Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta JOHTORYHMÄ Aika Paikka ma 19.1.2015 kello 10.00 12 (ajastettu yhteys klo 12.30 saakka) Joensuun kampus, CK216 (Carelia, kirjaston neukkari) Kuopion kampus, Sn3097 (YHKAn neukkari) Savonlinnan kampus, B304 Kello 10.00 alkaen (n. 30 min.) Talousjohtaja Matti Paavonsalo ja hallintojohtaja Tuomo Meriläinen varainkeruu /OKMn linjaukset, UEFn toimintamalli, keskustelu erityisesti säätiöistä mahd. muut asiat Kello 10.30 alkaen (n. 20 min.) Viestintäpäällikkö Petri Hynynen ja tiedottaja Sari Eskelinen Yliopiston uuden brändin esittely KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Dekaanipäivät/dekaani Harri Siiskonen 2 Sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käyttö /opintoasiainpäällikkö Mari Kähkönen (liite) 3 elukukauden pilotointi /opintoasiainpäällikkö Mari Kähkönen 4 Työyhteisösovittelu /opintoasiainpäällikkö Mari Kähkönen 5 Täydentävän rahoituksen hankehallinto työnjako ja vastuut tukimateriaali /talous- ja henkilöstösuunnittelija Tuula Ranne työsopimukset /dekaani Harri Siiskonen ja johtava hallintopäällikkö Ulla Hurskainen 6 YHKA:n talous - tilanne 7 Ilmoitusasiat ja muut asiat helmikuun johtoryhmäkokous aloitetaan poikkeuksellisesti jo kello 9.00 Jakelu Tiedoksi Tuomo Meriläinen, Matti Paavonsalo, Petri Hynynen, Sari Eskelinen, Eija Fabritius (ilman liitteitä) Harri Siiskonen, Sari Rissanen, Jukka Korpela, Matti Turtiainen, Tapio Määttä, Johanna Lammintakanen, Juha Hämäläinen, Pekka Suutari, Antti Honkanen, Ulla Hurskainen, Annikki Honkanen, Mari Kähkönen, Tuula Ranne Tuula Väinämö, Eija Fabritius
Itä-Suomen yliopisto Tiedekuntien johtoryhmät Tammikuu 2015 Yliopistojen pääomittaminen vuosina 2014-2017
Mistä on kyse Lähtökohta Valtioneuvoston kehyspäätös 3.4.2014 Rahankeräyslain osauudistus voimaan 1.9.2014 Rahankeräyslain 6 1 momentin mukaan yliopistolain (558/2009) 1 :n 2 momentissa tarkoitetulla yliopistolla on oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi yliopistolain 2 :n mukaisen toiminnan tukemiseen sekä vuosina 2014 2017 yliopiston pääomittamiseksi. Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 2
Mistä on kyse Valtio on varautunut pääomittamaan keräysajan päätyttyä loppuvuodesta 2017 kolminkertaisesti yliopistojen keräämän yksityisen pääoman, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla Valtion vastinrahoitus kohdennetaan eri yliopistojen kesken suhteessa yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan Vastinrahoitus kirjataan yliopiston peruspääomaan Keräysaika 1.11.2014-30.6.2017 Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 3
Lahjoituksen yleiset ehdot Valtion vastinrahaan oikeuttavan lahjoituksen tulee olla annettu yliopiston toimintaan yleisesti ilman lahjan käyttötarkoitusta rajoittavia ehtoja Vähintään 10 000 yksittäinen lahjoitus voidaan kuitenkin lahjakirjan määräyksellä kohdentaa yliopiston koulutusalalle Lahjoittaja ei voi lahjoituksellaan sitoa yliopiston muiden varojen käyttöä Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 4
Kohdennus koulutusalaan Itä-Suomen yliopistossa 1. Humanistinen koulutusala 2. Kasvatustieteellinen koulutusala ja opettajakoulutus 3. Kauppatieteellinen koulutusala 4. Luonnontieteellinen koulutusala 5. Lääketieteiden ja farmasian koulutusala 6. Maatalous-metsätieteellinen koulutusala Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 5
Kohdennus koulutusalaan Itä-Suomen yliopistossa 7. Oikeustieteellinen koulutusala 8. Psykologian koulutusala 9. Teologian koulutusala 10. Terveystieteiden koulutusala 11. Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 6
Lahjoitusvähennys Yhteisö voi (valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla) vähentää tulostaan vähintään 850 ja enintään 250 000 suuruisen rahalahjoituksen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle Yksityishenkilöllä tätä mahdollisuutta ei ole Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 7
Käynnistysvaihe UEF:n sivuille on koottu tiedot keräyksen käytännön toimista http://www.uef.fi/fi/varainhankinta Liikkeellelähtötilaisuudet joka kampuksella Kuopio 29.1.2015 klo 18.00 Joensuu 12.2.2015 klo 18.00 Savonlinna 17.2.2015 klo 18.00 Keskeiset yhteyshenkilöt rehtori, akateeminen rehtori, hallintojohtaja, talousjohtaja Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 8
Tiedekuntien kannalta Varaiskeruu ei ole vain yliopistotason vaan myös tiedekuntien laitosten asia Kaikkien etu Tiedekunnissa ja laitoksissa paras tieto ja kontaktit oman alan viiteryhmiin Erityisen tärkeä on mahdollisuus koulutusalakohtaisiin, kohdennettuihin lahjoituksiin Muut yliopistot ovat tätä jo nyt hyödyntäneet Mm. HY Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015 9
Kiitos! www.uef.fi
STATE-OF-THE SMART UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA UEF-brändin kehittäminen ja ilmeen uudistaminen Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan johtoryhmä 19.1.2015 Viestintä
Yliopiston brändi ja ilme uudistuvat Brändityö perustuu yliopiston uuteen strategiaan Tavoitteena brändityön avulla parantaa yliopiston vetovoimaisuutta, kilpailukykyä ja tunnettuutta Yhteistyökumppani brändi- ja mainostoimisto Nitro ID Ilme uudistuu vaiheittain vuosina 2014 2015. UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // Brändi-identiteetti Uusissa markkoinointimateriaaleissa tunnuksesta käytetään englanninkielistä versiota Vahvistaa UEF-brändiä ja sen tunnettuutta Yhdistyy yliopistosta käytettävään lyhenteeseen UEF. UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // Strategiaesite UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // Strategia infografiikkana UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // Koulutusmarkkinointi Konsepti: Hyvä hetki olla älykäs / Time to be smart Tukiviesti ja kehotus Hae 17.3. 9.4.2015 Yksi älykäs päätös. UEF. Konsepti kattaa UEFin koulutusmarkkinoinnin kokonaisuuden. Viestit soveltuvat myös kvmarkkinointiin. UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // Koulutusmarkkinointi Uudistetut materiaalit: - Hakuopas - Koulutustarjonnan esite - Alakohtainen esite - Uef.fi/hae -sivusto - Banneri - Lehti-ilmoitus - Prezi-esitys - T-paidat - Roll-upit - Animaatio UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // T-paidat, Prezi, roll-up UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // Imagomainonta UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
UEF // Imagomainonta UEF // University of Eastern Finland Viestintä 9.3.2015
Ilmeuudistuksen aikataulu Vuosi 2014 Koulutusmarkkinoinnin materiaalit PP- ja Prezi-esitykset Imagomainonta, henkilöstörekrytointi- ja tapahtumailmoitukset Vuosi 2015 Uef.fi -verkkosivustot Yliopiston lehdet, Saima ja UEF-Bulletin Intra ja sähköiset työympäristöt Esitteet Julkaisusarjat UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015
Brändi käytäntöön UEF-brändin tietopaketti ja aikataulu on julkaistu intrassa www.uef.fi/intra/uef-brandi UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä 9.3.2015
HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ. uef.fi
YHKA-jory 19.1.2015 / Mari Kähkönen
Rehtorin päätös 25.11.2013: www.uef.fi/fi/intra/henkilostonkehittaminen/tyoyhteisosovittelu. Työyhteisösovittelu henkilöstötoimintona tukee varhaisen tuen mallia: se antaa lähijohtajille työkalun ja tukea puuttua työyhteisöissä ilmeneviin ongelmiin varhaisessa vaiheessa, nopealla menettelytavalla. Tämä sopii yliopiston tavoitteeseen toimia lähijohtajien tukena vaikeissa henkilöstöongelmissa. Työnantajalla on selvittämisvelvoite, tunnistamisvelvoite ja toimintavelvoite (Työturvallisuuslaki). Esim. työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti. Työyhteisösovittelu on yksi uusi työkalu varhaisen tuen mallissa, myös muut ovat edelleen käytössä. Työyhteisösovittelun yhteyshenkilöinä toimivat henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantama ja Aducaten liiketoimintavastaava Lea Tuomainen.
Lea Tuomainen on UEF:n ensimmäinen koulutettu työyhteisösovittelija (v. 2013). Syksyllä 2014 käynnistyneessä, vuoden kestävässä koulutuksessa koulutetaan kuusi uutta työyhteisösovittelijaa (yksi sovittelija/tiedekunta + kaksi henkilöstöyksiköstä). Sovittelijan tulee olla objektiivinen eli hän ei saa tuntea tapausta saati olla osallisena siinä ennen sovittelun käynnistymistä. Sovittelijoiksi nimetään näin ollen aina muun kuin yksikön oman tiedekunnan sovittelija.
Työyhteisösovittelu on yleistyvä konfliktien ratkaisumenetelmä, joka on ollut käytössä Turun yliopistossa vuodesta 2007, ensin pilottina, sittemmin vakiintuneena pysyväksi käytännöksi. Työyhteisösovittelu tarjoaa vaihtoehtoisen tavan kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Sovittelun avulla puututaan työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin, lisätään työyhteisön vuorovaikutustaitoja, palautetaan työrauha ja parannetaan työilmapiiriä. Työyhteisösovittelu perustuu ratkaisukeskeisyyteen ja restoratiivisuuteen: tilanne palautetaan lähtöruutuun ja osapuolille annetaan uusi mahdollisuus. Sovittelu on kaikille osapuolille vaativa prosessi, mutta juridisessa mielessä se useimmiten sijoittuu aikaan ennen varoituksia ym. järeämpiä keinoja. Sovittelu toimii positiivisena keinona työrauhan palauttamiseen.
Sovittelu on yhteisen oppimisen prosessi, jossa jokainen säilyttää kasvonsa ja arvonsa: Konflikti on syklinen prosessi, joka voi muuttaa osapuolten käyttäytymistä. Sitä voidaan siis pitää oppimisprosessina. (Wall & Callister 1995) Muita sovittelun osa-alueita: perhesovittelu, sovittelu päiväkodeissa, koulusovittelu (vertaissovittelu), Työyhteisösovittelu, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, monikulttuurinen sovittelu ja naapuruussovittelu, ympäristöasioiden sovittelu, kansainvälinen sovittelu eli rauhansovittelu
Sovittelija on puolueeton, ulkopuolinen henkilö, joka auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia (informaatiotilaisuus, erillistapaamiset ja yhteinen sovittelutapaaminen kaikkien osapuolten kanssa), jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun ja päätyvät kirjalliseen sopimukseen. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelija huolehtii, että kaikki sovittelun osapuolet tulevat kuulluiksi, osallistuvat sopimuksen laatimiseen ja myös sitoutuvat siihen.
Oppivan sovittelun vaiheet, teoriatausta, sekä lähestymis- ja ohjaustapa (Pehrman 2010) TEORIA Restoratiivisuus - osallistava konfliktinratkaisu - arvon ja aseman säilyttäminen Oppiminen Emansipaatio (empowering) Transformaatio - empowerment/recognition LÄHESTYMISTAPA Ihmiskeskeisyys Ratkaisukeskeisyys Ymmärryksen lisääminen Kohtaaminen Narratiivisuus Demokraattinen dialogi Totuuden tuntu OHJAUSTAPA Fasilitatiivinen ohjaus: -osapuolilla aktiivinen rooli ratkaisun määrittelyssä -sovittelijalla puolueeton ja kannustava rooli ohjauksessa Ei ratkaisua Uusi sovittelu Aloitus Informaatio Sovittelutapaaminen 5/2 5/3 Tiedottaminen 1 2 3 4 5 6 7 8 Valmistautuminen, erillistapaamiset Konfliktin ratkaiseminen, Sopiminen ja oppiminen Lopetus Seuranta TYSO / YHKA-JORY 19.1.2015 MK 7 7
Aloite sovitteluun voi lähteä juridisista taustoista mutta se voi tulla myös muualta, esim. huolena työkavereilta. Sovittelu käynnistyy joko työntekijän tai esimiehen aloitteesta. Työntekijän tehdessä aloitteen, on siihen saatava työnantajan suostumus. Ensisijaisesti yhteyttä tulee ottaa henkilöstöyksikköön, jossa arvioidaan, sopiiko tapaus työyhteisösovittelulla käsiteltäväksi. Henkilöstöyksikkö nimeää sovittelijan/sovittelijaparin, joka ottaa yhteyttä lähijohtajaan sovitteluprosessin käynnistämiseksi. Lähijohtaja määrittelee sovitteluun osallistujat, jotka kutsutaan informaatiotilaisuuteen. Työntekijällä on velvollisuus osallistua sovitteluun (Työturvallisuuslaki).
Informaatiotilaisuudessa sovittelija kertoo saamansa informaation, prosessin kulun ja tavoitteet sekä osapuolten mahdollisuudesta ottaa sovitteluun mukaan tukihenkilö. Informaatiotilaisuudessa myös sovitaan aikataulusta (mihin mennessä juttu on soviteltu). Sovittelija järjestää sovittelun osapuolille erillistapaamiset, joissa jokainen saa kertoa oman näkemyksensä. Erillistapaamisten jälkeen pidettävässä sovittelutapaamisessa kerrataan sovitteluprosessin eteneminen ja sovitaan aikataulusta. Tämän jälkeen annetaan jokaiselle osapuolelle mahdollisuus kertoa tarinansa uudelleen.
Sovittelutapaaminen päätetään sopimuksen laatimiseen. Sopimus laaditaan keskustelun lopussa ja jokaisella on oikeus vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Sopimuksen allekirjoittavat kaikkien osalliset. Sopimusta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa synny. Siitä huolimatta sovittelu koetaan yleensä hyödylliseksi: se avaa keskusteluyhteyksiä ja luo avoimempaa työilmapiiriä. Tarvittaessa voidaan järjestää uusi sovittelutapaaminen tai käynnistää kokonaan uusi sovittelu, jos katsotaan, että siitä voi olla hyötyä. Sopimuksesta tiedotetaan yhdessä sovittuja tahoja sekä henkilöstöyksikköä. Sovittelussa järjestetään myös seurantatapaaminen (ajoitus tarpeen mukaan, muutaman kuukauden kuluttua), jossa käydään läpi sopimus ja se, kuinka siihen on sitouduttu. Seurantatapaamisia voidaan tarvittaessa järjestää useampia.