KANSAINVÄLISET KULTTUURITEOLLISUUDEN SUUNTAVIIVAT

Sivu 1/36 KANSAINVÄLISET KULTTUURITEOLLISUUDEN SUUNTAVIIVAT Selvitys kulttuuriteollisuuden näkymistä kulttuuripolitiikassa Kohteet: Pohjoismaat, EU sekä vertailumaat Tanja Kotro 1997 Opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmä 1. Johdanto 2. Pohjoismaat 2.1. Ruotsi 2.2. Tanska 2.3. Norja 2.4. Islanti 2.5. Pohjoismainen yhteistyö 3. Euroopan unioni 3.1. Rakennerahastot 3.2. MEDIA II SISÄLLYS 3.2.1. Pääpiirteet 3.2.2. Budjetti 3.2.3. MEDIA II Suomen näkökulmasta 3.3. Tv ilman rajoja, audiovisuaalisen tuotannon takuurahasto sekä 16:9 action plan 3.4. INFO 2000 3.4.1. Pääpiirteet 3.4.2. Budjetti 3.4.3. INFO 2000 Suomen näkökulmasta 3.5. MLIS - monikielinen tietoyhteiskunta 3.6. Kulttuuriohjelmat 3.6.1. KALEIDOSKOOPPI 3.6.2. ARIANE 3.6.3. RAFAEL 3.7. Ensimmäinen kertomus kulttuurinäkökohtien huomioon ottamisesta Euroopan yhteisön toiminnassa 3.8. Koheesiopolitiikka ja kulttuuri

Sivu 2/36 4. Euroopan neuvosto 4.1. Suuntaviivat - In from the Margins 4.2. Eurimages 5. Esimerkkejä muista maista 5.1. Kanada 5.2. Australia 5.3. Englanti 5.4. Japani 6. Yhteenveto kulttuuriteollisuuden suuntaviivoista 1. Johdanto Opetusministeriö asetti maaliskuussa 1997 työryhmän valmistelemaan kulttuuripolitiikan kehittämistä kulttuuriteollisuuden näkökulmasta. Työryhmän tehtävä on hahmottaa kulttuuriteollisuuden kansainvälisiä näkymiä, EU:n tavoitteita ja suomalaisen kulttuuriteollisuuden nykytilaa. Työryhmä tekee toimenpide-esityksiä suomalaisen kulttuuriteollisuuden edistämiseksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Työryhmä te esityksiä kulttuuripolitiikan uusiksi linjauksiksi kulttuuriteollisuuden näkökulmasta. Työryh määräaika on 31.12.1999. Tämä muistio on ensimmäinen työryhmän työhön liittyvä raportt Raportissa selvitetään kulttuuriteollisuuden asemaa hallitusten politiikassa ja tulevaisuuden suunnitelmia kulttuuriteollisuuden aseman vahvistamiseksi. Kansainvälisellä tasolla merkittävät välineet kulttuuriteollisuuden kehittämiseksi on jaoteltavissa kolmeen keskeisimpään toimijaan. Ne ovat Euroopan neuvosto, Euroopan unio Unesco. Raportissa keskitytään näistä kahteen ensimmäiseen. Euroopan unionista ovat muk rakennerahastot ja kuusi kulttuuriteollisuuden näkökulmasta keskeisintä ohjelmaa, MEDIA ohjelma, ARIANE, KALEIDOSKOOPPI, INFO 2000 -ohjelma sekä RAFAEL ja MLISohjelma. Euroopan neuvoston osalta käsitellään yleisen kulttuuripoliittisen linjauksen lisäks Eurimages-rahastoa. Kulttuuriteollisuuden käsite on ollut vaihtelevasti esillä yhteiskuntatieteellisessä ja kulttuuripoliittisissa keskusteluissa vuosikymmenten ajan. Käsitteen sisältö ei ole täsmentyn koskemaan vain tiettyjä osia 'kulttuurista' ja 'teollisuudesta'. Käsite yhdistää toisilleen arkiajattelun näkökulmasta ehkä vieraita aloja, varsinkin jos 'kulttuuria' ajatellaan merkityks taide ja 'teollisuutta' merkityksessä taloudellisesti kannattava massatuotanto. Kulttuuriteollisuuden käsite tulee ymmärrettäväksi kun sen perustan ajatellaan olevan kulttu laajassa määritelmässä, joka pohjautuu antropologiseen näkemykseen kulttuurista. Kulttuur tarkoita pelkästään taidetta, vaan ihmisten merkityksellistä elämää kokonaisuudessaan. Esimerkiksi talouden kysymykset ovat osa kulttuuria. Kulttuuriteollisuus rakentaa siltoja mu muassa liiketoiminnan ja taiteellisten sisältöjen välille. Nämä sektorit eivät esiinny yhteiskunnissa toisistaan riippumattomina alueina. Raportissa käsite määritellään sen mukaan mitä kulttuurin aloja hallitusten politiikassa tavallisimmin sisällytetään kulttuuriteollisuuteen. Kulttuuriteollisuuteen kuuluvat tällöin elokuva, televisio ja radio, video, äänilevyteollisuus ja kirjankustannus. Kulttuuriteollisuude käsitteen rinnalla esiintyy etenkin EU:n osalta myös sisältötuotannon käsite content industry käsite multimedia content, joka käsittää datan, tekstin, äänen, grafiikan, animaation, kuvan j

Sivu 3/36 liikkuvan kuvan yhdistelmät digitaalisessa muodossa käyttäjien ulottuvilla. Usein asetetut tavoitteet ovat vahvasti sidoksissa eri maiden tietoyhteiskuntastrategioihin. Tämän vuoksi raportin painopiste on esimerkiksi Pohjoismaiden kohdalla uusmedioissa. Uusmedian käsite tarkoittaa tietoverkkoihin liittyvää sisältötuotantoa. Sisältötuotannon arvoketjuun kuuluvat u kulttuuriteollisuuden toimijat. Esimerkiksi materiaalin luojat ovat eri kulttuurisektoreiden osaajia: valokuvaajia, muusikoita, animaattoreita, kuvataiteilijoita. Sisällön kehittäminen ja paketointi - toimittajat ja suunnittelijat, cd:t ja tietokannat - kuuluvat sisältötuotannon arvoketjuun. Ketjuun kuuluvat myös jakelijat eli esimerkiksi kaapeliyhtiöt ja loppukäyttäjät kouluissa, yrityksissä ja julkisissa laitoksissa. Sisältötuotannolla on laajoja vaikutuksia muu muassa teollisuuteen, mainontaan ja hallintoon. Raportti alkaa Pohjoismaiden tilanteen esittelyllä. Sitä seuraa Euroopan unionin ohjelmien kuvaus ja Euroopan neuvoston uusimmat linjaukset sekä tiedot Eurimages-rahastosta. Lopu tuodaan esille strategiat, joita alan pioneerit - Kanada ja Australia - ovat kehittäneet. Alaluvun lopussa on lyhyt tiivistelmä, jossa esitetään kunkin toimijan tai toimintaohjelman keskeinen tavoite kulttuuriteollisuuden näkökulmasta, tavoitteen saavuttamiseksi käytettävä keinot ja hankkeelle varattu budjetti. Raportin lopussa on luettelo keskeisestä kirjallisuudesta ja aineistona käytetyistä dokumente Tämän lisäksi alaviitteissä on annettu joitakin hyödyllisiä www-osoitteita. Raportin on laatinut opetusministeriön projektisihteeri Tanja Kotro. 2. Pohjoismaat 2.1. Ruotsi Ruotsin hallituksen päätöksessä kansallisen kulttuuripolitiikan päämääristä vuodelta 1996 esitetään jaottelu, jossa ryhmitellään vastuualueet toimialoittain ja niiden rahoitusosuuden mukaan. Jaottelussa perinteisen kulttuuritoimen alat ovat hyvin edustettuina. Suurimman tu saajat ovat teatterin, tanssin ja musiikin toimialalla, lehdistössä, museoiden ja näyttelyiden alueella sekä taiteilijoiden tuessa. Tukea ohjataan muun muassa kansallisteatterille, ooppera paikallisille tanssi- ja musiikkilaitoksille, keskusmuseoille ja lehdistölle. Seuraavaksi suurim alueet ovat kulttuurimiljöön suojelu ja rakennustoiminta sekä kansallisarkisto ja museosääti Lehdistötuki voitaisiin katsoa kulttuuriteollisuuden osa-alueeksi, jolloin kulttuuriteollisuude asema on tältä osin verrattain hyvä; sijoittuuhan lehdistötuki viiden kärkeen toimialojen osuuksien vertailussa. Toinen kulttuuriteollisuudeksi ymmärrettävä ala on elokuva, joka on kulttuuriteollisuuden aloista suurin. Sen tavoitteiksi määritellään ruotsalaisen filmituotannon lisääminen ja kansanvälisen yhteistyön edistäminen. Myös EU-ohjelmista ja rakennerahasto saatavan tuen määrää pyritään tavoitteiden mukaan korottamaan. Suunnitelmissa ovat lisäks elokuvan jakelun kartoittaminen ja erityisesti vapaiden ruotsalaisten tuottajien tuotantojen edistäminen. Elokuvan rahoitus jakaantuu kotimaisen tuen, elokuva-alan yhteistyön, alueell filmi- ja videotoimipisteiden ja taiteilijalautakunnan elokuvatuen kesken. Elokuvan tukeen kuuluu myös tv-lähetysten vaihto Ruotsin ja Suomen välillä, mikä ohjaa tukea tekniikasta aiheutuviin kuluihin. Tämän lisäksi tukea saa eurooppalaiseen mediayhteistyöhon ja mediapolitiikan kehityksen dokumentointiin. Tukea kohdistetaan myös radio- ja televisiotoiminnalle muun muassa alaa koskevien tietojen muuttamiseksi elektroniseen help lähestyttävään muotoon. Vuoden 1995 valtion selvityksessä kulttuuripolitiikasta mediat ovat osa kulttuuripolitiikkaa Vastuu media-alan kehittämisestä tulisi koordinoida jonkin jo olemassa olevan

Sivu 4/36 kulttuuriviranomaisen kautta. Uuden teknologian avulla välitettävästä sisällöstä vastaisivat n ikään kulttuurialan instituutiot. Yksi kulttuurialan tulevaisuuden visioista on kansainvälisen elämysteollisuuden leviäminen. Kulttuuritoiminnan tukeminen on välttämätöntä sen sisällön turvaamiseksi. Esimerkiksi radiolähetysten monipuolisuudesta tulisi huolehtia toimilupia myönnettäessä ja toimintaa tuettaessa. Julkisen palvelun toimintaa tulisi kehittää laadukkaak areenaksi kotimaiselle tuotannolle. Myös mainosrahoitteisille televisio- ja radiokanaville tul asettaa kulttuuripoliittisia tavoitteita. Lupamaksuilla rahoitettujen yritysten tulisi jatkossa la julkisen palvelun tilinpäätös, joka olisi lisä taloutta koskevan kirjanpidon ja vuosikertomuks rinnalla. Julkisen palvelun tilinpäätös kertoisi siitä miten toiminnalle asetetut tavoitteet esimerkiksi ohjelmasisällön monipuolisuuden osalta ovat täyttyneet. Teatterille ja oopperall suositellaan yhteistyötä television ja radion kanssa laajemman yleisön saavuttamiseksi. Myö multimediatuotantojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota muun muassa panoksella luo toimintakeskusten kehittämiseen. Tämän lisäksi informaation saatavuutta tulisi parantaa luomalla Ruotsin kulttuuriverkko. Kulturnät Sverige - hankkeen ajatus on luoda muun muassa ilmainen linkkisivu, jolta on pä kaikille ruotsalaisille kulttuurin www-sivuille ja tämän lisäksi tarjota verkossa keskustelufoorumi perinteisen kulttuurin lisäksi alakulttuureille. Hankkeesta on julkaistu loppumietintö vuonna 1997. Elokuvalle esitetään tukea, joka keskittyisi paikallisille filmiyhtymille ja elokuva- ja mediakeskuksille. Kirjallisuudesta korostetaan lähinnä kirjastoja ja koulujen kirjallisuuden saatavuutta. Multimedia on kahdessa roolissa: toisaalta kulttuuri-instituutioiden esittelykana ja toisaalta erilaisista taustoista tulevien taiteilijoiden uusi ilmaisumuoto. Tietokannat ovat tärkeitä kulttuurin levittämisen kannalta. Kulttuuripolitiikan on otettava tietoyhteiskunnan kehittyminen huomioon. Käsitteen tietoyhteiskunta katsotaan saaneen todellista sisältöä viime vuosien kuluessa. Digitaalitekni lisää informaation kulun mahdollisuuksia. Tiedonkulku ja erityisesti Internet vaikuttavat tuotannon ehtoihin ja kulttuuriympäristöön sekä eri taidemuotoihin. Vaara tietoyhteiskunna on siinä, että tietoverkkoihin pääsevien ja niiden ulkopuolelle jäävien ihmisten välille synty kuilu uhkaa kasvaa. Tärkeä kulttuuripoliittinen tavoite on kaikkien kansalaisten kulttuurielämään osallistumisen turvaaminen. Tekniikan innovaatioiden hyväksikäyttö edellyttää niiden positiivisten vaikutusten vahvistamista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei tekniikka kehity vain markkinoiden ehdoilla vaan siten, että monipuolisuus ja laatu pyritään turvaamaan. Teknisen kehityksen turvin mahdollisuudet osallistua paranevat. Esimerkiksi museoiden kokoelmien esittäminen myös digitaalisesti lisää kulttuurin tavoittavuutta. Sama tavoin tietoverkot voivat edistää myös erilaisiin kulttuuritapahtumiin osallistumista. Ruotsissa kulttuuripolitiikalla halutaan haltuunottaa median kenttä; ottaa media muiden taidemuotojen rinnalle kulttuurihallinnon alalle. Kulttuuripoliittisesti suuntautunutta massamedian valvontaa ja seurantaa pidetään tarpeellisena. Toivomuksena on myös se, että elävä kulttuuri tätä kautta näkyisi eri medioissa. Kulttuuriteollisuuden asema osana kulttuuripolitiikkaa halutaan turvata Ruotsissa. Päämää ovat mediasektorin monipuolisuus ja laatu. Elokuvan, kustannustoimen, radion ja muun kulttuuriteollisuuden sektori halutaan pitää monipuolisena. Kulttuuriteollisuuden kannalta myönteinen hanke on Ruotsin kulttuuriverkko, tiedonsaantia ja kulttuurin lähestyttävyyttä parantava tietoverkkopalvelu.

Sivu 5/36 TIIVISTELMÄ MAA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS KEINOT Ruotsi monipuolinen kulttuuritoiminta sisältöjen turvaamiseksi media-alan koordinointi tulevaisuudessa kulttuuriviranomaisten kautta tuki radiolle, tv:lle, lehdille, kirjoille, elokuville Ruotsin kulttuuriverkko 2.2.Tanska Tanskassa on tarkasteltu tulevaisuuden kehitystä otsikolla Informaatioyhteiskunta vuonna 2 Esille tulevia asioita ovat kirjastojen ja koulujen tarpeet ja medioiden tulevaisuuden kehitys digitaalitekniikka, HDTV ja 16:9 -formaatti, sekä kasvava ylikansallisuus niin tv-kanavien k jakeluyhtiöidenkin osalta. Tanskalaisten tuotantojen kannustaminen radio- ja tv-alalla on tärkeää. Sellaisten ohjelmien turvaamiseen, jotka eivät pärjää kaupallisessa kilpailussa, esite yhtenä vaihtoehtona tuettua yhtymää, joka tekisi ohjelmia useille kanaville. Tällaisen yhtym avulla voitaisiin turvata pienen yleisön ohjelmat ilman että kanavia täytyisi muuttaa pelkäst julkisen palvelun kanaviksi. Tanskassa on tuotu esille useita tv- ja radiotoiminnan osalta ratkaistavia kysymyksiä muun muassa ohjelmatoiminnan rahoittamisesta ja ohjelmasisällöis mutta käytännön toiminta on vielä suunnittelun asteella. Myös elektronisen median sääntely julkisen ohjelmatoiminnan rooli ovat kysymyksiä, joihin tullaan jatkossa Tanskassa keskittymään. Kulturnet Danmark on Ruotsin kulttuuriverkon kaltainen hanke, joka käynnistyi virallisesti vuoden 1997 keväällä. Tavoite on kerätä ja lisätä tietoa kulttuuritapahtumista ja liittää verkk tärkeimmät kirjastot, arkistot, museot ja muut kulttuuri-instituutiot. Eri kulttuuri-instituutioi tulee vastata itse siitä, että ajantasainen aineisto on niiden osalta Internetissä. Tämän lisäksi kulttuuri-instituutioille suositellaan keskinäistä yhteistyötä. Kulttuuriministeriö ottaa vastuu Tanskan kulttuuriverkosta ja sen tietotekniikkastrategiasta, mutta kentän tehtäväksi jää päät tahdista, jolla esimerkiksi kotisivuja luodaan. Tanskan kulttuuriverkkoa ohjataan verkostoorganisaatiolla, joka koostuu asiantuntijaryhmistä, koordinoijista, ohjausryhmästä, sihteeris ja palvelinta ylläpitävästä valtiollisesta kirjastosta. Vuonna 1996 osoitettiin 3,5 miljoonaa Tanskan kruunua valtion budjetista pilotille, joka digitalisoi kulttuurimateriaalia kulttuuriverkkoon malliksi eri kulttuuri-instituutioille. Vuonna 1997 ohjattiin 5 miljoonaa Tanskan kruunua kehittämisprojektille, jossa sekä digitalisoidaan olemassa olevaa materiaa että parannetaan digitaalisen materiaalin käyttömahdollisuuksia. Tavoitteet ovat kansalaiste tiedon lisääminen kulttuuriverkosta ja palvelun kehittymisen myötä kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen käyttäjiltä saadun palautteen avulla kulttuuriverkkoa muokkaamalla. Kulttuuriverkon sivut jakaantuvat taiteenaloittain perinteisistä taiteista multimediaan. Ne esittelevät kunkin alueen organisaatiot ja linkit organisaatioiden sivuille. Tanskan hallitus on julkaissut mietinnön From Vision to Action. Info-Society 2000 vuonna 1 Lausunto korostaa kaikille avointa informaatiota. Teknologian tulisi tukea ihmisten toiminta työssä ja vapaa-aikana ja edistää julkisen sektorin avoimuutta ja palvelualttiutta. Julkisen sektorin on tarkoitus toimia yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Toimintasuunnitelmaan

Sivu 6/36 kuuluvat selkeiden tavoitteiden laadinta ja tavoitteille asetettavat tarkat aikataulut sekä infrastruktuurin ongelmien ratkominen (lainsäädäntö ja standardit). Uusia toimintamalleja luodaan sitä mukaa kuin hallituksen, kansankäräjien, ministeriöiden, yrittäjien, kuntien ja er organisaatioiden välisessä yhteistyössä nähdään parhaaksi. Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä pyritään järjestämään eri tahojen edustajien tapaamisissa. Tanskan kauppa- ja teollisuusministeriö laatii selvityksen kaupallisen toiminn reunaehdoista informaatioteknologian alalla. Suunnitteilla on myös työryhmä sen pohtimise mitä julkisen hallinnon toimia ala edellyttää. Tämän lisäksi pidetään tarkoituksenmukaisena yrityspuolen ja julkisen sektorin kärkijoukon kokoamista, jolloin alan osaamista ja tuntemu voitaisiin levittää ydinjoukkoa laajemmalle piirille. Käynnistettäviä hankkeita ovat esimerki julkisten laitosten sähköpostin kehittäminen ja elektroniset ilmoitustaulut. Tanskassa kulttuuriteollisuuden osalta korostuvat ohjelmatoiminnan kysymykset, yksityis julkisen sektorin yhteistyö sekä tanskalaisten tuotantojen asema. Kulttuuripoliittisen päätöksenteon pohjaksi on laadittu mietintöjä kulttuuriteollisuuden - lähinnä tietoyhteiskunn tulevaisuudesta. Ruotsin tapaan Tanskassa on käytössä kulttuuriverkko. TIIVISTELMÄ MAA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS Tanska kotimainen tuotanto elektronisen median huomioon ottaminen teknologia avuksi työssä ja vapaa-aikana julkisen sektorin avoimuus KEINOT julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöss syntyvät toimintamallit, työryhmät Tanskan kulttuuriverkko 2.3. Norja Vuoden 1995 lopussa ministeriöiden valtiosihteerien työryhmä alkoi valmistella Norjan tietoyhteiskunta strategiaa. Den norske IT-veien. Bit for bit -raportin jälkeen laaditaan informaatioteknologian ja kulttuurin mahdollisuuksia käsittelevä mietintö Skape, bevare, formidle. Jälkimmäiseen sisältyy tavoite Norjan kulttuuriverkon luomisesta Tanskan ja Ruo mallin mukaan. Den norske IT-veien -raportti toimitettiin hallitukselle tammikuussa 1996. Tämän jälkeen raportti on ollut laajalla lausuntokierroksella julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tietoyhteiskuntakehityksessä korostetaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tietoyhteiskunnan kehittäminen halutaan sitoa laajoihin hallituksen tavoitteisiin lisätä tuottavuutta, parantaa hyvinvoinnin tasaista jakaantumista maassa ja lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tietotekniikan mahdollisuudet ovat tiedon saatavuudessa ja

Sivu 7/36 leviämisessä maantieteellisistä esteistä huolimatta. Samat tietotekniikan piirteet voivat olla mahdollisuuksien lisäksi vaaroja - tieto voi olla entistä suljetumpaa joiltakin kansanosilta. Painopisteen tulisi olla sellaisten toimintaratkaisujen löytämisessä, jotka lisäisivät kuluttajie tottumusta käyttää erilaisia palveluja. Telekommunikaation monopolit tulisi purkaa ja säännellyn kilpailun kautta tuottaa kuluttajaystävälliset markkinat alalle ja siten taata myös tuotekehittelyn eteneminen. Yritysten sopeutumiskyky ja innovaatiot ovat edellytyksiä maan menestykselle kansainvälis kilpailussa. Yhtälailla edellytys menestymiselle on julkisen sektorin mukanaolo yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Pienten ja keskisuurten yritysten tehokkaiden toimintatapojen löytäminen on tavoiteltavaa. Julkisen sektorin vastuu korostuu julkisen sääntelyn suunnittelussa telekommunikaation, median, tietosuojan ja tekijänoikeuksien alall Tämän lisäksi julkisen sektorin rooli on tärkeä koulutuksessa ja ammattitaidon kehittämises sekä tutkimus- ja kehitystyössä. Julkinen sektori on myös informaatioteknologian asiakas, parhaimmillaan edistyksellinen ja vaativa. Maan erityispiirteet, pieni ja verrattain homogeen yhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle. Tavaroiden, palveluiden ja informaation avointa välitystä verkossa tulee tukea. Suunnitteilla selvitys siitä, mitä hallinnollisia toimia tulisi tehdä avoimien tietoverkkojen osalta eri aloilla muun muassa yhdenmukaisuuden ja tiedon paikantamisen kehittämiseksi. Jatkossa on tehtä yhteistyötä julkishallinnon ja yliopistojen välillä ja osoitettava varoja alan tutkimukseen. Erityisesti pitkän aikavälin tutkimusprojekteja tarvitaan. Julkisella sektorilla on käytössä sopimusmalli, joka edistää sektorien välistä yhteistyötä. Norjan teollisen ja alueellisen kehityksen säätiö voi hakemuksesta kattaa 35% hankkeen kustannuksista yksityinen yrityks valmistaessa sopimusmallin mukaisesti tuotteen tai tarjotessa palvelun julkisen yhteisön tarpeisiin. Useat tällä tavoin kehitetyistä tuotteista ovat päätyneet myyntiin myös muille kui tilaajalle ja kotimarkkinoiden lisäksi kansainvälisille markkinoille. Kulttuuriteollisuuden näkökulmasta on huomattava, että Norjassa suunnitellaan telekommunikaation ja lähetystoiminnan eron kaventamista sillä perusteella, että ne nykyisi perustuvat teknisesti samaan lähtökohtaan - digitaalisiin verkkoihin. Näin ollen mikrotietok voi toimia tilausperiaatteella puhelimena, radiona, televisiona ja videona. Digitaalisen lähetystoiminnan kehittämiseksi radio- ja televisiotoiminnassa on Norjassa käynnistetty työryhmiä. Muiden pohjoismaiden tapaan kulttuuriteollisuuden painopiste on Norjassa tietoyhteiskun kehityksessä. Norjassa on valmisteltu hallitukselle toimitettu mietintö tietoyhteiskunnasta. Mietinnön laadinnassa ja toimenpiteiden suunnittelussa korostuu tavoite lisätä julkisen sekto ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Uuden teknologian toivotaan synnyttävän kuluttajaystävälliset markkinat, joilla kilpailu lisäisi tuotteiden kehittelyä. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintamalleja tulee kehittää. Julkisen sektorin rooli korostuu koulutuksessa, sääntelyssä ja tutkimuksessa. Norjassa pohditaan uuden teknologian kulttuuripolitiikalle asettamia vaatimuksia ja suunnitelmat niiden täyttämiseksi ovat käynnis TIIVISTELMÄ MAA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS Norja kansalaisten osallistumismahdollisuudet innovaatiot

Sivu 8/36 KEINOT julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö julkisen sektorin vastuu sääntelystä, koulutuksesta ja kehityksestä pilottiprojektit, tutkimus digitaalisen lähetystoiminnan kehittämine 2.4. Islanti Opetus- ja kulttuuriministeriö on Islannissa laatinut vuonna 1996 katsauksen tietoyhteiskun tulevaisuuteen. Kehittyvää teknologiaa tullaan käyttämään kulttuurisektorin hyväksi, kulttuu lähestyttävyyden parantamiseen. Tavoitteet ovat julkisen sektorin tiedon saatavuus, koulutusjärjestelmän ja uuden teknologian yhteensovittaminen sekä lainsäädännön ja työelä uudelleenarviointi tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Myös kulttuuriverkko on suunnitteilla. Islannissa korostetaan hallinnon ohjaavaa vaikutusta. Hallinnon tehtävä on huolehtia siitä, e yhteiskunnan eri osapuolet tähtäävät tietoyhteiskunnan yhteisesti laadittuihin päämääriin. 2.5. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen ministerineuvoston kautta tapahtuva yhteistyö jakaantuu Pohjoismaiden sisäiseen yhteistyöhön, Pohjoismaihin ja Eurooppaan sekä Pohjoismaihin ja lähialueisiin. Raportin kannalta tärkeimmät tämän yhteustyön toimijat ovat Pohjoismainen kulttuurirahas (Nordisk Kulturfond), Nordisk Film och Tv-fond sekä Kultur och massmedia -ryhmä. Myös Nordiskt Journalistcenter ja NORDICOM (Nordisk Informationscenter för Medie- och Kommunikationsforskning) toimivat media-alan edistämiseksi. Pohjoismainen kulttuurirahasto - Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston yhteinen rahasto - on tukenut sisäisessä yhteistyössä hankkeita, jotka liittyvät audiovisuaaliseen alaan Vuonna 1996 tukea saaneita hankkeita ovat olleet esimerkiksi nuorison videofestivaali Pori ja multimediaprojekti Mare Balticum vs. Mare Nostrum. Kulttuurirahastolle tulevien hakemusten määrä on kasvanut viime vuosina. Noin 15% hakemuksista saa kulttuurirahaston tukea. Kulttuurirahaston budjetti vuodelle 1998 on 22 94 000 Tanskan kruunua. Nordisk Film-och TV-fond tähtää pohjoismaisen tuotannon ja levikin kasvuun. Jatkossa painopiste tulee olemaan aikaisempaa suuremmissa tuotannoissa, joilla on mahdollisuuksia Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoilla. Budjetti on 18, 3 miljoonaa Tanskan kruunua vuodelle 1998. Rahasto on kärsinyt ensimmäisellä toimintajaksolla 1990-1994 syntyneestä vajeesta ja sen mahdollisuudet projektien tukemiseen ovat heikentyneet. Vuonna 1997 tuotantotuki ohjattiin 18 pitkälle elokuvalle sekä 18 lyhyt- ja dokumenttielokuvaprojektille. Kulttuuri- ja media -ryhmä (KM) on ministerineuvoston neuvoa-antava toimielin, joka tarkkailee kehitystä elokuvan ja muun median alueella ja koordinoi yhteistyötä. Ryhmä julk myös lehteä Nordic Media News. Kansallinen, pohjoismainen ja kansainvälinen mediateknologian kehitys on huomion keskipisteessä, samoin kuin tietoyhteiskuntaa koskev kysymykset. Ryhmän budjetti vuodelle 1998 on noin 3,1 miljoonaa Tanskan kruunua.

Sivu 9/36 Sisäisessä yhteistyössä yksi monista kulttuurin painopistealueista on informaatioteknologia multimedia. Sisäisessä yhteistyössä on korostettu myös lasten ja nuorten kulttuurissa multimedian merkitystä. Perustelu on se, että kehittyvän tekniikan avulla voidaan parantaa verkottoitumista ja luoda tällä tavoin kohtaamispaikkoja nuorille, minkä lisäksi lasten ja nuo oma luova toiminta saa uusia välineitä. Sisäinen yhteistyö painottaa medioiden roolia kulttuuripolitiikassa ja pitää niitä sekä itsessään uusina taidemuotoina että vanhojen taidemuotojen jakelukanavina. Informaatioteknologian ja digitaalitekniikan aiheuttaman mediaympäristön muutoksen vuoksi kulttuuriteollisuuden, kansainvälisyyden ja kielellisten kysymysten rooli tulee korostumaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että medioita kehitetään ede sosiaalisina ja kulttuurisina resursseina. Tarvitaan pohjoismaisia ponnisteluja kilpailukyvyn parantamiseksi, verkkojen rakentamista, yhteishankkeita ja uusia tapoja levittää pohjoismai audiovisuaalisia tuotteita. Vuoden 1998 aikana tullaan tukemaan pohjoismaisilla kielillä teh multimediattuotteita ja niiden levitystä, alan koulutusta sekä tutkimusta, joka koskee digitalisointia, multimediaa ja kulttuurin muutoksia. Suhteessa Eurooppaan Pohjoismaat ovat yhtenäinen alue ja tavoite on seurata tiiviisti kulttuurikysymyksiä, jotka tulevat esille EU:ssa. Erityisesti mediapolitiikan osalta Pohjoism muodostavat yhtenäisen näkemyksen, jota tulisi edistää Euroopan tasolla. Pohjoismaiden ja lähialueiden yhteistyössä Kulttuurirahasto tukee Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyötä muun muassa elokuva- ja tv-alan seminaarien muodossa ja tukemalla pohjoisma ohjelmien ostamista lähialueiden televisioon. Nordiskt Journalistcenter ja NORDICOM ova käynnistäneet lähialueohjelman tuella mediatilastoinnin hankkeen ja uutistoimittajien yhteistyötä on lisätty. Pohjoismaisessa yhteistyössä on mukana myös Filmkontakt Nord, joka on filmituottajien Kööpenhaminassa sijaitseva alan edistämiskeskus, jota rahoittavat Pohjoismaat sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismainen elokuva- ja tv-rahasto. Keskus edistää pohjoismaalaisia dokumentteja ja lyhytfilmejä muun muassa vuosittaisella filmifestivaalilla ylläpitämällä tietokantaa. Viestintäala oli esillä Pohjoismaiden kulttuuriministerien kokouksessa kesäkuussa 1997. Julkisen palvelun yleisradiotoiminta, radio ja televisio, todettiin tärkeäksi kulttuuri- ja mediapoliittiseksi vaikutuskanavaksi. Se on yleisön etujen mukaista palvelua, jota tulee tuk Digitalisointi ja kansainvälistyminen ovat avainsanoja. Kulttuuri- ja joukkoviestintäyhteisty johtoryhmä sai kulttuuriministereiltä tehtäväkseen selvittää pohjoismaisen ja Euroopan unio ulottuvan multimedia-alan yhteistyön mahdollisuuksia. Pohjoismaisessa yhteistyössä kulttuuriteollisuutta edistävät Pohjoismainen kulttuurirahast Nordisk Film och Tv-fond ja Kultur och massmedia -ryhmä. Pohjoismainen kulttuurirahasto tukee audiovisuaalisen alan hankkeita. Nordisk Film och Tv-fond tukee elokuva- ja televisiotuotantoa, jolla on mahdollisuuksia pohjoismaisilla markkinoilla. Kulttuuri- ja mediaryhmä on neuvoa antava toimielin, joka koordinoi yhteistyötä. Mediat painottuvat Pohjoismaiden sisäisessä yhteistyössä niin uusina taidemuotoina kuin vanhojen taidemuotoj välityskanavina. Yhteistyöhankkeita suunnitellaan pohjoismaisen kilpailukyvyn säilyttämis esimerkiksi multimediatuotteissa. TIIVISTELMÄ TOIMIJA 1. Pohjoismainen kulttuurirahasto 2. Nordisk Film och Tv-fond

Sivu 10/36 3. Kultur och massmedia -ryhmä TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS 1. audiovisuaalisen alan kehittäminen 2. pohjoismaisen elokuvatuotannon ja levikin kasvu 3. mediateknologian kehitys, seuranta KEINOT 1. tuki projekteille budjetti: n. 22 milj. Tanskan kruunua 199 2. tuki elokuvalle budjetti: n. 18 milj. Tanskan kruunua 199 3. neuvoa antava toimielin budjetti: n. 3 milj. Tanskan kruunua 1998 3. Euroopan unioni 3.1. Rakennerahastot Rakennerahastot ovat suurin kulttuurihankkeiden rahoittaja EU:ssa. Kulttuurihankkeille voi saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta ja maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta. Rakennerahastoista saatava tuki on aina osarahoitusta, johon yhdistetään kansallista rahoitusta. Euroopan unionissa hankkeen tukemiseksi tulee täyttyä ainakin osa yleisistä hankkeelle asetettavista ehdoista. Nämä ehdot liittyvät ensinnäkin projektin muuhun rahoitukseen. Hankkeen tulee saada noin puolet rahoituksesta muista lähteistä. Vähintään puolet rahoituks tulee saada taloudellisella perustalla toimivilta tahoilta, kuten välinevalmistajilta tai rahoitus olla julkisen sektorin rahoitusta. Projekti ei saa suosia kartelleja tai keskittymistä. Myöskin mahdollisimman monen jäsenmaan mukanaolo on projektille eduksi. Suurin osa rakennerahastotuesta kanavoidaan monivuotisten tavoiteohjelmien kautta. Suom koskevia rakennerahasto-ohjelmia eli tavoiteohjelmia on kuusi. Tavoiteohjelma 2 tukee teollisuuden taantumisesta kärsivien alueiden taloudellista ja sosiaalista uudistamista. Tavoiteohjelma 3 torjuu pitkäaikaistyöttömyyttä ja tavoiteohjelma 4 helpottaa työntekijöide sopeuttamista teollisiin muutoksiin. 5a-ohjelma tähtää maatalouden ja kalatalouden rakentei mukauttamiseen ja 5b-ohjelma haavoittuvien maaseutualueiden talouden monipuolistamisee Tavoiteohjelma 6 kehittää erittäin harvaan asuttuja alueita. Tavoiteohjelmien tuki koskettaa kulttuuria muun muassa silloin kun tuetaan matkailun edistämistä, kehitetään tietoverkkopalveluja ja pk-yritystoimintaa. Esimerkiksi Sysmän Keh Oy:n kaksivuotinen yhteistyöprojekti nukketeatteri-multimedia-demonstraatio on saanut EU rahoitusta 5b-ohjelmasta noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Tavoiteohjelmien lisäksi rakennerahastojen alaisuuteen kuuluvat yhteisöaloitteet ja

Sivu 11/36 innovatiiviset toimet. Yhteisöaloitteiden erityispiirre on muun muassa kansainvälisen yhteis korostaminen. Yhteisöaloitteiden tarkoitus on kohdistaa aluepolitiikkaa tärkeimmille painopistealueille. Suomessa sovelletaan seitsemää yhteisöaloitetta. Esimerkiksi INTERRE A -yhteisöaloite rajaseutuyhteistyön tukemiseksi kattaa pk-yritysten verkottumisen ja teknologisen kilpailukyvyn edistämisen. Noin prosentti rakennerahastovaroista kohdistuu nk. innovatiivisiin toimiin. Innovatiivisilla toimilla tarkoitetaan kokeiluja, joilla haetaan uusia toimintamuotoja tavoiteohjelmille. Innovatiiviset toimet edistävät hankkeita, jotka ovat ylikansallisia ja parantavat esimerkiksi naisten pääsyä talouselämään, pienten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille, paikal erityisosaamisen hyödyntämistä ja julkisten viranomaisten työmenetelmien parantamista. Vuosina 1995-1996 opetusministeriö on rahoittanut rakennerahastoista 39 kulttuuriprojektia Nämä projektit ovat saaneet EU-rahoitusta yhteensä yli 9,5 miljoonaa markkaa. Hankkeisiin kuuluu muun muassa alueellisen digitaalisen median keskuksen rakentaminen, tietotupien perustaminen ja Taideteollisen korkeakoulun MediaStudio. Tämän lisäksi opetusministeriö myöntänyt muiden ministeriöiden opetusministeriölle osoittamista EU- ja kansallisista määrärahoista tukea hankkeille, joita ovat muun muassa olleet Emil Cedercreutzin säätiön museon peruskorjaus (EU-tukea noin miljoona markkaa) ja Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen uudisrakennushanke (EU-tukea 11,9 milj. markkaa). Euroopan unioni tasoittaa rakennerahastoilla ensisijaisesti alueiden välisiä kehityseroja. Maatalouden ja teollisuuden lisäksi huomattavaa tukea saavat myös kulttuurihankkeet. Siinä missä esimerkiksi KALEIDOSKOOPPI-ohjelmasta vuonna 1997 Suomeen saatiin reilut 600 000 markkaa tukea oli rakennerahastojen EU-tuki kulttuurille yli 9,5 miljoonaa markka yksittäinen hanke saattoi saada saman suuruisen tuen kuin KALEIDOSKOOPIN kokonaistu KALEIDOSKOOPPI-ohjelmasta suomalaiset hakijat tosin hyötyvät hankkeiden pääjärjestäj saaman tuen lisäksi myös yhteisjärjestäjinä ja osallistujina muissa tuetuissa hankkeissa, sillä ohjelma tukee eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. Rakennerahastoista tuettavat hankkeet ovat pääasiassa kansallisia projekteja. Rakennerahast saaduilla varoilla on rakennettu mediakeskuksia ja sovellettu uutta teknologiaa esimerkiksi multimediatuotannoissa. Rakennerahastojen merkitys kulttuuriteollisuuden näkökulmasta o siinä, ettei varoja ohjata tarkkojen taiteenalarajojen mukaan, vaan tukea myönnetään omaleimaisille projekteille. Projektien omaleimaisuus syntyy kulttuurin ja muiden alojen kohtaamisesta. Projektit voivat olla kulttuurin ja esimerkiksi koulutuksen, matkailun ja yritystoiminnan yhteistyöhankkeita. Nykyinen rakennerahastokausi päättyy vuonna 1999 ja järjestelmään on odotettavissa muutoksia. TIIVISTELMÄ TOIMIJA EU:n rakennerahastot: aluekehitysrahasto sosiaalirahasto, maatalouden ohjaus- ja tukirahasto TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS Pk-yritystoiminnan aktivointi, koulutus- j tutkimusyhteistyö, uuden teknologian kehittäminen, kulttuurin, matkailun ja alu muiden vetovoimatekijöiden kehittäminen yritysten toimintaympäristön parantamine

Sivu 12/36 tietoliikennepalvelujen kehittäminen, palveluiden uudelleen järjestäminen, innovatiiviset työpajat KEINOT tavoiteohjelmat, yhteisöaloitteet, innovatiiviset toimet budjetti: Suomen kulttuurihankkeisiin 199 1996 yht. n. 40 milj.mk 3.2. MEDIA II 3.2.1. Pääpiirteet Joulukuussa 1990 neuvosto teki päätöksen toimintaohjelman täytäntöönpanosta Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi (MEDIA 1991-1995). MEDIA-ohje tavoitteena on audiovisuaalisten tuotteiden kilpailukykyisen tarjontakapasiteetin parantamin sekä vaihdon ja levityksen edistäminen. MEDIA-ohjelman arveltiin vuoden 1995 katsaukse onnistuneen hyvin luomaan Euroopan tasolla toimivia liike- ja ammattisuhteita, joita voidaa hyödyntää tulevaisuuden kehityksessä. Käytettävissä olleet resurssit olivat kuitenkin jakaantuneet liian hajanaisesti monenlaiseen toimintaan ja ohjelmalta kaivattiin syvyyttä ja tarkennusta. MEDIA- ohjelma toimi eri periaattella, kuin sitä seurannut ohjelma. MEDIA jakaantui noin kahteenkymmeneen rahastoon, jotka toimivat verrattain itsenäisesti eri puolil Eurooppaa. MEDIA II -ohjelma on edeltäjäänsä selkeämmin komission ohjaama; päätösval komissiolla. MEDIA II -ohjelma esitellään komission tiedonannossa vuodelta 1995. Ohjelma on vuosille 1995-2000. Ohjelma jakaantuu audiovisuaalisen alan ammattilaisille suunnattuun johtamise tekniikan koulutukseen ja audiovisuaalisen tuotannon kehittämiseen ja tuotteiden jakelun edistämiseen. MEDIA II -ohjelma ei siten ole tuotantotukea: ohjelmasta saatavan rahoitukse turvin hankitaan koulutusta, tehdään kehitystyötä ja levitetään ohjelmia. MEDIA II täydentä kansallisia tukimuotoja. MEDIA II -ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa päätöksessä vuodelta 1995 ohjelman tavoitteiksi määritellään pääpiirteittäin sellaisen ympäristön edistäminen, jossa yritysten on mahdollista toteuttaa audiovisuaalisia hankkeita sekä yritysten verkostoitumisen tukeminen Myös levityksen osalta päämääräksi asetetaan eurooppalaisen elokuva- ja videoalan aseman vahvistaminen tukemalla toimijoiden järjestäytymistä verkostoiksi. Ohjelman tavoitteisiin kuuluvat valmiuksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen. Viitteellinen rahoitusmäärä ohjelmalle on neuvoston päätöksessä 265 miljoonaa ecua. Uusimpien tietojen mukaan ohjelman budjetti on noin 310 miljoonaa ecua. Koulutusta käsittelevä osio MEDIA II - ohjelmapäätöksestä tuo esiin taustalla olleen vuode 1994 Euroopan audiovisuaalikonferenssin, jossa etusijalle oli asetettu rahoitus, esituotanto, levitys ja koulutus. Koulutuksen rooli audiovisuaalisella alalla liittyy ammattilaisten pätevöittämiseen hyödyntämään markkinoita laajasti eurooppalaisella ulottuvuudella. Alan peruskoulutukselta odotetaan taloudellisen ja kaupallisen hallinnon koulutusta sekä uutta teknologiaa käsittelevää opetusta. Hankkeen päämääriin kuuluvat myös ulkomaisten harjoittelumahdollisuuksien edistäminen ja kouluttajien koulutus. 3.2.2. Budjetti

Sivu 13/36 MEDIA II -ohjelmasta saatava rahoitus on korotonta lainaa. Se tulee maksaa takaisin esimerkiksi elokuvan kuvausten alkaessa. Tapaukset, joissa rahoitus ei ole lainaa ovat tilant joissa kyse on koulutuksesta tai liiketoimintasuunnitelman laatimisesta, jota varten voidaan saada 10 000 ecua. Rahoituksesta, joka on saatu elokuvaa varten, jonka tuotanto ei toteuduk tulee maksaa takaisin neljännes. Elokuvan levitykseen automaattisen tuen muodossa saatua tukea ei makseta takaisin, vaan se investoidaan jatkossa eurooppalaiseen ei-kaupalliseen elokuvaan. Budjettijakauma vuodelle 1996 on esitetty vuoden 1996 helmikuisessa ohjelmakomitean kokouksessa. Kehitykseen on budjetoitu 13 miljoonaa ecua, jotka jakaantuvat tarkemmin määrittelemättömien projektien ja yritysten kesken sekä hankkeisiin, jotka periytyvät MEDI ohjelman ajalta ja liittyvät esimerkiksi multimediatuotantoihin. Levitykseen ja jakeluun on suunnattu 32,2 miljoonaa ecua, joista pääosa ohjataan elokuvalle (12 milj. ecua), televisiolle miljoonaa ecua, videolle 4 miljoonaa ecua ja elokuvateattereille 3,5 miljoonaa ecua (Europa cinémas -verkosto). Elokuvamessuihin osoitetaan 3,2 miljoonaa ecua. Koulutuksen osuus MEDIA II -ohjelman budjetista on vuositasolla noin seitsemäsosa ohjelm kokonaismäärärahasta. Noin kolmasosa vuotuisesta budjetista suunnataan kehitykseen. Jake osuus rahoituksesta on yli puolet ohjelman vuotuisesta budjetista. Jakelun rahoitus kohdistu pääosin elokuvaan. Se saa yli puolet budjetoidusta rahasta. Television osuus on noin kolmas ja video saa levitykseen ja jakeluun kohdistetuista varoista pienimmän osuuden. Elokuvalle suunnattu levitystuki hyödyttää välillisesti myös tv- ja videojakelua, sillä elokuvalevitys toi näyteikkunana muulle levitykselle. Suomen osuus ohjelman kautta saadusta tuesta on noin 5-9 miljoonaa ecua vuodessa. Tämä rahoitus on pääosin takaisin maksettavaa lainarahoitusta. 3.2.3. MEDIA II Suomen näkökulmasta MEDIA II -ohjelma jakaantuu pääosin koulutukseen, kehitykseen ja jakeluun. Koulutus tarkoittaa Suomen näkökulmasta lähinnä kontakteja: esimerkiksi Taideteollinen korkeakoul käyttänyt vaihtomahdollisuuksia hyväkseen. Myös alan ammattilaiset, esimerkiksi tuottajat, hyödyntäneet eurooppalaista koulutusta ja osallistuneet seminaareihin ja työpajoihin. Suom ei niinkään ole järjestetty koulutusta kuin osallistuttu koulutukseen, jota muualla Euroopass järjestetään MEDIA II -rahoituksella. Suomalaiset ovat olleet myös koulutuksen järjestäjinä yhteistyössä ulkomailla järjestetyissä tilaisuuksissa. Tällä tavoin suomalaiset ovat hyötynee välillisesti ohjelmasta. AVEK on tukenut matka-avustusten muodossa osallistumista muuall Euroopassa MEDIA II -rahoituksella järjestettyihin koulutustapahtumiin. Kehitysvaihe - tuotantojen valmistelu ja markkinoinnin suunnittelu - on eurooppalaisella tas jäänyt verrattain vähälle huomiolle. Tämän vuoksi ohjelma suuntaa noin kolmasosan vuotui budjetista kehitykseen. Kehitykseen kuuluvat myös niin kutsutut väliportaat (platform), joit ovat muun muassa Cartoon ja Multimedia investment. Ne ovat organisaatioita, jotka ovat pe MEDIA I -ohjelman ajalta ja jotka saavat rahoitusta MEDIA II -ohjelman lisäksi muilta rahoittajilta, esimerkiksi pankeilta, televisioyhtiöiltä ja Sanoma Oy:ltä. Ne investoivat kaupallisiin multimedia- ja animaatiohankkeisiin. Jakeluun ja levitykseen ohjattu rahoitus jakaantuu elokuvan, television ja videoiden kesken. Suomessa videoiden kohdalla on hyödynnetty ohjelmaa. Videoihin saatava tuki ei vaadi yhteistyötä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa, vaan tuki voi määräytyä esimerkiks sillä perusteella, että toimijalla on viiden elokuvan paketti eurooppalaista ei kansallista elokuvaa.

Sivu 14/36 Elokuvalevityksen tuki määräytyy vuonna 1997 joko valikoivan eli selektiivisen tuen tai automaattisen tuen muodossa. Selektiivinen tuki tarkoittaa tuen saamista sillä perusteella, et jakelija levittää useaa eurooppalaista ei kansallista elokuvaa ja jakelija tekee yhteistyötä mu eurooppalaisten jakelijoiden kanssa. Ajatuksena selektiivisessä tuessa on siten lisätä eurooppalaisen elokuvan liikkumista sisämarkkinoilla. Selektiivinen tuki kohdistuu käytänn usein taide-elokuville ja pienille toimijoille. Suomalaisista elokuvista esimerkiksi Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat on saanut levitykseen tukea yhdeksässä maassa. Automaattinen tuki tähtää niin ikään eurooppalaisen elokuvan aseman vakiinnuttamiseen, m se määräytyy erilaisella mekanismilla kuin selektiivinen tuki. Automaattinen tuki myönnetä hakemuksesta levittäjän eurooppalaiselle elokuvalle saamaan yleisömäärän mukaan. Levittä toisin sanoen laskee ei kansalliselle elokuvaesitykselle saamansa yleisömäärän ja tuki määrä laskennallisesti yleisömäärän mukaan. Laskentaperusteissa on joitakin maakohtaisia eroja. Tämän lisäksi ehtona on Suomessa vähintään noin 20 000 eurooppalaisen ei-kansallisen elokuvalipun myynti enintään kahden vuoden aikana. Olennaista automaattisessa tuessa on se, että saatu tuki tulee sijoittaa eurooppalaisen ei kansallisen elokuvan levitykseen tai tuotantoon. Suomen näkökulmasta elokuvalle saatavan tuen ongelma saattaa olla tuen keskittyminen levitykseen ja suurille jakelijoille. Ongelmana on markkinoiden pienuus ja näin ollen varsinaisen kulttuuriteollisuuden puute Suomessa. Suomessa Finnkino on käytännössä aino merkittävä toimija ja tuen saaja, mikäli se aktiivisesti hakee tukea. Finnkinokin on Euroopan mittakaavassa pieni yhtiö. Pienet toimijat, kuten Cinema Mondo, voivat nekin saada tukea j saavatkin ohjelman rahoitusta, mutta ne ovat pieniä muutaman ihmisen työllistäviä yksiköit Niiden kulttuurinen merkitys voi olla suuri, mutta teollinen tai työllistävä vaikutus on vähäi Lisäksi pienten toimijoiden yhteistyö on ollut puutteellista. Suomen elokuvakentälle on odotettavissa muutoksia vuoden 1999 alussa avattavaksi kaavaillun Helsingin Lasipalatsin elokuva- ja multimediakeskuksen sekä Finnkinon ja Sandrews Metronomen uusien teatterei myötä. Television kohdalla tuki määräytyy siten, että riippumattomalla tuottajalla tulee olla ennakk ostoja vähintään kahdesta maasta saadakseen ohjelman rahoitusta. Suomen näkökulmasta eh on verrattain helposti täytettävissä esimerkiksi Ruotsin osalta. Tällä tavoin määräytyvä raho tukee pk-yrityksiä. Suuret yhtiöt, kuten Yleisradio, voisivat hyödyntää ohjelmaa luomalla esimerkiksi usean eurooppalaisen tuottajan ohjelmapaketteja ostamalla ohjelmien oikeudet, myytäisiin esimerkiksi Pohjoismaihin. Suomen perspektiivistä katsottuna MEDIA II -ohjelma on merkittävä siinä, että se avaa eurooppalaisia markkinoita elokuville. Tämä on mahdollista toisaalta eurooppalaisten jakelijoiden saamien tukien kautta - kuten esimerkiksi Kaurismäen kohdalla jakelijoiden saa rahoitusta Kaus pilvet karkaavat elokuvan levittämiseen. Toisaalta MEDIA II -ohjelman yhteistyöhön kannustava rahoitus avaa kansallisia pieniä markkinoita. Myös koulutuksen ja kehityksen mahdollisuuksia voidaan parantaa ohjelman rahoituksella. Ohjelman heikkous Suomesta katsottuna on keskittyminen levityksen ja jakelun saamaan tukeen, joka ohjautuu helposti suuremmille yhtiöille ja markkinoille kuin mitä Suomessa on. Audiovisuaalisen alan ongelma on Euroopassa alan jakaantuminen kansallisiin markkinoi jotka ovat liian pieniä kilpailemaan eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla. Kansallisiksi markkinoiksi jakaantuneen alan on vaikea houkutella rahoitusta. Ohjelman taustalla on myös huoli eurooppalaisen elokuvan tilasta: vuoden 1995 tietojen mukaan eurooppalaisten elokuvien osuus esitetyistä on laskenut alle 20 prosenttiin ja yleisömäärät o laskeneet huomattavasti. Lisäksi ongelma on se, että vaikka televisioesitysten tuntimäärät ov reilusti kaksinkertaistuneet vuoden 1988 jälkeen, eurooppalaisten ohjelmien määrä ei ole

Sivu 15/36 kasvanut. MEDIA II on kulttuuriteollinen ohjelma. Se on kuitenkin pääasiassa vain elokuva-alan koulutuksen, kehittämistyön ja elokuvien jakelun ohjelma. MEDIA II -ohjelman lainajärjest täydentää kansallisia tukimuotoja. Ohjelmasta saatava rahoitus keskittyy alkuperäisesti suur yhtiöille ja Suomen elokuvayhtiöt ovat eurooppalaisessa mittakaavassa pieniä. Myös pienet yhtiöt (esimerkiksi Cinema Mondo) ovat hyötyneet ohjelmasta, mutta niiden saama tuki on verrattain pieni. Suomen kulttuuriteollisuus on markkinoiden pienuuden vuoksi erityisasem se on verrattavissa lähinnä Kreikan ja Portugalin elokuvamarkkinoihin. Suomen elokuvateollisuutta MEDIA II hyödyttää lähinnä kannustamalla kansainväliseen yhteistyöhö TIIVISTELMÄ TOIMIJA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS EU, MEDIA II -ohjelma audiovisuaalisen teollisuuden ja yritystoiminnan kehittäminen, koulutus, tuotantokehitys ja levitys KEINOT mm. selektiivinen ja automaattinen tuki ohjelman kokonaisbudjetti 310 milj. ecua Suomen osuus lainarahasta 5-9 milj. ecua vuodessa, n. 30-50 milj.mk 3.3. Tv ilman rajoja, audiovisuaalisen tuotannon takuurahasto sekä 16:9 action plan MEDIA II -ohjelman lisäksi audiovisuaalisen kulttuurin alalta kolme olennaista hanketta ov Tv ilman rajoja, av-tuotannon takuurahasto ja 16:9 -televisiota koskeva hanke. Televisiotoiminnan kannalta merkittävä direktiivi on vuonna 1989 annettu ja kesäkuussa 19 muutettu jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä televisiotoiminnan al yhteensovittava direktiivi. Direktiivissä säädetään vähimmäissäännöt televisio-ohjelman lähettämisen vapauden takaamiseksi. Yhteensovittamisen taustalla on ajatus siitä, että "kulttuurisia tavoitteita sisältäviä ohjelmia" tuottavien yritysten olisi helpompi harjoittaa toimintaansa. Direktiivillä pyritään siihen, että eurooppalaisella tuotannolla on suurin osa jäsenvaltioiden televisio-ohjelmien lähetysajasta; tämän tavoitteen toteutumisesta ja riippumattomien tuottajien tuotantojen toteutumisesta jäsenmaiden tulee antaa kertomus komissiolle. Direktiivi edistää näin myös pk-yritysten toimintaa. Elokuva- ja televisiotuotannon tukemiseksi on suunniteltu audiovisuaalisen takuurahaston perustamista. Ehdotuksessa neuvoston päätökseksi elokuva- ja televisiotuotantoa edistäväks takuurahastoksi todetaan alan olevan sijoittajien näkökulmasta riskialtis, minkä vuoksi tulis löytää keinoja jakaa riskejä takuurahaston avulla ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksella. Lähtökohta on ajatus siitä, että audiovisuaalisen alan yritykset ovat usein pieniä toimijoita, joiden on vaikea saada ulkopuolista rahoitusta rahamarkkinoilta pankkien ja rahoitusyhtiöde vaatimien takuiden puuttuessa. Takuurahastolla on tarkoitus täyttää tämä takuuvaje ja edistä

Sivu 16/36 yksityisten rahoittajien mielenkiintoa audiovisuaaliseen alaan kehittämällä toimintaympäris Takuurahaston on tarkoitus edistää elokuvatuotantoa, erityisesti fiktiota, jonka tuottamisen kustannukset nousevat ja jonka riskit ovat suuret. Takuurahasto tukee hankkeita, joilla on mahdollisuuksia eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Toiminnan tavoite on edi Euroopan ja maailmanmarkkinoille tarkoitettuja elokuva- ja televisioelokuvateoksia ja kehit näiden teosten eurooppalaisia tuotantoyhtiöitä ja levitysyhtiöitä. Neuvotteluissa keskustellaa vielä siitä suunnataanko tukea yksittäisille tuotannoille tai tuotantopaketeille vai tuotantoyhtiöille, jolloin av-takuurahasto voisi mahdollisesti myös lisätä tuotantoyhtiöiden yhteistyötä. Rahaston takuu voi kattaa alle puolet hankkeen lainoista ja luotoista - näin taataan omarahoitusosuuden vaikutus siihen, että hanke on harkittu ja kilpailukykyinen. Takuusumm määräytyy arvioidun rahoituksen riskin mukaan. Takuu voidaan suunnata joko lyhytaikaise luoton hankintaan tuotantoprosessia varten tai keski- tai pitkäaikaiseen yritysten rakenteen vahvistamiseen. Komission ehdotus on, että takuurahasto toimisi hallinnollisesti Euroopan investointirahaston (EIR) alaisuudessa. Tämä tarkoittaa lähinnä pienten ja keskisuurten yrity toiminnan painottamista ja takuutoimintaa unionin tasolla. Käytännön toimia ovat muun mu ehdotukset, joita tehdään muille takuulaitoksille (erityisesti juuri EIR:lle) näiden tulemiseks mukaan yksittäisten toimien ja hankkeiden rahoitukseen. Myös jälleenvakuutussopimukset j toimintojen siirto takuu- ja vakuutuslaitoksille alihankintana (kulut ja tästä aiheutuvat vakuutusmaksut kattaa av-takuurahasto) on mahdollista. Takuurahaston budjetti olisi noin 45-90 miljoonaa ecua ajalla 1996-2000, mutta se saattaa neuvotteluissa vielä muuttua. Toiminnan tavoitteiden täyttymistä arvioidaan esimerkiksi rahaston taloudellisen tilanteen ja tuettujen hankkeiden määrän avulla. 16:9 action plan toimintasuunnitelman ajatuksena on edistää 16:9 -formaattisen tv:n sekä digitaalitekniikan käyttöä. 16:9 action plan on tukiohjelma, joka edistää 16:9 -laajakuvasuhteen tuotantoa ja lähetystoimintaa. Ohjelma on nelivuotinen vuodesta 1993 vuoteen 1997. Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 228 miljoonaa ecua. Etusijalla ovat itsenäiset tuottajat ja eurooppalaiset tuotannot. Suomessa rahoitusta on saanut ensin Tv-Tampere ja myöhemmin ja MTV3. Keväällä 1997 päättynyt 16:9 action plan on ongelmallinen siinä mielessä, että se on suunna 16:9 tekniikan edistämiseen, mutta kuluttajilla Suomessa ei vielä ole juuri käytössään tämän formaatin vastaanottimia. Toisin sanoen rahoitus on edistänyt tämän tekniikan kehittymistä välillisesti, sillä kuluttajat katsovat tuotantoja vanhoilla vastaanottimillaan. Tämän lisäksi Nokia on myynyt 16:9 formaatin vastaanottimien valmistuksen Euroopan ulkopuolelle. 16:9 action plan on siinä mielessä merkittävä, että sillä on ollut käytössään verrattain suuri summa rahaa, josta suuret tv-alan toimijat Euroopan tasolla ovat voineet saa huomattavaakin tukea. Hanke on luonteeltaan siis vahvasti teollinen. Tulevaisuudessa tullaa näkemään, missä määrin 16:9 -formaatti vakiintuu ja millaiset markkinat ajan kuluessa synt Tähän vaikuttaa muun muassa se, valmistetaanko digitaalitelevisioita 16:9 formaatilla. Tv without frontiers -direktiivi koskee kulttuuriteollisuudesta vain televisiotoimintaa. Direktiivi vahvistaa euurooppalaisten tuotantojen asemaa jäsenvaltioiden lähetystoiminnass Direktiivi on merkittävä pienille riippumattomille yhtiöille, joiden tuotantojen asema voi vahvistua direktiivin avulla. Av-tuotannon takuurahasto edistäisi yksityisten sijoittajien mielenkiintoa audiovisuaaliseen

Sivu 17/36 alaan. Takuurahasto parantaa pienten yritysten edellytyksiä toimia riskialttiilla alalla. Takuurahasto tukee kulttuuriteollisuuden pienyrittäjien toimintaa televisio- ja elokuvatuotannossa. 16:9 action plan on teollinen ja tekniikkaan keskittyvä ohjelma. Sillä vahvistetaan tietyn formaattisten ja digitaalisten televisiolähetysten markkinoita. Toistaiseksi 16:9 formaatin markkinat ovat suppeat, sillä kuluttajat katsovat lähetyksiä vanhoilla vastaanottimilla. 16:9 action plan päättyi keväällä 1997. TIIVISTELMÄ TOIMIJA 1. Tv without frontiers 2. Av-tuotannon takuurahasto 3. 16:9 action plan TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS 1. eurooppalaisen tv-tuotannon vapaus ja kasvu 2. av-rahoituksen lisääminen 3. 16:9 formaatin markkinoiden edistämin KEINOT 1. direktiivi 2. tuotantoprosessin tai yrityksen rakentee vahvistamisen rahoitustakuu budjetti n. 90 milj.ecua v.1996-2000 3. rahoitus tv-alan toimijoille budjetti n. 228 milj.ecua v. 1993-1997 3.4. INFO 2000 3.4.1. Pääpiirteet INFO 2000 -ohjelma kestää neljä vuotta keväästä 1996 vuoden 1999 loppuun. Se jatkaa vuo 1995 lopussa päättynyttä IMPACT-ohjelmaa. INFO 2000 -ohjelman päämäärä on edistää kasvavaa multimedian sisältötuotantoa (multimedia content industry) tunnistamaan ja hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tarkoitus on kehittää eurooppalaista sisältötuotantoa kilpailukykyiseksi kansainvälisellä tasolla ja vauhdittaa taloudellista kasvua työllisyyttä sekä kulttuurista kehitystä. Ohjelma pyrkii parantamaan perusvahvuuksia ja poistamaan heikkouksia sisältötuotannon markkinoilta Euroopassa. Vahvuusalue on ollut perinteinen kustannustoiminta, mutta elektronisen julkaisutoiminnan osalta tarvitaan Euroopan aseman parantamista, samoin kuin audiovisuaalisen sektorin osalta.

Sivu 18/36 Ohjelman toimintalinjat ovat kysynnän herättäminen ja tietouden lisääminen sektorista (toimintalinja 1), julkisen sektorin informaation hyödyntäminen (toimintalinja 2) ja multimediapotentiaalin käyttöönotto. Ohjelman tarkoitus on aktivoida laajasti arvoketjun jäseniä, jotta asiantuntemus koko prosessista auttaisi löytämään kasvun mahdollisuudet. Yksityisen sektorin rooli on muun muassa verkkojen rakentaminen, sovellutusten suunnittel uusien markkinoiden tutkiminen. Julkisen sektorin rooli on informaatioyhteiskunnan vahvistumisen tukeminen kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Tähän kuuluu olennaisena osana alan säädösten muotoileminen: telekommunikaatioverkkojen vapautuminen ja tekijänoikeussäädöksistä päättäminen. Ohjelman toiminta kysynnän ja tietouden lisäämiseksi on käytännössä paljolti yhteistyöorganisaatioiden kokoamista ja kampanjoiden tukemista siten että syntyy verkostoj Verkostoon kuuluvat järjestöt tarjoavat pääsyn tietokokoelmiin kaikkialla yhteisössä, esittel ja helpottavat pääsyä eurooppalaisille tiedon valtaväylille, tiedottavat käyttäjille heidän multimedian sisältöjä koskevien tarpeidensa mahdollisista täyttäjistä ja järjestävät kampanjo Tämän lisäksi tavoite on saattaa eurooppalaisella tasolla yhteen asiakasryhmiä ja lisätä näid yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa. Niinikään julkisen sektorin informaation lähestyttävyytt tarkoitus parantaa kaikkialla Euroopassa. Julkisen sektorin kokoamista tiedoista tärkeitä ova esimerkiksi alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen tason viralliset tilastopalvelut. Suunnitelmissa on myös pilottiprojekteja digitaalisten valmiuksien lisäämiseksi julkisella sektorilla, mikä tarkoittaa käytännössä julkisen sektorin tietokokoelmien muuttamista digitaaliseen muotoon ja eurooppalaisten standardien luomista. Edellä kuvatun ohella ohjelm tavoite on kehittää paras mahdollinen liiketoimintastrategia alalle. Tähän päämäärään pyritä opintojen, ohjeistojen, seminaarien ja työpajojen avulla. Laadukkaan eurooppalaisen multimediasisällön edistämiseen pyritään kolmella strategisella alalla: nämä alat ovat kulttuuriperinnön taloudellinen hyödyntäminen, yrityspalvelut pkyrityksille sekä maantieteellinen, lääketieteellinen, luonnontieteellinen ja tekninen tieto (toimintalinja 3). Ohjelmasta saatavan tuen pitäisi auttaa yrityksiä alkuvaiheen tuotteenmäärittelyssä, yhteistyökumppaneiden etsinnässä, neuvotteluissa lisenssien vaihdois yhteisen jakelun suunnitelusta. Tuki suunnataan yrityksille, jotka osoittavat hankkeen Euroo laajuisen soveltamismahdollisuuden, sisältävät riskitekijän, edistävät huomattavasti markkinoiden kehittymistä ja ovat käyttäjäpainotteisia. 3.4.2. Budjetti Neuvoston päätöksessä ohjelmasta budjetiksi kaavaillaan neljän vuoden jaksoksi 65 miljoon ecua. Kustannusten tulisi suuntaa-antavasti jakaantua siten, että kysynnän edistäminen ja tietouden lisääminen saisivat budjetin kokonaissummasta noin 22-32%, julkisen alan tiedon hyödyntäminen 18-23% budjetista, multimedian mahdollisuuksien toteuttaminen 45-57% ja tukitoimien osuus olisi 3-8% kokonaisbudjetista. 3.4.3. INFO 2000 Suomen näkökulmasta INFO 2000 -ohjelma korostaa multimediasta tiedottamisen lisäämistä. Tämä näkyy Suomes siten että ohjelman rahoituksella on käynnistetty MIDAS-NET -projekti (Multimedia Information Demonstration and Support Network) kysynnän luomiseksi eurooppalaisille multimediatuotteille ja multimediasovellutuksista tiedottamiseksi. Suomen Midas-solmuun kuuluvat VTT Tietopalvelu, Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutti ja Ylä Savon Kehittämisyhtiö Oy. Kunkin Midas-solmun tehtävä on tarjota elektronista neuvontapalvelua, seminaareja, työpaj pk-yrityksille sekä tietoa multimediasta yleensä. Toisinsanoen Midasverkossa olevat yhteisö

Sivu 19/36 näin ollen Suomen Midas-solmu levittävät multimediatietoutta ympäristöönsä, liike-elämän teollisuuden ja kaupan yrityksille sekä yksittäisille kansalaisille. Suomessa yhteensä kuusi projektia on saanut tukea toiminnalleen ensimmäisessä haussa IN 2000 -rahoituksesta. Näistä projekteista kahdessa suomalainen yhteisö on koordinaattori ja neljässä partneri. Suomen koordinoimat hankkeet ovat elektroninen huonekalukauppa ja Pohjoismainen seikkailumatkojen palvelupaketti. Elektronisen huonekalusuunnittelu- ja markkinointitoimis idea on siirtää huonekalukaupan painopiste tuotannosta kohti asiakasta ja suunnittelua mahdollistamalla suunnittelijoiden työn esittely asiakkaille ilman, että tuote ensin valmistet Hankkeen tavoite on lisätä kuluttajan valinnanmahdollisuuksia ja luoda toimintamalli, jota voidaan soveltaa huonekalujen lisäksi muille aloille. Tavoitteena ovat myös kannattava kaupallinen toiminta, joka reagoi markkinoiden muutoksiin nopeasti. Hankkeessa on Suome mukana muun muassa Taideteollinen korkeakoulu. Toinen hanke, jossa suomalaiset ovat koordinaattorina on cd-rom ja on line-pohjainen matkailupalvelupaketti, jonka kautta asiaka tietoa seikkailumatkoista ja voi tehdä matkavarauksia. Hankkeen tarkoitus on helpottaa pohjoismaisten pienten erillisten yritysten markkinointia maiden ulkopuolelle. Hankkeessa Suomesta mukana A-lehdet Oy Helsingistä ja Tietovalta Oy Tampereelta. Muut hankkeet, joissa suomalaiset ovat partnereina mukana ovat eurooppalaisen kulttuuriperinnön multimediapalvelu (Media Company Sansibar Oy Tampere), toimistohuonekalujen esittelyjärjestelmä (Martela Oy Helsinki), yleiseurooppalaisen karttapalvelun prototyyppi (Maanmittauslaitos Helsinki) sekä multimediaa hyödyntävä säätiedote (Tielaitos Helsinki). Ohjelma korostaa sisältötuotannon asemaa osana informaatioteollisuutta. Informaatioteollisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sekä laite- että palvelutuotantoa telekommunikaatiosektorilla ja atk-sektorilla sekä kuluttajaelektroniikkaa ja toimistolaitteita Komission tiedonannossa 'sisältötuotanto' content industry käsittää luovuuden, kehityksen, pakkaamisen ja jakelun osa-alueet. Sisältötuotantoon kuuluvat kirjankustannus (sanomalehd kirjat, aikakauslehdet, yhteisjulkaisut), elektroniset julkaisut (on-line tietokannat, video- ja äänitepalvelut, fax- ja cd-pohjaiset palvelut) ja audiovisuaalinen tuotanto (televisio, video, r äänitteet ja elokuva). Ohjelmassa on kyse sisältötuotannon tulevaisuuden kehityksestä Euroopassa. Komission tiedonannon painopiste on siirtymä painotuotteista elektroniseen julkaisuun ja interaktiivisii multimedia- ja informaatiopalveluihin. Tausta-ajatus on globaalilla tasolla verkottunut talou informaatioyhteiskunta, jossa informaatio, kommunikaatioteknologia ja näihin liittyvät palv ovat merkittävässä asemassa. Euroopan perspektiivistä ongelmia saattavat olla muuhun maailman verraten suuret alkukustannukset, kielelliset ja kulttuuriset erot, jotka hidastavat kehittelyä, tekijänoikeuskysymykset ja kansallisesti orientoituneet yritykset. INFO 2000 -ohjelma on kulttuuriteollisuuden kannalta tärkeä, sillä sen pyrkimys on lisätä tietoutta sisältötuotannosta ja aktivoida yritystoimintaa. Ohjelmasta rahoitetut hankkeet ova paljolti innovaatioita uuden teknologian soveltamiseksi kulttuurisiin sisältöihin. Ohjelma täh julkisen sektorin tietovarantojen hyödyntämiseen, multimedian kehittämiseen ja uutta teknii hyödyntävien palveluiden parantamiseen. Käytännössä ohjelman painopiste on ainakin viel tiedottamisessa ja uusmedioissa, vaikka sisältötuotanto laajasti määriteltynä kattaa huomattavasti laajemman alueen kirjankustannuksesta radio-ohjelmiin. Sisältötuotanto limi informaatiorakenteiden kasvuun ja viestintäteknologian kehittymiseen - laadukasta sisältötuotantoa tarvitaan yhä enemmän.

Sivu 20/36 TIIVISTELMÄ TOIMIJA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS KEINOT INFO 2000 -ohjelma kilpailukykyinen eurooppalainen sisältötuotanto: kirjankustannus, elektroni julkaisut, audiovisuaalinen tuotanto toimintalinja 1: kysyntä toimintalinja 2: julkisen sektorin informaa toimintalinja 3: multimedia: kulttuuriperin pk-yritykset, luonnontieteellinen ja teknin tieto toimintalinja 4: koulutus arvioinnin kehittämiseksi, tukitoimet budjetti: n. 65 milj.ecua v.1996-1999 3.5. MLIS - monikielinen tietoyhteiskunta Kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamiseen tietoyhteiskunnassa tähtäävä ohj MLIS koskettaa kulttuuriteollisuutta. Ohjelma liittyy tietoyhteiskunnan avaamiin uusiin markkinoihin. Sen tavoitteena on tukea pk-yritysten pääsyä monikielisille markkinoille niin sisämarkkinoilla kuin maailmanmarkkinoillakin. Merkittävin näkökulma ohjelmassa kulttuuriteollisuuden kannalta on se, että ohjelman muk on tarpeen rohkaista sellaisen teknologian ja sellaisten apuvälineiden ja menetelmien käyttö joilla pienennetään tiedonsiirron kustannuksia eri kieliä käyttävien ihmisten ja sovelluksien välillä. Ohjelma edistää erilaisten multimedia- ja tietoliikennesovellusten luomista. Lisäksi ohjelmapäätöksen korostus "on ponnisteltava sen varmistamiseksi, että kaikilla Euroopan kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tietoyhteiskuntaan riippumatta heidän yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta, kielellisestä tai maantieteellisestä asemastaan" liittyy esimerkiksi Internetin käyttömahdollisuuksien lisäämiseen ja myös kulttuuriteollisuuteen, m se ymmärretään kulttuurin merkityksiä kantavaksi ja levittäväksi toiminnaksi. Ohjelman alustavassa määrärahajaossa neuvoston päätöksen mukaan kielellisten apuneuvoj palvelujärjestelmä, kieliteknologian kehittäminen ja apuvälineiden käytön edistäminen saav kukin yli 30% ohjelman budjetista, loput varat ohjataan tukitoimiin. Työohjelma on tehty kolmelle vuodelle (1996-1998). Ohjelman budjetti tullee olemaan noin 15 miljoonaa ecua. Toistaiseksi ei voida täsmentää sitä, millaisia hankkeita ohjelmalla tullaan tukemaan. Myön tuki tulee osoittamaan missä määrin MLIS-ohjelma käytännössä liittyy kulttuuriteollisuutee Esimerkiksi "kielellisten voimavarojen tarjoaminen sähköisten verkkojen kautta" -otsakkeen julkaistun hakemuspyynnön hakuaika päättyy elokuun loppupuolella 1997. Haku on suunna kustantajille ja muille kielellisten tuotteiden tuottajille, jotka suunnittelevat palveluidensa ajanmukaistamista ja avaamista yleiseen käyttöön. Hankkeiden toteuttajiksi toivotaan kansainvälisiä yhteenliittymiä, jotka tarjoavat yleisiä menetelmiä digitalisoitavien ja ajanmukaisten palveluiden käytön mahdollistamiseksi.