Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen Pohjois-Savon alueelle ulottuvien päästöjen vaikutusten tarkkailun osalta

Pohjois-Savo PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2014 Dnro POSELY/206/07.00/2012 Dnro POSELY/1427/5720-2012 ASIA HAKIJA Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen Pohjois-Savon alueelle ulottuvien päästöjen vaikutusten tarkkailun osalta Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ratkaisee asian siltä osin, kun se koskee vesistövaikutustarkkailua (vesistötarkkailu) Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella. Pohjois-Savon ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousviranomainen ratkaisee asian siltä osin, kun se koskee kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailua Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella. Muilta osin tarkkailusuunnitelman hyväksyy Kainuun ELY-keskus. TARKKAILUVELVOLLISUUS Uusitun tarkkailuohjelman esittäminen perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätökseen Nro 52/2013/1 (Dnro PSAVI/12/04.08/2013), joka on annettu 31.5.2013. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, eikä se ole lainvoimainen, mutta sitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus on 22.10.2013 antamallaan välipäätöksellä muuttanut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 52/2013/1 lupaehtoa 9b siten, että Lumijokeen (Vuoksen vesistöön päin) laskettavat jätevedet saavat sisältää enintään 40% lupamääräyksessä 9a mainittujen haittaaineiden vuosipäästöstä. Tarkkailuohjelmaa koskevat lupaehdot on esitetty lupapäätöksen määräyksessä 96a. Alla on lupapäätöstä referoitu siltä osin, kun se koskee Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialuetta: ''Jätevesien muodostumista ja käsittelyä, jätevesipäästöjä ja niiden vesistövaikutuksia koskeva tarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitettyyn Vesien käsittelysuunnitelmaan (päivätty 22.1.2013) sisällytetyn tarkkailusuunnitelman periaatteiden mukaisesti vähintään samassa laajuudessa kuin käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen 12.2.2013 (Dnro KAIELY/5/07.00/2010) antaman päätöksen nojalla. Jätevesien vaikutustarkkailua on tarvittaessa laajennettava ja muutettava nopeasti, jotta vaikutukset ja vaikutusalueen laajuus saadaan aukottomasti dokumentoiduksi. Tarkkailua kehitettäessä on otettava huomioon Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten ympäristönsuojelu- ja kalatalousvi- POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 026 500 Kallanranta 11, PL 2000 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo 70101 Kuopio

2/28 ranomaisten lausunnoissa esitetyt tarkkailua koskevat vaatimukset ja näkökohdat. Lumijoen virtaamien jatkuvatoiminen mittaus on muun ohella sisällytettävä vaikutustarkkailuun. Yksityiskohtainen jätevesien vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu) on toimitettava Kainuun ja Pohjois- Savon ELY-keskusten ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi niiden määräämänä aikana. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailun osalta jätevesien vaikutustarkkailu on tehtävä Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten kalatalousviranomaisten hyväksymällä tavalla. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi näiden viranomaisten määräämänä aikana. Tarkkailujen tulokset ja vuosiraportit on toimitettava heti niiden valmistuttua Kainuun ja Pohjois- Savon ELY-keskuksille, Sotkamon kunnan, Kajaanin kaupungin ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Säteilyturvakeskukselle.'' ASIAN VIREILLETULO Talvivaara Sotkamo Oy on toimittanut tarkkailusuunnitelman (16X179429) Kainuun ja Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskus) hyväksyttäväksi 22.10.2013. TARKKAILUSUUNNITELMA Talvivaara Oy:n esittämässä tarkkailusuunnitelma sisältää käyttö-, päästö-, ympäristövaikutus- ja jätetarkkailun. Pohjois-Savon ELY-keskus käsittelee päästöjen ympäristövaikutusten tarkkailuun sisältyvää vesistö- ja kalataloustarkkailua toimialueellaan. Vesistö- ja kalataloustarkkailussa tarkkailtavina tekijöinä ovat veden fysikaalis-kemiallinen laatu, pintavesien biologiset tekijät (kasviplankton, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet, kertymät kaloihin ja vesisammaliin), kalasto ja kalastus, sedimentin laatu sekä pohjavedet. Tarkkailusuunnitelmassa on myös esitetty toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa ja suunnitelmasta poikkeaminen, raportointi sekä muutosten tekeminen suunnitelmaan. Hakija esittää, että tarkkailusuunnitelma tullaan tarvittaessa päivittämään sen jälkeen kun kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksien tarkistamista sekä uraanilaitosta koskevat lupapäätökset on saatu Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Esitetty tarkkailusuunnitelma on kokonaisuudessaan tämän päätöksen liitteenä. TARKKAILUSUUNNITELMAN KÄSITTELY Pohjois-Savon ELY keskus on pyytänyt lausunnot Geologian tutkimuskeskukselta (GTK), Suomen ympäristökeskukselta (SYKE), Säteilyturvakeskukselta (STUK), Turvatekniikan keskukselta (TUKES), Kainuun sosiaali ja- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä (Kainuun SOTE), Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä (Ylä-Savon SOTE), Sotkamon kunnalta, Kajaanin

3/28 kaupungilta, Kuopion kaupungilta, Lapinlahden kunnalta, Sonkajärven kunnalta, Metsähallitukselta, Jyrkän osakaskunnalta, Nuaskylän osakaskunnalta ja Jormaskylän osakaskunnalta. Hakijan tarkkailusuunnitelmaesitys on ollut yleisesti nähtävillä 11.11.2013-11.12.2013 välisen ajan Sotkamon, Sonkajärven ja Lapinlahden kunnanvirastojen, Kajaanin ja Kuopion kaupungintalojen sekä Kainuun ja Pohjois-Savon ELY keskusten ilmoitustauluilla sekä www-sivulla osoitteessa http://ymparisto.fi/talvivaarantarkkailusuunnitelma. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu edellä mainittujen tahojen ilmoitustauluilla sekä www-sivulla http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuulutukset ja lisäksi ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu 11.11.2013 sanomalehdissä Kainuun Sanomat, Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat sekä 12.11.2013 sanomalehdessä Sotkamo-lehti. Tarkkailuohjelman kuuleminen toteutettiin Kainuun ELY-keskuksen kanssa yhtä aikaa ja yhteisin asiakirjoin. ANNETUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Seuraavassa annettuja lausuntoja ja muistutuksia on referoitu siltä osin kun niissä on esitetty kannanottoja, jotka koskevat Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelle ulottuvaa päästöjen vaikutusten vesistötarkkailua sekä kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten vesistötarkkailua. Kannanotot on koottu aihealueittain. Annetut lausunnot: Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus, Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE, Kainuun SOTE, Sonkajärven kunta, Lapinlahden kunnan ympäristölautakunta (jäljempänä Lapinlahden kunta), Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta (jäljempänä Kuopion kaupunki), Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta (jäljempänä Sotkamon kunta), Metsähallitus, Jyrkän osakaskunta. Annetut muistutukset: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry, Sotkamon Luonto ry (sisältäen CC ja DD), Jyrkän vesihuolto-osuuskunta, AA, BB. Kursiivilla merkittyjä lausuntoja/muistutuksia ei ole osoitettu suoraan Pohjois-Savon ELYkeskukselle. Ne on saatu Kainuun ELY-keskuksesta, koska niissä on Pohjois-Savon alueen vaikutustarkkailuun liittyviä vaatimuksia tai kannanottoja. Annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa esitettiin seuraavia lisäyksiä ja tarkennuksia tarkkailuohjelmaluonnokseen: Yleistä Geologian tutkimuskeskus, Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus pitivät laadittua tarkkailusuunnitelmaa yleisesti ottaen kattavana ja asiantuntevasti laadittuna. GTK toteaa muun muassa, että havaintopisteverkot sekä kaivosalueella että sen ympäristössä ovat pintavesien osalta laajoja. Metsähallitus totesi myös, että suunnitelmassa on varauduttu poikkeustilanteisiin ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Tarkkailupaikat pintavesissä Tarkkailun tulee kattaa koko haitta-ainemittauksin todettu vaikutusalue eli ulottua Syvärille asti (Ylä-Savon SOTE sekä Lapinlahden ja Sonkajärven kunnat, Jyrkän osakaskunta, Jyrkän vesihuolto-osuuskunta ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys).

4/28 Syvärille asti ulotettavan tarkkailun tulee olla jatkuvaa (Ylä-Savon SOTE sekä Lapinlahden ja Sonkajärven kunnat ja Jyrkän osakaskunta). Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen selvitysten mukaan Vuoksen alueella vesimäärä Kuopiossa Kallavedellä vastaa vesimäärää Oulujoen suun nalla Nuasjärvellä. Nuasjärvelle on matkaa päästökohteesta n. 20 km ja Kallavedelle 160 km. Toiminnan vaikutukset tulee selvittää toiminnanharjoittajan kustantaman velvoitetarkkailun avulla kuten muussakin vesistöpäästöjä aiheuttavassa toiminnassa. ELY-keskusten suorittamat tarkkailut tulee siirtää toiminnanharjoittajan vastuulle (Ylä-Savon SOTE sekä Kuopion kaupunki, Lapinlahden ja Sonkajärven kunnat ja Jyrkän osakaskunta). Kuopion kaupungin lausunnon mukaan velvoitetarkkailua on laajennettava Syvärille ja Vuotjärvelle, Kallaveden Jännevirralle ja Pohjois-Kallavedelle saakka. Jänneniemellä on Kuopion kaupungin päävedenottamo, joka käyttää raakavetenään rantaimeytettyä tekopohjavettä, joten kaivoksen päästöillä saattaa olla vaikutusta vedenhankintaan käytettävän veden laatuun. Velvoitetarkkailun alimman pisteen tulee olla kaivostoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella. Tarkkailu tulee ulottaa koskemaan syvänteitä. Myös Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys, Jyrkän vesihuolto-osuuskunta ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri esittävät, että näytteitä pitäisi ottaa myös vesien syvänteistä, sillä sulfaattipitoinen vesi kulkee pohjia pitkin eteenpäin ja kerrostuu syvänteisiin. Pohjois-Savon Luonnonsuojelupiiri esittää, että Laakajärvellä näytteenottopaikkoja pitäisi olla useammalla eri syvyydellä, jotta mahdollinen kerrostuminen nähtäisiin mahdollisimman aikaisin. Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta, Jyrkän osakaskunta, Jyrkän vesihuolto-osuuskunta ja Iisalmen Luonnon ystäväin yhdistys esittävät, että reitin yläosan tarkkailuun tulee lisätä kaksi havaintopaikkaa: Kiltuanjärvelle toinen tarkkailupiste ja myös Haajaistenjärvelle tarkkailupiste. Haajaistensalmessa virtaus on usein päinvastainen ja näin ollen järveen todennäköisesti kerääntyy haittaaineita. Jyrkän vesihuolto-osuuskunta esittää tarkkailupaikkaa myös Haapajärveen. Pintavesien vedenlaatuanalyysit ja näytteenottotiheys Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa todettiin seurattavaan muuttujalistaan kuuluvan kaikki tärkeimmät aineet. Myös Geologian tutkimuskeskuksen lausunnossa todettiin, että tarkkailtavat muuttujat ovat pääsääntöisesti, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, riittäviä pinta- ja pohjavesien laadun seurantaan. Atronjoelle ulottuvan tarkkailun analyysivalikoiman tulee olla sama kuin Laakajärvessä ja Kiltuanjärvessä ja näytteenottokertojen määrä voi olla nykyisen käytännön mukaan harvempi kuin yläpuolisissa järvissä (Ylä-Savo SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta). Koko esitetyllä tarkkailualueella (Kallavedelle saakka) tarkkailu tulee laajentaa koskemaan myös vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita (Kuopion kaupunki). Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri esittää, että joillekin havaintopaikoille lisätään vedestä tehtäviin analyyseihin elohopea, beryllium ja biologinen hapenkulutus. Luonnonsuojelupiiri kiinnitti huomiota myös siihen, ettei taulukosta 9 käy ilmi esimerkiksi Haapajärven ja Koirakosken ph- ja happimääritykset, jotka tehdään samanaikaisesti Nurmijoen reitin säännöstelyn velvoitteena.

5/28 Tarkkailtaviin muuttujiin on lisättävä merkittävinä pitoisuuksina esiintyvät harvinaiset maametallit kuten cerium, lantaani ja yttrium, lisäksi hopea ja tallium, torium, kromi-vi, niobium, germanium, gallium, telluuri ja vismutti sekä edelleen kokonais-alfa-säteily ja radium, polonium sekä lyijy-210. Lisäksi analyysivalikoimaan tulisi kuulua polyakryyliamidi ja sen hajoamistuotteet sekä beryllium (BB). Päästötarkkailun ja vaikutustarkkailun välillä on ristiriita: kupari on päästötarkkailussa tiheästi mitattavien suureiden joukossa mutta pintavesien tarkkailussa kuuluu harvoin mitattaviin alkuaineisiin (Geologian tutkimuskeskus). Säteilyturvakeskus muistuttaa, että kaikessa ympäristön tarkkailussa on huomioitava uraanin ja tarvittaessa myös sen tytärnuklidien pitoisuusmääritykset. Myös Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta esittävät, että radioaktiivisten, toksisten raskasmetallien mukaanlukien uraanin hajoamissarjan tytärnuklidit tarkkailusta on esitettävä suunnitelma. Tarkkailusuunnitelmassa on syytä esittää menetelmille asetetut vaatimukset ja niiden määritysrajat. Määritysrajojen on oltava järkeviä verrattuna päästöpitoisuusrajoihin sekä myös ympäristössä luonnostaan esiintyviin pitoisuuksiin nähden, jotta muutokset ympäristössä pystytään havaitsemaan. (Säteilyturvakeskus). Käytettävillä menetelmillä tulee päästä määritysrajoihin, jotka täyttävät valtioneuvoston asetusten 30.11.2006/1040 ja 868/2010 ympäristölaatunormeissa esitetyt vaatimukset (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta) Valtioneuvoston 23.11.2006 antamassa asetuksessa (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista mainittujen aineiden analysointi on tehtävä vähintään 12 kertaa vuodessa (Ylä- Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta). Myös BB esittää vähintään kuukausittaista valvontaa alajuoksun suurimmille järville kuten Laakajärvi. Kenttämittaukset ja automaattiasemat On tarpeen harkita kerrostuneisuuden kehityksen selvittämiseksi tehtävien kenttämittausten tekemistä avovesikauden lisäksi myös talvikauden näytteenottojen yhteydessä ja myös muiden kuin nyt kenttämittauskohteina olevien järvien syvänteissä, koska varsin pienetkin elektrolyyttipitoisuudet voivat muuttaa suojaisten syvänteiden pohjanläheisen veden kerrostumisoloja. (Geologian tutkimuskeskus) Biologinen tarkkailu Biologinen seuranta on toteutettu laadukkaasti käyttäen viimeisimpiä menetelmiä ympäristöhallinnon suositusten mukaisesti (Suomen ympäristökeskus). Kasviplanktonnäytteet ja pohjaeläinnäytteet tulee ottaa vähintään kahden vuoden välein. Lisäksi vesikasvillisuusseurantaa tulee tehdä myös pilaantuneiden vesistöjen (Vuoksen vesistöalueella Kivijärvi) ulkopuolella mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta). Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri esittää virtavesien pohjaeläintarkkailuun Laakajokea.

6/28 Kasviplanktonin, piilevien ja pohjaeläinten tilaa on Vuoksen puolella seurattava joka vuosi, siihen saakka, kunnes merkkejä vesien pysyvästä toipumisesta on olemassa, tämän jälkeen mahdollisesti harventaen. Poikkeuksellisissa oloissa on tutkimuksia tehtävä tiheämmin. (AA) Kalastotutkimuksia tulisi täydentää määräajoin suositettavilla mäti- ja poikasvaiheen toksisuustesteillä, koska kalastotutkimukset kohdistuvat lähinnä lisääntymisiän saavuttaneisiin kaloihin ja mätija poikasvaiheiden tiedetään olevan erityisen herkkiä vedenlaadun vaihteluille ja haitta-aineille. (Metsähallitus). Talvivaaran tulee esittää vuoden 2014 loppuun mennessä tarkkailuohjelman täydennys siitä, kuinka haitta-aineiden yhteisvaikutuksia vesistöissä tarkkaillaan. Akuutit toksisuustestit eivät ole riittäviä, sillä ekologisen riskin aiheuttavat haitallisten aineiden pitoisuudet saattavat olla vain tuhannesosa akuutista toksisuudesta. Haitallisten aineiden yhteisvaikutusta kuvaavat tarkkailut on myös ulotettava riittävän laajalle alueelle, ensimmäisessä vaiheessa Vuoksen alueella Laakajärvelle saakka. (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta). Kalasto ja kalastus Kalastuskirjanpidon ulottamista Vuoksen vesistöalueen Laakajärvelle ja Kiltuanjärvelle on esitetty sillä perusteella, että se on käytössä Oulujoen valuma-alueella (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta, Jyrkän osakaskunta, Metsähallitus, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry, Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys) Kalastustiedustelun on vaadittu tehtäväksi 1-2 vuoden välein tarkkailusuunnitelmassa esitetyn 3 vuoden sijasta, (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry, Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys). Perusteluna esitetään järvien suosiota kalastuskohteena ja Laakajärven ammattikalastusta. Vuosittain tehtävä tiedustelu antaisi nopeasti tiedon kalakantojen elpymisestä, jos ympäristön tila paranee. Verkkokoekalastuksia on vaadittu tehtäväksi Laakajärvessä ja Kiltuanjärvessä vuosittain. Kaloista on raportoitava lajin lisäksi mm. koko, sukupuolijakauma, ikä, sekä kidusten ja kalan muu kunto (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta, Jyrkän osakaskunta). Haitallisten aineiden kertymät Vesisammalten metallipitoisuuksien tarkkailussa tulee olla havaintopaikat myös Laakajoelta ja Nurmijoelta, koska tarkkailun rajoittaminen sekoittumisvyöhykkeen läheisyyteen (Kivijoki) ei anna riittävää informaatiota metallien kertymisestä reittivesistössä (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta, Jyrkän osakaskunta, Jyrkän vesihuolto-osuuskunta ja Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys). Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri esittää ainakin Laakajokea tarkkailuun mukaan. Vesisammalten metallipitoisuuksien tarkkailu tulee tehdä kahden vuoden välein ja lisäksi 2 5 vuoden välein Nurmijoen reitin alemmilta osilta Pohjois-Savon ELY-keskuksen osoittamista paikoista (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta). Kainuun SOTE, Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys, Jyrkän vesihuolto-osuuskunta, Sotkamon Luonto ry ja Sotkamon kunta esittävät, että kalojen raskasmetallipitoisuudet tulee analysoida joka vuosi. Lisäksi Sotkamon Luonto ry esittää, että näytteet tulee ottaa kahdesti vuodessa siten, että näytteiden tulokset ovat saatavilla kesä- ja talvikalastuskauden alussa kesäkuussa ja marraskuus-

7/28 sa. Sotkamon kunta esittää samaa Jormasjärven ja Laakajärven osalta vuosina 2014 ja 2015, tämän jälkeen näytteet otettaisiin kerran vuodessa. BB esittää ensimmäiselle kalojen kertymätutkimukselle laajaa analytiikkaa mukaan lukien arseeni, harvinaiset maametallit, tallium, hopea ja beryllium sekä uraani, torium ja niiden tytäraineet. Partikkelimuodossa olevat aineet ja alumiini on selvitettävä kalojen kiduksista. Johtuen syvänteissä leviävästä sulfaatista metyylielohopea täytyy selvittää myös. Vesinäkinsammaleesta ja planktonista tulee mitata edellä esitetyt aineet ja myös radioaktiiviset aineet (BB) Kainuun SOTE esittää, että analyysejä tulee tehdä niistä kaloista, joita syödään. Sotkamon Luonto ry esittää, että kalanäytteet tulee ottaa yleisimmistä saaliskaloista (hauki, kuha, ahven ja särki) sekä vertailun vuoksi mateesta ja lahnasta. Sotkamon Luonto ry esittää, että kaloista tulee tutkia raskasmetallipitoisuudet kiduksista, lihasta ja ruodosta. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri esittää, että metallipitoisuus on raportoitava sekä lihasta kohti että koko painoa kohti. Sedimenttitarkkailu Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta esittävät, että sedimenttitutkimukset tehdään kolmen vuoden välein ja kunnostuksiin liittyen annetaan erilliset määräykset sedimenttitutkimuksista. Sotkamon Luonto ry esittää, että sedimentin laatu tutkitaan vuosittain. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri esittää, että metallien lisäksi on määritettävä sulfidi ja fosfaatti. Koska sedimentin laatua seurataan vain sedimentin pintaosasta (0 2 cm), jonka ominaisuudet ovat vuodenaikojen mukaan muuttuvia, näytteenottoajankohdista ja -oloista on syytä pyrkiä saamaan mahdollisimman vertailukelpoiset. Tämän varmistamiseksi näytteenottokerroilla on hyvä tehdä mittauksia (ORP, ph, T) myös vesirungosta, ainakin alusvedestä. Mittaus voidaan tehdä myös sedimenttinäytteen päällä olevasta vedestä, mikäli käytetään yläosastaan sulkeutuvaa näytteenotinta (esim. Kajak-tyyppi). Suoraan sedimenttinäytteestä kentällä tehtävät mittaukset (redox, ph) on hyvä ulottaa myös sedimentin pintaosaa (0 2 cm) syvemmälle ja tehdä stratigrafisesti, s.o. työntää mittausantureita esim. 1 cm kerrallaan syvemmälle sedimenttiin ja tallentaa redox- ja ph profiilit. (Geologian tutkimuskeskus) Sedimentin paksuuskasvusta kullakin näytteenottopaikalla riippuen 0 2 cm sedimenttiviipaleista voidaan tarkkailla lähinnä voimakkaimpia muutoksia sedimentin laadussa, koska tuon korkuinen viipale sisältää useiden vuosien sedimentaation. Kuuden vuoden tarkkailuvälillä näytteen ajallinen resoluutio on kohtuullinen. Mikäli halutaan siirtyä 0 1 cm viipaleeseen, kannattaa 0-2 cm näytteenotto ainakin aluksi säilyttää rinnalla. Tieto kullakin näytteenottopaikalla vallitsevasta sedimentin paksuuskasvusta kannattaisi hankkia esim. 137-Cs määrityksillä. Näytteenottopaikkaa kannattaa siirtää systemaattisesti 2-5 m edellisistä kerroista, GPS-tarkkuudesta riippuen. (Geologian tutkimuskeskus)

8/28 Pohjavesitarkkailu Vuoksen valuma-alueella sijaitsevat talousvesikaivot, joista on tehty Pohjois-Savon ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla kaivovesitutkimus, olisi otettava säännölliseen, vuosittaiseen tarkkailuun ja niistä olisi tehtävä tarkkailusuunnitelman taulukossa 15 mainitut määritykset. Lisäksi Jyrkän ja Koirakosken vedenottamoista tulee Talvivaaran tehdä vastaava tutkimus kerran vuodessa. Kallio- ja maapohjaveden tarkkailussa tulee säilyttää antimonin, elohopean, kromin, lyijyn, seleenin ja vanadiinin määritykset. (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta, Jyrkän osakaskunta ja Jyrkän vesihuolto-osuuskunta) Myös Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys esittää, että seurannan piiriin tulee Vuoksen vesistöalueen puolella olevia talousvesikaivoja ja että Koirakosken ja Jyrkän vedenottamot tulevat tarkkailun piiriin (näytteenotto kerran vuodessa). Pohjavesitarkkailuja pitää voida tarkentaa tiedon karttuessa (SYKE). Poikkeustilanteet Kaivoksen vaikutusten tarkkailusta on huolehdittava myös poikkeustilanteissa seisokkien ja mahdollisen kaivoksen alasajon aikana. Toiminnanharjoittajan on vastattava myös jo aiheutuneiden vahinkojen jälkihoidosta ja mahdollisista seurauksista. (Kuopion kaupunki) Poikkeus- ja häiriötilanteista tulee tiedottaa myös terveydensuojeluviranomaista (Kainuun SOTE, Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ja Jyrkän vesihuolto-osuuskunta). Lisäksi Kainuun SOTE esittää, että häiriö- ja poikkeustilanteista, mukaan lukien tehtaan alas- ja ylösajot, tulee laatia vuosiraporttiin liitettävä yhteenveto. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on ilmoitettava myös STUKille. Samoin STUKille on ilmoitettava poikkeavista havainnoista. (Säteilyturvakeskus) Poikkeavista havainnoista on ilmoitettava myös Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Ylä-Savon SOTEn ympäristöterveydestä vastaavalle viranomaiselle. (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri). Erillisselvitykset Talvivaaran tulee selvittää sulfaatin välillinen vaikutus metyylielohopean määrään, koska veden korkean sulfaattipitoisuuden on havaittu voivan aiheuttaa sulfaattia pelkistävien bakteereiden lisääntymistä ja edelleen metyylielohopean määrän nousua vesistössä. Tarkkailuohjelmassa on annettava määräys, kuinka metyylielohopean määrää vesistössä ja elohopean kertymistä kaloihin tarkkaillaan. (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta). Tulosten toimittaminen ja raportointi Tarkkailun tulokset ja raportit on toimitettava kaikille vaikutusalueen asianosaisille Kuopio ja Lapinlahti mukaan luettuna (Lapinlahden kunta ja Kuopion kaupunki). Kuopion kaupunki esittää, että tarkkailuraporteista tulisi ilmetä kaivoksen kuormitus- ja virtaamamäärät.

9/28 Toksisuustestien tuloksia ja vesistöissä havaittuja pitoisuustasoja tulee arvioida laajemmin tarkkailuraporteissa (Ylä-Savon SOTE, Sonkajärven kunta ja Jyrkän osakaskunta). Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ja Jyrkän vesihuolto-osuuskunta esittävät, että koosteet tarkkailutuloksista esitetään viipymättä yhdessä paikassa Internetissä. Myös Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri tähdentää, että yleisen edun kannalta ohjelmassa pitää ilmoittaa selkeästi missä ja milloin tulokset julkaistaan. Kansalaisten tulee saada tietää itseään koskevista asioista (esimerkiksi kertymätiedot). Mahdolliset tarkkailusuunnitelmaan myöhemmin esitettävät muutokset on saatettava paikallistenkin tietoon (elleivät muutokset ole lyhytaikaisia/kiireellisiä/tai sellaisia, että ne parantavat tiedonsaantia) (AA). Tarkkailun tulokset raportoidaan yksittäisten tulosten osalta niiden valmistuttua ja tuloksista laaditaan vuosiyhteenvedot asianomaisille viranomaisille. Vuosiyhteenvedoissa olisi suositeltavaa tarkastella seuranta-aineistoa pidemmältä kuin yhden vuoden aikaväliltä (esim. viisi vuotta), jotta voitaisiin havaita mahdolliset trendit seurattavien muuttujien pitoisuustasoissa ja ennakoida tarvittavat toimet esimerkiksi vesien käsittelyssä, jos pitoisuustasoissa on havaittavissa kasvua. Yhteenvedoissa on myös hyvä tarkastella pahiten muuttuneissa kohteissa tapahtuvia tilan muutoksia ja esim. sivulla 23 mainittuun kunnostusnäkökulmaan vaikuttavia tekijöitä. (Geologian tutkimuskeskus) TALVIVAARA SOTKAMO OY:N VASTINE Talvivaara Sotkamo Oy antoi lausunnoista ja muistutuksista vastineen 27.1.2014. Vastineen asiasisältö on ryhmitelty pääsääntöisesti samoin kuin tarkkailusuunnitelmasta annetut palautteet: Tarkkailupaikat pintavesissä, pintavesien vedenlaatuanalyysit ja näytteenottotiheys Tarkkailusuunnitelmassa esitetty tarkkailualue on tarkoituksenmukainen ja riittävän laaja. Laakajärven alapuolisella Nurmijoen vesistöreitillä ei ole käytännössä ollut havaittavissa muita Talvivaarasta johtuvia vaikutuksia kuin lievästi kohonnut sulfaattipitoisuus, joka on ollut selvästi alle vesieliöille haitallisen tason. Näin ollen ei ole mitään perusteita laajentaa tarkkailualuetta tai analyysivalikoimaa Vuoksen vesistön alueella. Lähtevistä vesistä tehtyjen erittäin laajojen analyysien perusteella tarkkailusuunnitelmassa esitetty pintavesitarkkailun analyysivalikoima on riittävän kattava. Kuparia on syytä seurata vesipäästöistä viikoittain, koska sille on asetettu luparajat. Käytännössä kuparipäästöt ovat olleet hyvin pieniä ja selvästi alle luparajojen. Myös vesistöissä pitoisuudet ovat olleet pieniä, joten seurantatarve ei ole yhtä merkittävä kuin vaikkapa nikkelillä. Tarkkailuohjelmassa on otettu riittävästi kantaa analyysimenetelmiin. Esim. vesinäytteistä ohjelmassa todetaan, että määritykset tehdään ICP-OES/MS-menetelmillä. Alkuaineet, joiden pitoisuudet ovat alhaisia, määritetään ICP-MS-tekniikalla. Lisäksi vesianalyysien kohdalla on todettu, että liukoisten metallipitoisuuksien analysoinnissa tulee ottaa huomioon asetuksen 1022/2006 (muutos 868/2010) vaatimukset analyysimenetelmille ja määritysrajoille.

10/28 Biologinen tarkkailu Biologisten tarkkailututkimusten tekeminen vuosittain ei ole järkevää, koska muutokset esim. kalaston rakenteessa näkyvät suhteellisen hitaasti. Kalasto ja kalastus Kalastoa koskevat tutkimukset ovat Talvivaaran näkemyksen mukaan riittävän kattavia. Talvivaaran näkemyksen mukaan Nordic koekalastuksia ei ole tarpeen tehdä kesällä 2014, koska kalastuksia on tehty peräkkäisinä vuosina 2012 ja 2013 ja tullaan tekemään seuraavan kerran 2015. Vesistöissä ei ole havaittu sellaisia muutoksia, joiden perusteella olisi odotettavissa merkittäviä tai nopeita muutoksia kalaston rakenteessa. Nordic kalastukset tehtynä RKTL:n ohjeistuksen mukaisesti ovat erittäin runsaasti työtä vaativia ja siten myös kustannusvaikutukseltaan suuria. Talvivaaran näkemyksen mukaan vuoden 2014 koeverkkokalastuksilla ei saavuteta merkittävää lisäarvoa tarkkailututkimuksiin. Tarkkailututkimusten tekeminen vuosittain ei ole järkevää, koska muutokset kalaston rakenteessa näkyvät suhteellisen hitaasti. Tarkkailusuunnitelmassa onkin esitetty, että kalojen haitta-aineita seurataan tiheämmin kuin kalaston rakennetta. Haitallisten aineiden kertymät Muutokset kalojen haitta-ainepitoisuuksissa eivät ole niin nopeita, että kalojen haitta-aineita olisi tarkoituksenmukaista tutkia kahta kertaa vuodessa. Sedimenttitarkkailu Sedimenttiä koskevat tutkimukset ovat riittävän kattavia. Sedimentoituminen on hidasta joten vuosittainen tutkiminen ei ole tarpeen. Esitetyt menetelmät ovat riittäviä ja myös kuvattu riittävän tarkasti tarkkailusuunnitelmissa. Pohjavesitarkkailu Tarkkailussa on mukana lähialueen käytössä olevia talousvesikaivoja. Uusien kaivojen mukaan ottaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska niistä puuttuu tarkkailuhistoria, joka nykyisillä kaivoilla on perustilaselvityksestä saakka. Kyseisistä kaivoista tunnetaan vedenlaadun taustataso, joten niiden avulla pystytään seuraamaan kaivoksen vaikutuksia. Purkuvesien virtausreitin ranta-alueilla sijaitsevien kaivojen ottaminen mukaan tarkkailuun ei ole tarkoituksenmukaista. Normaalitilanteessa pohjaveden virtaukset ovat maa-alueilta vesistöjä kohti. Mikäli talousvesikaivo sijaitsee aivan rantavyöhykkeessä, voi sillä olla suora hydrologinen yhteys pintaveteen. Tässä tapauksessa veden käyttö talousvetenä on kyseenalaista pintaveden bakteeripitoisuuksien vuoksi. Esitetty pohjavesitarkkailu on riittävä, eikä tarkkailussa ole tarpeen tuottaa tutkimusaineistoa esim. Jyrkän vesiosuuskunnan tai Kuopion kaupungin vedenhankinnan laatuseurantaa varten. Pohjavesitarkkailun päivitystarve tullaan arvioimaan uudelleen siinä vaiheessa, kun GTK:n selvitys Talvivaaran alueen pohjavesistä on valmistunut.

11/28 Poikkeustilanteet Tarkkailua jatketaan kaikissa tilanteissa kuten tähänkin asti on tehty. Poikkeustilanteissa tarkkailua on laajennettu Kainuun ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Erilliselvitykset Sulfaattipitoisuuksien ja elohopean metyloitumisen välisen yhteyden osalta Talvivaara arveli palautteissa viitatun tutkimukseen, jossa sulfaattipitoista vettä suihkutettiin maa/kosteikkoalueelle, josta todettiin liukenevan enemmän elohopeaa kuin pelkällä vedellä suihkutettaessa. Talvivaaran käsityksen mukaan ko. tutkimus ei kuvaa todellista tilannetta Talvivaaran purkuvesistöjen varrella. Kalojen elohopeapitoisuuksia on seurattu koko tarkkailun ajan lähimmistä vesistöistä. Yleisesti ottaen haukien elohopeapitoisuus tunnetaan Suomessa hyvin. Hauissa esiintyy edelleen monin paikoin syöntisuositusrajat ylittäviä elohopeapitoisuuksia. 1. POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT VASTUUALUEEN (YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAINEN) RATKAISU Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ympäristönsuojeluviranomainen) hyväksyy päätöksen liitteenä olevan Talvivaara Sotkamo Oy:n tarkkailusuunnitelman seuraavin muutoksin ja määräyksin siltä osin, kun se koskee Pohjois-Savon alueella tehtävää jätevesien vaikutustarkkailua (vesistötarkkailu). Vesistötarkkailu on toteutettava seuraavien määräysten mukaisesti. Osa tarkkailuun kuuluvista selvityksistä koskee vesistökokonaisuuksia, josta Pohjois-Savon aluetta ei ole ollut mahdollisuus erottaa. Näissä tapauksissa tarkkailumääräyksiin on voitu sisällyttää Kainuun ELY-keskuksen alueella olevia paikkoja jolloin vastaava määräys on myös Kainuun ELYkeskuksen päätöksessä Tarkkailupaikat ja vedenlaatuanalyysit pintavesissä 1.1. Tarkkailuun liitetään Syväri-järven syvännepiste (Syväri 21). Havaintoajankohdat ovat maaliskuu ja elokuu. Näytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sulfaatti, natrium ja mangaani. Perustelu: Vuoksen purkusuunnan tarkkailu on alueellisesti suppea verrattuna Talvivaaran pohjoiseen purkusuuntaan, jossa laimentumisolosuhteet ovat paremmat ja myös sillä perusteella, että viranomainen (Pohjois-Savon ELY-keskus) on joutunut täydentämään tarkkailua omilla näytteenotoillaan. Tämän vuoksi tarkkailualuetta laajennetaan Syvärille asti. Tarkkailuun otettavalta havaintopaikalta on pitkäaikainen havaintosarja ja se on järven pistekuormituksen yläpuolella. Tarkkailtavat muuttujat kuvaavat kuormituksen suoria ja mahdollisia välillisiä vedenlaatuvaikutuksia. 1.2. Tarkkailuun lisätään havaintopaikka Haajaistenjärven länsiosasta (Pivet-rekisterissä nimellä Haajaistenjärvi). Tarkkailtavat muuttujat ovat samat kuin Kiltuanjärvessä, havaintoajankohta kesäkuu.

12/28 Perustelu: Virtaus Kiltuanjärvestä Haajaistenjärven suuntaan on mahdollista korkean veden aikana jos Laakajärveltä juoksutetaan voimakkaasti ja erityisesti jos Kiltuanjärven alapuolinen Jyrkän pato on samaan aikaan kiinni. Pohjois-Savon ELY-keskuksen näytteenotoissa ei Talvivaaran kuormituksesta havaittu merkkejä touko- ja syyskuussa 2013, ei myöskään järven syvännepisteellä kesäkuussa 2012, mutta Kiltuanjärvestä Haajaistenjärven suuntaan tapahtuvaa virtausta ei voida kaikissa vesitilanteissa täysin sulkea pois vaikka järvien välisessä salmessa oleva puolentoista kilometrin pituinen matala alue sitä rajoittaakin, samoin Haajaistenjärven oma valuma-alue, joka on arviolta 130 km 2 :n luokkaa. 1.3. Pintaveden määritysvalikoimaan lisätään kokonaisrikki ja järvihavaintopaikoille orgaaninen kokonaishiili. Veden kovuus tulee ilmoittaa Vna 1022/2006 liitteen 1 mukaisesti kalsiumkovuutena. Perustelu: Orgaaninen hiili ja kovuus ovat suureita, joita tarvitaan vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden biosaatavuuden arvioinnissa. Kokonaisrikin mittauksella voidaan seurata muun kuin sulfaattisen rikin osuutta näytteessä ja sen mahdollisia muutoksia. Mahdollisesti hapettomiksi käyvissä vesikerroksissa sulfaattipitoisuus ei kattavasti kuvaa kuormituksen aiheuttamaa vedenlaatumuutosta rikin osalta. 1.4. Vedestä tehtävien analyysien määritysrajojen ja mittausepävarmuuksien osalta noudatetaan ympäristöhallinnon ohjetta 4/2013 (Teemu Näykki ym 2013: Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja tavat). Perustelu: Määritysrajojen on oltava riittävän alhaiset ja mittausepävarmuuksien riittävän pienet alueen taustapitoisuuksiin nähden, jotta muutokset pystytään havaitsemaan. Vaatimuksella varmistetaan myös rekistereihin vietävän tiedon yhdenmukaisuus. Biologinen tarkkailu 1.5. Järvien syvännepohjaeläinnäytteenotossa rinnakkaisia näytteitä tulee olla 6 kpl ja näytteet tulee käsitellä erillisinä tulosten rekisteritallennukseen asti. Perustelu: Biologisessa tarkkailussa tulee noudattaa ympäristöhallinnon ohjetta Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2013. Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. 1.6. Jokien piileväseurantaa toteutetaan yhden vuoden välein Kivijoessa. Kolmen vuoden välein tehtävään piileväseurantaan lisätään Laakajoki Multa-Väärä. Perustelu: Jokien piilevät ovat todennäköisesti herkin biologinen indikaattori kuvaamaan suolaisten kaivosvesien ekologisia vaikutuksia. Jokavuotinen tarkkailu on tarpeen kummankin purkusuunnan lähivaikutusalueilla muutossuuntien arvioinnin luotettavuuden parantamiseksi, koska tuloksiin sisältyy aina luontaista vaihtelua. Laakajoki on tärkeä piileväseurannan havaintopaikka, koska tarkkailun havaintopaikkaverkkoon jäisi muuten

13/28 huomattava maantieteellinen etäisyys ja pitoisuusgradientti (Kivijoki Nurmijoki Haapakoski). Laakajoen tulevalla koskien kunnostamisella ei arvioida olevan vaikutusta piileväyhteisöihin. 1.7. Jätevesien haitallisuudesta vesistöissä on tehtävä selvitys biotestien avulla. Käytettävät testit ovat: (1) Kalojen mätipoikastesti (ISO 12890:1999) ruskuaispussivaiheeseen asti ja paikallisilla lajeilla (esim. siika tai taimen) tai paikallisiin oloihin sopeutuneilla lajeilla (kuten kirjolohi) toteutettuna. (2) Daphnian lisääntymistesti (ISO 10706:2000) (testieliönä muu kuin D. magna, esimerkiksi D. pulex tai D. longispina) (21 vrk). (3) Lemna minor - testi (ISO 20079:2005) (7 vrk). Testit tehdään kummankin jätevesien purkusuunnan vesistövesillä niin että saadaan pitoisuusgradientti voimakkaasti kuormittuneista vesistä lievemmin kuormittuneisiin vesiin. Vuoksen vesistöalueella testattavat vedet ovat Kivijärvi 7 alusvesi, Kivijoki, Laakajärvi 081 päällysvesi. Biotestien toteutuksessa varmistuttava, että testieliöille on riittävästi ravinteita/ravintoa, jotta voidaan testata nimenomaan haittaaineiden vaikutusta ja kasvuedellytykset on muutoin turvattu. Selvitys tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Selvityksen tulosten perusteella arvioidaan jatkoselvitysten tarve. Perustelu: Biologista tarkkailua täydennetään eliöstöön kohdistuvia pitkäaikaisvaikutuksia kuvaavilla testeillä, koska Talvivaaran kuormitustekijöiden vaikutus ja erityisesti niiden yhteisvaikutukset Nurmijoen reitin tyyppisessä humuspitoisessa, happamassa ja heikosti puskuroidussa ympäristössä ovat epäselvät. Näillä testeillä voidaan osaksi kattaa myös se tiedontarve, joka liittyy vaatimuksiin tarkkailutiheyden nostamisesta. Talvivaaran jätevesiä tutkitaan akuuteilla biotesteillä, mutta pitkäaikaistesteissä vasteet ilmenevät pienemmillä pitoisuuksilla ja käytettävät mittarit/vasteet liittyvät usein kasvuun ja lisääntymiseen eli tärkeisiin populaation menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tarkoitus on että eri suuntien pitoisuusgradientti vastaa yhtä testikokonaisuutta korvaten yleisemmin käytetyt 5-6 laimennosta. 1.8. Vesisammalten metallipitoisuuksien seurantaan lisätään Laakajoki Multa-Väärä. Mahdollisen Laakajoen kunnostushankkeen jälkeen havaintopaikkana on Nurmijoen Haapakoski, mikäli kunnostuksen jälkeen Multa-Väärältä ei ole löydettävissä häiriintymättömiä, näytteenottoon soveltuvia vesisammalkasvustoja. Perustelu: Vesisammalten metallikertymämäärityksien liittäminen Laakajärven alapuoliselle vesistöreitille on tarkoituksenmukaista, koska tarkkailuohjelmaehdotuksessa alimpana havaintopaikkana Vuoksen vesistöalueella on voimakkaasti kuormittunut Kivijoki. Sedimenttitarkkailu 1.9. Laakajärvi 081 sisällytetään tarkkailuun. Perustelu: Laakajärvi 081 on järven suurin syvänne, joka edustaa sedimentin metallikertymiä laaja-alaisemmin kuin järven pohjoispään syvänne Laakajärvi 13. 1.10. Metallien lisäksi sedimenttinäytteistä on määritettävä sulfidi ja fosfaatti.

14/28 Perustelu: Sulfaattivälitteinen rehevöityminen on hyvin tunnettu ilmiö ja todettu myös Suomen oloissa. Sedimentin sulfidi- ja fosfaattifosforipitoisuudet määritysvalikoimassa jo olevan raudan lisäksi antavat tietoa siitä, aiheuttaako sulfaattikuormitus myös rehevöitymistä vaikutusalueella. 1.11. Sedimenttinäytteenoton yhteydessä määritetään alusveden lämpötila, ph ja redoxpotentiaali. ph- ja redox-mittaukset tehdään myös sedimentistä stratigrafisesti 1 cm välein. Näytteenottopaikkaa siirretään 2-5 metriä edellisistä kerroista. Perustelu: Sedimenttitutkimuksissa on tarpeen noudattaa GTK:n suosituksia, jotta tuloksia tulkittaessa olisi saatavilla kaikki tarpeellinen tieto johtopäätösten tekemiseksi. Pohjavesitarkkailu 1.12. Talvivaaran tulee selvittää vuoden 2015 loppuun mennessä Laakajärvestä Sälevään ulottuvan vesistöreitin varrella sijaitsevat pintavesivaikutuksille alttiit talousvesikaivot ja vedenottamot. Perustelu: Pohjavesitarkkailun laajentamistarpeen arviointi edellyttää lisätietoa pintavesivaikutuksista, maa- ja kallioperän rakenteesta sekä pohjavedentasosta. GTK:n raportointivaiheessa oleva tutkimus kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeistä selvittää osaltaan maaperän pohjaveden virtaussuuntia ja kallioperän ruhjeita. Raportointi ja poikkeustilanteet 1.13. Vuosiraporteissa tulee esittää saatujen tulosten vertailua pidemmällä aikajaksolla ja arvioida myös terveysvaikutuksia. Vesistövaikutusten raportoinnissa tulee jatkaa käytäntöä, jossa tulokset tärkeimpien aineiden osalta esitetään myös graafisesti ja tuloksia arvioidaan sanallisesti. Käytäntöä julkaista tarkkailu- ja päästötiedot myös yrityksen internetsivuilla on syytä jatkaa. Perustelu: Kaivostoiminnan vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ja etenkin vesistöjen tilaan on esitetty paljon kysymyksiä ja huolta. Näiden asioiden esiintuominen selkeämmin raportoinnissa on tarpeen. Vuosiyhteenvedoissa tulee tarkastella myös kuormitus- ja vesistötarkkailutulosten pidemmän aikavälin kehitystä, jotta muutoksen aste suhteessa luonnontilaan ja kuormitusmuutoksiin on havaittavissa. 1.14. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset ja raportit on toimitettava kaikkien tarkkailualueen kuntien ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisille. Perustelu: Viranomaisten tulee saada toimialuettaan koskevat ajantasaiset tiedot. 1.15. Mikäli tarkkailuohjelmasta Pohjois-Savon alueella poiketaan, tulee siitä ilmoittaa Pohjois- Savon ELY-keskukselle. Poikkeavista havainnoista tulee tarvittaessa ilmoittaa Pohjois- Savon ELY-keskukselle ja Ylä-Savon SOTEn ympäristöterveydestä vastaavalle viranomaiselle.

15/28 Perustelu: Ympäristö- ja terveysviranomaisten tulee saada toimialuettaan koskevat ajantasaiset tiedot. 1.16. Tässä päätöksessä määrätyt muutokset ja lisäykset tulee päivittää esitettyyn suunnitelmaan ja päivitetty suunnitelma toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Mikäli käynnissä olevissa lupaprosesseissa tulee määräyksiä, joilla on vaikutusta tässä suunnitelmassa esitettyyn, tulee suunnitelma päivittää niiltä osin lupapäätöksen mukaisesti. 2. POHJOIS-SAVON ELINKEINOT, TYÖVOIMA, OSAAMINEN ja KULTTUURI VASTUUALUEEN KALATALOUSVIRANOMAISEN RATKAISU Pohjois-Savon ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousviranomainen hyväksyy päätöksen liitteenä olevan Talvivaara Oy:n tarkkailusuunnitelman siltä osin, kun se koskee Pohjois-Savon alueen kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailun osalta tehtävää jätevesien vaikutustarkkailua. Tarkkailu on toteutettava seuraavien määräysten mukaisesti. 2.1. Kalojen (ahven, hauki, kuha) lihaksen metallipitoisuus määritetään kerran vuodessa Laakajärvellä. Näytekalojen ikä määritetään. Ahvenen elohopeamittauksissa tulee huomioida vesieliöille haitallisten/vaarallisten aineiden asetuksen soveltamisoppaassa (Ympäristöministeriön raportteja 15/2012, kohta 14.2) annettu ohjeistus mm. kalojen määrästä, koosta ja analysoinnista. Perustelu: Kalojen metallipitoisuuden seuranta Laakajärvellä määrätään tehtäväksi vuosittain ja tutkimuksia edellytetään myös hauista ja kuhista, koska järvellä on kalataloudellista merkitystä. Ahvenen elohopeapitoisuus on myös vesimuodostuman kemiallisen tilan luokitteluperuste (VNa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006). 2.2. Verkkokoekalastukset on toteutettava kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportin (Työryhmämuistio mmm 2008:3) liitteen 3 mukaisesti. Perustelu: Kalaston seurannassa käytetään valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisia luotettavia ja vertailukelpoisia menetelmiä. 2.3. Verkkokoekalastusten kalanäytteistä Laakajärvessä on tehtävä ikämääritykset ja takautuvat kasvumääritykset ahvenista. Perustelu: Arvioidaan mahdollisia kalojen elinympäristössä tapahtuneiden muutosten kuten mm. ravintotilanteen vaikutuksia kalojen kasvuun. Julkisuudessa on esitetty väitteitä ahventen kasvun hidastumisesta. 2.4. Sähkökoekalastuksia on tehtävä tarkkailuohjelmassa esitettyjen kohteiden lisäksi Laakajärvestä Kiltuaan laskevassa Laakajoen vanhassa luonnonuomassa.

16/28 Perustelu: Vuoksen vesistöalueella Laakajoki kuuluu lähivyöhykkeeseen, jossa kuormituksen kalastovaikutuksia virtavesissä on tarpeen seurata vastaavalla alueella kuin järvien kalastoseurannoissa. 2.5. Tässä päätöksessä määrätyt muutokset ja lisäykset tulee päivittää esitettyyn suunnitelmaan ja päivitetty suunnitelma toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Mikäli käynnissä olevissa lupaprosesseissa tulee määräyksiä, joilla on vaikutusta tässä suunnitelmassa esitettyyn, tulee suunnitelma päivittää niiltä osin lupapäätöksen mukaisesti. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Seuraavassa lausutaan tarkkailusuunnitelmasta saaduissa lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyistä vaatimuksista. Lausunnossa käsitellään näitä vain Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueen osalta. Palautteita, jotka eivät kuulu vesistötarkkailun piiriin, ei käsitellä. Geologian tutkimuskeskus, GTK Pohjois-Savon alueella ei ollut tarkkailusuunnitelmassa sedimenttiseurantaa. Pohjois-Savon ELYkeskus edellytti seurantapaikaksi Laakajärven suurinta syvännettä Laakajärvi 081. Sedimenttimäärityksiä koskevat suositukset otettiin huomioon päätöksen ratkaisussa. Kuparimääritysten mittaustiheyttä ei päädytty lisäämään, koska päästövesien kuparipitoisuudet ovat olleet selvästi alle luparajan ja pitoisuudet vastaanottavassa vesistössä eivät ole olleet kohonneita. Tulosten raportointia koskevia vaatimukset on huomioitu tarkkailumääräyksissä. Kenttämittauksia koskevaa esitystä on huomioitu Kainuun ELY-keskuksen antamassa päätöksessä. Suomen ympäristökeskus, SYKE Pohjavesiseurantoja tarkennetaan SYKEn tarpeen mukaan lisäselvitysten jälkeen. Säteilyturvakeskus, STUK Uraanin tytärnuklidien pitoisuuksien määrittäminen otetaan vesistötarkkailuun lausunnon mukaisesti eli tarvittaessa, mikäli jätevedestä tehtävät määritykset antavat tähän aihetta. Jätevesimäärityksiä koskeva määräys sisältyy Kainuun ELY-keskuksen tarkkailuohjelmapäätökseen. Määritystarkkuutta koskevat lainsäädännön vaatimukset oli huomioitu tarkkailusuunnitelmassa. Tarkkailuohjelmapäätöksessä vedenlaatuanalysoinnin laatua varmistettiin vielä edellyttämällä uuden ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013) soveltamista. Ylä-Savon SOTE Vaatimus tarkkailualueen laajentamisesta Syvärille on huomioitu päätöksessä. Tarkkailtavat parametrit ovat pääosin samat kuin Nurmijoen reitin alaosassa. Vaatimus tarkkailun ulottamisesta Haajaistenjärvelle on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perustelussa kuvatulla tavalla. Sen sijaan tarkkailuun ei sisällytetty toista havaintopaikkaa Kiltuanjärvelle. Pohjois-Savon ELY-keskus on ottanut vuosina 2012 ja 2013 yhteensä neljä kertaa näytteet myös

17/28 Kiltuanjärven eteläosan syvänteestä eikä vedenlaadussa ollut tällöin havaittavaa eroa verrattuna tarkkailussa olevan syvänteen vedenlaatuun. Nurmijoen reitin alaosalla näytteenottotiheys on neljä kertaa vuodessa eli sama kuin Kiltuanjärvessä. Tarkkailu kattaa ne muuttujat, joiden osalta on Laakajärvessä on havaittu selvimmät pitoisuusmuutokset (natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet). Uusitussa tarkkailuohjelmassa nikkeli- ja kadmiummääritykset ulotettiin Haapajärvelle ja Nurmijoen Koirakoskelle. Metallipitoisuuksien osalta havaittu vaikutusalue on ollut pienempi kuin suolaisuuden osalta, minkä vuoksi metallipitoisuuksien tarkkailualuetta ei toistaiseksi laajennettu, mutta sitä laajennetaan erillisellä päätöksellä, mikäli metallipitoisuudet tarkkaillun alueen alaosassa kohoavat. Lausunnossa vaaditaan, että radioaktiivisten toksisten raskasmetallien, mukaan lukien uraanin hajoamissarjan tytärnuklidien tutkimisesta, on esitettävä suunnitelma. Uraanin tytärnuklidien pitoisuuksien määrittäminen otetaan vesistötarkkailuun, mikäli jätevedestä tehtävät määritykset antavat tähän aihetta. Jätevesimäärityksiä koskeva määräys sisältyy Kainuun ELY-keskuksen tarkkailuohjelmapäätökseen. Määritystarkkuutta koskevat lainsäädännön vaatimukset oli huomioitu tarkkailusuunnitelmassa. Tarkkailuohjelmapäätöksessä vedenlaatuanalysoinnin laatua varmistettiin vielä edellyttämällä uuden ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013) soveltamista. Näytteenottotiheyden tulee vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa (Vna 1022/2006) mainituille yhteisötason prioriteettiaineille (liite 1C) olla vähintään 12 kertaa vuodessa (9.2 ). Tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa, jos se on aiheellista olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella (9.3 ). Pintavesistä suunnitelmassa on esitetty määritettäväksi liukoinen lyijy neljä kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa) sekä liukoinen nikkeli ja kadmium lähimmistä jokipisteistä kaksi kertaa kuukaudessa (esimerkiksi Kivijoki), Kivijärvestä yhdeksän kertaa, Laakajärvestä viisi kertaa, Kiltuanjärvestä, Haapajärvestä ja Nurmijoen Koirakoskesta neljä kertaa. Lyijyn osalta aiemmin mitatut pitoisuudet ovat alittaneet reilusti asetetut laaturaja-arvot, joten sen tiheä tarkkailu ei Pohjois-Savon ELY keskuksen mielestä ole tarpeen. Nikkeliä ja kadmiumia tarkkaillaan Kivijoessa tiheävälisesti ja mikäli näiden tulosten perusteella on tarpeen, on tarkkailua mahdollista nopeasti lisätä. Asetuksen mukaan aineita, joille on esitetty laatunormi eliöstössä (elohopea) ei ole tarpeen tarkkailla pitoisuutena vedessä ympäristölaatunormin noudattamisen todentamiseksi. Suunnitelmassa on esitetty elohopean tarkkailu asetuksen mukaisesti kalasta (ahven). Pohjois-Savon ELY keskus edellyttää päätöksessä ahvenen elohopeapitoisuuden määrittämistä vuosittan Laakajärvellä. Kasviplanktonin ja pohjaeläinten seurantaa vaadittiin tihennettäväksi kahden vuoden välein tapahtuvaksi ja vesikasvillisuusseurantaa laajennettavaksi Kivijärven ulkopuolelle. Tarkkailua tihennettiin piilevien osalta Kivijoessa. Tämän lisäksi edellytettiin pitkäaikaistoksisuutta kuvaavia kolmen eri trofiatason biotestejä Kivijärven, Kivijoen ja Laakajärven vesillä. Kainuun ja Pohjois-Savon ELY keskuksen näkemyksen mukaan näin saadaan parempaa kuvaa kaivoksen päästöjen yhteisvaikutuksista ja voidaan kattaa myös sitä tiedontarvetta, joka liittyy vaatimuksiin tarkkailutiheyden lisäämisestä. Vesisammalten metallipitoisuuksien tarkkailu ulotetaan Laakajoelle. Tarkkailua ei katsottu aiheelliseksi tihentää, koska metallipitoisuuksien ei ole havaittu nousseen Laakajärven alapuolisissa vesissä.

18/28 Pohjois-Savon alueella ei ollut tarkkailusuunnitelmassa sedimenttiseurantaa. Pohjois-Savon ELYkeskus edellytti seurantapaikaksi Laakajärven suurinta syvännettä Laakajärvi 081. Tarkkailutiheys säilyy tarkkailusuunnitelman mukaisena, koska se vastaa järvessä tapahtuvaa kiintoaineen sedimentaationopeutta varsin hyvin. Palautteessa tarkoitettujen talousvesikaivojen ja vedenottamoiden liittämisestä seurantaan päätetään ratkaisussa mainittujen selvitysten valmistumisen jälkeen. Tähänastisen tiedon perusteella Talvivaaran vaikutukset ovat epätodennäköisiä. Pohjois-Savon ELY-keskus ei pidä aiheellisena vaatia tarkkailuohjelmassa selvitystä sulfaatin välillisestä vaikutuksesta metyylielohopean määrään eikä määrätä tarkkailemaan metyylielohopean määrää vesistössä. Sulfaatin vaikutuksista elohopean metyloitumiseen löytyy paljon tutkimustietoa. Lupaehdoissa on annettu elohopealle päästöraja ja elohopean pitoisuutta kaloissa edellytetään seurattavaksi vuosittain Laakajärvellä. Haitallisten aineiden asetuksen (Vna 1022/2006, 9.2 ) mukaa niitä aineita, joille on esitetty laatunormi eliöstössä (elohopea) ei ole tarpeen tarkkailla pitoisuutena vedessä ympäristölaatunormin noudattamisen todentamiseksi. Tulosten raportointia koskevat vaatimukset on huomioitu tarkkailumääräyksissä. Vaatimus Laakajärven kalojen metallipitoisuuksien seurannasta kerran vuodessa toteutettavalla näytteenotolla on huomioitu. Pohjois-Savon ELY-keskus ei pidä kalastuskirjanpidon käynnistämistä Laakajärvellä välttämättömänä, koska vastaavat kalaston rakennetta kuvaavat yksikkösaalistiedot saadaan koekalastusten ja kalastustiedustelujen perusteella. Samoilla menetelmillä saadaan laajasti tietoja myös kalastusta ja kalavesien tilaa koskevista havainnoista. Luotettavien tulosten saamiseksi kalastuskirjanpito edellyttää riittävän tasoista kalastusta ja raportointia, minkä toteutuminen sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Kalakantojen pitkäaikaisseurantaan saadaan riittävät tiedot joka kolmas vuosi tehtävillä koekalastuksilla. Sähkökoekalastukseen lisätään koeala Laakajärven vanhassa uomassa. Kainuun SOTE Kalojen metallipitoisuuksien tutkimuksia edellytettiiin tihennettävän ja sisällytettävän tutkimuksiin ahvenen lisäksi muita yleisimpiä saaliskaloja. Laakajärvellä kalojen metallipitoisuuksien määrityksiä tihennettiin vuosittaisiksi myös vuoden 2015 jälkeen ja ahvenen lisäksi tutkimuskohteina ovat hauki ja kuha. Pohjois-Savon ELY-keskus edellyttää ratkaisussaan, että vuosiraporteissa tulee arvioida myös terveysvaikutuksia. Sonkajärven kunta Vaatimus tarkkailualueen laajentamisesta Syvärille on huomioitu päätöksessä. Tarkkailtavat parametrit ovat pääosin samat kuin Nurmijoen reitin alaosassa.

19/28 Vaatimus tarkkailun ulottamisesta Haajaistenjärvelle on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perustelussa kuvatulla tavalla. Sen sijaan tarkkailuun ei sisällytetty toista havaintopaikkaa Kiltuanjärvelle. Pohjois-Savon ELY-keskus on ottanut vuosina 2012 ja 2013 yhteensä neljä kertaa näytteet myös Kiltuanjärven eteläosan syvänteestä eikä vedenlaadussa ollut tällöin havaittavaa eroa verrattuna tarkkailussa olevan syvänteen vedenlaatuun. Nurmijoen reitin alaosalla näytteenottotiheys on neljä kertaa vuodessa eli sama kuin Kiltuanjärvessä. Tarkkailu kattaa ne muuttujat, joiden osalta on Laakajärvessä on havaittu selvimmät pitoisuusmuutokset (natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet). Uusitussa tarkkailuohjelmassa nikkeli- ja kadmiummääritykset ulotettiin Haapajärvelle ja Nurmijoen Koirakoskelle. Metallipitoisuuksien osalta havaittu vaikutusalue on ollut pienempi kuin suolaisuuden osalta, minkä vuoksi metallipitoisuuksien tarkkailualuetta ei toistaiseksi laajennettu, mutta sitä laajennetaan erillisellä päätöksellä, mikäli metallipitoisuudet tarkkaillun alueen alaosassa kohoavat. Lausunnossa vaaditaan, että radioaktiivisten toksisten raskasmetallien, mukaan lukien uraanin hajoamissarjan tytärnuklidien tutkimisesta, on esitettävä suunnitelma. Uraanin tytärnuklidien pitoisuuksien määrittäminen otetaan vesistötarkkailuun, mikäli jätevedestä tehtävät määritykset antavat tähän aihetta. Jätevesimäärityksiä koskeva määräys sisältyy Kainuun ELY-keskuksen tarkkailuohjelmapäätökseen. Määritystarkkuutta koskevat lainsäädännön vaatimukset oli huomioitu tarkkailusuunnitelmassa. Tarkkailuohjelmapäätöksessä vedenlaatuanalysoinnin laatua varmistettiin vielä edellyttämällä uuden ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013) soveltamista. Näytteenottotiheyden tulee vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa (Vna 1022/2006) mainituille yhteisötason prioriteettiaineille (liite 1C) olla vähintään 12 kertaa vuodessa (9.2 ). Tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa, jos se on aiheellista olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella (9.3 ). Pintavesistä suunnitelmassa on esitetty määritettäväksi liukoinen lyijy neljä kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa) sekä liukoinen nikkeli ja kadmium lähimmistä jokipisteistä kaksi kertaa kuukaudessa (esimerkiksi Kivijoki), Kivijärvestä yhdeksän kertaa, Laakajärvestä viisi kertaa, Kiltuanjärvestä, Haapajärvestä ja Nurmijoen Koirakoskesta neljä kertaa. Lyijyn osalta aiemmin mitatut pitoisuudet ovat alittaneet reilusti asetetut laaturaja-arvot, joten sen tiheä tarkkailu ei Pohjois-Savon ELY keskuksen mielestä ole tarpeen. Nikkeliä ja kadmiumia tarkkaillaan Kivijoessa tiheävälisesti ja mikäli näiden tulosten perusteella on tarpeen, on tarkkailua mahdollista nopeasti lisätä. Kasviplanktonin ja pohjaeläinten seurantaa vaadittiin tihennettäväksi kahden vuoden välein tapahtuvaksi ja vesikasvillisuusseurantaa laajennettavaksi Kivijärven ulkopuolelle. Tarkkailua tihennettiin Kivijoen piilevien osalta. Tämän lisäksi edellytettiin pitkäaikaistoksisuutta kuvaavia kolmen eri trofiatason pitkäaikaistestejä Kivijärven, Kivijoen ja Laakajärven vesillä. Kainuun ja Pohjois-Savon ELY keskuksen näkemyksen mukaan näin saadaan parempaa kuvaa kaivoksen päästöjen yhteisvaikutuksista ja voidaan kattaa myös sitä tiedontarvetta, joka liittyy vaatimuksiin tarkkailutiheyden lisäämisestä. Pohjois-Savon alueella ei ollut tarkkailusuunnitelmassa sedimenttiseurantaa. Pohjois-Savon ELYkeskus edellytti seurantapaikaksi Laakajärven suurinta syvännettä Laakajärvi 081. Tarkkailutiheys säilyy tarkkailusuunnitelman mukaisena, koska se vastaa järvessä tapahtuvaa kiintoaineen sedimentaationopeutta varsin hyvin.

20/28 Palautteessa tarkoitettujen talousvesikaivojen ja vedenottamoiden liittämisestä seurantaan päätetään ratkaisussa mainittujen selvitysten valmistumisen jälkeen. Tähänastisen tiedon perusteella Talvivaaran vaikutukset ovat epätodennäköisiä. Tulosten raportointia koskevia vaatimukset on huomioitu tarkkailumääräyksissä. Vaatimus Laakajärven kalojen metallipitoisuuksien seurannasta kerran vuodessa toteutettavalla näytteenotolla on huomioitu. Pohjois-Savon ELY-keskus ei pidä kalastuskirjanpidon käynnistämistä Laakajärvellä Kiltuanjärvellä välttämättömänä, koska vastaavat kalaston rakennetta kuvaavat yksikkösaalistiedot saadaan koekalastusten ja kalastustiedustelujen perusteella. Samoilla menetelmillä saadaan laajasti tietoja myös kalastusta ja kalavesien tilaa koskevista havainnoista. Luotettavien tulosten saamiseksi kalastuskirjanpito edellyttää riittävän tasoista kalastusta ja raportointia, minkä toteutuminen sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Kalakantojen pitkäaikaisseurantaan saadaan riittävät tiedot joka kolmas vuosi tehtävillä koekalastuksilla. Sähkökoekalastukseen lisätään koeala Laakajärven vanhassa uomassa. Lapinlahden kunta Vaatimus tarkkailualueen laajentamisesta Syvärille on huomioitu päätöksessä. Tarkkailtavat parametrit ovat pääosin samat kuin Nurmijoen reitin alaosassa. Vaatimus tarkkailutulosten ja raporttien toimittamisesta tarkkailualueen kuntiin on lisätty tarkkailumääräyksiin. Kuopion kaupunki Tarkkailualuetta on laajennettu Syvärille asti. Vesistöreitin alemmat syvänteet ovat varsin kattavasti muussa velvoitetarkkailussa ja Talvivaaran kuormituksesta mahdollisesti aiheutuva suolapitoisuuden nousu tulee esille näissä yhteyksissä. Metallipitoisuuksien osalta havaittu vaikutusalue on ollut pienempi kuin suolaisuuden osalta, minkä vuoksi metallipitoisuuksien tarkkailualuetta ei laajennettu tarkkailusuunnitelmaehdotuksesta, jossa laajennusta oli aiempaan tarkkailuun verrattuna Haapajärvelle ja Koirakoskelle asti (nikkeli ja kadmium). Tarkkailualuetta laajennetaan erillisellä päätöksellä, mikäli metallipitoisuudet tarkkaillun alueen alaosassa kohoavat. Poikkeustilanteissa tarvittavan tarkkailun järjestämiseen on velvoite ympäristöluvan 33/07/1 määräyksessä 62 ja ja ympäristöluvan 52/2013/1 määräyksessä 96a. Vaatimus tarkkailutulosten ja raporttien toimittamisesta on lisätty tarkkailumääräyksiin. Sotkamon kunta Kalojen metallipitoisuuksien tutkimuksia edellytettiiin tihennettävän. Laakajärvellä kalojen metallipitoisuuksien määrityksiä tihennettiin vuosittaisiksi myös vuoden 2015 jälkeen ja ahvenen lisäksi tutkimuskohteina ovat hauki ja kuha.