Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä 2020- luvulla - Neljä skenaariota Jaakko Paasi ja Nina Wessberg VTT



Samankaltaiset tiedostot
Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä luvulla - Neljä skenaariota

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille

Elintarviketalous 4.0

VTT For Industry. Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä 2020-luvulla Neljä skenaariota

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Elinkeino-ohjelman painoalat

Toimitusjohtajan katsaus

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Kiertotalous liiketoimintana

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pirkanmaa

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

ClimBus Business Breakfast Oulu

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh helena.kortelainen@vtt.

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Tampere Grow. Smart. Together.

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

Accelerate your internationalization and export! KEURUU

Toimitusjohtajan katsaus

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Helmet Business Mentors Oy

Biotalous Tekesin silmin Satakunnan maaseutuverkostopäivä Heikki Aro

Teollinen Internet. Tatu Lund

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari Porvoo

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Green Growth 11/20/ Copyright Tekes

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU


Skenaarioilla näkymiä tulevaisuuteen. Biotalous: Johanna Kohl, VTT For Industry: Nina Wessberg, VTT Teollinen Internet: Anu Tuominen, VTT

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Tekes riskirahoittajana -

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Big datan hyödyntäminen

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma ( ) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Kiertotalous maataloudessa

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Strateginen ketteryys

Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Isto Vanhamäki

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Älykäs Metsä. Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy. Siemens DigiDay

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa

Liikkuvaan tietotyöhön parhaat työkalut. Kaukomarkkinat Sami Koskela Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Transkriptio:

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä 2020- luvulla - Neljä skenaariota Jaakko Paasi ja Nina Wessberg VTT

For Industry -skenaariotyö Miten tehdä menestyksekästä liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä 2020-luvulla? Tarkasteluvuosi 2025 Näkökulma pk-yrityksissä 05/01/2016 2

Sisältö For Industry -skenaariotyö Skenaariotyö prosessina Keskeiset tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät Neljä skenaariota Skenaario: Globaali kasvu Skenaario: Paikallinen kasvu Skenaario: Globaali niukkuus Skenaario: Paikallinen niukkuus Miten menestyä tulevaisuudessa? Esimerkkejä liiketoimintamalleista Johtopäätökset 3

Skenaariotyö prosessina 1. Kirjallisuustutkimus ja avaintekijöid en tunnistaminen 2. Neljän tulevaisuus mallin luominen 3. Liiketoiminta mallien tunnistaminen 4. Tulosten analyysi 5. Raportointi PK-yrittäjiä ja muuta pk-johtoa oli mukana keskeisessä roolissa, kun tunnistettiin liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja tulevaisuuden maailmoissa (vaihe 3) 4

Keskeiset tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät Kirjallisuustutkimus tuotti joukon avaintekijöitä, jotka muokkaavat tulevaisuutta ja vaikuttavat tulevaisuusmallien (skenaarioiden) sisältöön Tekijät ryhmiteltiin kolmeen tasoon: Landscape, joka kuvaa hitaasti vaikuttavia yhteiskunnallisia muutostekijöitä (megatrendejä) Regime, joka kuvaa nykyistä järjestelmää toimijoineen, valtarakenteineen, toimintamalleineen ja esteineen Niche, joka kuvaa nopeasti vaikuttavia muutostekijöitä (uusia teknologioita, shokkeja, jne.) 5

MEGATRENIT Landscape Regime Niche 2015 Ilmaston muutos Materialismi Väestönkasvu Taloudellinen taantuma Teollisuuspolitiikka Koulutuspolitiikka Tiet, Liikenne Tietoliikenne UUDET TEKNOLOGIAT SHOKIT, MUSTAT JOUTSENET Energiatehokkuus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Verotusjärjestelmä Luonnonvarojen niukkuus Kiertotalous Kaupungistuminen, megalopolit, älykkäät kaupungit Politiikka, lainsäädäntö, Kulttuuri, arvot, asenteet, Globaalit ja paikalliset markkinat osaaminen, innovaatiokykymarkkinat Kasvu Aineettomat Asiakkaiden tarpeet resurssit Paikalliset/globaalit arvoketjut Paikallinen/globaali valmistus Varastot Raaka-aineet Energia Prosessit, fyysiset resurssit, infrastruktuuri Digitalisaatio 3D-tulostus IoT Deliberaatio, avoin data, digitalisaatio Ikääntyminen Downshiftaus Uudet materiaalit Automaatio ja instrumentaatio Kehittyneet robotit Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4 2025 Luonnon onnettomuudet, sään ääri-ilmiöt, kulttuuriset ja sosiaaliset katastrofit 05/01/2016 6 Visio: Menestyvä valmistava PK-teollisuus

Neljä skenaariota Tärkeimmät tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät voidaan yhdistää kahdeksi sanapariksi: Kasvu niukkuus, mikä viittaa maailmantalouteen: ohjaako sitä taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden niukkuus Paikallinen globaali, mikä viittaa tuotannon arvoketjuihin ja markkinoihin: ovatko ne ensisijaisesti paikallisia vai globaaleja Sanapareista voidaan muodostaa koordinaatisto, joka ohjaa neljän erilaisen tulevaisuuden maailman (tulevaisuusmallin/skenaarion) luomista Skenaarioiden tarkasteluvuosi on 2025 7

Kasvu Paikallinen Globaali Niukkuus 05/01/2016 8

Skenaario: Globaali kasvu 9

Globaali kasvu Globaalit arvoketjut, maailman vapaakauppa Asiakkailla hyvä ostovoima Fokus asiakkaiden tarpeissa Monet tarpeet kulkevat voimakkaissa ja nopeasti muuttuvissa sykleissä Jakautuneet markkinat Kilpailu on aidosti globaalia ja kovaa Suomalaiset yritykset tuottavat (osana arvoketjua) design-tuotteita kapeille erikoismarkkinoille Laatu on lähtökohta ei kilpailuvaltti Myynnin ja käytön helppous Ketterä pienerävalmistus 10

Globaali kasvu: keskeiset ajurit ja esteet suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Ajurit Digitalisoitunut maailma Globaalissa arvoketjussa tapahtuvan hajautetun suunnittelun ja tuotannon hyödyntäminen ebusiness 3D-tulostus Pilvipalvelut Erinomainen osaaminen ja T&K yhteistyö Esteet Lyhytnäköisyys ja luottamuksen puute suomalaisten pk-yritysten ja isojen toimijoiden välillä Heikko kyvykkyys tunnistaa asiakkaiden todellisia tarpeita nopeasti muuttuvilla markkinoilla Innovaatiokyvyn ylläpitäminen 05/01/2016 For Industry -skenaariot 11

Globaali kasvu: keskeiset menestystekijät suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Korkea teknologinen ja liiketoiminnallinen kyvykkyys Globaalissa vertailussa vahvat suunnittelun ja valmistuksen osaamisklusterit Kansainvälisen myynnin osaaminen Keskittyminen erikoismarkkinoille Kansainväliset partnerit, globaalit pk-verkostot Pienerätuotanto 12

Skenaario: Paikallinen kasvu 13

Paikallinen kasvu EU / Pohjois-Eurooppa muodostaa pääliiketoiminta-alueen (tuotanto&markkinat) Globaalilla toiminnalla vain vähäinen painoarvo Metropoleilla keskeinen rooli Perheyritykset, joilla oma tuote Innovaatiovetoinen maailma, jossa paikallisuus on tärkein kilpailuvaltti Paikallisuus kuluttajien vapaaehtoinen trendi Suomalaiset yritykset suunnittelevat ja valmistavat innovatiivisia tuotteita hyödyntäen suomalaisia raaka-aineita ja designia 14

Paikallinen kasvu: keskeiset ajurit ja esteet suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Ajurit Ihmiset ovat kyllästyneet globalisaation haasteisiin (laatu, eettiset ja ympäristökysymykset, jne.) Osta eurooppalaista, ostat paikallista! Pakolaisilla on myönteinen vaikutus Euroopan kansantalouteen Esteet Jos raha onkin paikallisuutta vahvempi ajuri, isot yritykset jyräävät markkinoilla pienten kustannuksella Mikäli Suomesta ei löydy riittävästi yrittäjiä ja rahoitusta, Suomi ei nauti kasvusta Epäsuotuisa regulatiivinen ohjaus (suhteessa EUkeskiarvoon) 05/01/2016 For Industry -skenaariot 15

Paikallinen kasvu: keskeiset menestystekijät suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Rauhallinen rahoitus tukemassa yrityksen pitkän ajan kehitystä Innovatiivisuus Vahva osaaminen, laadukas koulujärjestelmä Omat kestävän kehityksen tuotteet ja/tai palvelut Biotalous, kiertotalous Digitalisaation tehokas hyödyntäminen liiketoiminnan kaikilla tasoilla 16

Skenaario: Globaali niukkuus 17

Globaali niukkuus Globaalit arvoketjut, maailman vapaakauppa Joidenkin raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja korkea hinta ohjaavat liiketoimintaa ja markkinoita Hallitukset ja globaalit jättiyritykset omistavat ja kontrolloivat raaka-aineiden käyttöä Globaalit työmarkkinat, työvoima liikkuvaa Fokus tuotteiden laadussa ja kestävyydessä Suomalaiset yritykset valmistavat kestäviä ja resurssitehokkaita tuotteita hyödyntäen tehokkaasti kiertotaloutta 18

Globaali niukkuus: keskeiset ajurit ja esteet suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Ajurit Kiertotalous Kuluttajat suosivat ympäristöä säästäviä, kestäviä tuotteita Hinnalla on silti merkitystä, mutta päähuomio on tuotteen elinkaarikustannuksissa Ilmastonmuutoksen synnyttämät kansainvaellukset Esteet Kuluttajat ovat tottuneet ostamaan halpaa Materiaalien, energian ja logistiikan korkeat kustannukset Huippuosaajien saatavuus huippuosaajat liikkuvaa työvoimaa 05/01/2016 For Industry -skenaariot 19

Globaali niukkuus: keskeiset menestystekijät suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Resurssien tehokas hyödyntäminen Korkean jalostusarvon tuotteita suomalaisista raaka-aineista globaaleille markkinoille Kiertotalouden hyödyntäminen Digitalisaation hyödyntäminen resurssien käytössä Partneroituminen globaalien suuryritysten ja osaamisklustereiden kanssa Kansainvälisen myynnin osaaminen Laadukas koulujärjestelmä, työntekijöiden pitäminen tyytyväisinä 20

Skenaario: Paikallinen niukkuus 21

Paikallinen niukkuus Paikalliset markkinat (Pohjois-Eurooppa) Globaalit arvoverkot epäluotettavia Maiden tai unionien välillä raja-aitoja Rajoituksia raaka-aineiden liikkuvuudessa Rajoituksia ihmisten liikkuvuudessa Niukkuus koskien joitain kriittisiä raaka-aineita, osaavaa työvoimaa ja kuluttajien ostovoimaa Suomalaiset yritykset valmistavat kulutustuotteita paikallisille markkinoille (tuotteita, jotka ennen tuotiin Aasiasta) 22

Paikallinen niukkuus: keskeiset ajurit ja esteet suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Ajurit Tarve korvata tuontia EU:n ulkopuolelta Kulutushyödykkeet Raaka-aineet Monen kulutushyödykkeen hankinnasta on tullut ostajalle investointi Esteet Kuluttajien alhainen ostovoima Kuluttajat ovat tottuneet ostamaan halpaa Korvaavan teknologian, laitteiden, komponenttien saatavuus Massatyöttömyys Samanaikainen työvoimapula monissa tehtävissä 05/01/2016 For Industry -skenaariot 23

Paikallinen niukkuus: keskeiset menestystekijät suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta Ketteryys suunnata uudelleen liiketoiminta Monipuolisuutta tuotannossa, jotta osataan korvata tuontia Uudelleen valmistus ja käyttö, kiertotalous Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen Monitaitoisia henkilöitä, jotka kykenevät hyppäämään uuteen, luomaan verkostoja, integroimaan osaamista ja teknologiaa isompien kokonaisuuksien muodostamiseksi Kyky sitouttaa kyvykkäät työntekijät 24

Miten menestyä tulevaisuudessa? 25

Miten menestyä tulevaisuudessa? Valmistavan teollisuuden pk-yrityksen on mahdollista harjoittaa menestyvää liiketoimintaa kaikissa kuvatuissa tulevaisuuden maailmoissa Menestyvän liiketoiminnan mallit poikkeavat toisistaan eri maailmoissa Skenaariot pitävät sisällään myös lukuisia yhteisiä menestystekijöitä (kts. seuraavat diat) 26

Kaikille skenaarioille yhteiset menestystekijät Paikallisten luonnonvarojen ja kiertotalouden tehokas hyödyntäminen Korkean jalostusarvon tuotteet suomalaisista raaka-aineista Digitalisaation tehokas hyödyntäminen yrityksen kaikilla tasoilla teknologiasta liiketoimintaprosesseihin on lähtökohta, kilpailuetu tulee rakentaa tämän päälle Modernisointi yrityksen tarjoamana (ja liiketoimintamallina) Laadukas koulutus ja korkea osaaminen Yhteiskehittäminen ja luottamus toimijoiden välillä Yllä mainittujen menestystekijöiden rooli ja niiden hyödyntäminen liiketoimintamalleissa vaihtelee skenaarioittain 27

Menestystekijät: yhtäläisyyksiä skenaarioiden välillä Kasvuskenaariot Fokus asiakastarpeissa Innovaatiot Korkea ja erikoistunut teknologinen osaaminen Niukkuusskenaariot Fokus luonnonvarojen tehokkaassa käytössä Kiertotalous Monitaitoiset henkilöt Globaalit skenaariot Fokus erikoismarkkinoilla Kv. myynnin osaaminen Globaalit arvoketjut ja osaamisklusterit 05/01/2016 Paikalliset skenaariot Fokus paikallisissa tuotteissa/ tuonnin korvaamisessa Paikalliset liiketoimintaekosysteemit Kyvykkyys hyödyntää paikallisia raaka-aineita For Industry -skenaariot 28

PK-yritysten liiketoimintamallien tyypillisiä piirteitä eri skenaarioissa Kasvu Tarjoama: innovatiivinen oma tuote tai tuotteen ja palvelun yhdistelmä Esim. design-vaate suomalaisista raaka-aineista Asiakkaat: paikallisjakelijat, suuret yritykset Kyvykkyydet: innovatiivisuus, design Ansaintamalli: tuotemyynti, kokonaispalvelu Paikallinen Tarjoama: kuluttajatuote korvaamassa tuontia, Esim. arkivaate Asiakkaat: paikallinen vähittäiskauppa, kuluttajat (vähittäiskaupan ohitus) Kyvykkyydet: paikallisten materiaalien käyttö, monitaitoisuus Ansaintamalli: tuotemyynti, leasing Niukkuus Tarjoama: asiakastarpeen täyttävä kokonaisratkaisu, Esim. puettava teknologia Asiakkaat: kapeat erikoismarkkinat Kyvykkyydet: korkea teknologinen, kv. myynti Ansaintamalli: palvelu tai toimintatakuuperusteinen hinnoittelu Globaali Tarjoama: korkean jalostusarvon resurssitehokas ja kestävä tuote, Esim. erityisen hyvin kulutusta kestävä vaate Asiakkaat: kapeat erikoismarkkinat Kyvykkyydet: kiertotalouden hyödyntäminen, kv. myynti Ansaintamalli: toimintatakuuperusteinen hinnoittelu, päivitykset 05/01/2016 29

Esimerkkejä liiketoimintamalleista Tarvittava kyvykkyys (miten / kenen kanssa?) Tarjoama (mitä?) Kohdemarkkinat / asiakkaat (kenelle?) Ansaintalogiikka (miten /?) 30

Esimerkkejä liiketoimintamalleista Seuraavissa dioissa annetaan kullekin skenaariolle kuvaava esimerkki liiketoimintamallista Esimerkit on luotu yhteistyössä pk-yritysten kanssa Liiketoimintamallit ovat pelkistettyjä luonnoksia kuvaten tarjoaman, kohdemarkkinat, tarvittavan kyvykkyyden ja ansaintamallin Jotkut liiketoimintamalloista voivat toimia pienin muutoksin myös jossain toisessa skenaariossa 31

Esimerkki liiketoimintamallista globaalissa kasvussa: Käytön optimointi (systeeminen tuote) Tarvittava kyvykkyys (miten / kenen kanssa?) Laaja ja syvällinen insinööriosaaminen kyseisestä teknologiasta Sovellusosaaminen Globaali pk-verkosto Kv. myyntiosaaminen ja verkostot Tarjoama (mitä?) Monimutkaiset tuotantolaitteet ja järjestelmät Avaimet käteen ratkaisu asiakkaan ongelmaan Kilpailuetu muodostuu käytön optimoinnista Kohdemarkkinat / asiakkaat (kenelle?) Isot valmistavat yritykset, joille käytön optimointi ei ole keskeistä osaamista Pienet valmistavat yritykset Ansaintalogiikka (miten /?) Tuottavat käyttötunnit 32

Esimerkki liiketoimintamallista paikallisessa kasvussa: Hyvinvointi Tarvittava kyvykkyys (miten / kenen kanssa?) Terveyspalvelut ja teknologia, FDA prosessit Ohjelmistot, digitaaliset palvelut Lisätty todellisuus Muotoilu ja brändäys Kilpailutusosaaminen Tarjoama (mitä?) Hyvinvointipalvelut + valmistava teollisuus yhdessä Hoivarobotti tai automaatioavusteinen hoitaja (ihminen + automaatio) Palvelukonseptit, esim. diagnostiikkapalvelut (laite + analyysi), terveys osaaminen & datan hallinta Kohdemarkkinat / asiakkaat (kenelle?) Hyvinvointipalveluiden tarjoajat (business to business) Julkiset toimijat Kaupungit Ammatilliset oppilaitokset Kuluttajat Ansaintalogiikka (miten /?) Tuote(laite)myynti Kokonaispalvelu 33

Esimerkki liiketoimintamallista globaalissa niukkuudessa: Modernisointi Tarvittava kyvykkyys (miten / kenen kanssa?) Palvelukehitys Alkuperäisvalmistaja (knowhow) Kapean alueen huippuosaaminen Älykkyys tuotteissa, ohjelmistot, IoT Vastuut Kv. myyntikanavat & pkverkosto Tarjoama (mitä?) Investointituotteen tai järjestelmän eliniän jatkaminen Modernisointimoduulit (esim. manuaalikoneen automatisointi, etäkäyttö)) Tuotteen toiminnallisuuden päivitys Tuotteen osien päivitys Kohdemarkkinat / asiakkaat (kenelle?) Koneiden loppukäyttäjät Vanhat tehtaat Ansaintalogiikka (miten /?) Palvelu, päivitykset Takuu toiminnasta 34

Esimerkki liiketoimintamallista paikallisessa niukkuudessa: Kuluttajatuote Made in Finland Tarvittava kyvykkyys (miten / kenen kanssa?) Kotimaiset raaka-aineet (sellukuitu, pellava, nahka, kierrätetyt materiaalit ja komponentit) Teollisen infran uudelleen rakentaminen Kopiointi Kuluttajamarkkinoiden tuntemus ja myyntikanavat Tarjoama (mitä?) Hyödykkeet, jotka ovat kuluttajille välttämättömiä ja joita on tuotu Aasiasta Vaatteet, kengät, nahkatuotteet Kodinkoneet Käsityökalut Kulkuneuvot Huolto ja korjauspalvelut Kohdemarkkinat / asiakkaat (kenelle?) Paikallinen vähittäiskauppa Tukkukauppiaat Osuuskunnat Kuluttajat (ohittamalla vähittäiskauppa) Ansaintalogiikka (miten /?) Tuotemyynti Leasing 35

Esimerkki liiketoimintamallista kaikkiin skenaarioihin: Raaka-aineen ja jätteen hallinta Tarvittava kyvykkyys (miten / kenen kanssa?) IoT, anturiteknologia Big Data ja data-analytiikka Automaatio Verkoston hallinta Kv. myyntiosaaminen (globaaleissa skenaarioissa) Ansaintalogiikka (miten /?) Tarjoama (mitä?) Älykkäät ratkaisut (IoTjärjestelmät) raaka-aineiden, kierrätettävien tuotteiden ja jätteiden hallintaan Järjestelmät, jotka koostuvat antureista datan hallinnasta ja analytiikasta raportoinnista automaatiosta materiaalien erotteluun Kohdemarkkinat / asiakkaat (kenelle?) Välittäjät, jotka kontrolloivat Raaka-aineiden kulkua Kierrytysmateriaaleja ja komponentteja Jätteen käsittelyä Hallintapalvelun myynti ( / tapahtuma tai / kuukausi) Tehokkuus ja säästöt ( / %) 36

Johtopäätökset? 37

Johtopäätökset: miten valmistautua tulevaisuuteen? Esitetyt skenaariot ovat tarkoituksellisesti eriytettyjä, minkä vuoksi mikään niistä tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan jokainen skenaario sisältänee elementtejä, jotka toteutuvat joillain markkinoilla Kahden tai useamman skenaarion rinnakkaiselo Muutos vallitsevasta liiketoimintaympäristöstä tulevaisuuden maailmaan voi olla hidas, megatrendien ajama prosessi tai äkillinen, ns. niche-tekijöiden (uudet teknologiat, shokit) ajama prosessi Äkilliset muutokset tarjoavat parhaat mahdollisuudet menestykseen sellaisille pk-yrityksille, jotka ovat valmiit nopeasti reagoimaan muutokseen 38

Miten valmistautua tulevaisuuteen? PK-näkökulma (1/2) Vuonna 2025 tuskin menestytään samoilla malleilla kuin nyt PK-yrityksen tulee olla strategisesti valmis nopeasti reagoimaan muutoksiin toimintaympäristössä, jotta se voi muuttaa liiketoimintamalliaan vastaamaan uuden ympäristön vaatimuksiin Yritysstrategia, joka ennakoi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Suunnitelmat uusiksi liiketoimintamalleiksi Heikkojen ja vahvojen signaalien aktiivinen monitorointi Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen tässä On suuri virhe ajatella, että muutokset ovat aina hitaita jolloin meillä on hyvää aikaa reagoida rauhassa! 39

Miten valmistautua tulevaisuuteen? PK-näkökulma (2/2) PK-yrityksen tulee huolehtia, että sillä on käytössä tarvittavat kyvykkyydet (huomioiden, että tarvittavat kyvykkyyden eivät ole samat eri skenaarioissa) se on osa osaamisklusteria, joka muodostuu tutkimustoimijoista ja toisista yrityksistä (isoja ja pieniä) Vaatimukset tarvittavalle kyvykkyydelle voivat muuttua nopeasti osaamisklusterit voivat tällöin tarjota yritykselle tarvittavaa kyvykkyyttä 40

Miten valmistautua tulevaisuuteen? Yhteiskuntanäkökulma Suomen valmistavan teollisuuden toimijoiden (suuret ja pienet yritykset, jne.) puhaltaminen yhteen hiileen vahvistaisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä Hallituksen politiikan tulisi tukea innovointia ja yritysten liiketoiminnan uudistumista, sekä kannustaa yrityksiä investointeihin Suomalaisen koulutusjärjestelmän tulee jatkossakin kyetä tuottamaa työvoimaa, jolla on korkea teknologinen ja liiketoiminnallinen osaaminen 41

Yhteenveto: Muutos on suuri mahdollisuus! Nykyiset liiketoiminnan mallit ja menestystekijät eivät välttämättä päde ensi vuosikymmenellä: tulevaisuutta on suunniteltava ja siihen on varauduttava! Muuttuvassa toimintaympäristössä pärjäävät ne, jotka Reagoivat nopeasti toimintaympäristön muutoksiin: Asiakkaiden tarpeet, markkinatekijät Raaka-aineiden ja työvoiman saanti, muut tuotannon tekijät Etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia Innovaatiokyky Uudet liiketoimintamallit 42

TEKNOLOGIASTA TULOSTA