v. 10.2.2015 Lippukuntatuen käsikirja piireille ja keskusjärjestölle 2014
Lippukuntatuen käsikirja piireille ja keskusjärjestölle Suomen Partiolaiset - Finland Scouter Taitto: Tuomas Sauliala Kuvat: Joonas Salli, Tuomas Sauliala, Suomen Partiolaisten arkisto Toimitus: Saara Heinänen, Tuija Kautto, Jussi Lares, Laura Neira, Mikko Nousiainen; Annika Jouhki ja Tuija Sivonen Hyväksytty partioneuvostossa marraskuussa 2014 2014
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 Miksi ja kenelle Opus on tehty...4 Opus ja muut partiotoimintaa ohjeistavat asiakirjat...5 Opuksen rakenne...5 Päivitys ja muutokset....5 2. Lippukunta, piiri, keskusjärjestö... 6 Piirien ja keskusjärjestön rajapinta lippukuntien tukemisessa...6 Lue Opusta näin....7 Yleistä...7 3. Yhtenevät toiminnanalat... 7 Roolit sisällön omistajana ja välittäjänä....8 (aik. Ohjelma).... 9 (aik. Koulutus)... 11...11...12...13 4. Muut toiminnanalat ja muu toiminta... 14 Kansainväliset yhteydet....14 ja toimisto...14 5. Lippukunnan tuen työnjako... 16 Lippukunnan toiminnalle annettava tuki...16 n piireille antama tuki...16 n muut tehtävät...16 Taulukko: Lippukunnan toiminnalle annettava tuki... 17 Taulukko: n piireille antama tuki... 27 Taulukko: n muut tehtävät... 29 6. Piirien ja keskusjärjestön yhteistyö... 30 Laajennetut valiokunnat...30 Yhteistyö muussa toiminnassa...31 7. Toiminnan suunnittelu ja arviointi piireissä ja keskusjärjestössä.. 32 Yleistä...32 Opus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa...32 n ja piirien yhteinen vuosisuunnittelu...33 Vuosisuunnittelu...34 Toiminnan arviointi........................................... 36 Jos toiminta ei saavuta sovittua tasoa...36 8. Lisätietoja ja lähdeaineistoa... 38
1. Johdanto Miksi ja kenelle Opus on tehty Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. (kirja 2010, partion päämäärä) Partioliikkeen päämäärään päästään käyttämällä partiomenetelmää. Partion tulisi olla samanlaista joka puolella Suomea ja tekijöilleen vaivatonta, siksi toimintaan tulee olla tarjolla materiaaleja ja tukea. Lippukunta on partiotoiminnan sydän. Lapset, nuoret ja aikuiset liittyvät juuri lippukunnan jäseniksi halutessaan toimia partiossa. Lippukuntien menestys on avain koko partioliikkeen menestykseen Suomessa. Partiopiirit ja keskusjärjestö ovat olemassa tukeakseen lippukunnissa tapahtuvaa partiokasvatusta. Opuksessa kuvataan piirien ja keskusjärjestön tuki lippukunnille, niiden keskinäinen työnjako lippukuntien tukemisessa sekä keskusjärjestön tuki piireille. Kuvausten tavoitteena on määritellä lippukuntien tukemisen perustaso sekä yhtenäistää tuen käytäntöjä. Opus on piirihallituksen ja keskusjärjestön hallituksen jäsenen käsikirja toiminnan johtamiseen ja organisoimiseen. Se toimii vuosittaisen toiminnan suunnittelun apuna ja tukena sekä tapahtuneen toiminnan arvioinnin vertailupohjana. Opus on myös keskeinen työkalu uusien luottamus- ja toimihenkilöiden perehdyttämisessä. 4
Opus ja muut partiotoimintaa ohjeistavat asiakirjat Opuksen taustadokumenteista tärkeimpiä ovat kirja (Jäsenkokous 2010), tavoitteet (Jäsen kokous 2006), Partio-ohjelma (2008), Koulutusjärjestelmän kuvaus (Koulutusjärjestelmä-vihko 2008), säännöt (PRH 4.12.2013) ja Menettelytapasääntö (PN 23.11.2013). Nämä kannattaa lukea Opuksen tueksi, sillä kaikkea päätösten sisältöä ei ole kopioitu tähän. Tekstiin on merkitty tärkeimmät viittaukset olemassa oleviin päätöksiin ja lähdeluettelo löytyy kokonaisuudessaan lopusta. Opus korvaa vuonna 2007 valmistuneet Piirityön käsikirjan ja työn käsikirjan. Opus yhdistää nämä asiakirjat yhdeksi ja asettaa keskiöön lippukunnan ja sen partiotoiminnan. Lippukuntien toiminnan tukemista piirien ja keskusjärjestön yhteistyönä helpottaa piirien ja keskusjärjestön organisoituminen yhtenevien toiminnanalojen mukaisesti, eli jokaisesta piiristä löytyy vastinpari keskusjärjestön kullekin valiokunnalle. Opuksen rakenne Luvussa 2 käsitellään partion organisoituminen Suomessa. Luvuissa 3 ja 4 kuvataan piirien ja keskusjärjestön työnjako kullakin toiminnanalalla. Luvussa 6 kuvataan piirien ja keskusjärjestön yhteistyön muodot ja merkitys. Luku 7 käsittelee toiminnan suunnittelua ja arviointia. Opuksen keskeisin sisältö löytyy luvun 5 taulukosta, jossa lippukuntien tarvitsema tuki on eritelty ja yksilöity neljän pääotsikon alle. Pääotsikot perustuvat neljään osaamisalueeseen, joita lippukunnissa tarvitaan: Partio-ohjelman toteuttaminen Aikuiset partiossa Lippukunnan hallinnointi Pääotsikoiden alla olevista tukitoimista osa kuuluu piirin vastuulle, osa keskusjärjestön vastuulle. Osa tukitoimista on luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttävät sekä piirin että keskusjärjestön vastuunottoa ja toimenpiteitä. Lukuun 5 sisältyvät myös taulukkomuotoiset kuvaukset keskusjärjestön piireille antamasta muusta tuesta sekä keskusjärjestön muista tehtävistä. Päivitys ja muutokset Opus on partioneuvoston hyväksymä asiakirja ja lähtökohtaisesti se päivitetään strategiakausittain. Tämä asiakirja on voimassa strategiakauden 2015-2018. Partioneuvosto voi tarpeen mukaan päättää päivityksestä myös kesken strategiakauden. Siirtymäaika Opuksen mukaisiin uusiin tehtäviin on 2015-2016. Ensimmäinen laajempi arviointi muutostarpeista tehdään vuoden 2016 toiminnanarvioinnin yhteydessä. Tämän jälkeen laajemmat tarkistukset suoritetaan, kun strategiaa uudistetaan merkittävästi (noin neljän vuoden välein). Laajennetut valiokunnat voivat tehdä toiminnansuunnittelun ja arvioinnin yhteydessä yhteisellä sopimuksella pieniä muutoksia tehtävälistoihin ja työnjakoon. Toiminnanalasta vastaava hallituksen jäsen vastaa siitä, että keskusjärjestön hallitus saa muutokset tiedoksi. Hallitus tekee päätöksen asian viemisestä partioneuvoston käsittelyyn, mikäli se on tarpeellista. 5
2. Lippukunta, piiri, keskusjärjestö Suomessa partio organisoituu kolmelle tasolle: lippukuntiin, piireihin ja keskusjärjestöön. Lippukunta on partiotoiminnan paikallinen yksikkö, jossa henkilöjäsenet käyttävät päätösvaltaa. Lippukunta on yhdistys, useimmiten rekisteröitynyt, ja sen toimintaa ohjaavat säännöt ja vuosikokousten ja hallituksen päätökset. Jos yhdistys haluaa olla partiolippukunta, sen toiminnan tarkoituksen tulee noudattaa Suomen Partiolaisten peruskirjan määrittelemää partion päämäärää. Lippukunnan toiminnan tarkoitus tarkistetaan, kun se hakee piirin jäsenyyttä. Piirit ja keskusjärjestö tukevat ja ohjaavat lippukuntien toimintaa: näillä ei kuitenkaan ole suoraa päätösvaltaa lippukuntien toimintaan. Lippukuntien vapaaehtoisvoimin tekemään tärkeään ja haastavaan kasvatustyöhön tulee antaa kaikki mahdollinen tuki. Lippukuntien tulee myös olla tietoisia tarjolla olevasta tuesta, jotta ne voivat sitä parhaiten käyttää. Partiopiirit sekä Finlands Svenska Scouter rf (FiSSc) ovat toiminta-alueensa lippukuntien yhteenliittymiä ja Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n jäseniä. Partiopiireissä ja FiSScissä päätösvaltaa käyttävät niiden jäseninä olevat lippukunnat. Partiopiirien ja FiSScin keskeisin tehtävä on lippukuntien toiminnallinen tukeminen. Piirit ja FiSSc toimivat lippukuntia lähellä. Opuksessa partiopiirillä tai piirillä tarkoitetaan Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n A-jäsentä (partiopiirit sekä FiSSc). FiSScillä on kaksi roolia toimiessaan toisaalta partiopiirinä ja toisaalta valtakunnallisen ruotsinkielisen toiminnan järjestäjänä. Opuksessa käsitellään nimenomaan roolia partiopiirinä eikä FiSSciä siksi erotella muista piireistä tekstissä. FiSScin rooli valtakunnallisen ruotsinkielisen partiotoiminnan järjestäjänä on määritelty erillisessä sopimusasiakirjassa. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry (SP-FS) on Partiotyttöjen Maailmanliiton (World Association of Girl Guides and Girl Scouts, WAGGGS) ja Partioliikkeen Maailmanjärjestön (World Organization of Scout Movement, WOSM) jäsen ja maailman partioliikkeen ainoa edustaja Suomessa. Se vastaa suomen- ja ruotsinkielisestä partiotoiminnasta Suomessa. SP-FS vie WAGGGS:n ja WOSM:n tavoitteita eteenpäin ja huolehtii, että partiotoiminta Suomessa pysyy maailmanjärjestöjen periaatteiden mukaisena. SP-FS:n äänivaltaisina jäseninä ovat partiopiirit ja Finlands Svenska Scouter rf, jotka käyttävät yhdistyksen päätösvaltaa jäsenkokouksessa sekä jäsenkokouksen valitsemassa valtuustossa eli partioneuvostossa. a ja päätöksentekoa määrittää yhdistyslaki sekä SP-FS:n voimassaolevat, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät säännöt. Lisäksi keskusjärjestön toimintaa ja osin keskusjärjestön ja piirien yhteistyötä määrittää partioneuvoston hyväksymä menettelytapasääntö. Piirien ja keskusjärjestön rajapinta lippukuntien tukemisessa n tärkein tehtävä on partiotoiminnan edistäminen Suomessa. Partiotoiminnan edistämiseksi keskusjärjestö tukee partiopiirejä erityisesti Opuksen mukaisissa tehtävissä ja tietyissä suoraan lippukunnille tuotettavissa palveluissa. ja piirit mukautuvat lippukuntien muuttuviin palvelutarpeisiin kehittämällä jatkuvasti toimintaansa ja palveluitaan tämän ohjeen suuntaisesti. Partiopiirin keskeisin tehtävä on lippukuntien toiminnallinen tukeminen. Piirit toimivat lippukuntia lähellä ja niissä tunnetaan lippukuntien arki - näin piiri pystyy tukemaan ja auttamaan lippukuntaa hyvän partiotoiminnan järjestämisessä. Jos paikallinen partiotoiminta on joutumassa vaikeuksiin, piiri pystyy reagoimaan siihen ajoissa. 6
3. Yhtenevät toiminnanalat Lue Opusta näin Tässä luvussa on kuvattu yleisesti ja ylätasolla toiminnanalojen toimintaa ja tehtäviä. Tarkat kuvaukset tehtävistä löytyvät taulukosta luvusta 5. Kokonaiskuvan toiminnanalasta saa vain lukemalla sekä toiminnanalan kuvauksen että kaikki tehtävät taulukosta. Toiminnanalan rajapinnat voivat olla häilyviä ja ne selviävät vain lukemalla myös muiden toiminnanalojen tehtävät. Yleistä Jotta partiotoimintaa voidaan kehittää ja lippukuntia tukea tasalaatuisesti, on keskusjärjestössä ja pii- reissä käytössä yhtenäinen hallinnollinen rakenne, jota kutsutaan yhteneviksi toiminnanaloiksi. Päätös yhteneviin toiminnanaloihin siirtymisestä on tehty Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa 2004. Yhtenevät toiminnanalat muodostavat yhdenmukaisen väylän keskusjärjestöstä piirien kautta lippukuntiin. Tavoitteena on piirien ja keskusjärjestön toiminnan parempi koordinointi ja yhteensovittaminen ja sen kautta lippukuntien parempi tukeminen. Yhteneviä toiminnanaloja ovat alue, kasvatus (aikaisemmin ohjelma), vapaaehtoistuki (aik. koulutus), viestintä ja talous (PN päätökset 2005 ja 2013). Toiminnanalat vastaavat oman toiminnanalansa kehittämisestä jäsenkokouksen hyväksymän strategian ja kaksivuotispainotusten mukaisesti. LIPPUKUNTA PIIRI KESKUS- JÄRJESTÖ PIIRIN TUKEMINEN SUORA LIPPUKUNNAN TUKI: ALUETYÖ PIIRIN TUKEMINEN SUORA LIPPUKUNNAN TUKI: OHJELMATAPAHTUMAT PIIRIN TUKEMINEN SUORA LIPPUKUNNAN TUKI: KOULUTUS PIIRIN TUKEMINEN SUORA LIPPUKUNNAN TUKI: PARTIOMEDIAT PIIRIN TUKEMINEN SUORA LIPPUKUNNAN TUKI SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ Lippukunnan hallinnointi Partio-ohjelman toteuttaminen Aikuiset partiossa ALUE KASVATUS VAPAAEHTOISTUKI VIESTINTÄ TALOUS Yhtenevät toiminnanalat 7
Seuraavilla sivuilla on kuvattu toiminnanalan rooli lippukunnan suuntaan kokonaisena toiminnanalana, piirin rooli tukemisessa (piirin rooli sisällön välittäjänä), keskusjärjestön rooli tukemisessa keskusjärjestön rooli sisällön välittäjänä), sekä keskusjärjestön rooli sisällön omistajana. toiminta poikkeaa hieman muista toiminnanaloista, siksi sen kohdalla ei puhuta sisällön omistamisesta vaan toiminnanalan tehtävistä. Kuvattujen tehtävien lisäksi jokainen keskusjärjestön valiokunta tukee toiminnanalansa ryhmiä kaikissa piireissä. Vastaavasti tieto piiristä ja lippukuntien tilanteesta liikkuu toiminnanalan sisällä piiristä keskusjärjestöön. Piiri ohjaa suoraan henkilökohtaisella ohjauksella lippukunnan toimintaa ja lippukunnissa vastuutehtävissä toimivia aikuisia. Roolit sisällön omistajana ja välittäjänä Kullakin toiminnanalalla (pois lukien talous) on kaksi roolia: sisällön omistaja ja välittäjä. Sisällön omistajan tehtävä on arvioida ja kehittää sisältöä. Sisällönomistaja myös tuottaa sisällöstä kertovaa materiaalia. Sisällönomistajuus on aina keskusjärjestötasolla, mutta keskusjärjestö voi pyytää piirejä osallistumaan sisällön tuottamiseen ja arviointiin, ja joskus keskusjärjestö voi ulkoistaa jonkin sisällön tuottamisen yhdelle tai useammalle piirille yhteisen sopimuksen pohjalta. Talouden toiminnanalan vastuulla on ensisijaisesti toimintaedellytysten kehittäminen. Katso kuva yhtenevistä toiminnanaloista sivulta 7. Päävastuun ohjaustoiminnasta alueellaan kantaa alueohjaaja, joka koordinoi ohjaajien toimintaa. ohjaaja ohjaa lippukunnanjohtajaa, erityisesti liittyen lippukunnan hallintaan ja hallintoon. Koulutusohjaaja ohjaa lippukunnan koulutusvastaavaa, erityisesti liittyen lippukunnassa tehtävän vapaaehtoistyön tukemiseen. Ohjelmaohjaaja ohjaa lippukunnan ikäkausivastaavaa (tai -vastaavia), erityisesti liittyen partiokasvatuksen toteuttamiseen lippukunnan toiminnassa. Kaikki ohjaajat ovat suoraan yhteydessä ohjattaviin (sähköposti, puhelut, tapaamiset, koulutusillat jne). Esimerkiksi kasvatus omistaa partio-ohjelman sisällön, mutta sekä kasvatus, vapaaehtoistuki, alue että viestintä välittävät tätä sisältöä lippukuntiin. Sisällön omistajana kasvatus arvioi partio-ohjelman aktiviteetteja ja tarvittaessa muuttaa niitä. myös tuottaa esimerkiksi Sudenpennun jäljet -julkaisun. Sisältöjen omistajat: Partio-ohjelman toteuttaminen Aikuiset partiossa Lippukunnan hallinnointi, osin myös talous ja hallinto 8
Jokaisella toiminnanalalla on sisällönomistajuuden lisäksi yhtä tärkeä rooli välittäjänä. Se tarkoittaa velvollisuutta välittää oman sisällön lisäksi myös muiden toiminnanalojen sisältöjä. Pääosa välittämistehtävistä kuuluu piirille, mutta myös keskusjärjestöllä on välittämistehtäviä. Usein ne tarvitsevat piirin tukea, esimerkiksi paikallista markkinointia. Esimerkiksi viestinnän tulee kaikessa toiminnassaan huomioida myös vapaaehtoistuen, kasvatuksen ja aluetyön keskeiset viestit. Vapaaehtoistuen järjestämissä koulutuksissa koulutetaan partio-ohjelmaa ja -menetelmää, vaikka kasvatuksella on niiden sisällönomistajuus, sekä huomioidaan lippukunnan johtajiston tarvitsema tuki lippukunnan hallinnointiin. Kasvatuksen järjestämissä ohjelmatapahtumissa viestitään brändin mukaisesti. työssä seurataan lippukunnan hallinnon lisäksi myös sitä miten partiokasvatus lippukunnassa toteutuu ja miten aikuisia tuetaan heidän tehtävissään. Keskeisimmät välittämisen keinot ja omistajat: Ohjelmatapahtumat Koulutus työ Partiomediat Yleistä toiminnanala vastaa partiokasvatuksen sisällöstä, arvioinnista ja kehittämisestä. Lippukunnan tukeminen partio-ohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa (itsearviointi) kuuluu kasvatuksen tehtäviin. Kasvatuksen vastuulla on ohjelmatapahtumien ja partio-ohjelmaan kuuluvien koulutusten järjestäminen. välittää kaikkien toiminnanalojen sisältöjä järjestämiensä tapahtumien kautta. Myös lippukunnissa toimivat aikuiset osallistuvat ohjelmatapahtumiin, joskus osallistujina, useimmiten tapahtumien mahdollistajina. Ohjelmatapahtumat tarjoavat heille esimerkkejä siitä, miten toimintaa voi lippukunnassa järjestää: esimerkiksi kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän huomioiminen, toiminnan suunnittelu ja arvioiminen, aikuisten löytäminen vastuutehtäviin ja heidän tukemisensa, tapahtumasta viestiminen sisäisesti ja ulkoisesti. Näin ohjelmatapahtumat välittävät kaikkien toiminnanalojen sisältöjä lippukuntiin. Piirin tehtävä välittäjänä Piiri välittää suoraan sisältöjä järjestämällä ne ohjelmatapahtumat, jotka partio-ohjelmaan on määritelty piirin järjestettäväksi sekä toteuttamalla toimintaansa partiokasvatuksen toteutumisen näkökulmasta. Ohjelmatapahtumat on määritelty Ohjelmatapahtumat -ohjeessa (2008). Kaikkia ohjelmatapahtumia järjestettäessä pitää muistaa, että ne toimivat esimerkkinä mm. partiopestin, brändin sekä hyvien suunnittelu-, budjetointi-, johtamis- ja hallintotapojen käyttämisestä. Partio-ohjelman taitokoulutus kuuluu kasvatuksen vastuulle. Eräiden keskusjärjestön vastuulla olevien ohjelmatapahtumien käytännön toteutuksesta vastaa piiri, esimerkkinä partiotaidon SM-kilpailut. Piirit järjestävät ne sovitun vuorolistan mukaisesti. Piirien ohjelmaohjaajat tukevat lippukuntien ikäkausivastaavia erityisesti partiokasvatukseen liittyvissä asioissa. Lippukunnat saavat tukea partiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden itsearviointiin. Piiritoimistolla on kasvatuksesta vastaava työntekijä. n tehtävä välittäjänä välittää sisältöjä suoraan järjestämällä partio-ohjelman määrittelemät ohjelmatapahtumat sekä ohjaamalla partiotoimintaa partiomenetelmän monipuoliseen käyttöön. ja piirit yhdessä sopivat siitä, miten tietyt keskusjärjestötasoiset tapahtumat kierrätetään piirien toteutettavina. tukee piirejä ohjelmatapahtumien järjestämisessä ja järjestää piireille tilaisuuksia, joissa he voivat jakaa keskenään osaamistaan ja ajatuksia tapahtumien järjestämisestä. n tehtävä sisällön omistajana vastaa partiokasvatuksen sisällöistä (kasvatustavoitteet, partiomenetelmä ja partio-ohjelma) sekä materiaaleista (esim. johtajankansio, sudenpennun jäljet, kortit, merkit, verkkotyökalut). Kasvatuksen toteutumista ja materiaaleja arvioidaan säännöllisesti, ja sen perusteella kehitetään niitä. Keskeinen osa partiovaikutuksen arviointia on lippukunnille käyttöön tarjottava itsearviointityökalu. 9
10
Yleistä Vapaaehtoistuen toiminnanalan vastuulla on vapaaehtoisten aikuisten tukemiseen, osaamisen kehittämiseen sekä turvallisuusjohtamiseen liittyvät asiat. Piirin tehtävä välittäjänä Piiri järjestää ne koulutukset, jotka koulutusjärjestelmän mukaan kuuluvat piirin vastuulle. Koulutustapahtumat toimivat esimerkkeinä osallistujille siitä, miten hyvä tapahtuma järjestetään: esimerkiksi miten siitä tiedotetaan ja miten brändi näkyy tapahtumassa. Koulutustapahtumaa järjestäville se toimii myös esimerkkinä mm. siitä miten heidät on pestattu, miten heitä tuetaan ja kiitetään sekä miten tilaisuus suunnitellaan ja arvioidaan. Koulutusohjaajat tukevat lippukuntien koulutusvastaavia vapaaehtoistyöhön eli aikuisiin liittyvissä asioissa. Piirin koulutusohjaajat vastaavat piirin järjestämistä koulutuksista, ja kehittävät niiden sisältöä ja laatua yhdessä keskusjärjestön kanssa vastaamaan lippukuntien tarvetta. Piirin vapaaehtoistuen vastuulla on tukea piirissä toimivia vapaaehtoisia. Tuen muotoina ovat esimerkiksi pestaamisen ja rekrytoinnin käytännöt, pestin aikainen tuki sekä koulutus. Piiritoimistolla on vapaaehtoistuesta vastaava työntekijä n tehtävä välittäjänä vastaa partiossa vapaaehtoistyössä toimivien henkilöiden tukemisesta keskusjärjestössä, tukemisen rakenteista piireissä, turvallisuusjohtamisesta sekä koulutusyhteistyöstä muiden järjestöjen kanssa. järjestää koulutusjärjestelmän mukaan sille kuuluvat koulutukset sekä ylläpitää ja kehittää koulutusjärjestelmää, jossa määritellään koulutusten sisällöt ja järjestämisen vastuut. tukee piirejä koulutusten järjestämiseen liittyvissä asioissa ja osaamisen kehittämisessä, esimerkiksi tarjoamalla kouluttajakoulutusta ja seuraamalla koulutuksen kattavuutta. n tehtävä sisällön omistajana vastaa pestijärjestelmästä eli tuottaa aikuisten rekrytointiin, pestaamiseen, tukemiseen, osaamisen tunnistamiseen sekä kiittämiseen liittyviä materiaaleja ja ohjeistuksia tarpeellisine kieliversioineen. vastaa pestikuvauksista, jotka kuvaavat millaisia pestejä lippukunnassa on ja mitä osaamista näissä pesteissä tarvitaan. Lisäksi keskusjärjestö tuottaa toiminnan turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset ja materiaalit. Vapaaehtoistuen toiminnanalan vastuulla on vapaaehtoisten aikuisten tukemiseen, osaamisen kehittämiseen sekä turvallisuusjohtamiseen liittyvät asiat. Yleistä toiminnanala vastaa lippukuntien johtamisen tukemisesta ja lippukunnan perustoiminnan kehittämisen ohjaamisesta. Toiminnanala tukee lippukunnanjohtajaa ja luo puitteet lippukuntien väliselle yhteistyölle ja vertaistuelle. Lisäksi toiminnanala toimii lippukuntien välisenä yhteyslinkkinä. Lippukunta saa aluetyön kautta tilastotietoa toimintansa suunnitteluun ja arviointiin. Lippukunta saa tukea ja apua myös avoimen partiotoiminnan toteuttamiseen, esimerkiksi sisutoimintaan. Piirin tehtävä välittäjänä Piirin tehtävänä on seurata lippukuntien toimintaa sekä vastata lippukunnille tarjottavasta lähituesta. ohjaaja tukee ja ohjaa lippukunnanjohtajaa tehtävässään. ohjaaja myös koordinoi alue-, koulutus- ja ohjelmaohjaajien yhteistyötä lippukuntien tukemisessa. Piirin tehtävänä on vastata, että piirin toiminta-alueella partiotoiminnan tarjonta on riittävää alueen lasten ja nuorten määrään verrattuna. työn tärkeä tehtävä on myös välittää tietoa lippukunnan toiminnasta keskusjärjestöön. Piiritoimistolla on aluetoiminnasta vastaava työntekijä. 11
n tehtävä välittäjänä tuottaa lippukunnan johtamiseen ja perustamiseen tarvittavat materiaalit. n tehtävänä on luoda kokonaisnäkemys lippukuntien tilasta valtakunnallisesti sekä luoda puitteet ja toimintamahdollisuudet hyvälle aluetyölle koko maassa. kehittää käytössä olevia materiaaleja ja työkaluja, sekä tuottaa uusia toiminnan tueksi. n aluetyö vastaa lippukuntien toimintaa koskevan tutkimus- ja tilastotiedon keruusta, sen jakamisesta toiminnanalojen käyttöön, analysoinnista ja tietotuotteiden hyödyntämisen edistämisestä. toiminnanala seuraa partion jäsenmäärän kehittymistä, edistää partiotarjonnan kattavuutta ja varmistaa yhdessä piirien kanssa lippukuntien perustamistyön aktiivisen ylläpidon. tukee piirien aluetoiminnanalan toimijoita esimerkiksi järjestämällä heille koulutusta pestinsä tueksi. n tehtävä sisällön omistajana tuottaa lippukunnan johtamiseen ja perustamiseen tarvittavat materiaalit. Se toimittaa tietotuotteita kaikkien toimijoiden käyttöön. Yleistä Viestinnän toiminnanalan vastuulla on partion sisäinen ja ulkoinen viestintä. Tehtävään kuuluu aktiivisesti tukea muita toiminnanaloja viestinnässä ja toteuttaa suunnitellut viestintätoimenpiteet. Lippukunnan lapset, nuoret ja aikuiset seuraavat sekä partiomedioita että yleisiä medioita ja ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Heidän haluunsa toimia lippukunnassa vaikuttaa se, mitä partiomedioissa kerrotaan, minkälainen partion julkinen kuva on ja missä valossa partio esiintyy yleisissä medioissa ja sosiaalisessa mediassa. tukee ja ohjaa lippukuntia niiden omassa viestinnässä. Piirin tehtävä välittäjänä Piiri julkaisee lehteä ja ylläpitää verkkosivuja, jotka välittävät kaikkien toiminnanalojen sisältöjä. Piiri vastaa partion ulkoisesta viestinnästä toiminta-alueellaan ja tiedottaa lippukunnille tarjoamistaan palveluista kuten tapahtumista ja kursseista. Piiri tarjoaa lippukunnille koulutusta sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Piirin toimistolla on viestinnästä vastaava työntekijä. n tehtävä välittäjänä julkaisee lehteä ja ylläpitää verkkosivuja, jotka välittävät kaikkien toiminnanalojen sisältöjä. vastaa partion sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä valtakunnallisella tasolla ja kehittää niitä. Viestinnän toiminnanala tukee piirejä viestintään liittyvissä asioissa, mm. koulutuksin. Viestinnän kokonaisuutta käsitellään partioliikkeen ja keskusjärjestön kannalta. n tehtävä sisällön omistajana n tehtävänä on erityisesti partion brändin kehittäminen ja ylläpitäminen niin että se tukee partion vetovoimaisuutta lasten, nuorten ja perheiden sekä keskeisten sidosryhmien keskuudessa. Partion yleisten ja yhteisten markkinointikampanjoiden järjestäminen, partioesitteiden tekeminen sekä nettisivupohjien tarjoaminen kuuluu keskusjärjestön viestinnälle. 12
Sisältöjen välittämisestä lippukuntaan vastaa yleensä piiri. Piirin tukea tarvitaan myös silloin, kun keskusjärjestö tai maailmanjärjestö toimivat välittäjänä. Maailmanjärjestöt Piiri LPK Aikuisia, lapsia ja nuoria, ryhmiä Yleistä Talouden toiminnanalan vastuulla on turvata riittävät taloudelliset toimintaedellytykset partiotoiminnalle. Vakaa talous mahdollistaa piirien ja keskusjärjestön toiminnan lippukuntien hyväksi. toiminnanalalle kuuluvat myös kiinteistöihin, leiri- ja retkipaikkoihin, partioaluksiin sekä vakuutuksiin liittyvät asiat sekä partion tietohallinto. Piirin tehtävä Piirin tehtävänä on tukea lippukuntien hallintoa, taloudenhoitoa ja varainhankintaa sekä edistää alueellisesti partion yhteiskunnallisia suhteita ja edunvalvontaa. Piirin tulee huolehtia, että sen taloudenhoito on suunnitelmallista ja asianmukaisesti järjestettyä. Piirin tarjoamat palvelut tulee järjestää siten että ne ovat kustannuksiltaan lippukuntien kannalta kohtuullisia. Piiri edistää partiolaisten yhteisiä varainhankintakampanjoita. Piiri tarjoaa tukea lippukunnille sopivien leiri- ja retkikohteiden löytämiseksi sekä tarjoaa koulutusta, ohjausta ja neuvoja kokoontumistilojen, kämppien ja partioalusten hoitoon liittyen. n tehtävä vastaa järjestön taloudellisesta turvallisuudesta ja riskienhallinnasta. Talouden kokonaisuutta tarkastellaan keskusjärjestön, partiopiirien, lippukuntien, muiden partioyhteisöjen (esim. säätiöt) ja koko partioliikkeen kannalta. valvoo ja kehittää taloudenhoitoa, riskienhallintaa sekä yhteistä varainhankintaa ja tuottaa taloutta koskevaa tietoa päätöksenteon avuksi. vastaa jäsenmaksujen keräämisestä sekä valtionavun hakemisesta. Talouden toiminnanala toimii tiedonvälittäjänä kiinteistöjen ylläpitoon liittyvissä asioissa sekä huolehtii suurleirialueesta. tarjoaa lippukunnille ja piireille tukea ja mahdollisuuksia tietohallintoon liittyen. Toiminnanalalle on vastuutettu myös yhteiskunnalliseen edunvalvontaan liittyvät tehtävät. 13
4. Muut toiminnanalat ja muu toiminta Kansainväliset yhteydet Piirin tehtävänä on tukea lippukuntien kansainvälisten leirimatkojen toteutusta, edistää yhteisiä kehitysyhteistyöhankkeita piirin alueella sekä viestiä kansainvälisistä mahdollisuuksista. Piiri voi myös järjestää itse leirimatkoja tai muita kansainvälisiä projekteja. Nämä tehtävät piiri voi toteuttaa haluamallaan toiminnanalalla. Koska tukitoimet useimmiten liittyvät partiokasvatuksen toteuttamiseen, on kasvatus luonteva kansainvälisten asioiden edistämisen vastuutoiminnanala piirissä ja on myös merkitty siten kohdan 5. taulukossa ( (KV)). vastaa suomalaisen partion suhteista ja vaikuttamisesta maailmanjärjestöihin sekä suhteista muiden maiden partiojärjestöihin hallituksen ja partioneuvoston linjausten mukaisesti. Kansainvälisten yhteyksien valiokunta vie hallituksen tuella eteenpäin kansainvälisen partioliikkeen tavoitteita Suomessa ja osallistuu kansainvälisen partioliikkeen linjausten valmisteluun ja niistä päättämiseen. Kansainvälisten yhteyksien toiminnanala varmistaa yhteistyössä muiden toiminnanalojen kanssa, että kansainväliset mahdollisuudet ja palvelut tulevat hyödynnetyiksi mahdollisimman laajasti. n tehtävänä on myös tukea piirejä niiden tehtävien toteuttamisessa. llä on molemmissa maailmanjärjestöissä kansainväliset asiamiehet, jotka partioneuvosto valitsee. Asiamiesjärjestelmä on kansainvälinen ja perustuu maailmanjärjestöjen päätöksiin. Kansainväliset asiamiehet toimivat maailmanjärjestöjen yhteyshenkilöinä Suomessa ja seuraavat, että järjestön toiminta on maailmanjärjestöjen peruskirjojen ja muiden kansainvälisen partioliikkeen jäsenyysvelvoitteiden mukaista. ja toimisto on toiminnanalan kaltainen kokonaisuus, josta vastaavat pääasiassa piirien ja keskusjärjestön puheenjohtajat yhdessä toimiston johdon (mm. toiminnanjohtaja) kanssa. vastaa toimintaedellytysten turvaamisesta, muun muassa laki- ja sääntömääräisten velvoitteiden toteuttamisesta, organisaation ja päätöksenteon rakenteista sekä keskeisistä sidosryhmäsuhteista. Puheenjohtajien tehtäviä on kuvattu piirien mallisäännöissä (2007) ja keskusjärjestön menettelytapasäännössä (2013). Partiotoimistot hoitavat käytännössä melko itsenäisesti hallintoon liittyviä asioita luottamushenkilöiden linjausten pohjalta. Hallinnon tulee olla suunnitelmallista ja asianmukaisesti järjestettyä kaikilla organisaatiotasoilla. tukee lippukuntia pitämällä yllä keskusjärjestö- ja piiriorganisaatioita sekä toimistoja, joissa tuotetaan palveluja lippukunnille, piireille, luottamushenkilöille, partiolaisille ja sidosryhmille. Hallinnon kokonaisuuteen kuuluvat yhteiskunnallisiin yhteyksiin ja vaikuttamiseen liittyvät tehtävät, osa edunvalvonnasta sekä ansiomerkkijärjestelmä. Edunvalvonnalla vaikutetaan partiotoiminnan edellytysten, kuten tilojen riittävyyteen. vastaa strategisesta suunnittelusta ja arvioinnista. 14
Useita tai kaikkia toiminnanaloja koskevat projektit ja kehityshankkeet kuuluvat hallinnon vastuualueeseen, esimerkkinä kasvu. Muiden toiminnanalojen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on keskeisiä hallinnon tehtäviä. Hallinnon vastuulla on myös yhteistyö partion sisällä, piirien kesken ja piirien ja keskusjärjestön välillä. Toimistot ovat partiotoimintaa mahdollistava resurssi, joihin on palkattava riittävä määrä toimihenkilöitä hoitamaan erillisten toimenkuvien mukaisesti partiotoimintaa, partion edunvalvontaa ja sidosryhmätyötä, viestintää sekä taloutta. Toimistot palvelevat jäsenistöä. Toimihenkilöillä on tärkeä rooli piirien ja keskusjärjestön toiminnassa mm. oman alansa ammattilaisina, asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä palvelujen tuottajina. He tuovat toimintaan jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. n ja piirien toimistot toteuttavat monenlaisia tehtäviä, joiden toteuttamisesta tässä Opus-työnjaossa vastaa jokin toiminnanala tai hallinto, mutta jotka käytännössä ovat toimistojen ja toimihenkilöiden toteutusvastuulla. Lippukuntien kannalta on merkittävää, että piirillä ja keskusjärjestöllä on vakiintuneet toimistot,, jotka tunnetaan ja joihin voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Toimistot palvelevat esimerkiksi tapahtumiin liittyvissä asioissa, ilmoittautumisissa, jäsenrekisterin hoitamisessa ja tarjoamalla vastauksia kysymyksiin nopeasti myös virka-aikaan. Piiritoimiston työntekijät tuntevat lippukunnat ja niiden tilanteen. Toimisto tarjoaa tukea ja apua ongelmatilanteisiin tai ohjaa lippukunnan ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Toimistojen välinen yhteistyö on tärkeää. n tehtävänä on pitää yllä yhteyksiä piirien työntekijöihin toiminnanalakohtaisesti. järjestää vuosittain piirien ja keskusjärjestön yhteiset toimihenkilöpäivät. Niillä käsitellään ajankohtaisia koulutuksellisia teemoja sekä vahvistetaan toimihenkilötason yhteistyön edellytyksiä keskustoimiston ja piirien välillä sekä piirien keskinäisessä yhteistyössä. Partiopiirien ja keskusjärjestön yhteisen henkilöstöpolitiikan määrittelystä, työnantajakysymyksistä sekä työsopimusneuvotteluista vastaa yhteinen työnantajayhdistys Partiotyönantajat - Scoutarbetsgivarna ry. Yhdistyksen hallituksen muodostavat työnantajan edustajina toimivat toiminnanjohtajat. 15
5. Lippukunnan tuen työnjako Piirien ja keskusjärjestön välinen tarkempi työnjako lippukuntien tukemisessa on kuvattu seuraavissa kolmessa taulukossa. Lippukunnan toiminnalle annettava tuki Ensimmäisessä taulukossa on listattu toimenpiteet, joita lippukuntien tukeminen edellyttää piireiltä ja keskusjärjestöltä. Taulukkoon on kirjattu seuraavat asiat Tukitoimi, joka on kuvattu lippukunnan tarpeen näkökulmasta: mitä tukea lippukunnan tulisi saada, jotta se voi toimia menestyksekkäästi. Tukitoimen tärkeys määrittää, onko kyseessä perus- vai lisätason tuki. tason tuki tulee toimittaa kaikissa tilanteissa lippukunnille. Lisätuki voidaan toimittaa, jos tuen tarjoajalla on resursseja sen tekemiseen perustason tukitoimien jälkeen. Taulukossa olevat lisätuen kuvaukset ovat esimerkkejä ja myös muita lisätuen mahdollisuuksia on olemassa. Vastuutaholla tarkoitetaan sitä organisaation tasoa (keskusjärjestö tai piiri), jonka vastuulla on huolehtia tuen olemassaolosta ja toimittamisesta lippukuntien saataville. Tukitoimi voidaan tarjota lippukunnille itse tai se voidaan tilata toiselta tekijältä. Piiri esimerkiksi voi sopia toisen piirin kanssa yhteisistä kurssijärjestelyistä tai ostaa paikkoja toisen piirin kursseilta omille jäsenilleen. Tukitoimia voidaan tilata myös täysin ulkopuoliselta toimittajalta, esimerkkinä ensiapukurssin tilaaminen SPR:ltä. sisällön omistajana voi tehdä sopimuksen jonkun piirin kanssa tietyn asian kehittämisestä tai luomisesta, esimerkkinä FiSSc:n vastuu valtakunnallisen ruotsinkielisen toiminnan järjestämisestä. Järjestämisvastuu tarkoittaa vastuussa olevaa toiminnanalaa. Mikäli vastuutaho on keskusjärjestö, piirin kaikki toiminnanalat välittävät tai tukevat toimintoa. Piiritasolla järjestämisvastuussa olevan toiminnanalan erityistehtävä on toimia palautekanavana keskusjärjestöön. Joissain poikkeuksissa tukitoimi on piireissä ja keskusjärjestössä eri toiminnanalan vastuulla. Tällöin tukitoimea koskevat asiat käsitellään keskusjärjestön vastuutoiminnanalan laajennetussa valiokunnassa. Piirin rooli kuvaa ne toimenpiteet, joita piirin tulee tehdä lippukunnan tukemiseksi kyseessä olevan tarpeen osalta. n rooli kuvaa ne toimenpiteet, joita keskusjärjestön tulee tehdä lippukunnan tukemiseksi kyseessä olevan tarpeen osalta. n piireille antama tuki Toisessa taulukossa (n piireille antama tuki, s.27) on määritelty piirien keskusjärjestöltä tarvitsema tuki. n piireille antama tuki tai apu, joka kohdistuu suoraan lippukuntien tukemiseen, on kirjattu ensimmäisessä taulukossa (Lippukunnan toiminnalle annettava tuki, s. 17). n muut tehtävät Kolmannessa taulukossa (n muut tehtävät, s.29) on listattu ne keskusjärjestön tehtävät, jotka eivät kohdistu suoraan lippukuntien tai piirien tukemiseen, mutta jotka ovat tärkeitä suomalaisen partion toimintaedellytysten kannalta. 16
Lippukunnan toiminnalle annettava tuki Tukitoimi - Millaista palvelua lippukunta saa? Tukitoimen tärkeys Vastuutaho Piirin rooli Järjestämisvastuu piirissä n rooli Järjestämisvastuu ssä Mitä tukea lippukunnan tulee saada, jotta se voi toimia menestyksekkäästi. taso tulee toteutua aina. Lisätaso on valinnainen. Kuka toteuttaa tai huolehtii toiminnon lippukunnalle käytettäväksi. Piirin tehtävät, jotka sen tulee hoitaa, jotta lippukunta voi saada kuvatun tuen laadukkaasti. Toiminnanala (piirissä), jonka tehtävänä on huolehtia tuen toteutumisesta ja antaa palautetta lle. Myös muut toiminnanalat tukevat toteutumista. n tehtävät, jotka sen tulee hoitaa, jotta lippukunta voi saada kuvatun tuen laadukkaasti. Toiminnanala (ssä), jonka tehtävänä on huolehtia tuen toteutumisesta ja kehittämisestä. 1. Partio-ohjelman toteuttaminen Ohjeet partiokasvatuksen toteuttamiseksi (esim. johtajankansio, ohjelma.partio.fi) 101. Partio-ohjelma ja ohjeet sen toteuttamiseen ovat olemassa aikuisille ja ryhmien johtajille. 102. Partio-ohjelma ja ohjeet sen toteuttamiseen ovat olemassa verkkopalveluna. 103. Ikäkausiryhmän johtamiseen on tarjolla tukimateriaalia aikuiselle johtajalle. Ylläpitää ja kehittää suomalaista partioohjelmaa. Tukee partio-ohjelman monipuolista toteutusta. Ohjaa lippukuntia käyttämään verkkopalvelua toiminnassaan. Markkinoi tukimateriaalia ja antaa sitä koskevia kehitysehdotuksia. Tuottaa sisällön. Ylläpitää ja kehittää verkkopalvelua. Kehittää ja ylläpitää tukimateriaalia. Huolehtii saatavuudesta valtakunnallisesti. Ohjelmamateriaalit kohderyhmälle 104. Ohjelman mukaiset ikäkausimateriaalit (esimerkiksi Jäljet, Reppu, aktiviteettikortit, kalenteri) ovat olemassa. Markkinoi materiaalia ja tarjoaa siihen käyttökoulutusta. Kehittää materiaaleja ja huolehtii niiden jakelusta. 105. Partio-ohjelman kohderyhmälle suunnattu versio on olemassa verkkopalveluna. Markkinoi materiaalia ja hyödyntää sitä toiminnassaan. Ylläpitää ja kehittää verkkopalvelua. Hyödyntää omassa toiminnassaan. 106. Ryhmänohjaajilla on käytössään työkalu partioohjelman aktiviteettien tekemisen seurantaan. Lisä Markkinoi materiaalia ja tarjoaa siihen käyttökoulutusta. Ylläpitää ja kehittää työkalua. Hyödyntää omassa toiminnassaan. Ryhmänohjaaja-, akela-, sampo- ja luotsikoulutus 107. Akela-, sampo- ja luotsikoulutusta on tarjolla kaksi kertaa vuodessa. Piiri Järjestää koulutuksen. Kehittää koulutusta jatkuvan parantamisen periaatteella. Ylläpitää ja kehittää yhtenäisiä koulutussisältöjä. 108. Ryhmänohjaajakoulutuksella on yhtenäinen koulutustavoite ja -sisältö. Arvioi ryhmänohjaajakoulutusten toteutumista ja antaa sisällöistä palautetta lle. Ylläpitää ja kehittää koulutuksen sisältöjä. 109. Jokaiselle samoajalle on tarjolla ryhmänohjaajakoulutusta. Piiri Seuraa alueellaan toteutettavia ryhmänohjaajakoulutuksia ja tarjoaa niihin tukea aktiivisesti. Kannustaa lippukuntia yhteistyöhön koulutusten järjestämisessä. pitää ryhmänohjaajakoulutusta esillä viestinnässä ja ohjelman tukimateriaaleissa 110. Lippukunnille järjestetään kouluttajakoulutusta. Piiri Piiri järjestää kouluttajakoulutusta. tuottaa ja kehittää kouluttajakoulutuksen materiaalit 17
Tukitoimi - Millaista palvelua lippukunta saa? Tukitoimen tärkeys Vastuutaho Piirin rooli Järjestämisvastuu piirissä n rooli Järjestämisvastuu ssä Ikäkausijohtajien tuki 111. Kaikille ikäkausien johtajana toimiville on tarjolla tapaaminen kerran vuodessa. 112. Ikäkauden kanssa toimiville johtajille tarjotaan kahdesti vuodessa vertaisryhmän tapaaminen. 113. Ikäkausien johtajille järjestetään teemailtoja. Piiri Järjestää tapaamiset. Tarjoaa tapaamisiin ajankohtaisia aiheita ja työkaluja niiden käsittelyyn. Lisä Piiri Kouluttaa ja tukee ikäkausivastaavia aktiivisesti. Tarjoaa koulutusta, jossa on mahdollista saada ohjausta kokeneemmilta johtajilta. Lisä Piiri Järjestää iltoja tai tukee alueita iltojen järjestämisessä esim. tarjoamalla kouluttajia tai rahallista tukea. Tarjoaa viitekehyksen mentorointiin. Tarjoaa tapaamisiin ajankohtaisia aiheita ja työkaluja niiden käsittelyyn. Piirin ja Keskus järjestön vastuulla olevat partio-ohjelman tapahtumat 114. Lippukunnan sudenpennuille järjestetään sudenpentukilpailut kerran vuodessa partio-ohjelman mukaisesti. 115. Lippukunnan sudenpennuilla on tarjolla piirin järjestämä sudenpentutapahtuma kerran vuodessa. 116. Lippukunnan seikkailijoille järjestetään seikkailijakilpailut kerran vuodessa partio-ohjelman mukaisesti. 117. Lippukunnan tarpojilla on mahdollisuus osallistua tarpojien taitopäiviin vuosittain partio-ohjelman mukaisesti. 118. Lippukunnan tarpojilla on mahdollisuus osallistua piirimajakkaan kerran vuodessa partio-ohjelman mukaisesti. 119. Lippukunnan tarpojilla on mahdollisuus osallistua tarpojien kisoihin partioohjelman mukaisesti. 120. Lippukunnan samoajille on tarjolla piirin samoajatapahtuma vuosittain ohjelman mukaisesti. 121. Lippukunnan samoajille on tarjolla valtakunnallinen samoajatapahtuma joka kolmas vuosi partioohjelman mukaisesti. 122. Lippukunnan vaeltajille on tarjolla piirin vaeltajatapahtuma vuosittain partio-ohjelman mukaisesti. 123. Lippukunnan vaeltajille on tarjolla valtakunnallinen vaeltajatapahtuma vuosittain partio-ohjelman mukaisesti. 124 Partiojohtajaperuskoulutus (pjperuskurssi) on tarjolla kaksi kertaa vuodessa. Piiri Järjestää tapahtuman saatujen ohjeiden mukaisesti. Lisä Piiri Järjestää tapahtuman haluamallaan tavalla sudenpennun kasvatustavoitteet huomioiden. Piiri Järjestää tapahtuman saatujen ohjeiden mukaisesti. Piiri Järjestää tapahtuman saatujen ohjeiden mukaisesti. Markkinoi tapahtumaa aktiivisesti. Piiri Järjestää tapahtuman saatujen ohjeiden mukaisesti. Markkinoi tapahtumaa aktiivisesti. Piiri Järjestää tapahtuman saatujen ohjeiden mukaisesti. Markkinoi tapahtumaa aktiivisesti. Piiri Järjestää tapahtuman saatujen ohjeiden mukaisesti. Markkinoi tapahtumaa aktiivisesti. Auttaa markkinoinnissa. Tukee osallistumista. Piiri Järjestää tapahtuman saatujen ohjeiden mukaisesti. Markkinoi tapahtumaa aktiivisesti. Auttaa markkinoinnissa. Tukee osallistumista. Piiri Järjestää pj-peruskursseja ja/tai tarjoaa muun mahdollisuuden kurssille osallistumiseen. Mainostaa ja kehittää pj-kurssia ja edistää partiojohtajuutta. Tuottaa ohjeet tapahtuman järjestämiseksi. Tuottaa tai teettää materiaalin tapahtuman järjestämiseen. Tuottaa markkinointimateriaalia. Valvoo ja ohjaa tapahtumien toteutusta. Tarjoaa tukea piireille partiokasvatuksen toteutumiseksi. Tuottaa ohjeet tapahtuman järjestämiseksi. Tuottaa tai teettää materiaalin tapahtuman järjestämiseen. Tuottaa markkinointimateriaalia. Valvoo ja ohjaa tapahtumien toteutusta. Ylläpitää materiaalipankkia tapahtumien järjestämisen helpottamiseksi. Ylläpitää materiaalipankkia tapahtumien järjestämisen helpottamiseksi. Ylläpitää sääntöjä ja ohjeistuksia. Tuottaa ohjeet tapahtuman järjestämiseksi. Tukee ohjelmaohjaajia samoajatapahtumien sisällön kehittämisessä ja uudistamisessa. Järjestää tapahtuman. Tuottaa ohjeet tapahtuman järjestämiseksi. Tukee tapahtuman järjestäjiä. Järjestää tapahtuman. Määrittelee tavoitteet ja sisällön pj-kurssin järjestämiseksi. Tukee kurssien kehittämistä. Kouluttaa koulutusohjaajat.
Tukitoimi - Millaista palvelua lippukunta saa? Tukitoimen tärkeys Vastuutaho Piirin rooli Järjestämisvastuu piirissä n rooli Järjestämisvastuu ssä Partiotaitokilpailut, kilpailutoiminta 125. Partiotaitojen suomenmestaruuskilpailut virallisille sarjoille ovat tarjolla kaksi kertaa vuodessa. Järjestää omalla vastuullaan olevat kilpailut. Tukee aktiivisesti lippukuntien osallistumista suomenmestaruuskilpailuihin. Jakaa suomenmestaruuspartiotaitokilpailuiden järjestämisvuorot. Järjestää kisanjohtajakoulutusta. Tukee ja koordinoi kilpailuiden järjestämistä. 126. Piirin partiotaitokilpailut virallisille sarjoille ovat tarjolla vuosittain. Piiri Järjestää kilpailut. Pyrkii aktivoimaan lippukuntia osallistumaan kilpailuihin erityisesti partio-ohjelmaan sisältyvien kisasarjojen osalta. Tukee kilpailuiden järjestämistä tarjoamalla koulutusta ja ohjeistuksia. 127. Piirit järjestävät talvikisat vuosittain virallisille sarjoille. Lisä Piiri Järjestää kilpailut. Aktivoi lippukuntia osallistumaan kilpailuihin erityisesti partio-ohjelmaan sisältyvien kisasarjojen osalta. Tukee kilpailuiden järjestämistä tarjoamalla koulutusta ja ohjeistuksia. 128. Tarjolla on rentosarjan partiotaitokilpailuja ja muita kilpailuja sekä kohderyhmälle, että aikuisille. Lisä Piiri Koordinoi ja markkinoi rentosarjan kilpailuja omalla toiminta-alueellaan. Viestii rentosarjan kilpailuista osana partiokulttuuria. Partio-ohjelman taitokoulutus 129. Ensiapuosaamisen kehittämiseen (Ensiapu 1 -kurssi tai vastaavat tiedot) mahdollistavaa koulutusta on tarjolla kaksi kertaa vuodessa. 130. Meripartiotoimintaa tukevaa taitokoulutusta (veneenohjaajaja kipparikoulutukset, meripelastukoulutus) tarjotaan kerran vuodessa. 131. Partiotaitokilpailujen järjestämiseen tarjotaan koulutusta kerran vuodessa. 132. Erätaitokursseja tarjotaan kerran vuodessa. 133. Tarjotaan muita partiotoimintaa tukevia taitokoulutuksellisia ohjelmatapahtumia. Piiri Järjestää koulutuksen tai tiedottaa kurssin suoritusmahdollisuuksista yhteistyötahojen kanssa. Järjestää veneenohjaajakoulutuksen ja/tai tarjoaa muun mahdollisuuden kurssille osallistumiseen. Tukee kipparikoulutuksen ja pelastautumiskoulutuksen järjestämistä. Tekee kurssien tiimoilta yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin kanssa valtakunnallisella tasolla. Ylläpitää ja kehittää veneenohjaajakoulutusten koulutussisältöjä. Järjestää kipparikoulutukset ja pelastautumiskoulutukset. Piiri Järjestää koulutuksen. Laatii kurssisisällön. Laatii ja ylläpitää partiotaitokilpailujen säännöt. Piiri Järjestää erätaitokurssit. Pitää yllä kouluttajapankkia. Lisä Piiri Järjestää lippukuntien tarpeen mukaisia taitokoulutuksia. Tarjoaa eräopaskoulutusta. Ylläpitää ja kehittää erätaitokurssien koulutussisältöjä ja -menetelmiä. Kehittää ja ylläpitää taitokoulutusten koulutuskokonaisuuksien sisältö- ja menetelmäkuvauksia. Ohjeet (verkkomateriaalit, vihkot, muut muodot) leirien ym. tapahtumien järjestämiseksi 134. Lippukunnan tapahtuman järjestämiseen on olemassa opas ja ohjeistusta. 135. Retkien ja leirien ohjelmaan tarjotaan toiminnan laadukkuutta ja turvallisuutta tukevia ohjemateriaaleja. 136. Lippu kuntia varten on koottu linkkejä toimintaa hyödyttäviin materiaaleihin. 137. Lippukunta saa helposti tietoa ja tukea monikulttuurisuuteen, moninaisuuteen ja avoimuuteen liittyvissä asioissa. Lisä Piiri, Piiri, Tarjoaa alueellisia tarkennuksia oppaaseen. Osallistuu ohjeistuksen kehittämiseen. Markkinoi ohjeita lippukunnille. Tekee ohjeisiin alueellisia tarkennuksia ja lisäyksiä. Kehittää ja markkinoi materiaalia. Täydentää listaa alueellisilla materiaaleilla. Markkinoi linkkilistaa. Pitää teemoja esillä. Kannustaa lippukuntia toteuttamaan teemoja omassa toiminnassaan (koulutus, viestintä jne.). Antaa tukea ja ohjausta esim. ongelmatilanteissa. Luo paikallisia yhteyksiä asian edistämiseksi. Ylläpitää opasta, päivittää sitä säännöllisesti ja markkinoi sitä osana lippukuntaviestintää. Tuottaa ohjeet, päivittää ja ylläpitää niitä. Ylläpitää listaa, päivittää sitä säännöllisesti ja markkinoi listaa osana lippukuntaviestintää. Pitää teemoja esillä. Kannustaa lippukuntia toteuttamaan teemoja. Luo valtakunnallisia yhteyksiä asian edistämiseksi. (Laajennettu aluevaliokunta)
Tukitoimi - Millaista palvelua lippukunta saa? Tukitoimen tärkeys Vastuutaho Piirin rooli Järjestämisvastuu piirissä n rooli Järjestämisvastuu ssä Lippukuntien toiminnan laadun itsearviointijärjestelmä 138. Laadukkaalle partiotoiminnalle on laadittu kriteeristö. Käyttää kriteeristöä ohjenuorana lippukuntien tukemisessa ja työkalujen kehityksessä. Laatii kriteeristön. Kehittää ja ylläpitää kriteeristöä. 139. Lippukuntien käyttöön on tehty itsearviointityökalu, joka on saatavilla myös verkossa. Tukee lippukuntia työkalun käytössä ja hyödyntämisessä. Laatii työkalun. Kehittää ja ylläpitää työkalua. 140. Lippukunta saa tukea ja ohjausta toiminnan laadunarviontijärjestelmän käyttöön. Piiri Tarjoaa aktiivisesti käyttötukea koulutuksina ja henkilökohtaisena ohjauksena. Kehittää ja ylläpitää koulutusten ja ohjauksen mallisisältöjä. Tukee piirejä työkalun käytössä. Symboliikan tukeminen lippukunnan toiminnassa 141. Kaikille ikäkausille ja aikuisille on määritelty viralliset partioasut ja niihin kuuluvat merkit. Huolehtii puku- ja merkkiohjeiden huomioinnista omassa toiminnassaan ja viestinnässään. Määrittelee virallisen partioasun. Vastaa vaatteiden tuottamisesta. Laatii puku- ja merkkiohjeistuksen. Hallinnoi tuotteiden omistusoikeuksia. 142. Partioasuja ja -merkkejä on saatavilla kaikkialla Suomessa. Varmistaa yhdessä n kanssa, että piirin toiminta-alueella partioasuja ja -merkkejä voidaan hankkia. Edistää partioasujen ja -merkkien käyttöä esimerkiksi viestinnän keinoin. Huolehtii tuottamisesta, jakelusta ja markkinoinnista. Vastaa partioasujen ja -merkkien tuottamisesta sekä valtakunnallisesta jakelusta ja markkinnoinnista siten, että asuja ja merkkejä voidaan vaivatta hankkia kaikkien piirien alueella. 143. Epävirallisia ja/tai vapaa-ajan partiotuotteita teetetään tai voi tilata tai ostaa. Varmistaa yhdessä n kanssa, että piirin toiminta-alueella tuotteita voidaan hankkia. Tuottaa halutessaan tuotteita omilla kuvituksillaan ja logoillaan. Markkinoi ja edistää tuotteiden käyttöä esimerkiksi viestinnän keinoin. Huolehtii epävirallisten ja/ tai vapaa-ajan tuotteiden tuottamisesta sekä valtakunnallisesta jakelusta ja markkinoinnista siten, että näitä voidaan hankkia kaikkien piirien alueella. Hallinnoi tuotteiden omistusoikeuksia. Kansainvälisen toiminnan tukeminen ja kehitysyhteistyö 144. Toteutetaan kehitysyhteistyöprojekteja, joihin lippukunnat voivat osallistua. Tarjoaa projekteille näkyvyyttä. Järjestää projekteihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia omalla alueellaan. (KV) Käynnistää, hallinnoi ja arvioi kehitysyhteistyöprojektit. Osallistuu kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen yhteistyöhön kansallisella tasolla. Kansainväliset yhteydet 145. Tarjotaan tukea lippukuntien omien leirimatkojen järjestämiseen, sekä virallisia leirimatkoja ulkomaille. Edistää erityisesti vanhempien ikäkausien mahdollisuutta osallistua ulkomaanmatkoille. Järjestää mahdollisuuksien mukaan omia leirimatkoja ulkomaille. Kannustaa ja tukee lippukuntia omien leirimatkojen järjestämisessä. (KV) Järjestää leirimatkoja. Ylläpitää laajamittaisten ulkomaanmatkojen järjestämiseen tarvittavaa tietotaitoa ja suhdeverkostoa. Pitää yhteyttä piirien kv-toimijoihin, auttaa ja tukee kv-toiminnassa, jakaa tietoa eri mahdollisuuksista Kansainväliset yhteydet 146. Apurahoja kansainväliseen toimintaan tarjotaan lippukuntien jäsenille. Tarjoaa tietoa saatavilla olevista apurahoista. Kartoittaa oman alueensa apurahamahdollisuuksia. Mahdollisuuksien mukaan ylläpitää myös itse omia apurahoja. Hallinnoi apurahoja. Kartoittaa aktiivisesti uusia apurahamahdollisuuksia kansallisesti. Markkinoi apurahoja aktiivisesti erityisesti partio-ohjelman kohderyhmään kuuluville. Kansainväliset yhteydet 147. Välitetään kansainvälisiä kontakteja ulkomaanprojekteja ja leirimatkoja varten. Hyödyntää ja markkinoi olemassaolevia kontakteja käytännönläheisesti. Tarjoaa kontakteja erityisesti piirileirillä. (KV) Ylläpitää ja kasvattaa ulkomaanprojektien ja leirimatkojen toteuttamista helpottavaa kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Tarjoaa kontakteja erityisesti Finnjamboreella. Kansainväliset yhteydet 148. Vaeltajien ulkomaanprojekteihin tarjotaan tukea. Piiri Kannustaa lippukuntia aktiivisesti toteuttamaan ja tukemaan vaeltajien ulkomaanprojekteja. Tarjoaa koulutusta ja käytännön apua erityisesti projektien käynnistykseen. (KV) Ylläpitää ja kehittää ulkomaanprojekteihin liittyvää tukimateriaalia. Toimii tavoitteellisesti ulkomaanprojektien yleistymisen puolesta.
Tukitoimi - Millaista palvelua lippukunta saa? Tukitoimen tärkeys Vastuutaho Piirin rooli Järjestämisvastuu piirissä n rooli Järjestämisvastuu ssä Partio-ohjelman toteutumisen tukeminen ja arviointi 149. Jokaisen ikäkauden partio-ohjelman toteuttamiseen on tarjolla koulutusta. Piiri Järjestää partio-ohjelman sisältöjä koskevaa täsmäkoulutusta. Vastaa partioohjelmaa koskevan partiokoulutuksen kouluttajakoulutuksesta sekä koulutussisältöjen ylläpitämisestä, arvioinnista ja kehittämisestä. 150. Lippukunnalle on nimetty oma ohjelmaohjaaja, joka ohjaa lippukunnan ikäkausivastaavaa (tai vastaavia), erityisesti liittyen partiokasvatuksen toteutumiseen lippukunnassa. Ohjelmaohjaaja on yhteydessä lippukuntaan kahdesti vuodessa. Piiri Nimeää jokaiselle lippukunnalle ohjelmaaohjaajan. Kouluttaa ohjaajaa. Järjestää ohjelmaohjaajakoulutuksen. Laatii pestikuvauksen. Tarjoaa ohjeita ja koulutusta ohjauskeskusteluihin. Seuraa valtakunnallisesti lippukuntien ohjelmatuen tilaa. 151. Lippukuntia kannustetaan kokoamaan lippukuntarajat ylittäviä toimintaryhmiä tarpeen mukaan. Lisä Piiri Koordinoi lpk-rajat ylittävien toimintaryhmien syntyä siellä missä tarvetta on. Viestii aktiivisesti tällaisesta toimintamuodosta sekä tarjoaa käytännön ohjeet ryhmien perustamiseen. Suuret leirit 152. Finnjamboree järjestetään säännöllisesti. Markkinoi Finnjamboreeta omalla alueellaan. Kannustaa vapaaehtoisia osallistumaan leiriprojektin toteutukseen. Vastaa suurleiriprojekteista. Ylläpitää niiden toteuttamista tukevaa infrastruktuuria ja osaamista. 153. Lippukunnat voivat osallistua piirileirille säännöllisesti. Piiri Järjestää piirileirejä säännöllisesti. Ylläpitää piirileirien järjestämiseen liittyvää osaamista ja tietotaitoa. Tukee piirileirejä mahdollisuuksien mukaan. 154. Satahankameripartioleiri järjestetään säännöllisesti. Markkinoi leiriä omalla alueellaan. Käynnistää projektin ja vastaa projektista. 2. Aikuiset partiossa Pestijärjestelmä 201. Lippukunnalla on käytössään materiaali aikuisten löytämiseen, rekrytoimiseen, integrointiin, tukemiseen, johtamiseen ja pestijärjestelmän tehokkaaseen toteuttamiseen. Käyttää malleja omassa toiminnassaan. Tukee niiden käyttöä toimintalueellaan mm. koulutuksen, tapahtumien, ohjaamisen ja viestinnän keinoin. Kehittää ja ylläpitää malleja ja työkaluja. Käyttää malleja omassa toiminnassaan. 202. Lippukunnalla on käytössään lippukunnan tärkeimpien pestien mallipestikuvaukset. Mallipestikuvauksissa on määritetty lippukunnan tärkeimmät pestit. Pestien kuvauksessa on esitetty esimerkiksi tehtävä, tehtävän suorittamisen arvioitu työmäärä, tarvittavat taidot ja valmiudet sekä tehtävässä onnistumiseen tarvittava tuki. Varmistaa, että mallipestikuvaukset tunnetaan lippukunnassa. Kannustaa pestikuvausten käyttöön. Käyttää materiaalia ohjaamisessa ja koulutuksessa. Kehittää ja ylläpitää malleja ja työkaluja. Kukin toiminnanala tekee omat mallipestikuvauksensa. 21