KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010 antanut tuomion C-486/08, jonka mukaan osa-aikatyöhön siirtyneen vuosilomapalkkaa määrättäessä pitää ottaa huomioon kokoaikatyö. Suomen vuosilomalaissa säädetään kuitenkin, että vuosilomapalkka määräytyy ns. lomallelähtöpalkan mukaan. Tämä lakiin sisältyvä sääntö on vastoin EUtuomioistuimen mainittua ratkaisua. Ongelma Suomen lainsäädännössä koskee vain viikko- ja kuukausipalkkaisia (tuntipalkka johtaa oikeaan tulokseen). Suomessa työnantaja ja työntekijät voivat tosin sopia asiasta toisin. Jos työnantaja ei halua näin tehdä, palkka lasketaan pääsäännön mukaan. Vahvempi osapuoli eli työnantaja voi näin ollen halutessaan sanella viikko- ja kuukausipalkaisten vuosilomapalkan laskentatavan. Tämä vuosilomalain säännös vaikuttaa kaikkien viikko- ja kuukausipalkkaisten sekä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneiden vuosilomapalkkoihin siten, että näillä työntekijöillä on osa-aikatyöhön siirtymisen jälkeinen ensimmäinen loma-ajan palkka pienempi kuin mitä EUT:n oikeuskäytännön mukaan pitäisi olla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt, että vuosilomalakimme vuosilomapalkkaa koskevat säännökset saadaan vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen antamassa tuomiossa C-486/08 esittämää laskentatapaa? Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2011 Merja Kyllönen /vas Markus Mustajärvi /vas Jyrki Yrttiaho /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1231/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt, että vuosilomalakimme vuosilomapalkkaa koskevat säännökset saadaan vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen antamassa tuomiossa C-486/08 esittämää laskentatapaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuosiloman ansainnasta ja loman ajalta maksettavasta palkasta säädetään vuosilomalaissa. Laissa on kolme loman ansaintasääntöä sekä kolme lomapalkan laskentasääntöä: oma sääntönsä viikko- ja kuukausipalkkaisille sekä tunti- ja suorituspalkkaisille. Kolmatta eli prosenttiperusteista lomapalkkasääntöä sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasäännön piirissä oleviin tunti- ja suorituspalkkaisiin ja eräin poikkeuksin myös 35 tunnin ansaintasäännön piirissä oleviin kuukausipalkkaisiin. Lomapalkan laskentasäännöt poikkeavat periaatteiltaan toisistaan. Sekä keskipäiväpalkkaan perustuva laskentasääntö että prosenttiperusteinen lomapalkkasääntö perustuvat lomanmääräytymisvuoden ansioihin. Viikko- ja kuukausipalkkaisen lomapalkka määräytyy sen sijaan ns. juoksevan palkan mukaan: lomapalkka määräytyy lomallelähtöhetken säännölliseltä työajalta maksettavan kuukausipalkan mukaan. Säännön piiriin kuuluvat työntekijät ja virkamiehet saavat lomansa ajalta saman palkan kuin työssä ollessaan. Jos työntekijälle on lomanmääräytymisvuoden aikana kuitenkin maksettu kuukausipalkan lisäksi muita säännöllisesti toistuvia palkkaeriä, kuten esimerkiksi provisioita, olosuhdelisiä, vuorolisiä tai tuotantopalkkioita, nämä otetaan lomapalkassa huomioon. Tällöin lomapalkka muodostuu kuukausipalkasta ja lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun lisäpalkan mukaan määräytyvästä erästä, jonka suuruus määräytyy keskipäiväpalkkaan ja laissa säädettyihin kertoimiin perustuvan säännön mukaan. Näissä tapauksissa lomanmääräytymisvuoden ansioilla on siis merkitystä myös kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkan laskennassa. Koska kuukausipalkkaisen lomapalkan perusosa määräytyy lomallelähtötilanteen mukaan ja koska työntekijän sopimukseen perustuva työaika saattaa vaihdella, lakiin on otettu säännös, jonka mukaan lomapalkan perusteena voidaan käyttää keskimääräistä kuukausipalkkaa. Laskentasäännön käyttöön otto perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen kirjalliseen sopimukseen, joka on tehtävä samaan aikaan, kun sovitaan työnajan ja vastaavasti palkan muutoksesta. Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden työskennellyt kokoaikaisena ja ennen lomaa siirtynyt osa-aikaiseksi, lomapalkka määräytyy osaaikatyön palkan perusteella, ellei keskimääräisen kuukausipalkan laskentasäännöstä ole sovittu. Vastaavasti myös niissä tilanteissa, joissa henkilö on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana osa-aikatyössä ja siirtynyt ennen lomaa kokoaikatyöhön, henkilön palkka määräytyy lomallelähtötilanteen mukaan. Näin ollen mahdollista on, että lomapalkka ei aina vastaa lomanmääräytymisvuoden ansioita. Edellä selvitettyjen lomapalkan laskentasääntöjen lisäksi vuosilomalaissa on yleissäännös, jonka mukaan työntekijällä on lomansa aikana oikeus saada tavanomainen ja keskimääräinen 2
Ministerin vastaus KK 1231/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. palkkansa. Säännöksen merkitys korostuu niissä tilanteissa, joissa yksityiskohtaisilla säännöksillä ei päästä oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa EYT C-486/08 (Land Tirol) katsottiin, että vuosilomapalkan tulee niissäkin tilanteissa, joissa kokoaikatyöllä ansaittu loma pidetään aikana, jolloin työntekijä tekee osa-aikatyötä, vastata ansaintavuoden palkkaa. EYT:n ratkaisu on aiheuttanut tarpeen selvittää kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkan määräytymistä koskevia säännöksiä. Tämä työ on aloitettu työ- ja elinkeinoministeriössä. Sen jälkeen kun virkamiesselvitys on valmis, asia siirtyy kolmikantavalmisteluun. Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2011 Työministeri Anni Sinnemäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1231/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst m.fl.: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att bestämmelserna om semesterlön i vår semesterlag ska fås att motsvara det beräkningssätt som anges i Europeiska unionens domstols dom C-486/08? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om intjänande av semester och lön som betalas under semestern finns i semesterlagen. I lagen finns tre regler om intjänande av semester samt tre regler för beräknande av semesterlön: egna regler för dem som har vecko- och månadslön samt tim- och prestationslön. Den tredje regeln om semesterlön, dvs. den procentbaserade regeln, tillämpas på tim- och prestationsavlönade som berörs av den s.k. trettiofemtimmarsregeln för intjänande av semester och med vissa undantag även på månadsavlönade som berörs av trettiofemtimmarsregeln. Reglerna för beräkning av semesterlön avviker från varandra i fråga om principerna. Både beräkningsregeln som baserar sig på den genomsnittliga dagslönen och den procentbaserade regeln om semesterlön baserar sig på inkomsterna under kvalifikationsåret. Semesterlönen för dem som har vecko- och månadslön bestäms däremot enligt den s.k. löpande lönen: semesterlönen bestäms enligt den månadslön som betalas för den ordinarie arbetstiden vid den tidpunkt då arbetstagarens semester börjar. De arbetstagare och tjänstemän som berörs av regeln får under sin semester samma lön som de får när de arbetar. Om det emellertid till arbetstagaren utöver månadslönen även betalats andra regelbundet återkommande löneposter under kvalifikationsåret, som till exempel provision, miljötillägg, skifttillägg eller produktionsarvoden, beaktas dessa i semesterlönen. Då utgörs semesterlönen av månadslönen och ett belopp som bestäms utgående från den extra lönen under kvalifikationsåret. Beloppets storlek bestäms enligt en regel som baserar sig på den genomsnittliga dagslönen och koefficienter som anges i lagen. I dessa fall har alltså inkomsterna under kvalifikationsåret betydelse även när semesterlönen för en månadsavlönad arbetstagare beräknas. Eftersom semesterlönens grunddel för månadsavlönade bestäms enligt den situation som råder när deras semester börjar och eftersom arbetstagarens avtalsbaserade arbetstid kan variera, har det i lagen intagits en bestämmelse enligt vilken grunden för semesterlönen kan vara den genomsnittliga månadslönen. Införandet av denna beräkningsregel baserar sig på ett skriftligt avtal mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. Avtalet ska ingås samtidigt som man kommer överens om ändringar i arbetstiden och på motsvarande sätt i lönen. Om arbetstagaren har arbetat på heltid under kvalifikationsåret och före semestern övergått till deltid, bestäms semesterlönen på basis av lönen för deltidsarbetet, om det inte har avtalats att man tillämpar beräkningsregeln med genomsnittlig månadslön. På motsvarande sätt bestäms personens lön enligt situationen vid semesterns början i de fall då personen har deltidsarbetat under kvalifikationsåret och före semestern övergått till heltidsarbete. Således är det möjligt att semesterlönen inte alltid motsvarar inkomsterna under kvalifikationsåret. 4
Ministerns svar KK 1231/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Förutom de regler för beräkning av semesterlön som beskrivs ovan, finns det i semesterlagen en allmän bestämmelse enligt vilken arbetstagaren under sin semester har rätt att få sin ordinarie och genomsnittliga lön. Bestämmelsens betydelse framhävs i de situationer där de detaljerade bestämmelserna inte leder till ett rättvist resultat. I Europeiska gemenskapernas domstols avgörande EGD C-486/08 (Land Tirol) ansågs att semesterlönen ska motsvara lönen under det år då semestern intjänades även i situationer där semester som intjänats genom heltidsarbete tas ut under en tid då arbetstagaren arbetar på deltid. EGD:s avgörande har medfört ett behov att utreda bestämmelserna om hur semesterlönen för arbetstagare med månadslön bestäms. Detta arbete har påbörjats vid arbets- och näringsministeriet. När tjänstemannautredningen är färdig, övergår ärendet till beredning på trepartsbasis. Helsingfors den 4 mars 2011 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5