KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen) mukaisesti käyttöön 15.1.2007 Ensihoidon tietojärjestelmä Merlot Medi, joka perustuu 12.11.2004 laadittuun hankintasopimukseen HUS-kuntayhtymän, Helsingin pelastuslaitoksen ja WM Datan kanssa. Ensihoidon tietojärjestelmässä hälytyskeskus on siis voinut Helsingin alueella luovuttaa hälytystietoja (hälytyskoodi, kiireellisyys, osoite, hälytysajat, lisätiedot) sähköisesti ambulansseille Merlot Medi -järjestelmän avulla. Hankintasopimus sisältää mahdollisuuden laajentaa järjestelmää Helsingin ulkopuoliselle HUS-alueelle. Laajennushankkeen nykyinen vaihe koskee Helsingin ulkopuolista HYKS-aluetta eli Jorvin (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) ja Peijaksen (Vantaa, Kerava) alueita sekä lääkärihelikopteria (Medi-Heli). HUS:n muille alueille, eli Länsi-Uusimaan, Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueille, hanke laajenee vasta seuraavassa vaiheessa. Suunnittelu siitä on jo aloitettu, vaikka aikataulua ei ole lyöty lukkoon. Laajennusprojekti on merkittävä, koska Helsingin ulkopuolisella alueella ensihoitoon osallistuvien organisaatioiden määrä on suuri ja terveysviranomaisen tietoon perustuva toiminnan ohjaus nykymenetelmin on työlästä. Jorvin alueen piti olla ensimmäinen toisen vaiheen alueista, joissa hälytystietojen piti alkaa kulkea ambulansseihin sähköisesti maaliskuun alusta alkaen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Ongelmana on ns. itsi-numerot, joita sosiaalija terveysministeriö ei ole luovuttanut hätäkeskukselle. Itsi-numerot ovat edellytys tietojen välitykselle. Kieltäytymistä perustellaan mitä erilaisimmin ja mitä kummallisimmilta kuulostavin perustein. Tietojen saannin nopeuttamisesta ministeriön terveysosastolla ei tunnuta olevan isommin kiinnostuneita. Sähköisen hälytystietojen luovutuksen tarkoitus on saada oikea apu oikeaan paikkaan entistä nopeammin ja tehokkaammin. Ensihoidossa on kyse ihmishenkien pelastamisesta, mikä voi olla vain muutamasta minuutista kiinni. HYKSalueella on vuosittain n. 100 000 ensihoitotehtävää. Sähköinen hälytystietojen saanti nopeuttaa toimintaprosesseja ja vapauttaa henkilökunnan työpanosta manuaalisesta kirjaamisesta potilaan hoitoon. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että hälytystiedot saadaan siirtymään sähköisesti hätäkeskuksista ambulansseihin ja että ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke etenee sovitulla aikataululla noudattaen valtioneuvoston periaatepäätöstä siirtymisestä sähköiseen potilaskertomukseen? Versio 2.0
Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008 Esko-Juhani Tennilä /vas Marjo Matikainen-Kallström /kok Timo Soini /ps Jaakko Laakso /vas Johanna Karimäki /vihr 2
Ministerin vastaus KK 198/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustajien Esko-Juhani Tennilä /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 198/2008 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että hälytystiedot saadaan siirtymään sähköisesti hätäkeskuksista ambulansseihin ja että ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke etenee sovitulla aikataululla noudattaen valtioneuvoston periaatepäätöstä siirtymisestä sähköiseen potilaskertomukseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hätäkeskuspäivystäjä hälyttää saatujen tapahtumatietojen perusteella ambulanssin viranomaisradioverkko VIRVEn välityksellä. Hätäkeskuksen tietojärjestelmään on syötetty jokaisen ambulanssin ensihoitajien yksilölliset VIRVE-puhelinnumerot, jolloin tarvittavat hälytystiedot (osoite, tehtävälaji ym.) siirtyvät tekstiviestinä henkilöstön VIRVE-päätelaitteisiin. Viranomaisradioverkkoa hallinnoi Suomen Erillisverkot Oy, ja verkkoa ovat oikeutettuja käyttämään mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja poliisin toimijat. Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeen mukaan jokainen sektori vastaa omien käyttäjiensä auktorisoinnista ja valvoo ja ohjaa VIRVE-toimintaansa. Sosiaali- ja terveysministeriö on VIRVEn käyttäjäorganisaatio ja se vastaa pää- ja aluepääkäyttäjiensä kautta sektorin VIRVE-toiminnasta. Helsingissä on otettu käyttöön ensihoidon potilastietojärjestelmä, joka on VIRVE-yhteydellä liitetty hätäkeskuksen tietojärjestelmään kysymättä VIRVE-pääkäyttäjän, Hätäkeskuslaitoksen tai sosiaali- ja terveysministeriön kantaa. Asia tuli viranomaisten tietoon kun ensihoidon tietojärjestelmää haluttiin laajentaa toiselle hätäkeskusalueelle. Ensihoidon tietojärjestelmään syntyy siirtyvistä hälytystiedosta tietokanta, josta muodostuu henkilörekisteri. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan muutamat kohdat vaativat lisäselvityksiä ja -toimenpiteitä, jotta tietojärjestelmiä voi liittää hätäkeskuksen tietojärjestelmään. Muodostuvan henkilörekisterin hallinta- ja käyttöoikeudet tulee selvittää siten, että rekisteriin kerättyjen terveystoimen tietojen käsittely täyttää muun muassa henkilötietolain (523/1999), potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) ja hätäkeskuslain (157/2000) asettamat vaatimukset. Hätäkeskuslaki ei sisällä nimenomaista oikeutta luovuttaa hätäkeskuksessa syntyneitä tietoja terveystoimen vastuullisille rekisterinpitäjille, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut sisäasiainministeriön kanssa tämän epäkohdan poistamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että kaikki elektroinsesti kerätty tieto voidaan hyödyntää myös ensihoitopalvelussa ilman, että joudutaan käsin tekemään turhaa tai päällekkäistä työtä. Sähköinen potilaskertomus myös ensihoidon tietojärjestelmän osana on keskeinen tavoite, ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii osaltaan edesauttamaan järjestelmien kehittämistä ja käyttöön ottoa. Lainsäädäntöä tarkistetaan parhaillaan tämän mahdollistamiseksi. On toisaalta muistettava, ettei ensihoitopalvelun hälytystoiminnan sujuvuus miltään osin ole ollut uhattuna, sillä hälytykset siirtyvät edelleen ambulansseihin henkilöstön VIRVE-laitteisiin kuten tähänkin asti on tapahtunut. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 198/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 198/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst m.fl.: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att larminformation ska förmedlas elektroniskt från nödcentralerna till ambulanserna och för att projektet för att bygga ut informationssystemet inom akutvården ska avancera enligt den överenskomna tidsplanen i statsrådets principbeslut om elektroniska patientjournaler? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Nödcentralsoperatörerna larmar ambulans via myndighetsradionätet VIRVE utgående de uppgifter de får om en händelse. I nödcentralernas informationssystem finns de individuella VIRVE-telefonnumren till sjukvårdarna i varje ambulans. Nödvändiga larmuppgifter (adress, typ av uppdrag etc.) förs alltså via sms över till personalens VIRVE-terminaler. Myndighetsradionätet drivs av Suomen Erillisverkot Oy och aktörerna inom bl.a. social- och hälsovården, räddningsväsendet och polisen har rätt att använda nätet. Enligt en anvisning från kommunikationsministeriet svarar varje sektor själv för att auktorisera sina användare och för att övervaka och styra sin VIRVE-verksamhet. Social- och hälsovårdsministeriet är en av användarorganisationerna för VIRVE och svarar via sin huvudadministratör och de regionala systemadministratörerna för VIRVE-verksamheten inom sin sektor. I Helsingfors har ett datorsystem för patientdata tagits i bruk som genom VIRVE-uppkoppling har anslutits till nödcentralens informationssystem utan att systemadministratören för VIRVE, Nödcentralsverket eller social- och hälsovårdsministeriet har blivit tillfrågade. Myndigheterna fick reda på saken när man ville utvidga datorsystemet för akutvården till en annan nödcentral. De uppgifter som förs över till datorsystemet bildar en databas som i sin tur blir ett personregister. Enligt social- och hälsovårdsministeriets uppfattning kräver några punkter ytterligare utredningar och åtgärder för att dyliga datorsystem ska kunna kopplas ihop med nödcentralernas informationssystem. Man bör klarlägga vem som har rätt att besitta och använda personregistret för att behandlingen av hälsovårdsuppgifterna ska uppfylla kraven i bland annat personuppgiftslagen (523/1999), lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992) och lagen om nödcentraler (157/2000). Lagen om nödcentraler har inga specifika bestämmelser om rätt att ge ut uppgifter som uppstår i samband med nödcentralsverksamheter till de registeransvariga inom hälsovårdsväsendet, men social- och hälsovårdsministeriet har redan kommit överens med inrikesministeriet om att denna brist ska undanröjas. Social- och hälsovårdsministeriet anser det viktigt att all elektronisk information också kan utnyttjas inom akutvården utan att personalen måste göra onödigt och överlappande arbete för hand. Elektroniska patientjournaler är en viktig del av datorsystemen för akutvården, och ministeriet arbetar för att systemen ska bli bättre och kunna införas. För närvarande ses lagstiftningen över i detta syfte. Man bör dock observera att en smidig larmverksamhet inom akutvården på intet sätt nu har varit hotad, eftersom larmen fortfaran- 5
Ministerns svar de går till ambulanserna via personalens VIRVEapparater precis som hittills. Helsingfors den 4 april 2008 Omsorgsminister Paula Risikko 6