KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai palvelutaloon heitä kohdellaan asumistukea määriteltäessä eri tavoin siitä riippuen, missä muodossa heidän omaisuutensa on. Jos eläkkeensaajan omaisuus on pankkitilillä, jo yli 2 000 euron menevät talletukset vaikuttavat asumistukeen. Tuon rajan ylittävältä osalta Kela laskee korko- ja osinkotulot mukaan tuloihin ja lisää talletukset asumistukeen vaikuttavan omaisuuden määrään. Kela ottaa huomioon myös muun omaisuuden. Omaisuusraja on yksinäiselle henkilölle 15 294 euroa ja avio- tai avopuolisoille yhteensä 24 471 euroa. Jos eläkkeensaajan omaisuus muodostuu omasta asunto-osakkeesta tai omakotitalosta, sitä ei kuitenkaan oteta huomioon, vaikka sen arvo voi olla suurikin. Edellä mainitun lisäksi maaliskuun alussa voimaan tullut ns. takuueläke vaikuttaa eläkkeensaajien asumistukeen vähentävästi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eläkkeensaajien asumistuessa olevien epäkohtien korjaamiseksi? Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2011 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1398/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eläkkeensaajien asumistuessa olevien epäkohtien korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eläkkeensaajan asumistukea ei myönnetä julkisessa laitoshoidossa olevalle. Henkilölle annettava hoito on julkista laitoshoitoa, kun se on järjestetty sairaalan tai terveyskeskuksen vuode-osastolla tai vastaavassa sosiaalihuollon laitoksessa, kuten esimerkiksi vanhainkodissa. Jos henkilö on saanut eläkkeensaajan asumistukea ja siirtyy julkiseen laitoshoitoon eikä hänellä ole enää asumismenoja vanhasta asunnosta, asumistuki lakkautetaan asumismenojen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. Jos henkilöllä on edelleen asumismenoja vanhasta asunnosta, asumistuen maksaminen sinne keskeytetään laitoshoidon alkamista seuraavan kymmenennen kuukauden alusta. Henkilön siirtyessä palvelutaloon eläkkeensaajan asumistukea voidaan maksaa, koska kyse ei ole julkisesta laitos-hoidosta. Palveluasuntoon muuttavan asumistuki tarkistetaan lähtökohtana palveluasunnon asumismenot. Eläkkeensaajan asumistuki on tarveharkintainen etuus, jossa otetaan tulona huomioon asumistuen hakijan ja hänen avio- tai avopuolisonsa jatkuvasti tai vuosittain toistuvasti saamat tulot lukuun ottamatta eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa etuoikeutettuja tuloja. Asumistuen saajan ja hänen avio- tai avopuolisonsa vuositulona otetaan huomioon muiden tulojen lisäksi tulo yhteenlasketusta omaisuudesta, josta on vähennetty velat. Jos tämä netto-omaisuus ylittää yksin asuvalla henkilöllä 15 294 euroa ja puolisoilla 24 471 euroa vuodessa, otetaan mainitun rahamäärän ylittävästä omaisuuden osasta kahdeksan prosenttia huomioon tulona. Omaisuusrajoja tarkistetaan vuoksittain kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti. Eläkkeensaajan asumistuessa otetaan huomioon tuensaajan ja hänen puolisonsa talletukset omaisuutena ja talletuksista saatavat korkotulot tuloina. Omaisuutta huomioon otettaessa talletuksista vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Vähennys tehdään avio- tai avopuolisoiden osalta molempien talletuksista erikseen. Myös korkotuloja laskettaessa talletuksista vähennetään vastaavalla tavalla käyttövaroina 2 000 euroa. Korkotulot otetaan huomioon tuloina vain, jos ne osinkotulojen kanssa yhteensä ylittävät 60 euroa vuodessa. Rajaa sovelletaan kummankin avio- tai avopuolison osalta erikseen. Jos korko- ja osinkotulot ylittävät 60 euroa vuodessa, ne otetaan tuloina huomioon kokonaan. Eläkkeensaajan asumistukea saavan omaisuutena otetaan huomioon myös kiinteistöt kuten omakotitalo. Jos on kyse asumistuen saajan tai hänen avio- tai avopuolisonsa omistamasta, omassa käytössä olevasta asunnosta, johon asumistuki maksetaan, tällaista asuntoa ei kuitenkaan oteta huomioon omaisuutena. Asunnon katsotaan olevan asumistuen saajan omassa käytössä myös silloin, kun hän asuu asumispalveluyksikössä ja hänen aviopuolisonsa asuu edelleen hänen tai aviopuolisoiden yhteisesti omistamassa asunnossa. Muulloin asuinkiinteistö otetaan omaisuutena huomioon. Asunto-osakkeita ei ole vuodesta 2008 otettu huomioon omaisuutena, sillä niiden arvosta ei varallisuusveron poistumisen 2
Ministerin vastaus KK 1398/2010 vp Pauliina Viitamies /sd jälkeen ole ollut mahdollista saada tietoja Verohallinnolta. Takuueläke otetaan tulona huomioon eläkkeensaajan asumistukea laskettaessa kuten muutkin eläketulot. Asumistukea ei takuueläkkeestä annetun lain voimaantulovaiheessa kuitenkaan tarkisteta pelkästään takuueläkkeen myöntämisen takia. Takuueläke tulee tulona huomioon otetuksi eläkkeensaajan asumistuen seuraavassa muusta syystä tehtävässä tarkistuksessa. Tarkistusperusteita ovat esimerkiksi asumistuen määräaikaistarkistus, asunnon vaihto, perhesuhteiden muutos tai asumismenoissa taikka muissa tuloissa tapahtuva huomattava muutos. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA-komitea) ehdotti, että yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteita yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan vaiheittain. Yleisen asumistuen osalta SATA-komitea ehdotti muun muassa, että omaisuutta ei enää otettaisi huomioon asumistukea määrättäessä. Eläkkeensaajan asumistuen osalta omaisuuden huomioon ottamisesta luopuminen olisi SATAkomitealle tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2008 lisännyt valtion menoja noin 6,4 miljoonaa euroa vuodessa. Asumistukijärjestelmien mahdolliseen uudistamiseen otetaan kantaa seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1398/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att missförhållandena i fråga om bostadsbidraget för pensionstagare avhjälps? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bostadsbidrag för pensionstagare beviljas inte dem som omfattas av offentlig institutionsvård. Vård som ges en person är institutionsvård då vården har ordnats på sjukhus eller en hälsocentrals vårdavdelning eller på en motsvarande socialvårdsinstitution, exempelvis på ett ålderdomshem. Om en person har fått bostadsbidrag för pensionstagare och överförs till den offentliga institutionsvården och om denne inte längre har boendeutgifter för den gamla bostaden, dras bostadsbidraget in från ingången av den månad som följer på den under vilken bidragstagarens boendeutgifter upphör. Om en person fortfarande har boendeutgifter för sin gamla bostad, avbryts utbetalningen av bostadsbidraget för den från ingången av den tionde månaden efter den under vilken institutionsvården inleddes. I samband med att en person överförs till ett servicehus kan bostadsbidrag för pensionstagare utbetalas eftersom det då inte är fråga om offentlig institutionsvård. Bostadsbidraget för den som flyttar till en servicebostad justeras med boendeutgifterna för servicebostaden som utgångspunkt. Bostadsbidraget för pensionstagare är en behovsprövad förmån. När bostadsbidraget beräknas ska som inkomst beaktas de fortlöpande eller årligen återkommande inkomsterna för sökanden och sökandens make, maka eller sambo, med undantag för de prioriterade inkomster som nämns i lagen om bostadsbidrag för pensionstagare. Som årsinkomst för den som mottar bostadsbidrag och dennes make, maka eller sambo beaktas utöver övriga inkomster den gemensamma förmögenheten som minskats med skulderna. Om den här nettoförmögenheten för en person som bor ensam överskrider 15 294 euro och för makar 24 471 euro om året, beaktas åtta procent av den förmögenhet som överskrider det nämnda beloppet som inkomster. Förmögenhetsgränserna justeras årligen så att de motsvarar ändringen av folkpensionsindexet. I fråga om bostadsbidrag för pensionstagare beaktas bidragsmottagarens kontomedel som förmögenhet och de ränteinkomster som fås från kontomedlen beaktas som inkomster. När förmögenheten beaktas avdras från kontomedlen 2 000 euro som disponibla medel. När det gäller äkta makar och sambor görs avdraget separat från bådas kontomedel. Även vid beräkningen av ränteinkomsterna avdras från kontomedlen på motsvarande sätt 2 000 euro som disponibla medel. Ränteinkomsterna beaktas som inkomster endast om de tillsammans med utdelningsinkomsterna överskrider 60 euro om året. Gränsen tillämpas separat i fråga om bägge makarna och samborna. Om ränte- och utdelningsinkomsterna överskrider 60 euro om året, beaktas de som helhet som inkomster. Som förmögenhet för den som får bostadsbidrag beaktas också fastigheter, t.ex. enfamiljshus. Som förmögenhet beaktas dock inte den bostad som bidragsmottagaren eller bidragsmottagarens make, maka eller sambo äger och som är i eget bruk och för vilken bostadsbidraget betalas. 4
Ministerns svar KK 1398/2010 vp Pauliina Viitamies /sd En bostad anses vara i bidragsmottagarens eget bruk också när han eller hon bor på en boendeserviceenhet och hans eller hennes make eller maka alltjämt bor i en bostad som ägs av sökanden eller av makarna gemensamt. I övriga fall beaktas en bostadsfastighet som egendom. Bostadsaktier har sedan 2008 inte beaktats som förmögenhet därför att man efter slopandet av förmögenhetsskatten inte har kunnat få uppgifter från Skatteförvaltningen om deras värde. Garantipension beaktas på samma sätt som övriga pensionsinkomster som inkomst vid beräkningen av bostadsbidraget för pensionstagare. Bostadsbidraget justeras emellertid inte i den fas då lagen om garantipension träder i kraft enbart på grund av att en person beviljas garantipension. Garantipensionen beaktas som inkomst när bostadsbidraget för pensionstagaren följande gång justeras av andra orsaker. Grunder för en justering är t.ex. regelbunden justering av bostadsbidraget, byte av bostad, förändrade familjerelationer eller boendeutgifter eller betydande förändring i fråga om övriga inkomster. Kommittén för en reform av den sociala tryggheten (SATA-kommittén) föreslog att grunderna för fastställandet av det allmänna bostadsbidraget och bostadsbidraget för pensionstagare förenklas och harmoniseras successivt. I fråga om det allmänna bostadsbidraget föreslog SATAkommittén bl.a. att förmögenhet inte längre ska beaktas vid fastställandet av bostadsbidrag. Om man hade slopat beaktandet av förmögenhet i fråga om bostadsbidrag för pensionstagare skulle enligt en utredning som gjordes för SATA-kommittén utgifterna för staten 2008 ha ökat med ca 6,4 miljoner euro om året. Man tar ställning till en eventuell revidering av bostadsbidragssystemet i regeringsprogrammet för följande regering Helsingfors den 6 april 2011 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5