyllistynyt rikokseen ollessaan vuotias, rangaistusasteikko on siten lievennetty, että em. enimmäismäärät ovat 90 ja 180 päiväsakkoa. Päiväsakkojen lukumäärä määräytyy ottaen huomioon mm. rikoksen vahingollisuus ja tekijän syyllisyys. Päiväsakon rahamäärä puolestaan määräytyy sakotettavan henkilön tulojen mukaan. Pääsääntö on se, että yhden päiväsakon rahamäärä vastaa yhtä kuudettakymmenettäosaa sakotettavan keskimää- Lakitieto.indd :58:39

6 räisestä nettokuukausitulosta. Sakotettavan elatusvelvollisuus (puoliso tai alaikäiset lapset) alentaa ja hänen varallisuutensa (jos sen arvo on vähintään euroa) korottaa päiväsakkoa. Päiväsakon rahamäärä on kuitenkin aina vähintään 6 euroa. Jos siis ansiotuloja ja merkittävää varallisuutta vailla oleva henkilö tuomitaan esimerkiksi 20 päiväsakon rangaistukseen, on sakon määrä 120 euroa. Vankeusrangaistus. Kun vankeusrangaistus tuomitaan ehdollisena, se tarkoittaa, että rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi, joka on vähintään yhden ja enintään kolmen vuoden pituinen. Jos ehdolliseen vankeuteen tuomittu syyllistyy koeajan kuluessa uuteen rikokseen, voidaan ehdollinen rangaistus tiettyjen edellytysten täyttyessä määrätä täytäntöönpantavaksi, siis suoritettavaksi ehdottomana vankeutena. Jos ehdollista vankeutta ei määrätä täytäntöönpantavaksi, rangaistus raukeaa. Ehdolliseksi voidaan määrätä enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus, ellei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt henkilö voidaan tuomita ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa valvontaan. Valvontaa varten nuorelle laaditaan valvontasuunnitelma ja määrätään valvoja. Valvonnan tarkoituksena on mm. tukea valvottavaa hänen muutospyrkimyksessään rikoksettomaan elämään. Valvonnan tarkoitukseen ja sisältöön voit perehtyä tarkemmin osoitteessa www. kriminaalihuolto.fi. Ehdoton vankeusrangaistus sisältää vapauden menettämisen tai rajoittamisen. Rangaistus suoritetaan vankilassa. Ehdottomaan vankeusrangaistukseen ei saa tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Näin nuorena tehdyistä rikoksista tuomitaan ehdottomaan vankeuteen siis vain poikkeustapauksissa. Nuorisorangaistus. Nuorisorangaistus voidaan tuomita, jos rikoksesta syytetty on rikoksen tekohetkellä ollut vuotias ja jos tuomioistuin pitää sakkoa riittämättömänä, mutta ehdo- Lakitieto.indd :58:39

7 tonta vankeutta liian ankarana rangaistuksena nuoren teosta sekä jos nuorisorangaistuksella voidaan edistää nuoren sosiaalista selviytymistä ja ehkäistä hänen syyllistymistään uusiin rikoksiin. Nuorisorangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään että työhön perehtymisestä. Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei noudata rangaistuksen toimeenpanosuunnitelmaa tai on rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvissä tilanteissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena, voidaan nuorisorangaistuksen täytäntöönpano kieltää ja sen sijasta tuomita muu rangaistus. Myös nuorisorangaistuksesta on saatavissa yksityiskohtaista lisätietoa verkkosivulta www. kriminaalihuolto.fi. Yhdyskuntapalvelu voidaan tuomita enintään 8 kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Yhdyskuntapalvelu käsittää vähintään 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. Yhdyskuntapalvelu voidaan keskeyttää esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi ja rangaistuksesta suorittamatta oleva osa muuntaa takaisin vankeudeksi. Yhdyskuntapalvelu ei juurikaan tule kysymykseen alle 18-vuotiaden kohdalla, koska tämän ikäisenä tehdyistä rikoksista tuomitaan ehdoton vankeusrangaistus vain hyvin poikkeuksellisesti. Vahingonkorvausvelvollisuus Jos rikoksesta aiheutuu vahinkoa, on rikoksen tekijä velvollinen korvaamaan vahingon. Pääsääntö on, että vahinko on korvattava täysimääräisesti. Jos vahingon aiheuttaja on alle 18- vuotias, voidaan korvattavaa määrää sovitella, mutta tahallisesti aiheutetut vahingot on yleensä korvattava kokonaan. Korvaukset saattavat joskus muodostua määriltään yllättävän suuriksi. Korvauksen maksaminen ja korvauksen perintätoimet voivat vaikuttaa pitkän ajan nuoren rahankäyttöön tulevaisuudessa. Lopuksi Kun nuori on syyllistynyt rikokseen, siitä seuraa monipolvinen prosessi. Nuori joutuu selvittämään asiaa poliisin suorittamassa Lakitieto.indd :58:40

8 esitutkinnassa, sosiaalityöntekijä selvittämää nuoren elämäntilannetta ja nuoren vanhemmat saavat tiedon tapahtuneesta. Jos syyttäjä nostaa syytteen, rikoksesta epäilty kutsutaan oikeudenkäyntiin, jossa asia käsitellään ja ratkaistaan ja teosta tuomitaan lainmukainen rangaistus. Tätä menettelyä ja sen läpikäymistä voidaan jo sellaisenaan pitää eräänlaisena rangaistuksena, joka rikoksesta seuraa. Samalla yhteiskunnan puuttuminen nuoren rikokseen ja hänen elämäänsä on myös mahdollisuus. Nuorelle tarjoutuu mahdollisuus selvittää tekemänsä rikos, käydä läpi rikokseen johtaneet syyt ja havaita tekonsa seuraamukset itselleen ja toisille ihmisille. Nuorella - ja varttuneemmallakin - rikokseen syyllistyneellä on tämän prosessin vaiheiden aikana mahdollisuus miettiä elämänsä suuntaa ja omien tekojen vaikutusta omaan tulevaisuuteensa. Vanhan sanonnan mukaan vahingosta viisastuu. Rikos ei tosin ole vahinko, mutta siitäkin voi viisastua. Voi jättää saman virheen uudelleen tekemättä. Tässä kirjoituksessa on ollut tarkoituksena rikosoikeusjärjestelmän lyhyt kuvaaminen. Mutta toivottavasti lukijalle jää mieleen jotain sellaista, joka varoittaa silloin, kun oma tai kavereiden toiminta on johtamassa lainvastaiseen toimintaan. Lakitieto.indd :58:40