PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä Työpajoilla Oppilaitoksissa Ammattilaisten rooli päihdevalituksessa päihdetoimintamalli
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö Toiminta valtakunnallista 2010 jäsenorganisaatiota ( syyskuu 2011) 8 työntekijää (6 vakituista sekä 2 projekteissa) Toiminnanjohtaja Markku Hassinen Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia. puheenjohtaja kansanedustaja Outi Alanko- Kahiluoto
Työpajatoiminta Ensimmäiset työpajat perustettiin 1980-luvun alussa Suomessa on n. 200-250 kuntien, säätiöiden sekä erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää työpajaa Vuosittain n. 15 000 valmentautujaa, n. 60% alle 29-v. (Häggman 9.6.2009) Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön työpajassa elämäntilanteen kartoittaminen on kokonaisvaltaista ja toimenpiteet kunkin valmentautujan tarpeisiin räätälöityjä
Nuoret ja päihteet
Ristiriitaiset päihteet Päihteiden hallittu käyttö tuottaa pääasiassa välitöntä mielihyvää Hallinnanmenetys tuottaa arjenhallinnan ongelmia ja huonommuudentunteita Riskikäyttö ja riippuvuus pyritään salaamaan
Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa suuresti viimeksi kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana. Vuonna 2008 alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli 100 prosentin alkoholina 10,4 litraa asukasta kohden. Määrä on noin kolminkertainen vuoteen 1968 verrattuna. (Mäkelä ym. 2010.)
Nuorilla raittius lisääntynyt ja humalajuominen vähentynyt - tilastollisesti - Nuorten terveystapatutkimuksen 2011 mukaan nuorten alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet ja raittiiden nuorten osuus on lisääntynyt Merkkejä sosiaalisen taustan mukaisesta erojen kasvusta on havaittavissa hyvin vähän. Koulumenestys voi kuitenkin ennustaa tulevaa: paremmin koulussa pärjäävät ovat useammin raittiita ja juovat itsensä harvemmin humalaan kuin koulussa huonommin pärjäävät. (Mäkelä ym. 2010, 138.)
Nuoret saavat helposti hankittua alkoholijuomia Vaikka alkoholin ostaminen alaikäisenä sekä sen välittäminen alaikäisille on alkoholilain mukaan kiellettyä, nuoret saavat kuitenkin omasta mielestään helposti hankittua alkoholijuomia. Vanhempien asenteet? Nuorten enemmistö pitää alkoholin ostamista vähittäismyyntipisteistä helppona Nuorille juominen on joukkuelaji ei time out, vaan time in
Nuoret ja huumeet Suomi edelleen huumeidenkäytön matalimman käyttöasteen maa 1920-1930- luvilla käytettiin keskimäärin 7kg Heroiinia/1 000 000 asukasta kohti 1990- luvulla huumeiden kokeilut ja käyttö voimakkaassa kasvussa 2002 huumekokeilut ja käyttö huippulukemissa 2006 lähtien huumekokeilut selkeästi vähentyneet 1992, 5% käyttänyt huumeita ainakin kerran elämässään 2010, 17% käyttänyt huumeita ainakin kerran elämässään 4,5% viimeisen vuoden aikana * 1,5% viimeisen kuukauden aikana
Huumekokeilut Pääosa nuorten huumekokeiluista on Kannabiskokeilua 40 000-60 000 kotitaloudessa kasvatetaan Kannabista Yleisin kokeilijaryhmä miehet 25-35v. 44% kokeillut Ikäryhmässä 15-24v. kokeilijoilla ei sukupuolieroja Vanhemmissa ikäluokissa miehet käyttävät naisia enemmän Huumeidenkäyttö lisääntyy ongelmat näkyviksi 3-5 vuoden kuluttua
Miksi kokeillaan? Kannabiskokeilut Uutta, erilaista, coolia, kielletyn hedelmän maku, helppo saada, parempi kuin alkoholi Miksi käyttö jää pelkkään kokeiluun? Ei tunnu hyvältä Ei päihdyttävää vaikutusta Päihdyttävä vaikutus usein vasta 3 käyttökerran jälkeen Käyttöön liittyvä rikollisuus Terveyshaitat????
Päihteiden sekakäyttö suuri haaste Nuorilla 6,5% :lla joskus lääkkeiden väärinkäyttöä Lääkkeidenkäyttö ei lääkinnällisessä tarkoituksessa Nukahtamiseksi Päihtyäkseen Vahvistaakseen päihtymystilaa Päihteidenkäytön seurausten lääkitsemiseksi
Huumekuolemat Yleisintä opioiden, bentsodiatsepiinien ja alkoholin yhteiskäytöstä aiheutuvat kuolemantapaukset Lamaavat keskushermostoa Huumeiden ongelmakäyttäjät eivät enää käytä lainkaan varsinaisia huumausaineita, vaan lääkkeitä ja alkoholia Huumeriippuvaiset myös lääkeriippuvaisia
Päihteiden käyttö vaarantaa monella tavalla nuoren suotuisaa ikätasoista kehitystä mm. vaikeuttamalla nuoren älyllisiä, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä. Vaikka nuorten päihdekokeilut ovat yleisiä, valtaosalle ei kehity riippuvuutta tai haitallista käyttöä. Kehitys päihteettömyydestä kokeiluun, väärinkäyttöön ja riippuvuuteen on hyvin yksilöllistä (Aalto-Setälä ym. 2003.)
Päihdehäiriöt alkavat yleensä 14-15-vuotiaana Nuorten päihteiden käyttö alkaa keskimäärin 12-13 vuoden iässä Varsinaisten päihdehäiriöiden alkamisikä on tutkimusten mukaan noin 14-15 vuotta. Häiriöt ovat tyypillisesti, vaikeahoitoisia ja helposti uusiutuvia. On tavallista, että päihdehäiriöstä kärsivä nuori käyttää samanaikaisesti useaa päihdettä (tupakka, alkoholi, huumeet, lääkkeet). Alkoholimyrkytyksen takia sairaalan tehohoitoon tulee entistä nuorempia potilaita. Heistä on tyttöjä jo yhtä paljon kuin poikia.
Päihteidenkäytön funktiot Alkoholi Päihteistä puhumisen kulttuuri, vallitsevien myyttien rikkominen
Alkoholin suurkulutus työelämän haaste
Päihteiden ja erityisesti alkoholin suurkulutus vapaa- ajalla heijastuu työelämään vaikka asenteet päihteiden käyttöön työn ohella ovat tiukentuneet Työelämän ja työn luonteen muutoksilla yhteyttä päihteiden väärinkäyttöön Työn kuormittavuus Riittämättömyyden ja ahdistuksen tunteet Liikkuva työ
Työelämässä 500 000-600 000 alkoholin suurkuluttajaa Miehistä jopa15-20 % ja naisista 10-15 %, monet heistä tietämättään. Päihderiippuvaiset tunnistetaan suurkuluttajia EI Varhaisvaiheen suurkulutus ei näy päällepäin jää usein muiden terveyshaittojen taakse Hakeudutaan perusterveydenhuoltoon muun syyn kuin alkoholin vuoksi AUDIT kysely, laboratoriotestit Runsas alkoholin käyttö ja toisaalta raittius nostaa työkyvyttömyyseläkeriskiä (Kaarne, 2009) Säännöllisesti huumeita käyttäviä lienee alle prosentti kaikista työssä olevista
1) Terveyshaitat Alkoholin suurkulutuksen haitat työelämässä suurkulutus lisää useiden vakavien sairauksien riskiä suurkulutus alentaa vastustuskykyä suurkulutus on usein yhteydessä unettomuuteen ja myös masennukseen 2) Työturvallisuushaitat työskentely päihtyneenä tai krapulaisena työturvallisuusriski 3) Taloudelliset haitat työntekijän sairauspoissaolot lisääntyvät Päihtymystila tai krapula ei oikeuta sairauslomaan - tai päivärahaan työntekijän työkyky alenee ja työn laatu voi heikentyä imagotappio 4) Sosiaaliset haitat työpaikalla ristiriitoja Kissa-hiiri leikki
Päihteet näkyvät työpaikalla työpajalla oppilaitoksessa Ryhmätehtävä
Miksi päihteidenkäyttöön ei puututa? Jokaisen henkilökohtainen asia Osaamattomuuden tunne Menetelmien puute Ei kuulu tehtävänkuvaan Itsen suojaaminen Omien päihdeasenteiden selkiytymättömyys Kiire
Miksi ei kerrota? ei tiedetä tai tunnisteta riskien olemassaoloa ei tiedetä osataanko auttaa ei tiedetä saako kertoa ja pyytää apua ei uskota muutoksen onnistumiseen yhteiskunta määrittelee päihdehäiriön voimakkaan negatiivisesti - häpeä - päihteiden riskikäyttö yhdistetään heikkoon moraaliin ja rappioon
Puuttumisen malli: Työpaikan päihdeohjelma Asiakirja, jossa kuvataan tavoitteet, pelisäännöt, toimenpiteet ja tehtäväjaot organisaation ehkäisevää päihdetyötä ja hoitoonohjausta varten. Tavoite päihteetön työelämä. Johtamisen instrumentti. Osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Lakisääteinen (Työterveyshuoltolaki) niillä työpaikoilla, joilla toteutetaan huumetestauksia (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä).
Työpajan asema päihdetyön TYÖSUHDE TUOTANTO Tuotannollinen työ Taloudellisen voiton tuottaminen Päihteiden ongelmakäyttäjä epävarmuustekijä, joka on poistettava kentässä TYÖPAJA Työllistäminen palkkatuella Työharjoittelu Työelämävalmennus Kuntouttava työvalmennus Starttivalmennus Ennaltaehkäisevä päihdetyö ja jälkityö -Tuki & kontrolli Työvalmennus Yksilövalmennus POTILAS HOITO Hoitotyö -Avohoito - laitoshoito Hoitotyön etiikka Hoito Hoidon tehostaminen Hoidon tehostaminen Hoidon tehostaminen Oireiden lievittäminen
Kiitos! Outi Hedemäki GSM 010279 2728 Outi.hedemaki@tpy.fi Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki www.tpy.fi