TEKES ASIAKASKARTOITUS SELVITYS 19/2014

TEKES ASIAKASKARTOITUS SELVITYS 19/2014 9.10.2014

Harmaan talouden selvitysyksikkö Tekijä Analyytikko Tuija Hannula Asiantuntijat Markus Kartano ja Olavi Kärkkäinen Julkaisun nimi Tekes asiakaskartoitus Julkaisutapa sähköinen Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070 Sivuja 34 Julkaisuaika 9.10.2014 Julkisuus Julkinen Liitteitä Velvoitteidenhoitoselvityksen voi pyytää ilmiöselvityksessä kuvatun ryhmän perusteella (Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) 5:3 ) TIIVISTELMÄ Tekes (1.1.2014 alkaen Innovaatiorahoituskeskus Tekes) käyttää noin 500 miljoonan euron vuosibudjetistaan kaksi kolmasosaa eri yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Tekesin antama rahoitus voi olla avustusta, lainaa tai näiden kombinaatio. Tekes saa käytännössä rahoituksensa valtion budjetista. Selvityksessä tutkitaan Tekesin rahoitusta saaneiden asiakkaiden lakisääteisten velvoitteiden hoitoa mm. ilmoitus- ja maksupuutteita. Keskeisessä asemassa oli myös kohdejoukon yritysten taloudellisen luotettavuuden toteaminen. Kartoituksen kohdejoukkona on 3 861 Tekesin rahoitusta saanutta asiakasta. Selvityksessä on käytetty Verohallinnon, Ulosoton ja Kaupparekisterin tietoja. Kohdejoukossa oli eri asiakasvaiheessa olevia yrityksiä. Osa yrityksistä oli rahoituksen hakuvaiheessa ja osalla oli rahoitettava projekti käynnissä. Osa kohdejoukon yrityksistä oli mennyt konkurssiin rahoitettavan hankkeen aikana ja osalta perittiin rahoitusta takaisin. Tekes tarkistaa rahoitusta saavan yrityksen taloudellisen tilanteen ja verovelat aina ennen rahoituspäätöksen tekemistä ja sen maksamista. Lähes puolet asiakasjoukosta toimi Uudellamaalla. Yrityksistä lähes kaikki (98 %) olivat osakeyhtiöitä. Yritysten toimialajakauma oli laaja. Yleisimmät päätoimialaluokat olivat palvelut, teollisuus ja kaivostoiminta sekä kauppa. Tekesin asiakkaat hoitavat lakisääteiset ilmoitusvelvollisuutensa hyvin. Tämä ilmenee arvioverotusten vähäisenä määränä. Maksupuutteita oli kuitenkin 473 yrityksellä (12 % kohdejoukosta). Yrityksistä 291:llä oli yli 5 000 euron verojäämä. Niistä 207 yrityksellä ei ollut voimassa olevaa maksusuunnitelmaa. Verohallinnon ja Kaupparekisterin rekisteröintitietojen mukaan Ennakkoperintärekisteriin kuului 87 prosenttia yrityksistä. Työnantajarekisteriin eli vakituisesti palkkoja maksaviksi yrityksiksi oli rekisteröity 82 prosenttia Tekesin asiakkaista. Liiketoiminnasta alv-rekisteriin merkittyjä yrityksiä oli puolestaan 90 prosenttia kohdejoukosta. Rekistereissä toimimattomiksi oli merkitty yhteensä 320 yritystä (8 %). Tekesin asiakkaista 38 prosentilla oli tilinpäätösanalyysin velkaantumisastetta kuvaavan tunnusluvun arvo yli 4,0, eli heikko. Lisäksi Tekesin asiakkaista 562 yritystä (15 %) oli sellaisia, joilla maksuvalmius on heikko mitattuna Quick Ratiolla, eli tunnusluvun arvo oli 0,5 tai alle.

Osalla Tekesin tuensaajayrityksistä taloudellinen luotettavuus oli heikentynyt. Se näkyy talouden häiriötietoina kuten siinä, että konkurssivaiheita oli 113 yrityksellä. Näistä 79:llä oli verojäämiä. Eri saneerausvaiheita oli 104 yrityksellä. Näistä 66:lla oli verojäämiä. Tarkasteluhetkellä maksamatonta ulosottovelkaa oli 152 yrityksellä yli 27 miljoonaa euroa. Yrityksistä 276:lla oli perättäisiä tappiollisia tilikausia sekä negatiivinen oma pääoma vuonna 2013. Kohdejoukon (organisaatiohenkilömääritelmän täyttäviä) kaupparekisterivastuuhenkilöitä oli 10 989 joista 2 301 oli myös osakkaana vuonna 2012. Näiden henkilöiden muissa kaupparekisteri- tai osakasyhtiöissä oli huomattavaa verovelkaa (yli 5 000 euron) 834 toimivalla yrityksellä. Konkurssivaiheita oli 354 yrityksellä ja eri saneerausvaiheita oli 278 yrityksellä. Vastuuhenkilöiden verovelat muussa liiketoiminnassa aiheuttavat huomattavan riskin myös kohdejoukon yritysten liiketoimintaan. Henkilökohtaisia verojäämiä oli 968 vastuuhenkilöllä, joista 265 henkilöllä (27 %) verojäämien määrä oli yli 5 000 euroa. Heistä vain 33 henkilöllä (12 %) oli voimassaoleva maksusuunnitelma verojäämistä Verohallinnon kanssa. Tekesillä ei ole valtionavustuslain 31 :n mukaan tiedonsaantioikeutta esimerkiksi vastuuhenkilöistä eikä myöskään vastuuhenkilöiden muista yrityskytkennöistä. Selvityksen havaintojen perusteella olisi perusteltua laajentaa Tekesin tiedonsaantioikeuksia koskemaan vastuuhenkilöiden ja heidän muun liiketoimintansa velvoitteidenhoitoa, taloudellisia edellytyksiä ja luotettavuutta. Tiedonsaantioikeutta ei ole myöskään sosiaalivakuuttamista koskeviin tietoihin. Tiedonsaantioikeuden laajentaminen mahdollistaisi Tekesille kokonaisvaltaisemman arvion tekemisen rahoitusta saavan yrityksen lakisääteisten velvoitteiden hoidosta. Avainsanat Tekes, yritystuki, verovelka, oma pääoma, konkurssi, saneeraus, vastuuhenkilö

Sisältö 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 1 2 TAUSTAA... 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 RAHOITETTAVAN PROJEKTIN VALINTAKRITEEREISTÄ... 3 3 KOHDEJOUKKO... 4 PERUSTIETOJA... 4 Oikeudelliset muodot... 4 Toimiala... 5 Aluejakauma... 7 4 TOIMINTA... 9 REKISTERÖINNIT... 9 Rekisteröintiasema... 9 Toiminta-aika... 10 TILIKAUDET JA TOIMINNAN LAAJUUS... 11 Liikevaihto... 11 Tase... 12 Palkat ja palkansaajat... 13 ALV-, TA- JA MAKSUTIETOJA... 13 5 VELVOITTEIDEN HOITO... 17 VEROVELVOITTEET... 17 Ilmoituspuutteet... 17 Maksupuutteet... 17 6 TALOUS... 21 TILINPÄÄTÖKSEN AVAINLUKUJA... 21 TILINPÄÄTÖSTIETOJA... 24 TALOUDEN HÄIRIÖTIEDOT... 26 Konkurssi- ja saneerausvaiheet... 26 Ulosottoasiat... 27 7 KYTKENNÄT... 29 VASTUUHENKILÖIDEN KYTKENNÄT... 31 Yritysyhteydet... 31 Vastuuhenkilöiden häiriöt... 32 8 YHTEENVETO... 33

1 1 SELVITYKSEN TARKOITUS Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta. Tehtävänsä tueksi selvitysyksikkö laatii ilmiöselvityksiä, joissa kuvataan harmaan talouden ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yksilöimättä organisaatiota tai siihen liittyvää henkilöä. Tekes (1.1.2014 alkaen Innovaatiorahoituskeskus Tekes) käyttää noin 500 miljoonan euron vuosibudjetistaan kaksi kolmasosaa eri yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Tekesin antama rahoitus voi olla avustusta, lainaa tai näiden kombinaatio. Tekes saa käytännössä rahoituksensa valtion budjetista. Tekes selvittää hakijayritysten rahoitusresurssit sekä edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Hakijalla tulee olla riittävät henkilöstöresurssit ja osaaminen hankkeisiin. Hakijan oman rahoituksen tulee olla riittävällä tavalla varmistettu, että hankkeiden loppuunsaattaminen olisi turvattu. Hakijan edellytyksiä arvioitaessa kiinnitetään huomiota hakijan toiminnan kannattavuuteen, vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen. Myönteisen rahoituspäätöksen esteenä ovat järjestelemättömät verovelat ja maksuhäiriöt. Erityisiä perusteluja vaaditaan silloin kun hakijalla tai vastuuhenkilöillä on väärinkäytöshistoriaa. Selvityksellä on tarkoitus tukea Tekesin laissa säädettyä valvontatehtävää. Ilmiöselvityksessä kartoitetaan kohdejoukon perustietoja kuten oikeudellista muotoa ja toimialaa. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan yritysten toimintaa, rekisteröintiasemaa sekä toiminnan laajuutta. Selvitysyksikkö tutkii Tekesin rahoitusta saavien yritysten taloudellista luotettavuutta ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista.

2 2 TAUSTAA Lainsäädäntö Tekesin myöntämistä valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa 688/2001. Valtionavustuslaissa määritetään Tekesin toimintaperusteet tuen hakemisessa, hakijan edellytysten selvittämisessä, tuen myöntämisessä, päätöksenteossa, maksamisessa, valvonnassa, takaisinperinnässä, tarkastuksissa ja tietojenvaihdossa. Tukea voidaan myöntää yhteiskunnallisesti hyväksyttävään kohteeseen, jolle valtionavun myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Valtionavustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena hakijan kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu huomioon ottaen. Valtionavustusta haetaan kirjallisesti ja tuen hakijan tulee hakemuksen yhteydessä antaa valtionapuviranomaiselle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käyttötarkoituksesta. Valtionavustuksesta tehdään kirjallinen, hallintolain mukainen, valituskelpoinen päätös. Valtionapuviranomaisen on huolehdittava valtionavustuksen riittävästä ja asianmukaisesta valvonnasta hankkimalla valtionavustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Valtionapuviranomaisella on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Valtionavustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja lain 16 :n 2 momentissa tarkoitetulle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Valtionapuviranomaisella on oikeus saada poliisi-, tulli-, vero- ja ulosottoviranomaisilta tarpeellista virka-apua tässä laissa tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa. Tämä tarkoittaa, että hakijan antamien tietojen oikeellisuus voidaan tarkistaa Verohallinnon tiedoista ja poliisi on velvollinen turvaamaan mm. avustuksenhakijaan tehtävän tarkastuksen. Väärinkäytöksiä tai puutteellisuuksia havaitessaan avunmyöntäjä voi keskeyttää tuen maksatuksen, vaatia virheellisesti saadun avustuksen palauttamista ja ryhtyä avustuksen takaisinperintään. Toimintansa tueksi valtionapuviranomaiselle on säädetty tietojensaantioikeus muulta viranomaiselta. Valtionapuviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja valtionavustuksen hakijan ja saajan taloudellisesta asemasta, valtionavustuksen hakijan ja saajan julkisista tuista ja valtionavustuksen hakijaa ja saajaa koskevista muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tämän lain noudattamisen varmistamiseksi valtionavustuksen myöntämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa. Edelleen valtionapuviranomaisella on oikeus luovuttaa valtionavustuslain nojalla saamiaan salassa pidettäviä tietoja poliisi- ja muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi taikka syyttäjäviranomaiselle syyteharkintaa varten.

3 Rahoitettavan projektin valintakriteereistä Rahoitettavia projekteja valittaessa tarkastelu tehdään ottaen huomioon voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset sekä Tekesin toiminta-ajatus ja strategia. Arviointi tehdään suhteessa muihin rahoitushakemuksiin ja Tekesin strategisiin tavoitteisiin. Tekesin minimivaatimusten täyttäminen ei itsessään oikeuta rahoitukseen, vaan arvioinnissa on kyse hakemusten välisestä kilpailutilanteesta. Hakemusta arvioidessaan Tekesin asiantuntija vertaa sitä aiemmin käsiteltyihin hakemuksiin ja ennakoi myös tulevaa hakemustilannetta kokemuksensa ja näkemyksensä pohjalta. Tavoitteena on valikoida rahoitettavaksi sellainen projektijoukko, joka tuottaa suurimman mahdollisen hyödyn pitkällä aikavälillä. Arvioitaessa projektin yhteiskunnalle tuottamaa hyötyä pitkällä aikavälillä, huomioon otetaan myös projektin vaikutukset muihin organisaatioihin ja suorat vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yritysrahoituksen edellytyksenä on, että hakijalla on toimintaa Suomessa ja kyse ei ole ns. vaikeuksissa olevasta yrityksestä. Rahoituksen myöntäminen edellyttää erityisiä perusteluja, jos hakijalla on verovelkaa, laiminlyöntejä aikaisemmissa projekteissa tai hakijalla tai sen vastuuhenkilöllä on väärinkäytöshistoriaa. Tekes ei myönnä rahoitusta vaikeuksissa oleville eli todennäköisesti konkurssiin tai yrityssaneeraukseen menossa oleville yrityksille. Tuen hakijoista laaditaan normaali talousanalyysi varmistamaan, että Tekes ei ole tukemassa vaikeuksissa olevaa yritystä. Rahoituksen myöntämisessä on tarpeen ottaa huomioon EU-komission vaikeuksissa oleville yrityksille antamat tunnusomaiset piirteet: osakeyhtiö tai osuuskunta on menettänyt yli puolet osake- tai osuuspääomastaan ja yli neljäsosa on menetetty viimeisten 12 kk:n aikana henkilöyhtiö on menettänyt yli puolet omasta pääomastaan ja yli neljäsosa on menetetty viimeisten 12 kk:n aikana yhtiö täyttää konkurssiin tai viralliseen yrityssaneeraukseen asettamista koskevan tunnusmerkistön eli on joko maksukyvytön tai vaarassa tulla sellaiseksi. Tekes katsookin, että kun yrityksen oma pääoma on negatiivinen, on ennen rahoituksen myöntämistä erityisillä toimenpiteillä osoitettava, ettei kyseessä ole vaikeuksissa oleva yritys. Tekes vaatii, että oma pääoma on saatettu positiiviseksi ja edellyttää, että yrityksen ulkopuolinen hyväksytty tilintarkastaja on vahvistanut asian.

4 3 KOHDEJOUKKO Selvityksen kohdejoukko on Tekesiltä 5.11.2013 saatu asiakasjoukko. Yrityksiä oli yhteensä 3861. Selvityksessä tarkastellaan niitä 3 859 yritystä, jotka löytyivät Verohallinnon kannasta marraskuussa 2013. Kaksi yritystä, joita ei löytynyt Verohallinnon kannasta, olivat uusia osakeyhtiöitä, joille oli juuri annettu y-tunnus. Kohdejoukossa oli eri asiakasvaiheessa olevia yrityksiä. Osa yrityksistä oli rahoituksen hakuvaiheessa ja osalla oli rahoitettava projekti käynnissä. Osa kohdejoukon yrityksistä oli mennyt konkurssiin rahoitettavan hankkeen aikana ja osalta perittiin rahoitusta takaisin. Tekes tarkistaa rahoitusta saavan yrityksen taloudellisen tilanteen ja verovelat aina ennen rahoituspäätöksen tekemistä ja sen maksamista. Selvitystä varten saadussa aineistossa ei ollut yritysten tukien myöntämisajankohtia eikä asiakassuhteen alkupäiviä. Tämän osalta selvityksessä ei voitu kartoittaa tuen vaikutusta liiketoiminnan laajuuteen ja asiakassuhteen kestoon. Perustietoja Perustiedot osiossa tarkastellaan yritysten oikeudellisia muotoja, toimialoja ja alueellista jakaumaa. Oikeudelliset muodot Kaaviossa 1 on esitetty Tekesin asiakkaiden jakauma verohallinnon oikeudellisten muotojen mukaan. Kaavio 1. Oikeudelliset muodot (lähde: Verohallinto 11/2013) Säätiö; 9 Muut yhtiömuodot; 24 Muut; Osakeyhtiö; 73; 2 % 3 786; 98 % Yhdistys; 15 Henkilöyhtiö; 18 Elinkeinonharjoittaja; 7

5 Tekesin asiakkaista 98 prosenttia oli osakeyhtiöitä. Loput 2 prosenttia olivat yksityisiä elinkeinonharjoittajia, henkilöyhtiöitä (avoin- tai kommandiittiyhtiö), yhdistyksiä tai säätiöitä. Muut yhtiömuodot ryhmä sisälsi 16 lakannutta tai toimintansa lopettanutta yritystä joille ei verohallinnon rekisterissä ole voimassaolevaa oikeudellista muotoa, 7 kiinteistöosakeyhtiötä ja yhden asunto-osakeyhtiön. Toimiala Kaaviossa 2 on esitetty Tekesin asiakkaiden toimialajakauma. Kaavio 2. Toimialajakauma (lähde: Verohallinto 11/2013) 00 Tuntematon; 01-03 Maatalous; 18; 0 % 20; 0 % 49-99 Palvelut (pl. Kauppa); 2 185; 57 % 05-39 Teollissuus ja Kaivostoiminta; 1 185; 31 % 41-43 Rakentaminen; 116; 3 % 45-47 Kauppa; 335; 9 % Toimialajakauma perustuu Tilastokeskuksen (TOL 2008) luokitukseen. Tekesin asiakkaista yli puolet (57 %) oli rekisteröitynyt 49 99 Palvelut (pl. Kauppa) toimialaluokkaan. Seuraavaksi tulivat 05-39 Teollisuus ja Kaivostoiminta (31 %) ja 45 47 Kauppa (9 %). Toimiala tuntematon luokan 18 yrityksestä 16 oli lakannut ja 6 oli rekisteritietojen mukaan toimimattomia. Seuraavalla sivulla on tarkempi erittely toimialoista.

6 Taulukko 1. Toimialajakaumaerittely (lähde: Verohallinto 11/2013) Toimialaluokka Lkm Osuus 00 Tuntematon 18 0 % 01-03 Maatalous 20 1 % 05-09 Kaivostoiminta 9 0 % 10-12 Elintarviketeollisuus 44 1 % 13-15 Tekstiiliteollisuus 22 1 % 16-18 Metsäteollisuus ja painaminen 86 2 % 19-22 Kemianteollisuus 137 4 % 23 Rakennusaineteollisuus 29 1 % 24-30+33 Metalliteollisuus 719 19 % 24 Metallien jalostus 27 1 % 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 179 5 % 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optistentuotteiden valmistus 166 4 % 27 Sähkölaitteiden valmistus 59 2 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 207 5 % 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 22 1 % 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 30 1 % 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huoltoja asennus 29 1 % 31-32 Muu valmistus 79 2 % 35 Energia 29 1 % 36-39 Ympäristö 31 1 % 41-43 Rakentaminen 116 3 % 45-47 Kauppa 335 9 % 49-53 Kuljetus 36 1 % 55-56 Majoitus ja Ravintola 14 0 % 58-63 Informaatio 1 025 27 % 58 Kustannustoiminta 53 1 % 59 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantam. 19 0 % 60 Radio- ja televisiotoiminta 6 0 % 61 Televiestintä 49 1 % 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvätoiminta 851 22 % 63 Tietopalvelutoiminta 47 1 % 64-66 Rahoitus 67 2 % 68 Kiinteistö 28 1 % 69-75 Ammatti ja Tiede 812 21 % 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 13 0 % 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 197 5 % 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 354 9 % 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 131 3 % 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 43 1 % 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 73 2 % 75 Eläinlääkintäpalvelut 1 0 % 77-82 Hallinto ja Tuki 66 2 % 84 Julkinen 2 0 % 85 Koulutus 31 1 % 86-88 Terveys ja Sosiaali 63 2 % 90-93 Taide ja Viihde 24 1 % 94-96 Muut palvelut 17 0 % Yhteensä 3 859 100 %

7 Toimialajakaumaerittelyssä suurin toimialaluokka oli informaatio (27 %) ja siinä erityisesti ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Seuraavaksi suurimmat toimialaluokat olivat ammatti ja tiede (21 %) ja metalliteollisuus (19 %). Aluejakauma Yritysten alueellinen jakautuminen on esitetty kaaviossa 3. Kaavio 3. Aluejakauma (lähde: Verohallinto 11/2013) Ahvenanmaa; Vanha kunta; 3; 0 % 15; 0 % Pohjois- Suomi; 403; 11 % Itä-Suomi; 332; 9 % Uusimaa; 1 784; 46 % Länsi-Suomi; 766; 20 % Muu Etelä- Suomi; 556; 14 % Lähes puolet yrityksistä (46 %) sijaitsi Uudenmaan alueella. Muun Etelä-Suomen alueelle oli sijoittunut 14 prosenttia yrityksistä, joten yhteensä 60 prosenttia Tekesin asiakkaista sijoittui eteläisen Suomen alueelle. Vastaavasti Lapissa toimi vain 1 prosentti yrityksistä (55 kpl) ja Ahvenanmaalla vain 3 yritystä. Vanha kunta -luokan yrityksillä ei joko löydy kuntatietoa tai kunta on lakannut. Tähän luokkaan kuuluvat 15 yritystä ovat Verohallinnon rekisteritietojen mukaan toimimattomia. Taulukossa 2 aluejakauma on eritelty maakunnittain.

8 Taulukko 2. Aluejakauma maakunnittain (lähde: Verohallinto 11/2013) SUURALUE MAAKUNTA Lkm Osuus 1 Uusimaa 1 784 46 % 2 Muu Etelä-Suomi 556 14 % ETELÄ-KARJALA 60 2 % KANTA-HÄME 74 2 % KYMENLAAKSO 47 1 % PÄIJÄT-HÄME 83 2 % VARSINAIS-SUOMI 292 8 % 3 Länsi-Suomi 766 20 % ETELÄ-POHJANMAA 68 2 % KESKI-SUOMI 125 3 % PIRKANMAA 395 10 % POHJANMAA 65 2 % SATAKUNTA 113 3 % 4 Itä-Suomi 332 9 % ETELÄ-SAVO 79 2 % KAINUU 30 1 % POHJOIS-KARJALA 73 2 % POHJOIS-SAVO 150 4 % 5 Pohjois-Suomi 403 10 % KESKI-POHJANMAA 30 1 % LAPPI 55 1 % POHJOIS-POHJANMAA 318 8 % 6 Ahvenanmaa 3 0 % 7 Ulkomaat 8 Vanha kunta 15 0 % Yhteensä 3 859 100 % Uudenmaan jälkeen eniten yrityksiä oli Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen maakunnissa.

9 4 TOIMINTA Toiminta-osiossa tarkastellaan yritysten rekisteröintejä ja toiminnan laajuutta. Rekisteröinnit Rekisteröinnit osiossa tarkastellaan Kaupparekisterin ja Verohallinnon rekisteröintitietoja sekä näiden avulla määriteltyä yritysten toimivuutta ja toiminta-aikaa. Rekisteröintiasema Alla olevassa taulukossa on esitetty Tekesin asiakkaiden rekisteröintiasema oikeudellisen muodon mukaan. Taulukko 3. Rekisteröinnit (lähde: Verohallinto 1/2014) Elinkeinonharj. Henkilöyhtiö Osakeyhtiö Yhdistys Sää tiö Muut yhtiömuodot Yhteensä Osuus Yrityksiä yhteensä 7 18 3 786 15 9 24 3 859 100 % Kaupparekisterissä 7 17 3 785 14 0 9 3 832 99 % Rekistereissä toimimaton 3 6 294 0 0 17 320 8 % Lakannut 3 0 0 0 0 14 17 0 % Rekistereissä toimimaton (lopettanut) 0 1 269 0 0 0 270 7 % Rekistereissä toimimaton (ei toimintatietoa) 0 5 25 0 0 3 33 1 % Rekistereissä toimiva 4 12 3 492 15 9 7 3 539 92 % Ennakkoperintärekisteri 4 10 3 323 15 7 5 3 364 87 % Työnantajarekisteri 3 11 3 117 13 9 4 3 157 82 % Satunnainen työnantaja 2013/2014 0 0 222 2 0 2 226 6 % Alv rekisteri (liiketoiminta) 4 11 3 424 12 4 4 3 459 90 % Alv rekisteri (kiint l) 0 0 709 10 2 6 727 19 % Alv rekisteri (alkutuottaja) 2 1 29 2 0 0 34 1 % Taulukon selitykset: Rekisteröintitiedot 1/2006-1/2014 Kaupparekisterissä: on tarkasteluhetkellä merkitty kaupparekisteriin, ei ole lakkaamispäivää Rekistereissä toimimaton: Lakannut: tarkasteluhetkellä on elinkeinotoiminnan loppupäivä tai totaalisen toiminnan loppupäivä (kun kaupparekisterissäkin lakannut) tai kaupparekisterinlakkaamispäivä (ei koske elinkeinonharjoittajia) Rekistereissä toimimaton: ei ole tarkasteluhetkellä lakannut eikä toimiva (lopettanut) = on rekisterien mukaan toiminut aiemmin (ei toimintatietoa) = ei ole rekisterien mukaan ollut koskaan toimiva tai on lopettanut toimintansa ennen vuotta 2006 Rekistereissä toimiva: ei ole lakannut ja on tarkasteluhetkellä ainakin yhdessä seuraavista rekistereistä: ennakkoperintärekisteri, alv rekisterit (liiketoiminta, kiinteistönluovutus, alkutuottaja), työnantaja tai satunnainen työnantaja Alv rekisteri (liiketoiminta): liiketoiminnasta alv-velvollinen -rekisteri Alv rekisteri (kiint l): kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta alv-velvollinen -rekisteri Alv rekisteri (alkutuottaja): alkutuottajana alv-velvollinen -rekisteri Yritysten toimivuutta on selvitetty verohallinnon rekisteritietojen avulla. Toimiviksi on luokiteltu ne yritykset, jotka ovat jossakin verohallinnon toimivuutta ilmaisevassa rekisterissä eli ennakkoperintä-, työnantaja tai alv-rekisterissä. Loput yritykset on luokiteltu toimimattomiksi. Toimimattomat on edelleen jaettu lakanneisiin, toimintansa lopettaneisiin ja niihin, joilta ei löydy toiminnan aloitustietoa.

10 Osa toimintaa ilmaiseviin rekistereihin kuulumattomista yrityksistä ei ole ollut lainkaan kyseisissä rekistereissä ja osa on joko poistettu tai poistunut muutoin rekistereistä. Ennakkoperintärekisteriin kuului 87 prosenttia yrityksistä. Työnantajarekisteriin eli vakituisesti palkkoja maksaviksi yrityksiksi oli rekisteröity 82 prosenttia Tekesin asiakkaista ja satunnaisia työnantajia oli 6 prosenttia. Liiketoiminnasta alv-rekisteriin merkittyjä yrityksiä oli puolestaan 90 prosenttia kohdejoukosta. Rekistereissä toimimattomiksi oli merkitty yhteensä 320 yritystä (8 %). Se että yritystä ei ole otettu ennakkoperintäverovelvollisten rekisteriin tai yritys on poistettu sieltä, tarkoittaa yleensä sitä, että yrityksellä on laiminlyöntejä veron ilmoittamisessa tai maksamisessa tai yrityksen vastuuhenkilöillä on muussa liiketoiminnassa vastaavia laiminlyöntejä. Huomattavaa on, että Verohallinto tekee ennakkoperintälain edellyttämän selvityksen yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden luotettavuudesta ennakkoperintärekisteröintiä haettaessa. Toiminta-aika Toiminta-ajan laskemisessa on käytetty samaa määritelmää kuin toimivuuden määrittelyssä Verohallinnon rekisteritietojen avulla. Yritysten toiminta-aika on esitetty kaaviossa 4. Kaavion luokissa toimivat yritykset näkyvät ensin tasaisella värillä merkittyinä ja näiden jälkeen toimimattomat yritykset ruudukkona. Kaavio 4. Toiminta-aika (lähde: Verohallinto 1/2014) Ei tietoa; 23; 0 % 35; 1 % 92; 2 % Yli 20 vuotta; 699; 18 % Alle 3 vuotta; 468; 12 % 30; 1 % 3-5 vuotta; 647; 17 % Tasainen väri = Toimiva Ruudukko = Toimimaton 10 19 vuotta; 1 149; 30 % 6 9 vuotta; 576; 15 % 68; 2 % 72; 2 % Toiminta-aika on laskettu toimivuutta ilmaisevien rekisterien (ennakkoperintä, alv-rekisterit (liiketoiminta, kiinteistön-luovutus, alkutuottaja), työnantaja (varsinainen ja satunnainen)) suurimman lopetuspäivän ja pienimmän aloituspäivän erotuksena, rekisteröintitiedot 1/2006-1/2014 Suurin ryhmä (32 %) on 10 19 vuotta toimineet yritykset. Uusia, alle kolme vuotta toimineita, on 13 prosenttia. Näistä alle vuoden verran toimineita on 59 (2 %) ja alle 2 vuotta toimineita on 213 (6 %). Alle 6 vuotta toimineita yrityksiä oli 1 213 (32 %).

11 Ei tietoa -ryhmä sisältää ne 35 yritystä jotka ovat taulukossa 3 rekistereissä toimimaton (ei tietoa) -ryhmässä sekä lisäksi 2 yritystä lakanneet ryhmästä. Tilikaudet ja toiminnan laajuus Yritysten kokoa ja toiminnan laajuutta tarkastellaan liikevaihdon, taseen loppusumman ja maksettujen palkkatietojen avulla. Liikevaihto Kaaviossa 5 tarkastellaan yritysten vuoden 2012 liikevaihtojakaumaa. Kaavio 5. Liikevaihtojakauma 2012 (lähde: Verohallinto 11/2013) Yli 40m ; 294; 8 % 10-40m ; 379; 10 % Ei tietoa; 693; 18 % 2-10m ; 725; 19 % Alle 400t ; 1 017; 26 % 400t-2m ; 751; 19 % Vuoden 2012 liikevaihtojakauman mukaan yli 2 miljoonan euron liikevaihto oli 37 prosentilla yrityksistä. Silti pieniäkin yrityksiä, joilla liikevaihto jäi alle 400 tuhannen euron, löytyi 1 017. Ei tietoa -luokassa oli 693 yritystä (18 % yrityksistä). Näistä 198 on lakanneita tai toimimattomia. Suurin osa (478) oli rekisterien mukaan toimivia. Toimivista, joilla liikevaihtotietoa ei ole, oli 213 uusia alle 2 vuotta toimineita ja 265 on tätä vanhempia. Suurimmalla osalla näistä 265:stä oli kuitenkin muita toimintaa kuvaavia tietoja, esimerkiksi palkansaajien lukumäärä tieto löytyi näistä 195:ltä.

12 Tase Kaaviossa 6 on tarkasteltu yritysten taseen loppusumman mukaista jakaumaa. Kaavio 6. Tasejakauma 2012 (lähde: Verohallinto 11/2013) Yli 43m ; 274; 7 % 10-43m ; 329; 9 % Ei tietoa; 463; 12 % 2-10m ; 669; 17 % Alle 300t ; 994; 26 % 300t-2m ; 1 130; 29 % Taseen loppusumman mukaan eniten (29 %) yrityksistä sijoittui luokkaan 300t 2m euroa. Taseeltaan yli 10 miljoonan euron luokkaan kuuluu 16 % yrityksistä. Tasetieto puuttuu 463 yritykseltä (12 %:lta yrityksistä). Näistä 164 oli rekisterien mukaan lakanneita tai toimimattomia. Rekisterien mukaan toimivia oli 299 ja näistä 191 oli uusia, alle 2 vuotta vanhoja, yrityksiä

13 Palkat ja palkansaajat Kaaviossa 7 tarkastellaan yritysten palkka- ja palkansaajatietoja. Kaavio 7. Palkat ja palkansaajien lukumäärät 2012 (lähde: Verohallinto 11/2013) Palkat Palkansaajien lukumäärä Yli 250; 298; 8 % 2-5m ; 342; 9 % Yli 5m ; 383; 10 % Ei tietoa; 739; 19 % Alle 15t ; 173; 4 % 50-249; 618; 16 % Ei palkansaaji a; 560; 14 % 1-4; 649; 17 % 500t-2m ; 778; 20 % 15-100t ; 531; 14 % 100-500t ; 913; 24 % 10-49; 1 193; 31 % 5-9; 541; 14 % Vuonna 2012 10 prosenttia yrityksistä maksoi palkkoja yli 5 miljoonaa euroa. Suurin osa yrityksistä (24 %) oli luokassa, jossa palkkoja maksettiin 100 000 500 000 euroa. Palkansaajien lukumääräluokittelu on tehty palkansaajien kokonaismäärän mukaan, palkansaajiksi ovat laskettu sekä koko- että osa-aikaiset työntekijät. Yli 250 henkilön yrityksiä oli 8 prosenttia vuonna 2012. Yrityksistä suurin osa eli 31 prosenttia sijoittui palkansaajaluokkaan 10-49 työntekijää. Taulukossa 3 tarkasteltiin rekisteröintejä. Työnantajarekistereissä oli 3 383 yritystä joten 476 yritystä ei ollut säännöllinen eikä satunnainen työnantaja. Palkkojen Ei tietoa - luokassa on 739 yritystä, näistä 205 yrityksellä on kuitenkin tieto palkansaajien lukumäärästä. 534 yritykseltä puuttui sekä palkka että palkansaajien lukumäärä tieto. Näistä 203 oli toimimattomia ja 56 alle vuoden ikäisiä. ALV-, TA- ja maksutietoja Yritysjoukon verollinen myynti vuonna 2012 oli noin 78,5 miljardia euroa ja veroton myynti noin 38 miljardia euroa. Maksuja vuonna 2012 oli yhteensä noin 12,5 miljardia euroa. Arvonlisäverotuksen tilitettävä vero oli noin 1,6 miljardia euroa. Rakentamispalveluostojen vero oli noin 424 miljoonaa euroa. Palkkojen ennakonpidätyksiä oli noin 5,3 miljardia euroa ja maksettavia sosiaaliturvamaksuja noin 332 miljoonaa euroa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty suurimpien toimialaluokkien ALV, TA ja maksutietojen kuukausittaista kehitystä vuosina 2012 ja 2013.

14 Kaavio 8. ALV-, TA- ja maksutietoja toimialoittain 2012 2013 (lähde: Verohallinto 11/2013) Miljoonaa 24-30+33 Metalliteollisuus; 719; 19 % EUR 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2012 2013 Miljoonaa EUR 58-63 Informaatio; 1 025; 27 % 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2012 2013 Miljoonaa EUR 350 69-75 Ammatti ja Tiede; 812; 21 % 300 250 200 150 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2012 2013 ALV verollinen myynti ALV veroton liikevaihto TA maksetut palkat Kaikki maksut yhteensä Metalliteollisuus toimialalla on huomattava ALV verottoman liikevaihdon osuus. Ammatti- ja tiede toimialalla oli huomattavia ALV-verollisen myynnin vaihteluita.

15 Vuodenvaihteen 2012 2013 kohdalla verollisen myynnin kasvupiikki johtuu lähinnä arvonlisäveron verokantojen noususta 1.1.2013 lukien: 24 %: yleinen verokanta, 14 %: elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut, 10 %: kirjat, tilatut lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineen ensimyynti ja maahantuonti sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset. ALV:n ei toimintaa ilmoituksia antaneita oli 268 vuonna 2013 ja 344 vuonna 2012. Suurimmalla osalla ei toimintaa - ilmoituksia oli vain 1-3 kuukaudelta. Koko vuoden (12 kuukautta) ei toimintaa - ilmoituksia antaneita oli 10 vuonna 2012. 1 Poikkeavan ilmoitusjakson yrityksiä oli melko vähän. Vuonna 2012 neljännesvuosiilmoittajia oli 80 ja vuosi-ilmoittajia 50. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu yrityksiä, joilla vuoden tilitettävä arvonlisävero oli negatiivinen. 2 Taulukko 4. Negatiivinen ALV toimialoittain 2012 2013 (lähde: Verohallinto 11/2013) Yritysten lkm Negatiivinen Neg. Vuosi Kaikki ALV osuus Kaikki 3 859 1 438 37 % 2013 24-30+33 Metalliteollisuus 719 353 49 % kk 1-10 58-63 Informaatio 1 025 334 33 % 69-75 Ammatti ja Tiede 812 316 39 % Kaikki 3 859 1 384 36 % 2012 24-30+33 Metalliteollisuus 719 338 47 % 58-63 Informaatio 1 025 309 30 % 69-75 Ammatti ja Tiede 812 305 38 % ALV 37 prosentilla yrityksistä tilitettävä vero oli negatiivinen vuonna 2013. Tekesin asiakkaista metalliteollisuus-toimialalla on paljon vientiä harjoittavia yrityksiä, joilla syntyy palautettavaa arvonlisäveroa (negatiivinen arvonlisävero). Normaalisti juoksevassa liiketoiminnassa tulisi syntyä tilitettävää veroa. Poikkeuksena ovat 0-verokannan alainen veroton liikevaihto. Verottomalla liikevaihdolla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintaa, johon liittyviin ostoihin sisältyvät arvonlisäverot verovelvollisella on oikeus vähentää, vaikka myynnistä ei makseta veroa. Esimerkkinä tällaisesta myynnistä ovat: tavaran ja palvelun myynti EU:n ulkopuolelle, tavaran myynti asennettuna tai koottuna toisessa EU-valtiossa, kiinteistöön kohdistuvat työsuoritukset muualla kuin Suomessa ja veroton palvelun myynti toiseen EU-valtioon. Lisäksi verotonta myyntiä ovat matkailijamyynti, diplomaattimyynti, myynti kansainväliselle järjestölle, sanoma- ja aikakauslehden myynti 1 Normaali ALV:n ilmoitusjakso on 1 kuukausi. Verovelvollisen, jonka kalenterivuoden kirjanpitolain 4 luvun 1 :ssä tarkoitettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 50 000 euroa, verokausi on neljänneskalenterivuosi. Verovelvollisen, jonka kalenterivuoden kirjanpitolain 4 luvun 1 :ssä tarkoitettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 25 000 euroa, verokausi on kalenterivuosi. Sellaisen alkutuotantoa harjoittavan luonnollisen henkilön, kuolinpesän tai yhtymän sekä 79 c :ssä tarkoitetun taide-esineen tekijän, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, verokausi on kalenterivuosi (AVL 162 a ) 2 Negatiivinen ALV tarkoittaa sitä, että verotilimenettelyssä yrityksellä on oikeus arvonlisäveron palautukseen, jos kohdekauden vähennettävät verot ovat suuremmat kuin suoritettavat verot. Negatiivinen, verovelvolliselle palautettava vero luetaan hyvitykseksi vasta, kun se on Verohallinnossa hyväksytty.

16 vähintään kuukauden ajaksi tilattuna, lehden painoksen myynti yleishyödylliselle yhdistykselle, verottoman vesialuksen ja siihen kohdistuvan työsuorituksen myynti sekä varastointimenettelyyn liittyvä myynti. Noin 55 prosentilla negatiivisen ALV:n yrityksistä oli 0-verokannan alaista liikevaihtoa. Metalliteollisuuden negatiivisen ALV:n yrityksistä noin 77 prosentilla oli 0-verokannan alaista liikevaihtoa. Informaatio- ja ammatti- ja tiede toimialaluokissa vastaava osuus oli reilu 40 prosenttia.

17 5 VELVOITTEIDEN HOITO Velvoitteidenhoito-osiossa tarkastellaan yritysten verovelvoitteiden hoitoa. Velvoitteiden hoidolla tarkoitetaan yrityksen lakisääteisten ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden hoitoa. Verovelvoitteet Verovelvoitteiden hoitoa tarkastellaan ilmoitus- ja maksupuutteiden avulla. Suurin osa kerätyistä veroista perustuu oma-aloitteiseen verojen ilmoittamiseen ja maksujen suorittamiseen. Arvonlisäveroilmoitus annetaan nykyisin ns. kausiveroilmoituksena. Kausiveroilmoituksella annetaan samalla kertaa tiedot myös muista verotilijärjestelmän piiriin kuuluvista oma-aloitteisista veroista ja maksuista (esim. työnantajasuoritusten maksut). Ilmoituspuutteet Tuloveroilmoituksen ilmoituspuute tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys on mahdollisesti laiminlyönyt kirjanpidon laatimisen ajallaan ja asiallisesti. Tämä on voinut johtaa siihen, että veroilmoitusta ei ole annettu. Tämä havainto on tullut useista verotarkastuksista. Arvonlisäverotuksen ja työnantajasuorituksien kausiveroilmoitusten ilmoituspuutteet kertovat siitä, että yritys on maksuvaikeuksissa. Kausiveroilmoitusten ilmoituspuutteista syntyvät arviomaksuunpanot tulevat maksettavaksi viiveellä. Arvioverotus toimitetaan silloin, kun verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa joko veroilmoituksen tai kausiveroilmoituksien osalta tai annettua ilmoitusta ei voida pitää luotettavana. Verovelvolliselle annetaan mahdollisuus oikaista tehty arviopäätös. Arvioitu vero tai verotettava tulo jää voimaan, mikäli verovelvollinen ei arviosta huolimatta anna ilmoitusta. Taulukko 5. Ilmoituspuutteet, arvioverotus (lähde: Verohallinto 11/2013) Kausiveroilmoitukset Arvioverotus Tuloveroilmoitukset Arvonlisäverotus Työnantajasuoritukset (ALV/TA/tulovero) Vuosi lkm yhteensä lkm Lkm EUR Lkm EUR 2013 77 8 59 757 000 32 1 046 840 2012 53 41 20 366 800 10 284 060 2011 36 30 11 55 600 5 73 600 2010 28 18 11 104 740 7 44 919 Lkm = arvioverotettujen yritysten lkm Vuonna 2012 oli tehty arvioverotus 53 ja vuonna 2013 arvioverotus oli tehty 77 yritykselle. Samalla yrityksellä on voinut olla useammasta verolajista arvioverotuspäätös. Vuoden 2013 kausiveroilmoitusten arvioissa ovat mukana vielä arvioesitykset, joista osa oikaistaan, kun asiakas antaa ilmoituksen. Näin ollen lopullinen lukumäärä tulee pienentymään tarkasteluhetkellä voimassa olevasta määrästä. Vuoden 2013 tuloverotus taas on pääosin keskeneräinen tätä raporttia kirjoittaessa. Maksupuutteet Maksupuutteet -osiossa tarkastellaan yritysten verojäämiä tarkasteluhetkellä. Verojäämä sisältää veronkorotukset ja -lisäykset, mutta ei verotilin huomautussaldoa. Verojäämällä

18 tarkoitetaan tässä perimiskelpoista verovelkaa josta on poistettu perintäkiellossa olevat erät. Verovelka 3 voi syntyä esimerkiksi seuraavista syistä: 1) Ilmoituspuutteen seurauksena, jolloin työnantajasuoritusten tai arvonlisäveron kausiveroilmoitukset ovat antamatta. Tällöin seuraamuksena on oma-aloitteisten verojen arvioverotus ja maksuunpano. 2) Kausiveroilmoitukset annetaan mutta verot jäävät maksamatta maksukyvyttömyyden tai harmaan talouden takia. 3) Verotarkastuksen yhteydessä maksuunpantuja veroja (jälkiverotus) ei makseta maksukyvyttömyyden tai harmaan talouden takia. Kaavio 9. Maksupuutteet (lähde: Verohallinto 11/2013) Verojäämä > 5t, on maksusuunnitelma; 84; 2 % Verojäämä 1-5t ; 85; 2 % Ei verojäämiä; 3 388; 88 % On verojäämiä; 471; 12 % Verojäämä < 1t ; 95; 3 % Verojäämä > 5t, ei maksusuunnitelmaa; 207; 5 % Yhteensä 471 yrityksellä oli verojäämiä. Tämä on 12 % koko kohdejoukosta. Yli 1 000 euron verojäämä oli yhteensä 386 yrityksellä. Kohdejoukosta 291 yrityksellä oli yli 5 000 euron verojäämä. Näistä 207:llä ei ollut voimassa olevaa maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa verojäämästä. Yrityksistä, joiden verovelka oli yli 5 000 euroa, oli 84 tehnyt maksusuunnitelman Verohallinnon kanssa. 3 Verovelasta tarkemmin ILMIÖSELVITYS 17/2012 Osaraportti I VEROVELAT (HTSY) ja aiheeseen liittyvä asiantuntijakirjoitus osoitteessa: http://www.vero.fi/download/asiantuntijakirjoitus_10_2012/%7b65b8c5f8-733d-4349- AEFD-A1356E114059%7D/7787

19 Taulukko 6. Maksupuutteet (lähde: Verohallinto 11/2013) Yritykset Verojäämä Lkm Osuus EUR Osuus Verojäämä > 5t, ei maksusuunnitelmaa 207 44 % 23 954 980 73 % Verojäämä > 5t, on maksusuunnitelma 84 18 % 8 554 904 26 % Verojäämä 1-5t 85 18 % 210 020 1 % Verojäämä < 1t 95 20 % 35 635 0 % Verojäämä yhteensä 471 100 % 32 755 538 100 % Verojäämä: Verovelkojen (jäämien) rahamäärä - mukaan otetaan perimiskelpoiset saatavat, joita ei ole maksettu eräpäivään mennessä ja joita ei ole passivoitu ja jotka eivät ole vanhentuneet. Kokonaisverovelka saattaa olla perimiskelpoista verojäämää suurempi. Verojäämää oli yhteensä yli 32 miljoonaa euroa. Verojäämästä 99 prosenttia on yrityksillä, joilla verojäämä on yli 5 000 euroa ja 73 prosenttia verojäämästä on yrityksillä joilla verojäämä on yli 5 000 euroa ja joilla ei ole maksusuunnitelmaa. Yli 5 000 euron verojäämän omaavien yritysten verovelka on suhteutettu liikevaihtoon taulukossa 6. Kaaviossa ja taulukossa eivät näy yksityisten elinkeinonharjoittajien verojäämät. Kahdella elinkeinonharjoittajalla oli yhteensä 3 171 euroa verojäämiä. Rekisterien mukaan toimimattomia tai lakanneita verojäämäisistä oli 137. Näistä 98:lla verojäämää oli yli 5 000 euroa. Toimimattomien ja lakanneiden osuus verojäämästä oli noin 47 prosenttia (15 miljoonaa euroa). Taulukko 7. Verojäämä yli 5 000 euroa, verojäämän osuus v. 2012 liikevaihdosta (lähde: Verohallinto 11/2013) Verojäämän osuus v. 2012 liikevaihdosta Lkm Osuus Ei liikevaihtotietoa 82 28 % <5 % 118 41 % 5-10 % 39 13 % >10 % 52 18 % Yhteensä 291 100 % Verojäämän osuus liikevaihdosta oli alle 5 prosenttia 118 yrityksellä. Yrityksiä, joilla verojäämän määrä oli 5-10 prosenttia liikevaihdosta, oli 39 eli 13 prosenttia joukosta. Näillä yrityksillä voidaan katsoa olevan kohonnut liiketoiminnan riski suuren verovelan vuoksi. Yrityksiä, joilla verovelka oli yli 10 prosenttia liikevaihdosta, oli 52 kappaletta, eli 18 prosenttia verojäämäisten joukosta. Näillä yrityksillä on erittäin suuri riski siitä, etteivät ne selviä veroveloistaan ja liiketoiminnan jatkuvuus on uhattuna. Verojäämä oli yli 30 000 euroa 152 yrityksellä. Näistä 63:lla verojäämän määrä oli yli 5 % liikevaihdosta. Seuraavassa taulukossa on ristiintaulukoitu arvioverotetut, ulosottovelkaiset ja verojäämäiset yritykset. Ulosottovelkaa tarkastellaan tarkemmin talous-luvun ulosottoasiat -osiossa.

20 Taulukko 8. Arvioverotus, verojäämä ja ulosottoasiat (lähde: Ulosottorekisteri, Verohallinto 11/2013) Arvioverotus Arvioverotus ja verojäämä Arvioverotus ja Arvioverotus, verojäämä ja Vuosi Lkm ulosottovelkaa ulosottovelkaa 2013 77 50 35 31 2012 53 45 21 21 2011 36 31 10 10 2010 28 21 2 2 Vuonna 2013 oli arvioverotettuja Tekesin asiakkaita yhteensä 77 kappaletta. 35 yrityksellä oli arvioverotus ja ulosottovelkaa. Kaikkein huonoin luottokelpoisuus on niillä 31 yrityksellä, joilla on arvioverotus, verojäämää sekä ulosottovelkaa. Vuonna 2012 arvioverotetuista 53 yrityksestä 21:llä oli sekä verojäämiä että ulosottovelkaa.

21 6 TALOUS Talousosiossa tarkastellaan tilinpäätöksen avainlukuja, tilinpäätöstietoja sekä talouden häiriötietoja. Tilinpäätöksen avainlukuja Tilinpäätöksen avainluvuista tarkastellaan kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnuslukuja 4. Avainluvut on johdettu Verohallinnolle toimitetun tilinpäätöksen luvuista joihin ei ole tehty toimialakohtaisia korjauksia eikä verotuksen päättymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia ole huomioitu luvuissa. Ohjearvoina on käytetty Yritystutkimusneuvottelukunta ry:n luokitusta. Kaavio 10. Kannattavuus (tilikauden tulos / liikevaihto) 2012 (lähde: Verohallinto 11/2013) Yli 10 %; 510; 13 % Ei tietoa; 719; 19 % 5-10 %; 472; 12 % Alle 5 %; 2 158; 56 % Liikevaihtoon suhteutettu tulos kuvaa kannattavuutta. Kannattavuusprosentti on laskettu yksinkertaistetusti vuoden 2012 tilikauden voiton tai tappion ja liikevaihdon suhteesta. 4 Kannattavuus on taloudellisen tuloksellisuuden käsite taloudellisessa yhteisössä. Tästä syystä se on tärkeä mittaamisen, analysoinnin, raportoinnin ja seurannan kohde. Kannattavuustarkastelussa pyritään mittaamisen ja siihen liittyvän analysoinnin avulla saamaan ymmärrys kannattavuuden asteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kannattavuustarkastelun periaate on verrata taloudellisia tuloksia ja hyötyjä niiden vaatimiin uhrauksiin. Kannattavuus on yleisesti tulojen ja menojen vertailua, mutta täsmällisiä johtopäätöksiä voidaan kannattavuudesta tehdä vain silloin kun tarkastelun kohteena olevat menot ovat tulojen hankinnasta aiheutuneita. Kannattavuuden mittauksessa käytetäänkin termejä tuotot ja kustannukset tai kulut tarkoittamaan, että kustannukset tai kulut ovat tuottojen hankkimisesta aiheutuneita. Tämä ilmaistaan usein vaatimuksena, jonka mukaan kulut tai kustannukset on kohdistettava oikein tuotoille. Asia ilmaistaan myös periaatteena meno tulon kohdalle. Velkaantumisaste: Tunnusluvussa on kyse yrityksen rakenteellisesta vakavaraisuudesta. Velkaantumisastetta on tässä selvityksessä mitattu vieraan pääoman suhteella omaan pääomaan (vieras pääoma/ oma pääoma). Maksuvalmius likviditeetti varmistaa yritystoiminnan ongelmattoman jatkuvuuden. Yritystoiminnan tarkoitus on tehdä rahaa omistajille. Maksuvalmiuden selvittäminen on siis ensiarvoisen tärkeää suunniteltaessa esimerkiksi investointeja tai hankittaessa lisää lainaa rahoituslaitoksilta. On kehitetty erilaisia mittareita mittaamaan mahdollisuuksien mukaan luotettavasti yrityksen maksuvalmiutta. Nämä mittarit perustuvat yrityksen lakisääteisesti antamiin tilinpäätöstietoihin ja tuloslaskelmaan. Tunnetuimmat mittarit ovat Quick Ratio ja Current Ratio, jotka kuvaavat tilinpäätöshetken maksuvalmiutta taseen lukujen perusteella. Tarkemmin lyhytaikaisen vieraan pääoman määrällä suhteessa taseen vastaavaa puolen vaihtuvat vastaavat tietoihin eriteltyinä (quick ratio, ilman vaihtoomaisuutta) ja yhteensä (current ratio, vaihto-omaisuuden kanssa).

22 Tekesin asiakasyrityksistä 2 158 yrityksellä kannattavuusprosentti oli alle viiden prosentin. Ohjearvojen mukaan alle viisi prosenttia on heikko arvo. Tämä koskee 56 prosenttia kohdejoukon asiakkaista. Tyydyttävään kannattavuuteen ylsi 472 yritystä (12 %). Viiden ja kymmenen prosentin väliin jäävät arvot ovat tyydyttäviä. Yli kymmenen prosentin ohjearvot katsotaan hyviksi. Näihin arvoihin ylsi 510 yritystä (13 %). Kaavio 11. Velkaantumisaste (velat / oma pääoma) 2012 (lähde: Verohallinto 11/2013) 0-2.0; 1 325; 34 % Ei tietoa; 615; 16 % 2.0-4.0; 467; 12 % Yli 4.0; 1 452; 38 % Velan määrään suhteutettu oma pääoma kuvaa pitkän tähtäimen maksuvalmiutta. Kohdejoukon yrityksistä 38 prosentilla oli velkaantumisastetta 5 kuvaavan tunnusluvun viitearvo yli 4, joka tarkoittaa, että yrityksen velkaantumisaste on korkea ja vakavaraisuus heikko. Heikko vakavaraisuus voi tuoda mukanaan useita ongelmia. Rahoituskulut saattavat nousta suoraan velan kasvun suhteessa. Yhtiön luottokelpoisuus saattaa laskea heikon vakavaraisuuden myötä ja tämä vaikuttaa suoraan lainan korkoihin. Lisäksi heikko vakavaraisuus vaikuttaa yrityksen kykyyn tehdä investointeja, tuotekehitystä ja aktiivista markkinointia. Mikäli velkaantumisaste nousee liian suureksi, nähdään se ongelmana yrityksen vakavaraisuudelle ja toimintakyvylle. Arviota tehdessä tulee huomioida Tekesin myöntämän rahoituksen erityisluonne. Tekes rahoittaa riskipitoisia hankkeita, jotka poikkeavat normaalin lainanantajan tavoitteista. Tekesin rahoituksen vaikutus tulee kansantaloudellisten vaikutusten kautta, kun yritys onnistuu innovaatiossaan ja saa sen kaupallistettua. Lisäksi on otettava huomioon pääomalainojen vaikutus velkaantumisasteeseen. Selvityksessä ei ole voitu huomioida pääomalainojen vaikutusta, sillä pääomalaina käsitellään tietona tilinpäätöksen liitetiedoissa, eikä tätä tietoa ole ollut käytettävissä selvitystä tehtäessä. 5 Velkaantumisaste-tunnusluku kertoo, paljoko vierasta pääomaa on omaan pääomaan nähden. Jos tunnusluvuksi saadaan esimerkiksi 2, vierasta eli korollista pääomaa on kaksi kertaa enemmän kuin omaa pääomaa. Yrityksen vakavaraisuus on hyvä, kun velkaantumisasteen tunnusluku on 0,0 2,0, tyydyttävä 2,1 4,0 ja heikko arvolla yli 4,0. (Ahola & Lauslahti 2005: s. 161)

23 Kaavio 12. Maksuvalmius (rahoitusomaisuus / lyhytaikaiset velat) 2012 (lähde: Verohallinto 11/2013) Ei tietoa; 778; 20 % Yli 1.0; 1 795; 46 % Alle 0,5; 562; 15 % 0.5-1.0; 724; 19 % Lyhytaikaisten velkojen määrään suhteutettu rahoitusomaisuus kuvaa lyhyen tähtäimen maksuvalmiutta. Velka on lyhytaikainen, jos sen maksamiseen on aikaa yksi vuosi tai vähemmän. Maksuvalmiudella kuvataan yrityksen kykyä selviytyä jokapäiväisistä maksuvelvoitteistaan. Tekesin asiakkaista 562 yrityksellä (15 %) maksuvalmius oli heikko. Ohjearvojen mukaan ns. Quick Ratio-tunnusluku katsotaan hyväksi, jos se on yli 1. Tyydyttävän arvo sijoittuu 0,5 ja yhden välille. Alle 0,5 arvo katsotaan heikoksi arvoksi. Yrityksen huono maksuvalmius vaikuttaa yrityksen kykyyn jatkaa toimintaa pitkällä tähtäyksellä taloudellisesti järkevällä tavalla. Tämä on mahdollista, kun taloudelliset toimintaedellytykset ovat kunnossa. Taloudelliset toimintaedellytykset ovat kunnossa jos kaikki tunnusluvut ylittävät vähintään minimirajan. Korkea Quick Ratio luku merkitsee hyvää maksuvalmiutta. Lisäksi korkea omavaraisuusaste ja hyvä kannattavuus takaavat yritykselle hyvät toimintaedellytykset. Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu ulosottovelkaisten ja verojäämäisten yritysten maksuvalmiutta. Taulukko 9. Maksuvalmius, verojäämä ja ulosottoasiat (lähde: Verohallinto, Ulosottorekisteri 11/2013) Yritykset, joilla verojäämiä Yritykset, joilla Maksuvalmius Kaikki yli 5 000 Verojäämä ulosottovelkaa Ulosottovel- Lkm Lkm Osuus EUR Lkm Osuus ka EUR Ei tietoa 778 102 35 % 9 550 702 46 30 % 1 838 875 Alle 0,5 562 77 26 % 12 172 496 53 35 % 3 441 490 0,5-1 724 67 23 % 7 365 298 32 21 % 1 717 939 1-1,5 601 26 9 % 1 954 484 8 5 % 111 827 1.5-2 360 8 3 % 828 825 4 3 % 194 044 Yli 2 834 11 4 % 638 078 8 5 % 1 051 241 Yhteensä 3 859 291 100 % 32 509 883 151 100 % 8 355 416

24 Yllä mainitussa taulukosta löytyy yrityksiä, joilla oli verojäämiä yli 5 000 euroa ja maksuvalmiuden tunnusluku oli kuitenkin yli yksi eli tilinpäätöstiedon perusteella yrityksen maksukyky olisi hyvä. Tämä merkitsee sitä, että 45 yrityksellä oli n. 3,4 miljoonaa euroa verojäämiä, jotka maksuvalmius-tunnuslukujen valossa yritysten olisi pitänyt kyetä hoitamaan. Tilinpäätöstietoja Tilinpäätöstietoja osiossa tarkastellaan yritysten tilinpäätöstietoja vuosilta 2010 2012. Taulukko 10. Tilinpäätösvertailu 2010 2012 (lähde: Verohallinto 02/2014) Vuosi 2010 2011 2012 Tilinpäätöstietoja lkm 3 222 3 433 3 614 Liikevaihto 120 968 615 103 128 469 727 452 128 726 391 086 Muut tuotot 2 964 602 923 4 442 724 433 4 129 958 178 Saadut avustukset ja tuet (sis. myös koht. Muut tuotot) 178 720 035 189 328 313 196 643 610 Rahoitustuotot yhteensä 6 312 176 843 9 463 237 118 8 631 532 808 Satunnaiset tuotot 2 264 320 887 2 350 030 034 2 171 299 606 Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot 129 137 896 952 135 912 344 399 137 155 897 062 Ostot ja varaston muutos 66 611 999 296 72 133 614 526 71 886 022 255 Ulkopuoliset palvelut 9 373 709 028 10 331 056 681 10 973 079 991 Palkat ja palkkiot 13 111 266 849 13 738 813 976 14 479 475 157 Rahoituskulut yhteensä 4 350 829 568 3 749 992 329 4 133 074 619 Elinkeinotoiminnan vähennyskelpoiset kulut 122 314 315 495 131 657 800 288 131 369 578 799 Elinkeinotoiminnan verotettava tulo/tappio 3 084 3 278 3 446 Henkilökohtaisen tulolähteen verotettava tulo/tappio 162 161 164 Käyttöomaisuus yhteensä 122 313 416 144 116 509 910 630 130 170 375 961 Vaihto-omaisuus yhteensä 12 015 217 369 12 966 591 581 12 759 597 946 Rahoitusomaisuus yhteensä 62 307 317 101 463 621 720 366 410 222 922 209 Osakaslainat 3 453 452 3 782 224 3 511 913 Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL) yhteensä 134 623 279 125 278 611 104 534 938 Varat yhteensä 548 633 305 004 660 659 895 015 626 123 429 008 Velat yhteensä 446 132 454 624 555 362 604 134 520 652 798 180 Lyhytaikaiset velat yhteensä 58 835 245 529 59 348 895 116 390 123 932 461 Pitkäaikaiset velat yhteensä 39 295 710 844 45 153 046 814 58 128 686 898 Tilikauden voitto/tappio 6 428 465 924 9 301 548 855 4 827 140 011 Oma pääoma verovuoden lopussa 83 159 234 694 84 893 761 736 89 116 796 979 Jaettavaksi päätetty osinko 7 220 811 079 7 381 428 881 6 385 113 749 Arvioverotus lkm 17 29 41 Lepäävä yhtiö lkm 68 91 102 Taulukossa 10 on Tekesin yritystukiasiakkaiden tilinpäätösvertailu vuosilta 2010 2012. Vertailussa on yritysten yhteenlaskettuja tuloslaskelman ja taseen avainlukuja. Vertailusta ei voida kuitenkaan päätellä kehityssuuntaa. Kohdejoukko sisältää myös Suomen suurimpia yrityksiä. Suurten yritysten tiedot tai tietojen puute vaikuttavat huomattavan paljon tilinpäätöstietojen yhteissummiin. Esimerkiksi lyhytaikaisten velkojen näennäinen yli 300 miljardin euron kasvu vuonna 2012 johtuu siitä että erään suuryrityksen lyhytaikaisia velkoja ei ole tallennettu Verohallinnon tietokantaan vuosina 2010 ja 2011. Rahoitusomaisuuden näennäinen noin 400 miljardin euron kasvu vuonna 2011 johtuu samasta syystä.

25 Lisäksi 14 prosenttia kohdejoukosta on toiminut alle kolme vuotta. Näillä yrityksillä ei ole tietoja kaikilta tilinpäätösvertailun vuosilta. Taulukko 11. Eräiden tilinpäätöstietojen kasvu 2010 2012 (lähde: Verohallinto 02/2014) Yritysten lkm Osuus kaikista Liikevaihto kasvava 1 158 30 % Varat yhteensä kasvava 1 036 27 % Palkat ja palkkiot + Ulkopuoliset palvelut kasvava 1 391 36 % Edellisessä taulukossa on tarkasteltu liikevaihdon, varojen ja yhteenlaskettujen palkkojen ja ulkopuolisten palveluiden kasvua vuosina 2010 2012. Kasvaviksi on luokiteltu ne yritykset, joilla tieto on ollut kaikilta kolmelta vuodelta ja joilla muutoksen suunta on ollut koko ajan kasvava. Taulukko 12. Perättäiset tappiolliset tilikaudet ja negatiivinen pääoma (lähde: Verohallinto 02/2014) Yritysten lkm Perättäiset tappiolliset tilikaudet 2010-2012 572 Negatiivinen oma pääoma 2012 739 KR Osakepääoma menetetty -merkintä 212 Perättäiset tappiolliset tilikaudet 2010-2012 ja negatiivinen oma pääoma 2012 284 Vuosien 2010 2012 aikana perättäisiä tappiollisia tilikausia oli 572 yrityksellä. Näistä 570 oli osakeyhtiöitä. Oman pääoman menettäneitä yrityksiä oli 739, joista 731 oli osakeyhtiöitä. Niitä tapauksia, jossa yrityksellä oli perättäisiä tappiollisia tilikausia sekä negatiivinen oma pääoma vuonna 2013 löytyy yhteensä 284 kappaletta, joista 283 oli osakeyhtiöitä. Mikäli osakeyhtiön pääoma on kokonaisuudessaan menetetty, yhtiön hallituksella on osakeyhtiölain nojalla velvoite ilmoittaa rekisteriviranomaiselle siitä, että yhtiön osakepääoma on menetetty. Tämä tapahtuu yleensä useamman kannattamattoman (tappiollisen) tilikauden vaikutuksesta. 731 osakeyhtiöstä, joilla oli vuonna 2012 negatiivinen oma pääoma, oli 212:lle merkitty osakepääoma menetetyksi kaupparekisteriin. Yhteensä 297 kohdejoukon yrityksellä oli osakepääoma menetetty merkintä kaupparekisterissä, mutta 519 yrityksen osalta merkintää ei ollut todettavissa. Tekes seuraa negatiivisen oman pääoman tilannetta hankkeiden aikana. Tekes ei ole vaatinut oman pääoman positiivisuutta alle kolmen vuoden ikäisillä yrityksillä, mutta huomioi EUkomission antaman ohjeen vaikeuksissa olevista yrityksistä. 6 6 Rahoituksen myöntämisessä on tarpeen ottaa huomioon komission vaikeuksissa oleville yrityksille antamat tunnusomaiset piirteet. osakeyhtiö tai osuuskunta on menettänyt yli puolet osake- tai osuuspääomastaan ja yli neljäsosa on menetetty viimeisten 12 kk:n aikana henkilöyhtiö on menettänyt yli puolet omasta pääomastaan ja yli neljäsosa on menetetty viimeisten 12 kk:n aikana yhtiö täyttää konkurssiin tai viralliseen yrityssaneeraukseen asettamista koskevan tunnusmerkistön eli on joko maksukyvytön tai vaarassa tulla sellaiseksi. http://europa.eu/rapid/press-release_memo-14-88_en.htm