Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta synnytysvastaanottoa vastapäätä. Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Helena Juottonen Kari Vähänen (poissa) Minna Tiainen Nina Linnakylä Päivi Mäkelä Pekka Palén (poissa) Heikki Rassi Pentti Repo Kati Vaari Titta Kostjukova, apulaisosastonhoitaja Anne Kallava, ylihoitaja Eija Patteri, ylihoitaja Kirsi Leino, hallintoylihoitaja Niina Perälä, sairaanhoitaja Ritva Oinonen, johtava psykologi (poissa) Asta Lehtiö, ylihoitaja Michael Rossing, kehittämispäällikkö Elise Kuismanen, asiakasraadin sihteeri, potilasasiamies Paikalla mahdollisesti myös median edustajia 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 2 Edellisen kokouksen muistio Liite 1 Asiakasraadin muistio 15.9.2015 Käydään läpi edellisen asiakasraadin muistio ja todetaan mahdolliset muutostarpeet
2 (5) 15.9.2015 muistioon 3: Sairaalahankkeen eteneminen korjattiin Tuula Loukion nimi (pöytäkirjassa virheellinen sukunimi: Louhio) 3 Sairaalan rakennushankkeen eteneminen Ylihoitaja Mirja Ottman-Salminen esittelee sairaalan rakennushankkeen etenemistä Ottman-Salminen kertoi sairaalahankkeesta. Hankkeessa tulee olemaan 3 eri vaihtoehtoa, joista sairaanhoitopiirin valtuusto päättää 6/2016. Keskusteltiin mahdollisen uuden sairaalan parhaasta mahdollisesta sijainnista mm. saavutettavuuden ja toimintojen näkökulmasta. Uuden sairaalan toivottiin sijaitsevan liikenteen solmukohdassa, jonne pääsee hyvin julkisin kulkuyhteyksin. Toisaalta riittävät parkkitilat tulisi huomioida. Suunnittelua tulee tehdä asiakaslähtöisesti. Keskusteltiin myös rakennushankkeesta sekä SOTE-palveluista osana koko maakunnan laajempaa palvelukokonaisuutta. Suunnittelun pitää pyrkiä ennakoimaan myös tulevaisuutta, koska hankkeella on pitkäkestoiset, vaikutukset alueella. Lisäksi mietittiin tapoja, joilla asiakkaat, asiakasraati ja potilasjärjestöt pääsisivät tehokkaasti mukaan suunnitteluun. Mahdollisia osallistumisreittejä voisivat olla esim. asiakaskyselyt sairaalassa, kyselyt potilasjärjestöille sekä nettisivujen keskustelu/kommentointifoorumit. Sairaalahankkeessa huomioidaan asiakasnäkökulma ja asian edetessä tiedotetaan asiasta. Ottman- Salminen kertoi, että jo nyt näkemyksiä ja ideoita voi kuka tahansa laittaa hankkeen nettisivujen kautta hankkeen valmisteljoille osoitteessa www.kantasairaala.fi. Kyseiselle sivustolle kerätään kattavasti tietoa hankkeen etenemisestä. 4 Sähköiset palvelut Kehittämispäällikkö Michael Rossing kertoo sairaalan sähköisistä palveluista Rossing kertoi valtakunnallisista tietojärjestelmähankkeista (esim UNA), eri paikkakunnilla toteutetuista sähköisistä palveluista (esim. Mielenterveystalo) sekä sairaanhoitopiirin suunnitelmista alkaa tuottaa tietoa sekä tilastoja paremmin myös asiakkaiden saataville. Keskustelussa tuotiin esiin tarve kehittää sähköisiä palveluita myö sairaanhoitopiirin asiakkaiden palvelemiseen. Edellytyksenä tälle on varmennettu tietojen välitys tietosuojan turvaamiseksi. Usea asiakasraatilainen toivoi mahdollisuutta saada sähköisesti yhteys
3 (5) poliklinikoihin/lääkäriin pienissä tarkistettavissa asioissa, joissa ei kuitenkaan varsinaista poliklinikka-aikaa tarvita. (Esim kysyä onko tarve varata aikaa lääkärille oireiden ilmaantuessa tai lääkemääristäylipäänsä asioissa joissa koettiin, että varsinaisen lääkärikäynnin tarvetta ei ole tai tarve on epäselvä). Todettiin, että sähköisesti järjestetty mahdollisuus kysyä lyhyitä kysymyksiä lääkäriltä säästäisi mahdollisesti aikaa ja resursseja niin potilaan kuin hoitavankin tahon näkökulmasta. Edelleen todettiin, että sähköiset palvelut eivät voi korvata perinteisiä palveluja, vaan niiden tulee olla vanhojen palveluiden lisä. Pentti Repo kertoi kattavasti Hämeenlinnan terveyskeskuksen Minun terveyteni-palvelusta mm. e-omahoidosta sekä oirearvioinneista. Minun terveyteni-palvelun kokemukset ovat olleet hyviä. 5 Ajankohtaista SOTE-uudistuksesta Johtajaylilääkäri Seppo Ranta kertoo valtakunnallisen SOTEuudistuksen etenemisestä SOTE-uudistus tullaan toteuttamaan 18-itsehallintoalueeseen pohjautuen. Tarkkaa tietoa SOTE-alueista, joiden puitteissa itsehallintoalueet palvelut tuottavat, ei vielä ole. Viimeisin arvio on että SOTE-alueita tulisi olemaan 15. Laajan päivystyksen tarkasta määritelmästä ja alueista ei ole vielä tietoa. Viimeisin arvio on, että laajan päivystyksen SOTE-alueita tulisi 12. Tiedossa on, että yhteistyön kehittäminen valtakunnallisesti, ja jopa pohjoismaissa on välttämätöntä. Arviota SOTE-uudistuksen aikataulusta: keväällä 2016 lakiesitys lähtee lausuntokierrokselle. Hallituksen esitys tehtäneen syksyllä 2016. Laki hyväksyttäneen 2017 ja valmistelu sekä alueelliset vaalit järjestettäisiin 2017/2018. SOTE-uudistus konkretisoituisi siten vuonna 2019. Kanta-Hämeen alueella on selkeä poliittinen tahto olla yksi itsehallintoalue ja järjestää SOTE-palvelunsa myös omalla alueella. Kanta-Hämeen alueen SOTE 3-hankkeessa valmistellaan tällä hetkellä palvelurakennevaihtoehtoja. Kattavasti tietoa löytyy Hämeen liiton hankesivuilta: http://www.hameenliitto.fi/fi/sote 6 Asiakasraatilaisten aloitteita ja palautetta Asiakasraadin jäsenten aloitteita ja palautetta sairaanhoitopiirille.
Aloitteet: Koivikko-kodin tilanne. Päivi Mäkelä ehdottaa keskusteltavaksi miten sairaanhoitopiiri voisi tukea Koivikko-kotia. 4 (5) Palautteet: Riihimäellä sisätautipoliklinikkaa/reumatauteja ei löydy ilmoitustaulun opasteista. Aloitteet: Koivikko-kodin osalta todettiin, että yksikkö tekee arvokasta työtä ja on erittäin valitettavaa, että Koivikko-kodin taloudellinen tilanne on vaikea. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä ei valitettavasti ole erityisiä mahdollisuuksia tukea yksikköä. Potilaita pyritään aina kuitenkin lähettämään Koivikkokotiin, kun se on lääketieteellisesti aiheellista ja mahdollista. Viimeisin tieto tilanteesta on, että asiakasmäärät ovat Koivikko-kodissa olleet kasvussa. Palautteet: Puutteellinen sisätautien/reumatautien opaste korjataan pikimmiten. Riihimäellä tehdään paljon remontteja/tilamuutoksia tällä hetkellä, joten opaste on unohtunut ilmeisesti sen takia. 7 Potilas ensin koulutusten kuulumiset Lisättiin kokouksen aikana ylimääräinen pykälä Potilas-ensin- hankkeen kuulumisten läpikäymiseksi. Hallintoylihoitaja Kirsi Leino kertoi, että koulutuskokemuksista ja sen vaikutuksista on tehty seuranta ja todettu, että koulutus on selvästi vaikuttanut yksiköissä. Potilas ensin- ajattelu on jalkautunut hienosti yksiköihin. Kaikissa yksiköissä on käyty konkreettisesti läpi erilaisia kehittämisehdotuksia ja potilaan kokemaa on tarkasteltu myös moniammatillisesta näkökulmasta- potilas keskiössä. Konkreettisia parannusehdotuksia omissa toimintamalleissa on viety käytäntöön. Parhaat Potilas ensin-ajattelua toteuttavat yksiköt on palkittu. Potilas ensin-koulutusten 2 vaihe on alkanut ja tarkoituksena on, että asiakaskeskeinen, kuunteleva ja ystävällinen toimintamalli syvenee entisestään kiinteäksi osaksi potilaan hoitoa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä.
5 (5) 8 Seuraavan kokouksen ajankohta ja mahdollisesti käsiteltäviä aiheita Päätetään seuraavan kokouksen ajankohta sekä mahdollisia aiheita. Aihe-ehdotuksia esim: Katsaus taakse- ensimmäisen toimintavuoden kokemukset toimintasuunnitelma vuodella 2016 (esim. teemat ja vuosikello), asiakkaiden äänen kuuluminen konkreettisesti suunnitteluryhmissä Seuraava kokous on 25.2.2016 klo 16.00-18.00 Aiheina: Katsaus taakse- ensimmäisen toimintavuoden kokemukset Toimintasuunnitelma vuodella 2016 (esim. teemat ja vuosikello), Asiakkaiden äänen kuuluminen konkreettisesti suunnitteluryhmissä Lisäksi SOTE-hankkeen eteneminen liitetään esityslistoihin vakiopykäläksi 9 Kokouksen päätös Puheenjohtaja päättää kokouksen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.20