DIGIROAD PILOTIN LAADUNVARMISTUS

DIGIROAD PILOTIN LAADUNVARMISTUS Luonnos, versio 2.0 14.2.2001 Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 1/12

SISÄLLYSLUETTELO DIGIROAD PILOTIN LAADUNVARMISTUS... 3 1 YLEISKUVAUS... 4 2 KUVAUS LAADUNVARMISTUSMENETTELYSTÄ... 4 2.1 Laadunvarmistuksen näytteenotto... 4 2.2 Geometrian tarkastus... 5 2.3 Ominaisuustietojen tarkastus... 8 3 JOHTOPÄÄTÖKSET TIETOJEN LAADUSTA... 9 3.1 Alajärvi... 9 3.2 Häme... 9 3.3 Tampere... 10 3.4 Helsinki... 10 4 SUOSITUKSIA DIGIROADIN TOTEUTUKSEEN... 11 Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 2/12

DIGIROAD PILOTIN LAADUNVARMISTUS 1 YLEISKUVAUS Tämä raportti on DIGIROAD pilottiprojektin raporttisarjan kolmas osa. Projektisuunnitelmaan on kirjattu seuraavat vaatimukset raportille Laadunvarmistus : - GDF:n mukaiset tilastot/taulukot tuloksista - sanalliset johtopäätökset tietojen laadusta - suosituksia DIGIROADin toteutukseen Raportissa on koottu yhteen kaikkien pilottialueiden laadunvarmistustulokset. Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 3/12

2 KUVAUS LAADUNVARMISTUSMENETTELYSTÄ Digiroad projektissa tietomalli ja tietosisältö on toteutettu kansainvälisen GDF standardin mukaisesti. Tällöin on luonnollista, että myöskin laadunvarmistus toteutetaan saman standardin mukaisesti. GDF standardissa on määritelty laatumalli ja ohjeet tarkastuksen suorittamiseksi. Ohjeessa käsitellään ainoastaan suoraa laaduntarkastusta ja suositellaan sitä käytettäväksi digitaalisten tieaineistojen laadunvarmistuksessa. GDF standardin mukaisesti laadunvarmistus tulisi suorittaa otannalla noudattaen yleistä laadunvarmistus-standardia ISO 2859. Tämä standardi on vastaava kuin SFS 4010 Näytetarkastuksen menettelytavat ja taulukot, attribuuttitarkastus. GDF:n laatumallissa on kuvattu sovellettavat laatutekijät, joista suoraan laaduntarkastukseen soveltuvat seuraavat: - tarkkuus - oikeellisuus - täydellisyys Tarkkuudella ymmärretään poikkeamaa todellisuuteen nähden. Tarkkuutta sovelletaan sekä geometriatiedoille että ominaisuustietojen lukuarvoille. Oikeellisuudella kuvataan tietyn asian kuvautumista määritellyn tietoluettelon mukaisesti. Täydellisyydellä kuvataan kohteen tai ominaisuuden läsnäoloprosenttia. 2.1 Laadunvarmistuksen näytteenotto ISO 2859 standardin mukaisesti laadunvarmistuksessa pitäisi käyttää satunnaista näytteenottoa tarkastettavan erän sisällä. Näytekoko ja sovellettavat taulukot tulisi sovittaa ulkoisten laatuvaatimusten ja hyväksyttävissä olevan riskin mukaisesti. Digiroad projektissa ei ollut käytettävissä selkeitä ulkoisia laatuvaatimuksia eikä käsitystä hyväksyttävästä riskitasosta. Laadunvarmistuksen perustana olivat ainoastaan Digiroadin tarveselvityksen yhteydessä määritetyt laatuvaatimukset. Näytteenotto laadunvarmistusta varten suunniteltiin siten, että valittiin kunkin pilottialueen kunnan alueelta vähintään yksi alue, jolta tarkastetaan tieverkon geometria ja ominaisuustiedot. Alajärven kaupungin alueelta ja Padasjoen kunnasta valittiin kaksi aluetta. Alueet pyrittiin valitsemaan siten, että tarkastukseen saataisiin mukaan mahdollisimman paljon eriluokkaista tie- ja katuverkkoa. Helsingin kaupungin alueelta suoritettiin geometrian tarkastusta muita alueita isommalta alueelta, jotta saataisiin käsitys näytekoon vaikutuksesta tarkastukseen. Pilottialueilla oli tieverkkoa seuraavasti: Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 4/12

Helsinki 1467 km Tampere 1562 km Häme 3099 km Alajärvi 895 km ISO 2859 standardissa on annettu ohjeet näytekoon määrittämiseksi seuraaville erille: 501... 1200 1201... 3200 Alajärven alue sijoittuu ensimmäiseen ryhmään ja muut pilottialueet jälkimmäiseen. Mikäli käytetään yleistarkastustasoa II, näytekoko ensimmäisessä ryhmässä olisi 80 km ja jälkimmäisessä ryhmässä 125 km. Pilottiprojektissa ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia noudattaa tarkasti taulukoiden ohjeita. Alajärven pilottialueella näytekoko oli selvästi suosituksen alle, samoin Tampereella. Hämeen alueella kyettiin noudattamaan ohjetta melko tarkasti ja Helsingissä tarkastus tehtiin jopa hieman ohjetta suuremmalla näytekoolla. Voidaan joka tapauksessa todeta, että kaikilla tarkastusalueilla näytekoot sopivat standardin sallimiin vaihtelurajoihin ja näin olle tarkastus on tilastollisesti merkitsevä. Näytekoon mukaan tietysti tarkastuksen riskit vaihtelevat. 2.2 Geometrian tarkastus Näytealueilta mitattiin tie- ja katuverkon keskilinjojen sijainnit kolmiulotteisesti. Liittymien paikat verkossa määritettiin keskilinjojen leikkauspisteinä. Keskilinjojen mittaus suoritettiin kinemaattisena GPS mittauksena tukeutuen lähimpiin valtakunnallisiin runkopisteisiin. Helsingin alueella käytettiin ajoneuvoa, jossa on GPS:n lisäksi inertiapaikannus. Helsingin tarkastusalue pyrittiin ajamaan lähes normaaleilla tienopeuksilla hyödyntäen yhdistettyä GPS inertiapaikannusta. Muut alueet ajettiin selvästi hitaammin riittävän tarkkuuden varmistamiseksi pelkällä GPS mittauksella. Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 5/12

Seuraavassa kuvassa on esimerkkinä Alajärven kaupungin alueelta mitattu ensimmäinen tarkastusalue. Mitattua tie- ja katuverkon geometriaa verrattiin sitten pilotissa käytettyyn tieverkkoaineistoon. Tieverkko otettiin vertailuun Fingis formaatissa, jolloin korkeudet saatiin mukaan. Helsingin ja Tampereen kaupunkien alueilla vertailu suoritettiin sekä kaupunkien että Maanmittauslaitoksen tieverkkoihin. Korkeuksien vertailu voitiin tehdä vain Maanmittauslaitoksen tieverkkoon, koska kaupunkien keskilinja-aineistossa ei ollut korkeuksia. Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 6/12

Seuraavassa kuvassa on Alajärven ensimmäisen tarkastusalueen vertailu Maanmittauslaitoksen tieverkkoon. Liittymille määritettiin suoraan poikkeamat tasossa ja korkeudessa. Liittymien välisille tieelementeille määritettiin suurin elementillä esiintyvä poikkeama tasossa ja korkeudessa GDF:n laatumallin mukaisesti. Tie-elementin vertailun yhteydessä määritettiin myös elementin pituus. Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 7/12

2.3 Ominaisuustietojen tarkastus Alueilta, joista oli suoritettu geometrian tarkistus, tarkistettiin ominaisuustiedot sitomalla ne tie-elementteihin. Tie-elementteihin sidonta suoritettiin tarkkuustripillä. Liittymien välinen etäisyys mitattiin jokaisesta tie-elementistä ja verrattiin sitä mitatusta geometriasta laskettuun. Kaikki vertailut osuivat metrin sisään, joten tarkkuustripin käyttö ominaisuustietojen mittaamisessa puolustaa hyvin paikkaansa. Ominaisuustiedoista ei tarkistettu kaikkia vaan ainoastaan seuraavat: - Kunnan rajat - Taajamat - Sillat ja tunnelit - Pysäkit - Suljetut tieyhteydet - Avattavat puomit - Rakenteilla olevat kohteet - Alikulkukorkeudet - Suurin sallittu kokonaispaino - Suurin sallittu akselipaino - Suurin sallittu kokonaisleveys - Kaistojen lukumäärä - Nopeusrajoitus - Leveys - Valaistus - Kääntymisrajoitukset Tarkoituksena oli muodostaa yleiskäsitys ominaisuustietojen laadusta. Maastossa määritettyjä ominaisuustietoja ja niiden sijaintia verrattiin pilottitietokannasta poimittuihin tiedostoihin, joihin oli haettu tarkastuksessa mukana olleet tietolajit. Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 8/12

3 JOHTOPÄÄTÖKSET TIETOJEN LAADUSTA Seuraavissa kappaleissa johtopäätöksiä tietojen laadusta käsitellään pilottialueittain. 3.1 Alajärvi Alajärven kaupungin alueelta mitattiin kaksi tarkistusaluetta. Ensimmäinen on maaseutumainen alue, jossa on eriluokkaista yleistä tieverkkoa kantatiestä lähtien sekä runsaasti yksityisteitä. Tarkistusalueella ei verkon geometriassa ole varsinaisia karkeita virheitä eikä myöskään topologisia ongelmia. Suurin liittymän tasopoikkeama on 14,9 metriä ja suurin tieelementin tasopoikkeama on 12,8 metriä. Korkeudessa vastaavat poikkeamat ovat 2,8 metriä ja 3,6 metriä. Tarkastus antaisi hyväksyttävän tuloksen tarkkuusvaatimuksilla 10 metriä tasosijainnissa ja 3 metriä korkeudessa. Toinen tarkistusalue on uudehko omakotialue lähellä Alajärven kaupungin keskustaa. Alueelle on hiljakkoin rakennettu uusia katuja, jotka on pyritty ennakoimaan peruskartan tieverkossa. Alueella on jonkin verran topologisia ongelmia. Tieverkossa on muutama tieelementti, joita ei maastossa löydy ja jotkut tie-elementit jatkuvat liian pitkälle. Tieverkon luokitus ei anna selvää rajaa autolla ajettaville väylille. Tieverkon sijaintitarkkuus tasossa on selvästi huonompi kuin ensimmäisellä tarkistusalueella. Tarkastus antaisi hyväksyttävän tuloksen tarkkuusvaatimuksilla 50 metriä tasosijainnissa ja 1 metri korkeudessa. 3.2 Häme 3.2.1 Asikkala Asikkalan kunnan alueella olevalla tarkastusalueella on eriluokkaista yleistä tieverkkoa kantatiestä lähtien. Lisäksi on suurin piirtein sama määrä yksityistä tieverkkoa. Alueella on tapahtunut yksi tien oikaisu, jota ei ole päivitetty Maanmittauslaitoksen tieverkkoon. Tämä aiheuttaa kolmeen tie-elementtiin normaalia suuremman tasosijaintipoikkeaman. Kantatiellä olevassa tie-elementissä on korkeudessa yksi karkea, lähes 50 metrin poikkeama. Tarkastus antaisi hyväksyttävän tuloksen tarkkuusvaatimuksilla 15 metriä tasossa ja 12 metriä korkeudessa. 3.2.2 Lammi Lammin kunnan alueella olevalla tarkastusalueella on eriluokkaista yleistä tieverkkoa kolminumeroisesta maantiestä lähtien. Lisäksi on kunnan tieverkkoa ja yksityisiä teitä. Tie- Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 9/12

verkossa ei ole merkittäviä ongelmia, ainoastaan uusi kiertoliittymä puuttuu aineistosta, mutta liittymän sijainti on kuitenkin oikein. Tarkastus antaisi hyväksyttävän tuloksen tarkkuusvaatimuksilla 5 metriä tasossa ja 3 metriä korkeudessa. 3.2.3 Padasjoki Padasjoen kunnan alueella on kaksi tarkastusaluetta. Ensimmäinen alue lähellä kunnan keskustaa sisältää yleistä tieverkkoa kantatiestä lähtien ja lisäksi kunnan tiestöä ja yksityisteitä. Alueen tieverkossa ei ole merkittäviä ongelmia. Tarkastus antaisi hyväksyttävän tuloksen tarkkuusvaatimuksilla 3 metriä tasossa ja 2 metriä korkeudessa. Toinen tarkastusalue on maaseutumainen sisältäen yleistä tieverkkoa kantatiestä lähtien ja lisäksi yksityistä tieverkkoa. Alueen tieverkossa ei ole merkittäviä ongelmia, mutta korkeudet ovat jostakin syystä selvästi epätarkempia kuin ensimmäisellä alueella. Tarkastus antaisi hyväksyttävän tuloksen tarkkuusvaatimuksilla 5 metriä tasossa ja 7 metriä korkeudessa. 3.3 Tampere Tampereen kaupungin alueella oleva tarkastusalue sisältää pelkästään eriluokkaista kaupungin katuverkkoa. Vertailu suoritettiin sekä kaupungin toimittamaan keskilinjaaineistoon että Maanmittauslaitoksen aineistoon. Alueen katuverkossa ei ole merkittäviä ongelmia kummassakaan aineistossa. Maanmittauslaitoksen aineistolla tarkastus antaisi hyväksyttävän tuloksen tarkkuusvaatimuksilla 6 metriä tasossa ja 3 metriä korkeudessa. Kaupungin aineistolla tarkastus menisi läpi tarkkuusvaatimuksella 4 metriä tasossa. 3.4 Helsinki Geometria: Helsingin kaupungin alueella oleva tarkastusalue sisältää kaupungin katuverkkoa Länsi- ja Itä-Pakilasta ja Torpparinmäestä. Lisäksi alueeseen kuuluu Pakiloiden välissä oleva Tuusulantie sekä Tuusulantien ja Kehä I:n liittymä. Vertailu suoritettiin sekä Helsingin kaupungin keskilinja-aineistoon että Maanmittauslaitoksen aineistoon. Maanmittauslaitoksen aineiston ongelmat ovat pitkälti samat kuin Alajärven toisella tarkastusalueella. Katuverkon topologia ei ole täysin kunnossa. Suljettuja yhteyksiä puuttuu ja Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 10/12

raja autolla ajettavien ja muiden väylien välillä horjuu. Ajantasaisuusongelmat näkyvät siinä, että uusittu Tuusulantien ja Kehä I:n liittymä puuttuu aineistosta kokonaan. Lisäksi puuttuu kaksi hiljakkoin rakennettua kiertoliittymää, joiden alueella myös katuverkon sijainti on merkittävästi muuttunut. Kaupungin aineisto on topologisesti huomattavasti parempi, mutta siitäkin puuttuu joitakin suljettuja yhteyksiä. Aineistosta puuttuvat myös samat kaksi uudehkoa kiertoliittymää kuin Maanmittauslaitoksen aineistostakin. Kaupungin aineistossa on Torpparinmäen alueella karkea sijaintivirhe useiden tie-elementtien ja liittymien osalla. Ilmeisesti tällä alueella on keskilinja-aineisto päivitetty suunnitelma-aineistosta, joka onkin sitten toteutettaessa ollut erilainen. Laaduntarkastus ei hyväksyisi kumpaakaan aineistoa. Ominaisuustiedot: Helsingin kaupungin alueella tarkastettiin ominaisuustiedot Itä-Pakilan alueelta. Alueelta löytyi seuraavat sivulla 7 olevan tarkastuslistan mukaisista ominaisuuksista. - Leveys - Valaistus - Pysäkit - Nopeusrajoitus - Suljetut tieyhteydet Tien leveystietoja eikä valaistustietoja löytynyt tietokannasta lainkaan tarkastetulle alueelle. Tarkastetut väylät ovat Helsingin kaupungin katuja. Pysäkkejä alueella oli 4 kappaletta. Tietokannasta löytyivät kaikki pysäkit. Kaksi pysäkeistä oli oikealla kohdalla, mutta kaksi olivat hiukan väärässä paikassa. Toisen sijaintivirhe oli 60 metriä ja toisen 90 metriä. Nopeusrajoitukset olivat tietokannassa oikein kaikille kaduille. Alueella oli yksi suljettu tieyhteys, jota ei löytynyt kannasta. 4 SUOSITUKSIA DIGIROADIN TOTEUTUKSEEN Laaduntarkastus paljasti paljon ongelmia tie- ja katuverkon geometriatiedoissa. Ennen kaikkea aineistojen laadunvaihtelut ovat suuria. Ajantasaisuus tuntuu olevan ongelma alueilla, joissa tie- ja katuverkossa tapahtuu muutoksia. Geometrian parantaminen lähes kaikilla alueilla näyttää olevan välttämätöntä. Olisi syytä harkita geometrian parantamista tarveselvityksen perusteella määritettyyn 1 metrin tarkkuusvaatimukseen. Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 11/12

Ominaisuustiedot oli mahdollista toistaiseksi analysoida vain Helsingin tarkastusalueelta, koska Oracle tietokantaa ei oltu vielä muilta alueilta ladattu. Helsingin alueella ominaisuustietojen tilanne oli suhteellisen huono ainakin katuverkon osalta. Suurin osa ominaisuustiedoista puuttui kokonaan. Tieliikelaitos/Konsultointi 14.2.01 Sivu 12/12