KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa. Matti Vanhasen porvarihallitus lisäsi tämän tuottavuusohjelman henkilöstön vähentämisen tarvetta noin 50 prosentilla. Siten vuoden 2015 loppuun mennessä vähennetään vielä noin 4 800 henkilötyövuotta eli yhteensä noin 14 500 henkilötyövuotta. Valtion toimintaa on ulkoistettu, ja valtion omat työntekijät ovat siirtyneet yksityisten palvelukseen tai heidät on irtisanottu. Valtion henkilöstöä vähennettäessä valtiolla työskennelleiden henkilöiden työsuhteen aikana karttuneet eläkkeet jäävät valtion maksettaviksi. Työntekijöiltä kerättyjen eläkemaksujen osuus vähenee valtion omien työntekijöiden määrän vähenemisen myötä. Samalla valtio joutuu osallistumaan työnantajana myös uusien yksityisen sektorin työntekijöiden eläkevastuiden maksamiseen muihin eläkevakuutusyhtiöihin. Painetta eläkkeisiin käytettävän summan kasvuun tulee myös eliniän kasvusta ja suurten työntekijäjoukkojen tulemisesta eläkeikään. Kun tuottavuusohjelmalla haetaan säästöjä, on myös nämä lisäkulut otettava huomioon ulkoistamisten rasitteena. Viime vuonna oli tilanne, jossa eläkemaksuja tuli valtiolle n. 1,6 miljardia euroa ja eläkemenot olivat n. 3,3 miljardia euroa. Tämä epäsuhta tulee suuremmaksi edelleen valtion henkilöstön vähenemisen myötä. Tällä hetkellä Valtion eläkerahastossa on vain noin 10,5 miljardia euroa. Tämä on huolestuttavaa, kun ajattelee, että yksityiselle puolelle valtiolta siirtyneiden eläkemaksut ohjautuvat tulevina vuosina valtion talouden ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, miten valtion henkilöstön vähentäminen vaikuttaa eläkkeisiin budjetoitavan rahan osuuteen, kun työntekijöiltä kerättävät eläkevakuutusmaksut vähenevät valtion omaa henkilöstöä supistettaessa ja miten hallitus on reagoinut siihen, että eletään suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen aikaa, jolloin maksuun tulevien eläkkeiden osuus kasvaa samanaikaisesti henkilöstövähennysten kanssa? Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2009 Saara Karhu /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 133/2009 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, miten valtion henkilöstön vähentäminen vaikuttaa eläkkeisiin budjetoitavan rahan osuuteen, kun työntekijöiltä kerättävät eläkevakuutusmaksut vähenevät valtion omaa henkilöstöä supistettaessa ja miten hallitus on reagoinut siihen, että eletään suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen aikaa, jolloin maksuun tulevien eläkkeiden osuus kasvaa samanaikaisesti henkilöstövähennysten kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on varautunut myös tulevien eläkkeiden maksamiseen. Vuonna 1990 perustettiin Valtion eläkerahasto valtion tulevien eläkkeiden maksamiseen varautumiseksi ja eläkkeistä valtiolle aiheutuvien menojen tasaamiseksi. Rahastoinnilla varaudutaan väestön ikärakenteen muutokseen eli tilanteeseen, jossa eläkeikäisen väestön määrä kasvaa ja työikäisen väestön määrä supistuu. Rahastoa kasvatettiin melko hitaasti 1990-luvulla, jolloin valtiontalous oli alijäämäinen useita vuosia. 2000-luvun talouskasvun aikana rahastoa puolestaan kasvatettiin tavoiteltua nopeammin. Valtion eläkerahastolle on asetettu 25 prosentin rahastointitavoite valtion palvelukseen perustuvista eläkkeistä aiheutuvasta eläkevastuusta. Rahastointiaste arvioidaan saavutettavaksi 2020- luvun aikana, jolloin kansantalouden menorasite on suurimmillaan. Rahastointitavoitteen saavuttamisen jälkeen rahaston varoja on tarkoitus käyttää hallitusti julkisten menojen katteeksi valtion talousarviossa vuosina 2020 2040. Vuoden 2008 lopussa Valtion eläkerahaston rahastointiaste oli 12 prosenttia. Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta, niitä ei makseta suoraan Valtion eläkerahastosta. Valtion eläkerahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvion yleiskatteeksi 40 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Valtion eläkejärjestelmän piirissä olevan henkilöstön määrä on jo alentunut vuosien 1989 2009 välillä 240 000 henkilöstä 180 000 henkilöön eli merkittävästi lähitulevaisuudessa tavoiteltuja vähennyksiä enemmän. Vaikka valtion henkilöstömäärän väheneminen vaikuttaa valtion saamia eläkemaksuja vähentävästi, alentaa henkilöstömäärän väheneminen myös valtion maksamia palkkamenoja. Huomattavasti tuottavuusvähennyksiä enemmän valtion palveluksessa oleva työvoima väheni 1990-luvun puolivälin yhtiöittämisten perusteella. Tällöin valtion henkilöstöstä siirtyi valtion eläkejärjestelmän piiristä yksityisen työeläkejärjestelmän piiriin noin 60 000 henkilöä. 1990-luvulla valtion eläkkeiden rahoitusongelma ratkaistiin säätämällä siirtymämaksulaki (1341/1992). Vähintään 200 henkilön siirtyessä valtion eläkejärjestelmän piiristä yksityisten alojen työeläkejärjestelmän piiriin eläkelaitos maksaa siirtymämaksulain perusteella kymmenen vuoden ajan siirtymämaksua, joka on vuosittain 80 prosenttia siirtymämaksun perusteesta. Lisäksi vuoden 2010 yliopistolainsäädännön uudistuksen myötä valtion eläkejärjestelmästä on siirtymässä yksityisen työeläkejärjestelmän pii- 2
Ministerin vastaus KK 133/2009 vp Saara Karhu /sd riin 30 000 henkilöä. Eläkekysymys on ratkaistu yliopistouudistuksen yhteydessä siten, että ennen vuotta 1980 syntyneet henkilöt, eläkkeelle siirtymiseensä asti valtion palveluksessa jatkavat henkilöt, jäävät valtion eläkejärjestelmän piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen vuotta 1980 syntyneet henkilöt maksavat eläkemaksunsa valtion eläkejärjestelmään ja valtio vastaa heidän eläkkeistään. Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2009 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 133/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Saara Karhu /sd: Är regeringen medveten om hur minskningen av den statsanställda personalen påverkar den andel medel som ska budgeteras för pensioner, när de pensionspremier som tas ut av arbetstagarna minskar på grund av nedskärningarna av den statliga personalen och hur har regeringen reagerat på att vi befinner oss i en tid när de stora åldersklasserna går i pension, varvid andelen pensioner som ska betalas ut ökar samtidigt som personalen minskar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen har berett sig också på betalningen av kommande pensioner. Statens pensionsfond grundades 1990 för att trygga betalningen av statens framtida pensioner och utjämna de utgifter som pensionerna orsakar staten. Genom avsättningen till fonden bereder man sig på förändringarna i befolkningens åldersstruktur, dvs. på en situation där andelen personer som uppnått pensionsåldern ökar och den arbetsföra befolkningens andel minskar. Fonden växte tämligen långsamt på 1990-talet då statsfinanserna uppvisade underskott under flera år. Däremot ökade fonden snabbare än förväntat under den ekonomiska tillväxten på 2000-talet. För Statens pensionsfond har uppställts om mål att 25 procent av pensionsansvaret i statens pensionsfond ska fonderas. Enligt beräkningar kommer målet att nås under 2020-talet då utgiftsbelastningen på samhällsekonomin är som störst. Efter att målet för fonderingen har uppnåtts är tanken att fondmedlen ska användas kontrollerat under 2020 2040 för att täcka de offentliga utgifterna i statsbudgeten. I slutet av 2008 uppgick fonderingsgraden i den statliga pensionsfonden till 12 procent. De pensioner som omfattas av det statliga pensionssystemet betalas med medel som anslås i statsbudgeten. De betalas inte direkt från statens pensionsfond. Från den statliga pensionsfonden överförs varje år 40 procent av den årliga pensionsutgiften till statsbudgeten för allmän täckning av denna. Antalet anställda som omfattas av statens pensionssystem har minskat under 1989 2009 från 240 000 till 180 000 personer, dvs. betydligt mer än de minskningar som man försöker uppnå under den närmaste framtiden. Trots att minskningen av den statliga personalen reducerar de pensionspremier som betalas till staten, innebär det också att statens utgifter för löner sjunker. Till följd av bolagiseringen i mitten av 1990- talet minskade den statligt anställda arbetskraften i betydligt större omfattning än den sjunkande produktiviteten. Av statens personal överfördes då cirka 60 000 personer från det statliga pensionssystemet till det privata arbetspensionssystemet. På 1990-talet löstes problemet med finansieringen av statliga pensioner genom att man stiftade en lag om överföringsavgift (1341/1992). Om minst 200 personer överförs från statens pensionssystem till arbetspensionssystemet för den privata sektorn, ska pensionsanstalten enligt lagen om överföringsavgift i tio års tid betala en överföringsavgift vars årliga belopp är 80 procent av grunden för överföringsavgiften. 4
Ministerns svar KK 133/2009 vp Saara Karhu /sd Till följd av revideringen av universitetslagstiftningen 2010 kommer dessutom 30 000 personer att överföras från statens pensionssystem till det privata arbetspensionssystemet. I samband med universitetsreformen har pensionsfrågan lösts så att personer som är födda före 1980 och som fortsätter i statens tjänst fram till pensioneringen, stannar kvar i statens pensionssystem. Detta innebär att personer som är födda före 1980 betalar sin pensionsavgift till statens pensionssystem och staten svarar för deras pensioner. Helsingfors den 19 mars 2009 Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi 5