KUNNIANLOUKKAUS INTERNETISSÄ VUOSINA 2013 JA 2014

Transkriptio

1 Päivi Pylvänen HTM Oikeustieteen päivät 2015 rikosoikeuden väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto Joensuu ARVOSTELUA VAI HALVENTAMISTA? KUNNIANLOUKKAUS INTERNETISSÄ VUOSINA 2013 JA 2014 Keskityn väitöskirjatyössäni sananvapauden rajanvetoon Internetin keskustelupalstoilla Suomessa. Tutustuakseni ilmiöön tutkin Internetin keskustelupalstoilla tapahtuvan sananvapauden rajanvedon sisältöä kunnianloukkausepäilyjä koskevien Poliisin tulostietojärjestelmään PolStat:iin kirjattujen rikosilmoitusten perusteella vuosien 2013 ja 2014 osalta. Poliisin tulostietojärjestelmässä asianimikkeellä kunnianloukkaus ja tekopaikkana Internet 1 tuli hakutuloksena 1014 rikosilmoitusta kunnianloukkauksista vuodelta 2013, joten noin 20 prosenttia kaikkiaan 5138 poliisin tulostietojärjestelmän rikosilmoituksiin kirjatuista kunnianloukkauksista oli tehty Internetissä. Vuonna 2014 oli kunnianloukkausepäilyjen kokonaismäärä vähentynyt 4959 rikosilmoitukseen. Internetissä tehtyjen kunnianloukkausten määrä sitä vastoin oli kasvanut 1186 rikosilmoitukseen eli noin 24 prosenttiin vuoden 2014 kokonaismäärästä. Kävin satunnaisotannalla läpi noin joka viidennen rikosilmoituksen ja keräsin tiedot noin 15 prosentista rikosilmoituksia, joten vuodelta 2013 keräsin tiedot 153 rikosilmoituksesta. Näistä perusmuotoisen kunnianloukkauksen epäilyjä oli 148 ja törkeän kunnianloukkauksen epäilyjä viisi. Vuodelta 2014 keräsin tiedot 172 rikosilmoituksesta, joissa oli 176 kunnianloukkausepäilyä. Näistä 172 koski perusmuotoista kunnianloukkausta ja neljä törkeää kunnianloukkausta. 2 Naisten osuus asianomistajina kasvoi miesten osuuden vähentyessä vuodesta 2013 vuoteen Miesten osuus kasvoi asianosaisina sekä epäiltynä, kun taas naisten osuus väheni näissä ryhmissä. Molempina tutkimusvuosina noin puolet esitutkinnoista oli päättynyt etenemättä syyttäjälle. Useimmiten syynä tutkinnan päättymiselle oli ollut vähäisyys tai yksityisen ja yleisen edun puute. Merkittävin syy esitutkinnan päättämiselle ennen syyteharkintaa oli molempina tutkimusvuosina se, että asianomistaja oli perunut rangaistusvaatimuksen. Vuonna 2013 asianomistaja oli perunut rangaistusvaatimuksen lähes kolmanneksessa tapauksista. Määrä oli hieman vähentynyt vuonna 2014 jolloin näitä tapauksia oli neljännes. Teon tuleminen poliisin tietoon oli kuitenkin merkittävä asia, koska useissa ta- 1 Molemmat rikosilmoitusten haut Poliisin tulostietojärjestelmässä PolStat:ssa teki erikoissuunnittelija Juha Helenius Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella vuoden 2013 osalta elokuussa 2014 ja vuoden 2014 osalta helmikuussa Rikosilmoitukset olivat hauissa molempien vuosien osalta pääsääntöisesti poliisilaitosten aakkosjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Vuonna 2013 poliisilaitoksia oli 23 ja vuonna 2014 poliisilaitosten määrä oli vähentynyt lähes puoleen ollen Vuoden 2013 rikosilmoituksista 131:ssä ja vuoden 2014 rikosilmoituksista 142:ssa oli kunnianloukkaus tehty Internetin keskustelupalstalla. Näiden lisäksi oli haku tekopaikkana Internet tuonut mukaan tutkimukseen vuoden 2013 rikosilmoituksista 22 ja vuoden 2014 rikosilmoituksista 30 sellaista, joissa kunnianloukkaus oli useimmiten tehty sähköpostilla tai tekstiviestillä matkapuhelimeen; joissakin puhelimitse tai suullisesti. 1

2 Päivi Pylvänen HTM Oikeustieteen päivät 2015 rikosoikeuden väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto Joensuu pauksissa se oli lopettanut loukkaavat kirjoitukset. Molempina vuosina yhtä monta esitutkintaa oli kirjattu päättyneeksi sovintoon. Sovintoon päättyneitä tapauksia oli kuitenkin alle kymmenesosa esitutkinnoista. Vuonna 2013 voimassa olleen rikoslain mukaan kunnianloukkaus oli törkeä, jos se saatettiin lukuisten ihmisten tietoon esimerkiksi tiedotusvälineitä käyttäen. Vuoden 2014 alusta tämä ei ollut enää törkeysperuste, vaan kärsimyksen vakavuus ja pitkäkestoisuus sekä teon törkeyden kokonaisharkinta jäivät vuoden 2013 säännöksistä kunnianloukkauksen törkeysperusteiksi. Vuonna 2014 ei Internetin keskustelupalstan käyttäminen kunnianloukkauksen toimittamiseen lukuisten ihmisten tietoon kuulunut enää törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön. Tämän luvun muutoksella ei näyttäisi olleen erityisen suurta merkitystä esitutkinnan osalta, koska vuoden 2013 Internetin keskustelupalstalla tehtyjä kunnianloukkauksia koskevista rikosepäilyistä vain kolme prosenttia koski törkeää kunnianloukkausta. Vuonna 2014 törkeän kunnianloukkauksen epäilyjä oli kaksi prosenttia rikosilmoituksista. Rikoslain törkeää kunnianloukkausta koskevan rangaistussääntelyn osalta sakko tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus säilyivät ennallaan. Sisällöltään rikollisten viestien lähettäjän tunnistamistietojen luovuttamispyynnön oli voinut tutkimusvuosina tehdä rikollisten viestien lähettäjän selvittämiseksi ja verkkoviestien jakelun keskeyttämiseksi, jos oli ollut syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus oli vähintään kaksi vuotta vankeutta. Vuosina 2013 ja 2014 oli mahdollista saada lupa televalvontaan törkeiden kunnianloukkausepäilyjen kohdalla, koska kyseisen rikoksen rangaistusmaksimi oli tuolloin kaksi vuotta vankeutta. Laite-etsintä voitiin pakkokeinolain mukaan suorittaa vuonna 2013, jos epäillyn rikoksen rangaistusmaksimi oli enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta ja vuonna 2014 rangaistusmaksimin ollessa vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Perusmuotoisen kunnianloukkauksen rangaistusmaksimi oli vuonna 2013 sakko tai kuusi kuukautta vankeutta, joten laite-etsintää ei voinut suorittaa tämän perusteella. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut pakkokeinolain muutos olisi parantanut mahdollisuuksia selvittää IP-osoitteiden omistajat, jos perusmuotoisen kunnianloukkauksen rangaistusmaksimi olisi pysynyt ennallaan. Pakkokeinolain muutosta ei kuitenkaan voitu hyödyntää perusmuotoisten kunnianloukkausten tutkinnassa, koska perusmuotoisen kunnianloukkauksen osalta vankeusrangaistus poistui vuoden 2014 alusta alkaen rikoslain kunnianloukkaussäännöksistä. 2

3 Päivi Pylvänen HTM Oikeustieteen päivät 2015 rikosoikeuden väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto Joensuu Lisääntyvä kansainvälisten sivustojen anonyymi- tai pseudonyymikäyttö kunnian loukkaamiseen aiheutti ongelmia esitutkintaan. Internetin Facebook-sivustoa käytettiin molempina vuosina yleisimmin kunnianloukkauksen tekemiseen. Kansainvälistä oikeusapua ei ollut mahdollista saada Facebook-sivuston kotimaasta, Yhdysvalloista, koska tapaukset eivät täyttäneet rikoksen tunnusmerkistöä Yhdysvalloissa, vaan kuuluivat sananvapauden piiriin. Oikeusapupyynnön tulee noudattaa vieraan valtion edellyttämää järjestystä ottaen huomioon Suomen ja vieraan valtion väliset voimassa olevat sopimukset. Molempien tutkimusvuosien osalta kunnianloukkausta koskevista rikosilmoituksista oli tutkinta päättynyt edeten syyttäjälle syyteharkintaan noin kymmenessä prosentissa tapauksista. Vuoden 2014 rikosilmoitukset tutkin puoli vuotta aiemmin kuin vuoden 2013 rikosilmoitukset, joten tulokset eivät ole aivan vertailukelpoiset määrien osalta. Elokuussa rikosilmoituksia tutkittaessa päättyneitä tutkintoja olisi todennäköisesti ollut enemmän vuoden 2014 osalta. Syyttäjälle päättyneiden tapausten piirteet olivat kuitenkin molempien vuosien osalta ensisijaisesti samankaltaisia. Useimmiten eli hieman alle puolessa tapauksista nämä syyttäjälle syyteharkintaan edenneet rikokset sisälsivät valheellista, loukkaavaa tai halventavaa tietoa. Lähes kolmasosaan teoista liittyi edellisten tekojen lisäksi myös laiton uhkaus. Usein kunniaa loukattiin asianomistajasta tehdyllä valeprofiililla tai seuranhakuilmoituksella. Näihin oli useasti lisätty myös asianomistajan nimi, kuva tai alastonkuva. Teot oli ensisijaisesti tehty julkisilla sivustoilla. Molempina vuosina hieman yli kymmenesosassa tapauksista oli kotietsintä suoritettu ja IP-osoitteen omistaja saatu selville. Vain asianomistajan tietoon tulleet eli yksityisellä sivustolla tehdyt kunnianloukkaukset eivät olleet edenneet syyteharkintaan, jos niihin ei liittynyt laitonta uhkausta tai lähestymiskiellon rikkomista. Internetissä tehtyjen kunnianloukkausten osalta ei vain loukatun oma tuntemus ollut riittänyt kunnianloukkausepäilyn etenemiseen syyteharkintaan, vaikka yksityisen sivuston loukkaavat kirjoitukset tai kuvat olisivat olleet taltioituina. Anonyymina tai nimimerkillä tehdyt mielipiteen ilmaukset olivat osoittautuneet ongelmallisimmiksi, koska tekijää ei voitu selvittää. Samoin julkisten, yhteiskäytössä olevien tietokoneiden käyttö esti IP-osoitteen omistajan selvittämisen kuten myös ulkomaisten sivustojen käyttö. Kuva- ja henkilötietokaappausten käyttö sananvapauden ylittävään mielenilmaukseen tuotti runsaasti ongelmia. 3

4 RIKOSJOURNALISMI JA OIKEUDENMUKAINEN OIKEUDENKÄYNTI Riitta Ollila

5 Rikosjournalismin kysymyksiä - rikoksia koskeva uutisointi, yleisön oikeus saada tietää - journalistinen päätösvalta ja raportointikeinot - hyvän journalistisen tavan vaatimukset, tietojen tarkistaminen tosiasiat, mielipiteet, johtopäätökset ja arvoasetelmat - tietolähteiden käyttö ja lähdesuoja - syyttömyysolettama, maineen ja yksityisyyden suoja - mediajulkisuuden vaikutus oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseen, yleisön odotuksiin tuomioistuinten toiminnan arvostelu

6 Näkökulmia Tavoitteena totuudenmukainen tiedonvälitys yleistä mielenkiintoa koskevista asioista Journalistinen ja oikeudellinen auditorio Itsesääntelyyn perustuvat Journalistin ohjeet ja liite - Journalistin ohjeet JSN JO Oikeudelliset seuraamukset virheellisistä tai yksityisyyttä loukkaavista tiedoista Tietolähteiden käytön arviointi KKO:2010:88 vrt. JO /TV/14 - Sisältö JSN ja 4193, 4199/YLE/09

7 Esitutkinnan uutisointi Tiedottamisen epätasapaino; poliisi tiedottaa, epäillyllä voi olla ilmaisukielto Poliisin työnimikkeenä törkein tekomuoto, luo odotuksia teon vakavuudesta Uutisointi poliisin käsityksiin perustuvaa Puutteelliset tiedot ja toimitusten omat jutut Onko kyse esitutkinnan tiedoista vai toimituksen omasta tiedonhankinnasta ja lähteistä? JO 14 JO 32:Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä varovaisuutta, kun kyse on epäilystä tai syytteestä.

8 Oikeudenkäynnin uutisointi Seurantaa, raportointia etenemisestä Vaikuttaako reaaliaikainen seuranta todistajiin Syyllisyys ja syyttömyys vaihtelee kuultavien osapuolten ja todistajien kertomusten mukaan JO35:Oikeudenkäynnin aikana ei pidä yrittää vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen Jari Aarnio uunotti poliiseja ja toimittajia ahkerasti ihme, että hän ehti tehdä töitään - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

9 Vaikutus syyllisyystulkintaan UK: Contempt of Court säännöksillä kielletään ennakoimasta oikeudenkäynnin lopputulosta ja vaikuttamasta juryn ratkaisuun. Suomessa mediajulkisuuden vaikutusta ammattituomareihin ei ole arvioitu. Jos oikeuden tuomio poikkeaa tiedotusvälineiden luomista mielikuvista, tunteeko suuri yleisö epäluottamusta oikeuslaitosta tai tiedotusvälineitä kohtaan?

10 Tuomioiden arvostelu Tuomarin toiminnan arvostelu Tuomion oikeudellisuuden arvostelu Asiantuntijat tuomioiden kommentoinnissa Lievien rikostuomioiden arvostelu Tuomitun nimen julkaiseminen 4474/SL/10 - Sisältö JSN 5522/SL/14 - Sisältö JSN Rikoksentekijöiden nimien ja kuvien julkaisu sosiaalisessa mediassa, totuudenmukaiset tiedot?

11 Niina Mäntylä & Venla Mäntysalo: KORRUPTIO SUOMESSA JA RIKOSOIKEUSJÄRJESTELMÄMME TARJOAMA POTENTIAALI KORRUPTION TORJUNNASSA Tässä esityksessä keskitytään julkisen sektorin korruption tilaan Suomessa ja rikosoikeuden näkökulmasta virkarikossääntelyn tarjoamaan potentiaaliin korruption torjunnassa. Koska virkarikossäännökset soveltuvat myös tuomareihin, tässä tarkastellaan valtion ja kuntien viranomaisten lisäksi myös erityisryhmänä tuomareiden toimintaan liittyvää korruption torjuntaa. Tarkoituksena on arvioida niitä elementtejä rikosoikeudellisesta järjestelmästä, jotka ehkäisevät korruptiota ja turvaavat kansalaisten luottamusta avoimeen viranomaistoimintaan ja toisaalta tuoda esille niitä esteitä, joita rikosoikeudellisen järjestelmän hyödyntämiseen korruption torjunnassa liittyy. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen korruptiotilannetta voidaan pitää puhtaana ja hallintoa yleisesti luotettavana (esim. TI CPI, EU-barometri, Kansalaiskysely 2008). Kansalaisnäkemykset, erinäiset korruptioon viittaavat tapaukset sekä uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin piirtäneet myös toisenlaista kuvaa. Kriittisten näkemysten mukaan vaikuttaa osin siltä, että korruptioon ja väärinkäytöksiin ei puututa tehokkaasti. Tutkimusten mukaan suomalainen korruptio ei ilmene lahjontarikoksina, vaan muina korruption muotoinaja rikosnimikkeinä, kuten virkavelvollisuuksien rikkomisena. Epäasiallinen vaikuttaminen tai epäeettinen verkostoituminen on kansalaisten mielestä useimmiten esiintyvä korruption muoto (Kansalaiskysely 2008). Rakenteellisesta korruptiosta puhuttaessa viitataan juuri epäeettiseen verkostoitumiseen sekä hallinnon rakenteiden hyödyntämiseen kohtuuttomien etujen ajamisessa. Muutos asenteissa ja ilmapiirissä viittaa siihen, että korruption uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Rikoslain säännökset, jotka kiinnittyvät julkisella sektorilla esiintyvään korruptioon, ovat erityisesti lahjusrikoksiin liittyviä (RL 40:1-3 ). Muita oleellisia säännöksiä ovat virkasalaisuuksien rikkomiseen liittyvät (RL 40:5), virka-aseman väärinkäyttämistä sääntelevät (RL 4: 7-8) sekä virkavelvollisuuksien rikkominen ja tuottamuksellinen rikkominen (RL 40:9-10).

12 Esityksessä tarkastellaan korruption torjunnan näkökulmasta rikosoikeudellisesta järjestelmästä erityisesti kahta seikkaa: kansalaisnäkökulmaa sekä valvonnan tehokkuutta. Kansalaisnäkökulma tulee huomioonotetuksi muun muassa materiaalisissa kysymyksissä (esim. lahjusrikoksissa luottamuksen vaarantumisen arviointi kansalaisten näkökulmasta tärkeä elementti). Myös menettelyllisiä ja sääntelystrategisia seikkoja pohditaan korruption näkökulmasta. Virkarikosten syytekynnys sekä rangaistuksissa tapahtuneet muutokset yhteiskunnallisen asenteen muutoksessa eivät nekään jää huomiotta. Lisäksi oleellinen kysymyskokonaisuus on kuinka virkarikokset päätyvät rikosoikeudellisen järjestelmän piiriin ja toimiiko valvonta riittävän tehokkaasti antaen kansalaisille kuvaa luotettavasta korruption torjunnasta.