Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 sekä talousarvio 2013

Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 sekä talousarvio 2013

Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 sekä talousarvio 2013 Itä-Suomen yliopiston hallitus 19.11.2012 www.uef.fi 3

Sisällysluettelo 1. Itä-Suomen yliopiston strateginen kehitys...5 2. Toiminta... 10 3. Tiedekunnat ja erillis- ja palvelulaitokset... 15 4. Tuloslaskelmabudjetti... 18 5. Investointibudjetti... 36 6. Rahoituslaskelma... 38 4 Itä-Suomen yliopisto

1. Itä-Suomen yliopiston strateginen kehitys 1.1. Toimintaa linjaavat päätökset ja sopimukset Itä-Suomen yliopiston toimintaa ohjaa Itä-Suomen yliopiston strategia ja strategian toimenpideohjelma. Strategian täytäntöönpanoa tarkentavat henkilöstöstrategia, kansainvälinen ohjelma, kielipoliittinen ohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvo-ohjelma, työsuojelun toimintaohjelma, viestintäohjelma sekä rakennerahasto-ohjelma. Itä-Suomen yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen tulossopimus vahvistetaan kaudelle 2013-2016. Tulossopimuksessa on sovittu oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeuden myöntämisestä yliopistolle sekä lääkärinkoulutuksen, kotitalousopetuksen ja psykologian laajennuksista, yliopiston valtakunnallisista tehtävistä sekä strategiaperusteisen rahoituksen määrästä. Yliopistolle vuosittain myönnettävä valtion perus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman yliopistojen mallin mukaan. Yliopiston budjetti muodostuu perusrahoituksesta, täydentävästä rahoituksesta, sijoitus- ja toiminnan tuotoista ja rahastojen käytöstä. Yliopisto on toteuttanut merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia tulossopimuskaudella 2010-2012. Toimintaa on sopeutettu vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja valtion kehystä. Yliopisto on lakkauttanut pääaineitaan, koonnut koulutusta laajemmiksi kokonaisuuksiksi sekä luopunut ydintehtäviä tukemattomista toiminnoista. Hallinnon ja tukipalveluiden rakenteiden kehittämistä sekä toimitilaohjelman toteuttamista jatketaan hallituksen päätöksen mukaisesti. Hallitus on hyväksynyt tiedekuntien sisäisen rahanjaon periaatteet vuodesta 2013 alkaen. 1.2. Yliopiston strategia ja profiili Itä-Suomen yliopisto on monialainen tutkimusyliopisto, joka profiloituu kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimuksen vahvuusalojen ja koulutusalojensa kautta. Yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut sekä tutkimuksen vahvuusaloilla kansainvälisesti tunnettu. Itä-Suomen yliopiston arvoperustana ovat tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Yliopisto tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustietoa ja koulutusta sekä tukee erityisesti Itä- Suomen elinkeinoelämän kehittämistä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen vahvuusalat ovat: metsä ja ympäristö terveys ja hyvinvointi uudet teknologiat ja materiaalit Tutkimuksen vahvuusalojen lisäksi yliopisto on määritellyt kaksi alueellisesti ja kansallisesti merkittävää alaa, joiden tutkimusta ja koulutusta vahvistetaan. Nämä ovat: laaja-alainen Venäjä-osaaminen tietyt opettajankoulutuksen osa-alueet: erityisopetuksen ja ohjauksen koulutus, luonnontieteiden aineenopettajien koulutus. Yliopisto kohdentaa talousarviossa ta strategian toimenpideohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi rehtoreilla on käytettävissään strategista rahoi- www.uef.fi 5

TAULUKKO 1. Strategian toimeenpanon seurantaindikaattorit Indikaattori 2010 2011 Keskimäärin 2010-2011 Tavoite Ylempien korkeakoulututkintojen läpäisy 47,20 42,50 44,85 60,00 Julkaisufoorumiluokitus 2-3/opettajien ja tutkijoiden htv 0,51 0,57 0,54 0,70 Ulkomaalaisen opetus - ja tutkimushenkilöstön osuus 7,20 8,20 7,70 10,00 Opetus - ja tutkimushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä 55,60 57,10 56,35 60,00 tusta talousarviovuoden kuluessa tuleviin strategisiin tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt yliopiston keskeisiksi kehittämiskohteiksi vuosille 2013 2016 painoalojen vahvistamisen ja opiskelijavalintojen uudistamisen. Yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet tunnusluku- ja määrällisten tavoitteiden lisäksi neljä vuosittain seurattavaa strategian toimeenpanoa kuvaavaa indikaattoria (Taulukko 1). Yliopisto käynnistää vuosille 2015-2020 kohdentuvan strategian laadinnan vuonna 2013. Vuonna 2014 aloittava hallitus vahvistaa strategian. Strategian vahvistamisen yhteydessä tarkastetaan myös strategian toimenpideohjelma. Strategian laatimisen tueksi yliopisto on käynnistänyt systemaattisen ennakointitoiminnan sekä keskinäisen vertaisarvioinnin Syddansk Universitetin kanssa. Keskeistä strategian laadinnassa on toimintaympäristöanalyysien avulla terävöittää yliopiston keskeisiä tavoitteita. Strategiaprosessi toteutetaan vuorovaikutteisesti siten, että yliopistoyhteisö ja keskeiset sidosryhmät osallistetaan strategian laadintaan. Työskentelyssä hyödynnetään sähköisiä työskentelyalustoja. Yliopiston tunnettavuus kansainvälisesti ja kansallisesti vaatii toimintasuunnitelmakaudella yliopiston brändin rakentamisen sekä markkinoinnin tehostamista. Toimintasuunnitelmakaudella on yliopiston hallituksen, yliopistokollegion, rehtoreiden ja dekaaneiden valinnat. Hallituksen, dekaaneiden sekä laitosten, osastojen ja instituuttien johtajien toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Rehtoreiden toimikausi päättyy vuoden 2014 lopussa. 1.3. Toimintaympäristön muutos Globaali kilpailun kiristyminen ml. kehittyvien maiden kasvava kilpailukyky - energia- ja ympäristöhaasteet, teknologian nopea kehittyminen sekä julkisten talouksien syvenevä kestävyysvaje heijastuvat myös yliopistojen toimintaan ja rahoitukseen. Toisaalta suurissa yhteiskunnallisissa haasteissa on tutkimuksen ja kehityksen näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Hallitusohjelman ja vuosien 2012-2015 kehyspäätöksen mukaisesti yliopistojen valtion rahoitukseen kohdennetaan yhteensä 86,2 miljoonan euron vähennys. Yliopistoindeksin puolittaminen vuonna 2012 ja kokonaan jäädyttäminen vuodelle 2013 vaikuttaa pysyvästi yliopistojen pohjaan. Suomen Akatemian määrärahan väheneminen heijastuu perustutkimuksen rahoitukseen. Valtiontalouden ennakoitu vähäinen kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta, joten yliopistorahoituksen kehykseen ei ole näköpiirissä lisäystä ellei valtiovalta tee selkeää poliittista linjausta yliopistorahoituksen turvaamiseksi. Valtion tutkimuslaitosten rakennetta on esitetty uudistettavaksi kokoamalla tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia laitoksia niissä tehtävän tutkimuksen tieteidenvälisyyden ja monitieteisyyden vahvistamiseksi. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä ehdotetaan kehitettäväksi siten, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa. Tutkimusvoimavaroja esitetään koottavaksi strategisesti suunnatun tutkimuksen välineeksi yhteiskunnan merkittävien haasteiden tutkimusperusteiseksi ratkaisemiseksi. Valtion tutkimuslaitos- ja järjestelmäuudistuksessa yliopiston tutkimustoiminnan kannalta on merkityksellistä turvata riippumattomuus suorista niin poliittisista kuin yritysintresseistä nousevista ohjausvaikutuksista. 6 Itä-Suomen yliopisto

EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden ohjelma Horizon 2020 vuosille 2014-2020 kokoaa EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen yhden ohjelman alle. Ohjelman tavoitteena on, että tieteellisiä läpimurtoja pystyttäisiin jalostamaan nykyistä tehokkaammin innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman painopistealueet ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö päivittää kansallisen tutkimusinfrastruktuuritiekartan vuonna 2013. Yliopistojen koulutusvastuita ja tutkintoja koskeva säätely uudistetaan vuodesta 2014 alkaen. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Korkeakouluissa otetaan käyttöön sähköinen hakujärjestelmä. 1.4. Yliopiston talous Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistanut yliopistojen mallin kaudelle 2013 2016. Rahoitusmalli korostaa laatua, tuloksellisuutta ja kansainvälistymisen tärkeyttä. Julkaisufoorumi-luokitus otetaan käyttöön yliopistojen koko tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen mallissa vuodesta 2015 alkaen. Myös opiskelijapalautejärjestelmä otetaan käyttöön 2015. Ministeriö kohdistaa rahoituksen yliopistolle yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen sisäisestä jaosta päättää yliopisto. Yliopisto menestyy mallissa hyvin tutkintotuottavuutta ja opintopistekertymää mittavilla indikaattoreilla. Tutkimuksen indikaattoreissa erityisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen sekä ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta yliopisto on menestynyt suhteellista asemaansa heikommin. Yliopiston yhteiskuntapoliittisiksi tai korkeakoulu- ja tiedepoliittisiksi valtakunnallisiksi teh- TAULUKKO 2. Yliopistojen malli vuodesta 2013 alkaen Indikaattorin paino mallissa Koulutus 41,00 UEF indikaattorikohtainen osuus vuonna 2013 Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 15,00 8,58 Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 9,00 10,13 Erillisten opintojen opintopisteet 2,00 9,97 55 op suorittaneiden määrä lukuvuosi 11,00 13,17 Valmistuneet työlliset 1,00 7,76 Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot 1,00 10,94 Kv. opiskelijavaihto (molempiin suuntiin, kesto väh. 3 kk), 2,00 7,30 Tutkimus 34,00 Suoritetut tohtorintutkinnot 9,00 9.07 Kansainväliset referee-julkaisut 10,00 8,39 Muut tieteelliset julkaisut 3,00 7,94 Kansainvälinen kilpailtu tutkimus 3,00 7,05 Muu kilpailtu tutkimus 6,00 6,39 Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot 1,00 8,14 Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö 2,00 6,61 Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet 25,00 Strategiaperusteinen 10,00 8,78 Alakohtaisuus 8,00 6,25 Valtakunnalliset tehtävät 7,00 8,87 www.uef.fi 7

täviksi on määritelty ortodoksinen teologia, karjalan kielen opetus ja tutkimus, opettajankoulutuksen edellytysten turvaaminen Savonlinnassa sekä harjoittelukoulut. Strategiaprosessin aikana yliopisto tulee arvioimaan myös valtakunnallisten tehtäviensä vaikuttavuutta. Yliopistolle on myönnetty strategiaperusteista ta 14 milj. euroa vuodelle 2013 ja 13,5 milj. euroa vuosille 2014-2016. Rahoitusta kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti keskeisten kehittämiskohteiden tukeminen, tutkimustoiminnan kehittäminen sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuslaajennukset. Ministeriö jättää vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa strategiata jakamatta. Rahoituksella voidaan tukea yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja tai koulutus ja tiedepolitiikasta nousevien toimenpiteiden toteuttamista. Vaikka mekanismia rahoituksen jakamiseen ei ole määritelty, yliopiston tulee huomioida mahdollisuus tukeen omissa strategiaperusteisissa ratkaisuissaan. n rahoituksen hankinnassa onnistuminen on yhä tärkeämpää. Yliopiston tavoitteena on lisätä Suomen Akatemian, Tekesin ja puiteohjelmarahoituksen osuutta täydentävässä rahoituksessa. Tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella yliopiston keskeisenä tavoitteena on osaamisen, vaikutusalueensa elinkeinotoiminnan ja tutkimusedellytysten rakenteiden vahvistaminen. n rahoituksen hankintaa tehostetaan järjestämällä tutkijoille koulutusta ja neuvontaa sekä tukemalla strategisella rahoituksella tutkimushakemusten laatimista. Yliopisto laatii yhtenevät suositukset tutkimushankkeiden rahoituksen tukemiseksi. Tiedekunnille jaettava perus muodostuu laskennallisin kriteerein kohdennettavasta rahoituksesta, valtakunnallisesta strategiaperusteisesta rahoituksesta, alakohtaisesta erityisrahoituksesta, valtakunnallisiin erityistehtäviin osoitetusta rahoituksesta, siirtymävaiheen tohtoriohjelmarahoituksesta sekä apteekkimaksun ja apteekin tuloveron kompensaatiosta. Lisäksi käytössä on palkitsemisjärjestelmä ylijäämäisen tuloksen saavuttaneille tiedekunnille. Hallitus on hyväksynyt tiedekuntien sisäisen rahanjaon periaatteet vuodesta 2013 alkaen. Yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi yliopiston malli on opetus- ja kulttuuriministeriön mallia tutkimuspainotteisempi ja sillä kannustetaan myös sivuaineopintojen tarjontaan tiedekuntien välillä. Rahoituksen laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden keskiarvoa ja kohdennus tehdään tiedekuntien välillä suoraan kriteerin mukaisessa suhteessa. Käytössä oleva rahoituksen tasaus puretaan vuosien 2013-2015 aikana siten, että tiedekunnan osuuden muutoksesta huomioidaan vuoden 2013 rahoituksessa 1/3, vuoden 2014 2/3 ja vuonna 2015 muutoksen tasausta ei huomioida. Kannustaakseen tutkijoita julkaisemaan parhaissa julkaisuissa julkaisufoorumiluokitus otetaan käyttöön yliopiston sisäisessä mallissa vuoden 2014 rahoituksessa. Vuoden 2010 ja 2011 toteumat vastaavat kirjanpidon toteumatietoja. Toteumiin sisältyvät arvonlisäverokulut ja arvonlisäverokompensaatio, noin 11 milj. euroa vuodessa. Vuotta 2012 koskevan ennusteen lähtökohtana ovat yliopiston toteumatiedot ajalta 1.1. 30.9.2012 huomioiden myös tuotto- ja kuluerien kehityksen edellisinä vuosina. 8 Itä-Suomen yliopisto

TAULUKKO 3. Itä-Suomen yliopiston talouden kehittyminen t Toteuma 2010 Toteuma 2011 Ennuste 2012 Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 Yliopiston tuotot 247 804 255 796 249 962 256 603 254 869 - Perus 143 544 151 295 144 240 144 240 142 178-104 260 104 501 105 722 112 363 112 691 Yliopiston kulut -243 821-247 235-245 809-257 968-256 690 - Henkilöstökulut -137 798-137 805-143 517-148 451-151 472 - Poistot -2 607-2 456-2 076-2 122-2 150 - Tilakustannukset -33 097-33 551-27 757-28 691-29 089 - Muut kulut -70 319-73 423-72 459-78 704-73 979 Varainhankinta 40 12 1 672 0 0 Sijoitus- ja toiminta 421 1 529 2 623 2 160 1 700 Omakatteisten rahastojen muutos 0 383-1 178 480 598 Tuloverot -34-280 -134-141 -115 Tilikauden ali-/ylijäämä 4 410 10 205 7 136 1 134 362 Yliopistoindeksi 2,6 % Tilinpäätösten 2012 ja 2013 yhteydessä sijoitustoiminnan tuottoja siirretään yliopiston voittovaroista rahastoon, jolloin näitä tuottoja ei käytetä ko. tilivuosien aikana. Vuonna 2014 0petus- ja kulttuuriministeriön strateginen yliopistolle pienenee tulossopimuksen mukaisesti 0,5 milj. euroa. Erityisavustuksen (apteekki) arvioidaan pienenevän n. 0,3 milj. euroa. Muutoin yliopistolain mukaisen valtionrahoituksen määrän arvioidaan vastaavan talousarvion 2013 tasoa, mikäli perusrahoitukseen ei tule yliopistoindeksin mukaista korotusta. Harjoittelukoulujen kotikuntakorvausten arvioidaan nousevan yliopistoindeksin mukaisesti. n rahoituksen tuottojen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Vuonna 2014 henkilöstökulujen arvioidaan kasvavan 2 % ja tilakustannusten 4,5 %. Poistoja syntyy nykyisestä käyttöomaisuudesta ja uusista investoinneista, joita on arvioitu tehtävän 2 milj. eurolla vuodessa. Uusista investoinneista aiheutuvien poistojen määräksi on arvioitu n. 0,4 milj. euroa vuodessa. Muiden kulujen arvioidaan kasvavan yliopistoindeksin mukaisesti (2014: 2,8 %). Sijoitus- ja toiminnan tuottojen arvioidaan vuonna 2014 olevan talousarvion 2013 tasolla. Lisäksi vuonna 2014 tullaan käyttämään vuodelta 2012 rahastoidut sijoitustoiminnan tuotot. Strategian toteuttamisen ja vapautuvien voimavarojen uudelleenkohdentamisen keskeisenä välineenä strategisen rahoituksen lisäksi on vuosittain vahvistettava strateginen henkilöstösuunnitelma, jonka tavoitteena on linjata ja kohdentaa henkilöstövoimavaroja strategian mukaisesti. Suunnitelman aikajänne on neljä vuotta ja vuosittain tehdään suunnitelman tarkiste tulevalle vuodelle. Yliopisto on päättänyt, että se ei käynnistä tässä vaiheessa Sap-järjestelmän käyttöönottoa. Sen sijaan keskitytään nykyjärjestelmien hyödynnettävyyden parantamiseen, käyttäjien tukeen ja toiminnan valvontaan ajantasaisuuden parantamiseksi ja oikeellisuuden varmistamiseksi. Tiedekuntien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen on perustettu pysyvä taloushallinnon kehitysryhmä, johon kuuluu tiedekuntien ja Aducaten talousvastaavat sekä talousyksikön taloussuunnittelija. Ryhmä tekee mm. talousraporttien ja yleiskustannuskäytäntöjen sisällön määrittelyä. Taloustietojen raportointityökalu on uusittu. Lomakustannuslaskennan automatisointia varten on perustettu työryhmä. Talousyksikön ja tutkimuspalveluiden intraa kehitetään. www.uef.fi 9

2. Toiminta 2.1. Tutkimus ja tutkijanura Yliopiston tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää selkeää voimavarojen strategian mukaista suuntaamista ja lahjakkaiden tutkijoiden rekrytointia sekä urakehityksen tukemista. Yliopiston tavoitteena on lisätä huippuyksiköiden määrää. Huippuyksiköiden määrän lisäämiseksi on sisäisin voimavaroin rahoitettu vahvuusaloilla tehtävää tutkimusta. Yliopisto tukee strategisella rahoituksella huippuyksiköiden hakemusvalmistelua ja osallistuu valittujen huippuyksiköiden toiminnan tukemiseen. Strategian mukaisille tutkimuksen vahvuusaloille on vuosille 2011-2015 valittu 13 tutkimuksen kärkihanketta. Hankkeille toteutetaan vuonna 2013 väliarviointi. Mikäli väliarviointi antaa aihetta, hankkeiden suuntaamista ja strategisen rahoituksen kohdentamista harkitaan uudelleen. Kärkihankkeet tutkimuksen vahvuusaloittain ovat: Metsä ja ympäristö Bioenergian tuottaminen puhtaasti, terveellisesti ja kestävästi Ilmastonmuutos ja metsiin liittyvät vuorovaikutukset Metsäekosysteemin uudet kaukokartoituspohjaiset seurantajärjestelmät Pienhiukkasten vaikutus ilmastoon: epävarmuuksien mallinnus ja minimointi Terveys ja hyvinvointi Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus perustutkimuksesta klinikkaan Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat Tyypin 2 diabeteksen ja insuliiniresistenssin genetiikka ja nutrigenomiikka Uusien endovaskulaaristen hoitojen kehittäminen Uudet teknologiat ja materiaalit Fosfori ja/tai typpiyhdisteisiin perustuvat uudet materiaalit, teknologiat ja lääkeainemolekyylit Räätälöidyt materiaalit uusiin teknologioihin Tuki- ja liikuntasairauksien poikkitieteellinen tutkimus kohti parempaa diagnostiikkaa ja hoitoa Uudentyyppisten nanorakenteiden materiaalien farmaseuttiset, biolääketieteelliset ja ympäristösovellukset Uudet molekyylilääketieteen kantasoluteknologiat Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA koordinoi ja edistää Venäjään ja rajoihin liittyvää tutkimusta ja koulutusohjelmia Itä-Suomen yliopistossa. Venäjäosaamisen vahvistamiseksi on perustettu ma. professuurit seuraaville aloilla: venäläinen kulttuuri, Venäjä-historia ja politiikka, raja-alueiden migraation tutkimus sekä aatteet, ideologiat ja uskonnot. Yliopisto on sisäisellä hankehaulla valinnut viisi venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavaa yhteistutkimushanketta. Venäjä-hankkeille toteutetaan väliarviointi 2014. Tutkimuksen uusiutumiseksi on käynnissä 12 uusiutuvien tutkimusverkostojen hanketta, jotka 10 Itä-Suomen yliopisto

päättyvät 2014. Hankkeiden edistyminen arvioidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Yliopisto rekrytoi strategisella rahoitukselle vuosittain 10 uutta tutkijatohtoria. Yliopisto on säilyttänyt vuosien 2010-2012 aikana kansainvälisillä rankinglistoilla asemansa tasaisena. Kansainvälisissä rankingeissa menestymiseen vaikuttaa keskeisten tutkimustuotosten lisäksi myös arvioitavan yliopiston maine tiedeyhteisön sisällä. Taulukko 4. Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen tunnettavuus vaatii määrätietoista markkinointia ja tutkijoiden aktiivista toimintaa kansainvälisissä yhteisöissä. TAULUKK0 4. Itä-Suomen yliopiston sijoitus kansainvälisillä rankinglistoilla vuosina 2010-2012 2010 2011 2012 QS World University Rankings 308 305 302 Times Higher Education World University Rankings 281 301-350 301-350 Academic Ranking of World Universities (ARWU), Shanghai 401-500 401-500 401-500 Taiwan Ranking 271 295 Leiden Ranking 295 295 tavoitteena on, että vähintään puolet vakinaistamispolkuun kiinnitettävistä on yliopiston ulkopuolisia rekrytointeja. Tutkijaurajärjestelmää vahvistaa sapattivapaajärjestelmä. Yliopisto seuraa vakinaistamispolun toteutumista ja sapattivapaan käyttöä ja näiden vaikuttavuutta tutkijanurakehityksessä. Tohtorintutkintojen yliopistokohtainen tavoite on 157 tutkintoa. Vuodesta 2013 alkaen yliopiston jatkokoulutus järjestetään tohtoriohjelmien muodossa. Tohtoriohjelmat kattavat kaikki tieteenalat ja kaikkien tohtorikoulutettavien tulee kuulua johonkin tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaan yliopiston sisäisiä tai toimia osana kansallisia tai kansainvälisiä verkosto-ohjelmia. Yliopistoon on perustettu yhteensä 28 tohtoriohjelmaa. Tohtorikoulutuksen järjestelmä muokataan tukemaan valmistumista neljässä vuodessa. Yliopisto laatii tutkimusinfrastruktuuriohjelman tammikuuhun 2013 mennessä. Ohjelmassa määritellään keskeiset infrastruktuurikokonaisuudet sekä niiden kehittämisnäkymät ja resurssitarpeet. Infrastruktuuriohjelma ohjaa pitkäjänteisesti keskeisten infrastruktuurikokonaisuuksien hankintoja ja osaltaan fokusoi yliopiston keskeiset kansalliselle ja eurooppalaiselle tiekartalle esitettävät kokonaisuudet. Yliopistossa on käytössä vakinaistamispolku (Tenure Track), joka kytkeytyy henkilöstösuunnitteluun ja resurssitarkasteluun vuotuisen strategisen henkilöstösuunnittelun kautta. Vakinaistamispolussa 2.2. Opetus ja oppimisympäristöt Kilpailu lahjakkaista opiskelijoista kiristyy ja opiskelijarekrytoinnin onnistuminen korostuu. Yliopisto kehittää oppimisympäristöjä ja priorisoi operatii- TALUKKO 5. Tutkimuksen tunnuslukutavoitteet 2009 2010 2011 Tavoite 2013-2016 Tutkimuksen tunnusluvut Tohtorin tutkinnot / tutkijanuravaihe IV htv Itä-Suomen yliopisto 0,72 0,40 0,47 0,70 Yliopistot ka. 0,72 0,57 0,61 Tieteelliset julkaisut / opet. ja tutk. Itä-Suomen yliopisto 1,45 1,59 1,66 1,70 Yliopistot ka. 1,51 1,57 1,59 Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta Itä-Suomen yliopisto 11,3 14,1 14,2 16,00 Yliopistot ka. 17,2 18,5 - www.uef.fi 11

visen opiskelijarekrytoinnin painopisteitä. Toimintasuunnitelmakauden aikana uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalinnat. On esitetty, että korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Kiintiöt voidaan määritellä myös koulutusaloittain. Yliopisto suhtautuu myönteisesti ajatukseen kiintiöidä osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Yliopisto jatkaa hakukohteiden kokoamista laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi, joissa suuntautuminen tapahtuu vasta opintojen edetessä. Hakukohteiden laajentamisella tarjotaan opiskelijoille entistä selkeämpi alan valinta siten, että tarvittava erikoistuminen toteutetaan vasta opintojen kuluessa. Kaikilla koulutusaloilla on mahdollisuus suorittaa lukuvuoden aikana vähintään 55 opintopistettä. Ohjauksen ja opettajatutoroinnin tehostaminen on keskeinen keino opintoprosessin tehokkaassa sujumisessa. Opintoprosessien tehostamisen ja opiskelijoiden alkuvaiheen sitouttamisen tavoitteena on asteittainen sisäänoton vähentäminen. Erillisvalintaa on kehitetty väylänä hakijoille, joilla on aikaisempia opintoja tai tutkinto. Yliopisto tarjoaa keskitetyt uraohjaus ja -opintopsykologipalvelut. Opintojen etenemistä seurataan järjestelmällisesti, jolloin pystytään puuttumaan yhä aiemmin opintojen viivästymiseen. Yliopiston alempien korkeakoulututkintojen tavoite on 1 500 tutkintoa ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoite 1410 tutkintoa vuodessa. TAULUKKO 6. Ylempien korkeakoulututkintojen koulutusalakohtaiset tutkintotavoitteet 2013-2016 Koulutusala Tutkintojen määrä Teologia 50 Humanistinen koulutusala 145 Kasvatustieteellinen koulutusala 260 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 170 Psykologian koulutusala 20 Terveystieteet 140 Kauppatieteellinen koulutusala 90 Luonnontieteellinen koulutusala 280 Maatalous-metsätieteellinen koulutusala 45 Lääketieteellinen koulutusala 145 Hammaslääketiede 15 Farmasia 50 Yhteensä 1410 Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä koulutusalalla vuosien 2013 2016 tutkintotavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdollista vasta seuraavalla tulossopimuskaudella. Yliopistossa on kattava etäopetusinfrastruktuuri, jonka tehokas hyödyntäminen edellyttää käyttötukea ja opetushenkilökunnan kouluttamista. Oppimisympäristöjä kehitetään lisäämällä itseopiskelutiloja sekä näiden käyttömahdollisuuksia iltaisin ja viikonloppuisin. Laajempana kysymyksenä oppimisympäristöihin liittyy ratkaisut avoimen oppimisympäristön käytöstä. TALUKKO 7. Koulutuksen tunnuslukutavoitteet Tunnuslukutavoitteet 2009 2010 2011 Tavoite 2013-2016 Ylemmät kk-tutkinnot / Opettajat ja tutkijat Itä-Suomen yliopisto 0,55 0,73 0,84 1,00 Yliopistot ka. 0,62 0,78 0,70 Vähintään 55 op suorittaneiden osuus Itä-Suomen yliopisto - 29,5 29,80 35,00 Yliopistot ka. - 26,0-12 Itä-Suomen yliopisto

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opinto-oikeus lukuun ottamatta aloja, joissa opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopintoja. HOPSien avulla ohjataan opiskelijaa suorittamaan sivuaineet tavoitetutkintoa tukevalla tavalla. Opiskelijarekrytoinnin ja opiskelijoiden viihtyvyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää opiskelija-asuntojen riittävä määrä sekä opiskelijan hyvinvointia tukevat vapaa-ajanpalvelut. Yliopisto etsii yhteistyössä kampuskaupunkien kanssa ratkaisua joka syksyiseen opiskelija-asuntopulaan sekä edistää opiskelijoiden harrastusmahdollisuuksia. 2.3. Kansainvälistyminen Itä-Suomen yliopistolla on 700 Erasmus-yhteistyösopimusta 400 eurooppalaisen yliopiston kanssa ja yli 100 kahdenvälistä yhteistyösopimusta Euroopan ulkopuolisten maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyösopimukset sisältävät tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä suurin osa sopimuksista opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa. Yliopiston tavoitteena on yliopistotasoisten sopimusten lukumäärän vähentäminen. Yliopistotason kansainväliset kumppanuudet selvitetään vuoden 2013 aikana. Kumppanuudet jaotellaan seuraavasti: strategiset kumppanit (Strategic Partners), avainkumppanit (Key Partners) ja yhteistyökumppanit (Partners). Yliopistotasolla valitaan 1-3 strategista kumppania, joiden kanssa tehtävä yhteistyö tukee yliopiston strategisia tavoitteita ja joiden vahvuusalat täydentävät yliopiston vahvuuksia. Kumppanien valinta painottuu Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä ns. nousevien talouksien maiden yliopistoihin. Avainkumppaneiden kanssa tehdään pitkäaikaista tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, ja kumppanuuteen on sitoutunut vähintään yksi tiedekunta. Yhteistyökumppanuudet voivat olla yksikkökohtaisia ja perustua lyhytaikaiseempaan yhteistyöhön. Yliopisto tukee kansainvälistymistä tarjoamalla ulkomaisille yhteistyökumppaneille toimintamahdollisuuksia kampuksillaan. Intialainen TERI (The Energy and Recources Institute) on perustanut toimiston Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle. Yliopisto jatkaa yhteistyötä Nanjungin yliopiston kanssa yhteisessä ympäristötutkimuskeskuksessa SFERC:ssa. Yliopisto tuotteistaa valittuja tohtori- ja maisteriohjelmia kansainvälisille koulutusmarkkinoille osana koulutusvientiä. Potentiaalisia vientialoja ovat opettajankoulutus, metsätieteet, tietojenkäsittelytiede, ympäristötieteet, terveystieteet ja kauppatieteet. Kansainvälisen koulutusviennin tehostamisen yhteydessä selvitetään yhteistyöyliopistojen kanssa koulutuksen vientiyrityksen perustamisedellytykset. Huolimatta siitä, että kansainvälistyminen on osa yliopiston arkipäivää ja sisältyy läpileikkaavana kaikkiin yliopiston ydintehtäviin, kansainvälistyminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja resursointia. Kansainvälisen henkilöstön kotouttamiseen liittyviä tehtäviä hoidetaan yhdessä kampuskaupunkien kanssa. Opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen. Myös kieli- ja viestintätaidot vaativat osaamisen ylläpitoa. TAULUKKO 8. Kansainvälistymisen tunnuslukutavoitteet ja määrälliset tavoitteet 2009 2010 2011 Tavoite 2013-2016 Tunnuslukutavoitteet Opetus- ja tutkimushenkilökunnan liikkuvuus Itä-Suomen yliopisto 0,09 0,36 0,31 0,30 Yliopistot ka. 0,18 0,36 0,36 Määrälliset tavoitteet Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 671 715 769 600 Suomesta lähteneiden tai saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 757 752 755 900 www.uef.fi 13

2.4. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Vuoden 2013 aikana OSKE-ohjelman päättyessä valitaan kansallisesti uudet innovaatiokeskittymät. Kilpailun perusteella valitaan enintään 12 ohjelma-esitystä Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 (INKA)-ohjelmaan. Ohjelman toimenpiteet vahvistavat kaupunkiseutuja alueellisina innovaatiokeskittyminä. Näistä kaikkein merkittävimmille innovaatiokeskittymälle (4-6-suurta kaupunkiseutua) luodaan erityinen kaupunkiseutukohtainen neuvottelumenettely. Itä-Suomen yliopisto on mukana innovaatiokeskittymätyössä edustamiensa huippututkimusalojen kautta. Joensuun kampuksella yliopiston rooli innovaatiokeskittymätyössä kytkeytyy metsäbiotalouteen sekä teknologia ja materiaali-aloille, Kuopion kampuksella erityisesti terveys ja hyvinvointi sekä ympäristö - aloille. Savonlinnan kampuksen vahvuudet liittyvät Venäjä- ja matkailuosaamiseen. Yliopisto jatkaa yhteistyötä strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOKIT). Yliopiston innovaatiotoiminta on tiiviisti sidoksissa tutkimukseen ja perustuu tutkimustuloksiin. Yliopisto laatii innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan toimenpideohjelman, jossa määritellään yliopiston keskeiset innovaatiotoimintaa edistävät toimenpiteet. Tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamispolkuja kehitetään yhteistyössä alueellisten toimijoiden, erityisesti Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Kuopio Innovationin kanssa. Kaupallistamisen edellytysten varmistamiseksi yliopisto verkottuu sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopisto tehostaa alkuvaiheen aktivointia ja kannustaa osaamisperusteiseen yrittäjyyteen. Yliopisto jatkaa yhteistyötään Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisillä painoaloilla ja tukipalveluissa. Edellytykset lisätä yhteistyötä erityisesti innovaatiotoiminnassa ja opetusteknologiaan liittyvissä ratkaisuissa ja palveluissa selvitetään. Yliopisto on strategiansa mukaisesti sitoutunut elinikäisen oppimisen periaatteisiin. Perus- ja jatkotutkintokoulutuksessa sovelletaan elinikäistä oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja. Aikuiskoulutuksen tarjonta on yliopistossa monipuolista. Yliopisto tarjoaa ikään ja pohjakoulutukseen katsomatta mahdollisuuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen koko ihmisen elämänkulun aikana. 14 Itä-Suomen yliopisto

3. Tiedekunnat ja erillisja palvelulaitokset Filosofinen tiedekunta Tiedekunnan toiminnan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat koulutuksen sisältöjen uudistaminen opetussuunnitelmia muokkaamalla, koulutuksen laajennukset lastentarhanopettajien ja kotitalouden opettajien sekä psykologian koulutuksessa, koulutuksen rakenteiden uudistamisen jatkaminen sekä perusettä jatkokoulutuksessa ja tutkimuksen organisoinnin ja tieteellisen julkaisutoiminnan tehostaminen. Tiedekunta on laatinut opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelman. Tavoitteena on erityisesti lisätä luokanopettajakoulutuksen vetovoimaisuutta ja parantaa opettajankoulutusten tutkintotuottavuutta. Vetovoimaisuutta lisätään organisoimalla houkuttelevat sivuainemahdollisuudet molemmilla kampuksilla. Savonlinnassa kehitetään erityisesti taito- ja taideaineisiin erikoistumista ja Joensuussa parannetaan mahdollisuuksia erikoistua erityisopettajaksi nykyisen matemaattisten aineiden erikoistumismahdollisuuden lisäksi. Opetusta tehostetaan aiempaa perusteellisemmalla opetussuunnitelmauudistuksella, jolla vähennetään sisältöjen päällekkäisyyksiä ja lisätään filosofisen tiedekunnan osastojen ja muiden tiedekuntien välistä yhteistyötä opettajan pedagogisten opintojen tuottamisessa ja parannetaan opetusohjelmien yhteensopivuutta tutkintoaikojen lyhentämiseksi. Yhteistyötä luokanopettajakoulutuksen ja erityisopettajakoulutuksen opintojen kandidaattivaiheen koulutuksessa lisätään, ja selvitetään mahdollisuudet kehittää yhteinen kandidaattivaihe näille koulutuksille ja jatkossa myös muille filosofisen tiedekunnan opettajankoulutuksille. Myös aineenopettajakoulutuksen kandidaattivaiheen pedagogiset opinnot in- tegroidaan niin hyvin kuin mahdollista tähän kokonaisuuteen. Aineenopettajakoulutuksessa kaksoiskelpoisuuden antavia tutkintoja kehitetään edelleen turvaamaan pedagogisesti pätevien aineenopettajien tarve. Lastentarhanopettajien koulutuksessa jatketaan jo syksystä 2012 aloitettua sisäänoton laajentamista Savonlinnan kampuksella, ja vuodesta 2013 alkaen toteutetaan kotitalouden opettajien sisäänoton laajennukset. Osana yliopiston koulutusrakenteiden kehittämistä psykologian päävalinnan aloituspaikkamäärää kasvatetaan siten, että päävalinnoissa 2014 aloituspaikkamäärä on 40. Samalla lisätään yhteistyötä terveystieteiden tiedekunnan kanssa terveyden ja mielenterveyden psykologian koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tiedekunta käynnistää uusia kansainvälisiä maisteriohjelmia kasvatustieteiden ja humanististen tieteiden aloilla. Ne tukevat myös kotimaisten opiskelijoiden koulutustarpeita ja tarjoavat heille uudentyyppisiä ja entistä laaja-alaisempia kouluttautumismahdollisuuksia. Ne tarjoavat pohjaa vastaavien tohtoriohjelmien kehittämiselle sekä kotiettä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden tarpeisiin. Perustutkintotasolla koulutuksen rakenteita tarkistetaan erityisesti humanistisissa aineissa, joista muodostetaan aiempaa voimakkaampia, laaja-alaisempia ja selkeämmin hahmottuvia kokonaisuuksia. Tiedekunnassa jatketaan tutkimus- ja julkaisemiskulttuurin muokkaamista entistä ammattimaisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Tiedekunta tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankintaa. Tiedekunta kannustaa edelleen tutkijoitaan julkaisemaan tutkimuksensa tulokset kansainvälisis- www.uef.fi 15

sä referoiduissa julkaisuissa ja tukee osallistumista tieteellisiin kokous- ja konferenssimatkoihin. Osana tiedekunnan strategian tarkistusta tutkimustoiminta organisoidaan aiempaa laajempien ja vahvempien tutkimusteemojen ympärille, ja tutkijoita kannustetaan aiempaa aktiivisemmin tutkimusryhmä - tyyppiseen työskentelyyn. Harjoittelukouluja kehitetään osana yliopistoa siten, että opetusharjoittelun ohjaus liitetään aiempaa tiiviimmin tutkimustoimintaan. Tavoitteen toteuttamiseksi harjoittelun ohjausta varten on laadittu erillinen ohjaussuunnitelma. Harjoittelukoulut kehittävät toimintaansa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisympäristöinä tavoitteena luoda uusia innovaatioita perusopetukseen ja lukiokoulutukseen. Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 665 uutta opiskelijaa. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Tiedekunta jatkaa toiminnallista kehittämistä. Laajempien kandidaattivaiheen ohjelmien kehittämistä jatketaan. Metsäbioklusterin koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi käynnistetään Wood Materials Science-maisteriohjelma vuonna 2013. Tiedekunnassa toimivan Mekrijärven kenttätutkimuslaitoksen toiminnallinen ja taloudellinen kehittämissuunnitelma laaditaan kevään 2013 aikana. Opintonsa keskeyttävien määrää pyritään pienentämään alkuohjausta tehostamalla. Tiedekunnassa alkaa kolme uutta kv - maisteriohjelmaa, joiden tulosvaikutus alkaa näkyä vuonna 2014. Kansainvälisiä maisteriohjelmia kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja niiden toiminta vakinaistetaan. Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 465 uutta opiskelijaa. Terveystieteiden tiedekunta Tiedekunnan koulutusalat ovat vetovoimaisia. Kaudella 2013-2016 panostetaan koulutuksen osalta erityisesti opetuksen korkeaan pedagogiseen tasoon ja nykyaikaisen opetusteknologian käyttöön sekä huolehditaan koulutuksen sisällöllisestä työelämärelevanssista. Koulutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tiedekunnan synergiapotentiaalia ja kehitetään opiskelijan koko opintopolun kattavaa ohjausta. Erityisenä haasteena tuloskaudella ovat hammaslääketieteen, terveyden biotieteet ja lääketieteen koulutusohjelmien taloudellinen resursointi: Hammaslääketieteen koulutus käynnistettiin terveystieteiden tiedekunnassa v. 2010 ja opiskelijasisäänotto nostettiin v. 2011 25 opiskelijasta 40 opiskelijaan. Ensimmäiset tutkinnot valmistuvat 2015. Koulutuksen käynnistämisvaiheessa haasteena on OKM:n rahoituksen riittämättömyys. Tiedekunta modernisoi Itä-Suomen yliopiston biotieteiden koulutuksen käynnistämällä terveyden biotieteet koulutusohjelman v. 2011. Englanninkielinen maisterivaihe käynnistyy v. 2013, joten tutkintoja koulutusohjelma alkaa tuottaa vasta v. 2015. Koulutuksen käynnistämisvaihe edellyttää erityisponnisteluita, koska ala on aiemmin kärsinyt opiskelijavuodosta muille lähialoille. Terveyden biotieteet koulutusohjelman resursointi on kuitenkin erityisesti siirtymäkaudella 2011-2013 tiedekunnalle haaste, sillä perustuu biotieteiden aikaisempaan tuottavuuteen luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Lääkärikoulutusta lisätään valtakunnallisesti. Terveystieteiden tiedekunta on suurin kouluttaja jo tällä hetkellä, mutta vuonna 2013 aloituspaikkamäärä nousee vielä 30 paikalla. Kliinisen vaiheen hajauttamisesta neuvotellaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ohella myös Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien kanssa. OKM:n laskelmat lisäresurssitarpeesta eivät vastaa todellisia kustannuksia. Tiedekunnan tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja taso pyritään säilyttämään kaudella 2013-2016 vähintäänkin nykyisenä. Erityisiksi tavoitteiksi on nostettu kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisääminen, tutkimuksen jatkuvuus ja uusiutuminen, innovaatioiden tunnistaminen sekä houkuttelevan ja kilpailukykyisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpito. Terveystieteiden tiedekunta koordinoi Biokeskus Kuopion (BCK) toimintaa. Biokeskus Suomi (BF) konsortiossa BCK:n erityisvastuualueena ovat geeninsiirtoteknologia, geeniterapia ja biolääketieteellinen kuvantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillis BF:lle päättyy ja biokeskusten toiminnan rahoittaminen 2013 lukien on yliopistojen vastuulla. BCK:n resursoinnin turvaaminen on tärkeää valtakunnallisen tehtävän toteuttamisen mutta myös tiedekunnan tutkimuksen tason ja tutkimusinfrastruktuurin kannalta. Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 427 uutta opiskelijaa. 16 Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa on tehty merkittäviä uudistuksia opiskelijavalinnoissa ja koulutusrakenteissa vuosina 2010 2012. Keskeisimmät muutokset valinnoissa ja koulutuksessa vuosina 2013 2016 tulevat olemaan oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistäminen, sosiaalityön koulutuksen vahvistaminen, kansainvälistymisen lisääminen ja jo olemassa olevien koulutusrakenteiden kehittäminen. Yliopistolle on myönnetty oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus 1.8.2013 lukien. Oikeustieteellisen alan aloituspaikkamäärä on 40 vuonna 2013. Oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeuteen liittyi velvoite vähentää yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja 70 vuoden 2011 tasosta ja se toteutetaan vuoden 2013 päävalinnoissa. Tiedekunnalla on hyvät valmiudet laadukkaaseen, tutkimukseen perustuvan oikeustieteellisen alan koulutukseen. Sosiaalityön aloituspaikkamäärää nostetaan vuoden 2013 päävalinnassa 15 aloituspaikkaa yhteensä 55 aloituspaikkaan. Lisäksi sosiaalityöhön valitaan opiskelijoita erillisvalinnoissa. Sosiaalityön aloituspaikkojen määrää nostetaan valtakunnallisesti tunnistetun sosiaalityön koulutusvajeen täyttämiseksi. Tiedekunnassa on vuonna 2013 käynnistymässä kolme uutta kansainvälistä maisteriohjelmaa, joiden painopiste on vahvasti terveys- ja kauppatieteissä. Vuonna 2012 tiedekunnassa aloitti kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa, jotka molemmat ovat yhteiskuntatieteellisen alan ohjelmia. Tutkimuksen strategista tukea kohdennetaan neljään monitieteiseen teemaan: 1) ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ja oikeus, 2) hyvinvointi ja palvelujärjestelmätutkimus, 3) raja-alue ja Venäjä tutkimus, 4) pk-yritysten liiketoimintaosaaminen Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 380 uutta opiskelijaa. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate tuottaa aikuiskoulutusta ja kehittämispalveluita Itä-Suomen yliopiston profiilin mukaisilla osaamisaloilla. Aducaten uusi organisaatiorakenne ja sitä tukeva johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013 alkaen. Keskeisenä lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintamalli. Vuonna 2013 käynnistetään toimintaa ohjaava pitkän aikavälin suunnittelu vuoteen 2016. Strategiaa terävöitetään ja siinä korostuu tiedekuntayhteistyön tiivistäminen, asiakaslähtöisten toimintatapojen huomioiminen toimintaa ohjaavana periaatteena sekä henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen (tehdyn osaamiskartoituksen pohjalta) ja kustannustehokkaat toimintatavat. Aducate laatii talouden tasapainottamisohjelman. Apteekki Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on saada lääkelakiin Itä-Suomen yliopiston apteekille oikeus pitää sivuapteekkeja. www.uef.fi 17

4. Tuloslaskelmabudjetti Itä-Suomen yliopiston vuoden 2013 talousarvion lähtökohdat ovat seuraavat: Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistanut yliopistojen perusrahoituksen myöntökriteerit vuodesta 2013 alkaen. Tämän johdosta myös yliopiston sisäinen malli on uudistettu. Yliopiston hallitus on kokouksessaan 6.6.2012 päättänyt tiedekuntien sisäisen rahanjaon periaatteista vuodesta 2013 alkaen. Päätös kattaa sekä laskennallisen mallin kautta kohdistettavan rahoituksen että muulla perusteella kohdistettavan rahoituksen menettelyt. Itä-Suomen yliopiston talousarvion sisältämien organisaatiotasojen nettotulos eli yli-/alijäämä on hallitukseen nähden sitova. Mikäli tuotot eivät toteudu suunnitelman mukaisesti, kulut on sopeutettava vastaamaan tuottojen tasoa. Kyseessä on kehysbudjetointi, jonka jälkeen jaetaan tiedekunnissa ja erillislaitoksissa yksiköittäin. Itä-Suomen yliopiston vuonna 2013 koostuu seuraavista eristä: Yleisavustukset 142,2 milj. euroa 55,3 % Muu 112,7 milj. euroa 43,8 % Sijoitus- ja toiminta 1,7 milj. euroa 0,7 % Siirrot omakatteisista rahastoista 0,6 milj. euroa 0,2 % Yhteensä 257,2 milj. euroa 100 % 18 Itä-Suomen yliopisto

Yleisavustukset koostuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolain mukaisesta valtionrahoituksesta sekä erityisestä valtionavustuksesta (apteekkimaksu ja apteekin tuloveron kompensaatio) Itä-Suomen yliopistolle. Talousarvion yleisavustusten määrään ei sisälly Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä arvonlisäverokompensaatio (9,1 milj. euroa). Talousarviossa 2013 yleisavustukset jakautuvat seuraaviin eriin: Mallilla jaettava perus Alakohtainen erityis Valtakunnalliset erityistehtävät Valtakunnallinen strategia Apteekkimaksu ja apteekin tuloveron kompensaatio Taloudellisen tuloksen palkitsemisraha Tohtoriohjelmien palkkarahat Harjoittelukoulu, OKM Itä-Suomen yliopiston strateginen Johto, keskushallinto, erillis- ja palvelulaitokset Vanhojen poistojen Muut erät Yhteensä 70,3 milj. euroa 8,0 milj. euroa 2,2 milj. euroa 2,3 milj. euroa 1,4 milj. euroa 0,8 milj. euroa 3,6 milj. euroa 6,9 milj. euroa 6,7 milj. euroa 37,8 milj. euroa 1,1 milj. euroa 1,0 milj. euroa 142,2 milj. euroa Itä-Suomen yliopiston strateginen (6,7 milj. euroa) vuonna 2013 sisältää seuraavat erät: Tutkimuksen vahvuusalojen kärkihankkeet 3 000 000 Venäjä osaaminen 500 000 Laaja-alainen opettajankoulutus 500 000 Uusiutuvat tutkimusverkostot 1 000 000 Tutkijatohtorit, 2011-2013 450 000 Tutkijatohtorit, 2012-2014 550 000 Tutkijatohtorit, 2013-2015 500 000 Tutkimushankkeiden valmistelu 100 000 UEF-tohtorikoulu 130 000 Yhteensä 6 730 000 Tutkimushankkeiden valmistelu on tuottojen ja kulujen osalta rehtorin vastuualueen ja UEF-tohtorikoulu yliopiston yhteisten vastuualueen talousarviossa. Muut erät sisältyvät tuottoineen ja kuluineen tiedekuntien talousarvioihin. Lisäksi rehtoreilla on strategista ta (0,6 milj. euroa) käytettäväksi yliopiston strategiaa tukeviin tarkoituksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tohtoriohjelmien perustuu yliopiston tulokseen ja on jaettu yliopistoille muun perusrahoituksen mukana rahanjakomallin kautta. Vuonna 2013 yliopisto maksaa niiden tohtorikoulutettavien palkkatuen, joilla on kansallisen OKM-/SA-tohtoriohjelman tutkijakoulupaikka ja jotka tekevät tutkintoa Itä-Suomen yliopistolle. Tohtoriohjelmaa koordinoiva yliopisto ei 2013 alkaen rahoita koordinoimiaan tutkijakoulupaikkoihin muihin yliopistoihin. www.uef.fi 19

Muuhun rahoitukseen (112,7 milj. euroa) sisältyy talousarviossa seuraavat erät: Avustustuotot Liiketoiminnan myyntituotot Maksutuotot Muut tuotot Muut tuotot Yleiskustannustuotot Muut sisäiset tuotot Yhteensä 64,7 milj. euroa 19,2 milj. euroa 1,5 milj. euroa 2,2 milj. euroa 22,6 milj. euroa 2,5 milj. euroa 112,7 milj. euroa Muu sisältää Itä-Suomen yliopiston ulkopuolisen täydentävän rahoituksen (89,5 M ). Tiedekuntien täydentävälle rahoitukselle on asetettu edellisvuoden tapaan rehtorien linjauksella tiedekuntakohtainen vähimmäistavoite: Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteensä 4,5 milj. euroa 30,0 milj. euroa 23,5 milj. euroa 9,5 milj. euroa 67,5 milj. euroa Tiedekuntien täydentävään rahoitukseen on huomioitu talousarviossa täydentävän rahoituksen tuotot omaosuuksineen sekä investointeihin saatavat avustustuotot. Investointiavustuksia ei esitetä tiedekuntien talousarvioissa. Avustustuottoihin sisältyvät myös valtiovarainministeriön kotikuntakorvaustulot (6,6 milj. euroa), jotka on arvioitu talousarvioon vuoden 2012 tasoisena. Se on esitetty filosofisen tiedekunnan talousarviossa osana perusta. Talousarvion kotikuntakorvaustulojen määrään ei sisälly arvonlisäverokompensaatio (0,2 milj. euroa). Sijoitus- ja toiminnasta saatavat tuotot eli kiinteistöyhtiön arvioitu osinko (1,7 milj. euroa) on kohdistettu talousarviossa kokonaisuudessaan rehtorin vastuualueelle. Itä-Suomen yliopiston hallitus on hyväksynyt (6.9.2012) periaatteet sijoitustoiminnan tuottojen rahastoimiseksi (valtion pääomittamat varat, peruspääomakeräyksen tuottamat varat). Hallitus käsittelee sijoitustoiminnan tuottojen rahastointia uudelleen tilinpäätöksen 2012 yhteydessä. Periaatteena on, että vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteydessä sijoitustoiminnan tuottoja siirretään yliopiston voittovaroista rahastoon. Menettely on sama vuoden 2013 osalta, eli näitä tuottoja ei käytetä myöskään ensi tilivuoden aikana. Vuonna 2014 kirjataan vuoden 2012 rahaston saldon verran lisää kuluja ja tuotot kirjataan voittovaroista rahastoon. Tätä tuottoerää (noin 1 milj. euroa) ei menettelyn vuoksi sisälly vuoden 2013 talousarvioon. Siirrot omakatteisista rahastoista sisältää alenevan pääoman rahastojen käytön (0,6 milj. euroa). Nämä on kohdistettu talousarviossa kokonaisuudessaan tiedekuntien talousarvioihin. 20 Itä-Suomen yliopisto

Tuloslaskelman kulut on arvioitu seuraavien periaatteiden mukaisesti: Henkilöstökulujen (151,5 milj. euroa) budjetoinnissa on käytetty seuraavia arvioita sivistystyönantajien arvion mukaisesti: - mahdollisiin korotuksiin 3,5 % - lomarahavarauksena 5 % - henkilösivukuluprosenttina 23,5 %. Poistot on simuloitu Itä-Suomen yliopiston käyttöomaisuudesta (21.6.2012). Lisäksi yksiköt ovat arvioineet niistä hankinnoista aiheutuvat poistot vuodelle 2013, jotka eivät sisälly em. laskelmaan. Talousarvion poistokustannukset (2,2 milj. euroa) koostuvat seuraavista eristä: Vanhat poistot (ennen 1.1.2010 hankituista) 1,1 milj. euroa Uudet poistot (1.1.2010 jälkeen hankitut) 0,6 milj. euroa Tulevista hankinnoista aiheutuvat poistot 0,4 milj. euroa Yhteensä 2,1 milj. euroa Ennen vuotta 2010 hankitusta käyttöomaisuudesta aiheutuviin poistoihin tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset saavat yliopiston perusrahoituksesta tarkoitukseen varatun erillisen rahoituksen. Muut poistokustannukset niiden on katettava omalla perusrahoituksellaan. Muihin kuluihin (103,1 milj. euroa) sisältyvien yliopiston tilavuokrien (29,1 milj. euroa) lähtökohtana on tilapalveluiden (28.9.2012) laatima arvio yliopiston tilakustannuksista käyttäjittäin vuodelle 2013. Muihin kuluihin sisältyvät muut vuokrakulut (0,8 milj. euroa) ja muut kulut (48 milj. euroa) ovat talousarviossa kunkin yksikön oman arvion mukaisina. Yleiskustannuskulut (22,6 milj. euroa) perustuvat yksiköiden täydentävän rahoituksen hankkeiden budjetteihin. Muut sisäiset kulut (2,5 milj. euroa) ovat talousarviossa kunkin yksikön oman arvion mukaisina. Arvioinnin lähtökohtana on sisäisten kulujen toteuma vuodelta 2011. Itä-Suomen yliopiston talousarvio vuodelle 2013 on laadittu arvonlisäveron osalta nettoperiaatteella. Talousarviossa yliopiston arvonlisäverokompensaation piirissä olevien projektien ja arvonlisäverollisen liiketoiminnan projektien kulut ovat arvonlisäverottomia. Talousarviossa arvonlisäverollisena eli bruttona ovat yliopiston arvonlisäverokompensaation piiriin kuulumattomat projektit. Lisäksi bruttona ovat sellaisten projektien budjetit, joissa rahoittaja maksaa arvonlisäveron osuuden. Tällöin arvonlisävero on projektin lopullinen kustannus. www.uef.fi 21

Itä-Suomen yliopiston talousarvio Itä-Suomen yliopisto ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 Varsinainen toiminta Perus Perus Kokonais Kokonais Avustustuotot 6 553 60 344 66 897 6 553 58 138 64 691 EU-hankkeiden osuudet 15 566 15 566 17 007 17 007 Muut osuudet ja valtionavustukset 6 553 44 778 51 331 6 553 41 130 47 684 Liiketoiminnan myyntituotot 20 977 20 977 19 194 19 194 Maksutuotot 1 260 1 260 1 494 1 494 Muut tuotot 16 298 6 932 23 230 16 706 10 608 27 314 Muut tuotot 1 465 1 465 6 2 203 2 209 Yleiskustannustuotot 14 289 5 462 19 751 14 178 8 405 22 582 Muut sisäiset tuotot 2 009 5 2 014 2 522 2 522 Tuotot yhteensä 22 851 89 512 112 363 23 259 89 434 112 693 Henkilöstökulut 109 488 38 963 148 451 113 556 37 916 151 473 Poistot 2 104 18 2 122 2 149 1 2 150 Muut kulut 57 075 50 320 107 395 51 285 51 782 103 067 Yliopiston tilavuokrat 28 403 289 28 691 27 993 1 096 29 089 Muut vuokrakulut 272 983 1 255 318 496 814 Muut kulut 26 905 28 778 55 683 21 592 26 469 48 060 Yleiskustannuskulut 158 19 593 19 751 159 22 423 22 582 Muut sisäiset kulut 1 337 677 2 014 1 223 1 299 2 522 Kulut yhteensä 168 667 89 301 257 968 166 990 89 700 256 690 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä -145 815 211-145 604-143 731-266 -143 997 Varainhankinta Sijoitus- ja toiminta 2 160 2 160 1 700 1 700 Yleisavustukset 143 961 279 144 240 141 884 294 142 178 Omakatteisten rahastojen muutos 480 480 598 598 Tilikauden tulos 306 970 1 276-148 626 479 Tuloverot 141 141 115 115 Tilikauden yli-/alijäämä 306 829 1 135-148 511 364 Yleisavustukset sisältävät seuraavat erät: Mallilla jaettava perus 70 300 Alakohtainen erityis 7 976 Valtakunnalliset erityistehtävät 2 233 Valtakunnallinen strategia 2 300 Apteekkimaksu ja apteekin tuloveron komp. 1 420 Taloudellisen tuloksen palkitsemisraha 763 Tohtoriohjelmien palkkarahat 3 618 Harjoittelukoulu OKM 6 907 Strateginen 6 730 Johto, keskushallinto, erillis- ja palvelulaitokset 37 814 Vanhat poistot 1 132 Muut erät 985 142 178 22 Itä-Suomen yliopisto