MAGAZINE SYKSY 2011 Sarfvikin kesä 2011 Warm-upista Ritarihuoneelle
Ajatukset ensi kaudessa Katson ulos harmaaseen syksyyn sataa ja lehdet putoilevat puista. Ajatukset ovat kuitenkin jo ensi kesän auringonpaisteessa, sillä tätä kirjoittaessani tulevan kauden suunnittelu on täydessä vauhdissa. Viime kesänä teitä palvelivat toimistossamme aikaisemmilta vuosilta tutut Miri ja Noora. He opastivat ammattitaidolla ensimmäistä kesää työskennelleitä Janninaa ja Iiraa. Lisäksi caddiemaster-joukkoamme avustivat Kaisa ja Eija. Tasoituskierroksia rekisteröitiin ahkerasti kauden aikana. Syyskuun viimeisellä viikolla usealta puuttui enää vain yksi neljästä kortista, joilla tasoituksen saa pidettyä aktiivisena seuraavalle kaudelle. Nora Westerback, palvelupäällikkö Ensi kaudella on tarkoitus kokeilla GolfBox-ohjelman tasoituskierrosten rekisteröimisominaisuutta, jonka avulla jäsenet voivat itse kirjata tuloskorttinsa internetissä. Tästä kerromme tarkemmin ensi kevään lehdessä. Hymyillään, kun tavataan! Nora Westerback Palvelupäällikkö Miri Kettunen, Head Caddiemaster Sarfvik Magazine 2-2011 Päätoimittaja: Rauno Pusa Ulkoasu: Markkinointi-Viestintä JR Jukka Rimpiläinen Paino: Tuokinprint Oy Toimitusneuvosto: Kari Anttilainen, Markku Simmelvuo, Risto Kettunen, Rauni Suhonen, Maiju Kettunen, Ismo Toivanen, Teija Laitto, Riikka Westerlund, Jari-Pekka Heino, Riku Soravuo ja Rosa Puhakainen-Mattila. Valokuvat: Julius Haukkasalo, Markku Takanen, Timo Leminen ja Harri Vaskimo. 2 Sarfvik Magazine syksy 2011
Golfsarfvik Oy:n toimitusjohtaja, Rauno Pusa Kohti parempaa huomista Otsikosta voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä, mutta tärkein lienee Sarfvikin palvelujen hiominen entistä paremmiksi. Tällä tiellä olemme hyvässä vauhdissa, mutta parannettavaa on jokaisella osa-alueella. Osakas- ja jäsenkysely Kauden lopulla toteutettu kysely onnistui hyvin. Saimme peräti 377 vastausta. Kyselystä on toisaalla tässä lehdessä oma artikkelinsa, mutta muutamia huomioita haluan tuoda esiin. Kun toimiva johto yhdessä henkilökunnan, yhtiön ja seuran vapaa-ehtoisten toimijoiden sekä yhteistyöyritysten kanssa laatii seuraavien vuosien toimintasuunnitelmia, ovat osakkaiden ja jäsenten toiveet, ehdotukset ja vaatimukset kaiken perusta. Nyt toteutetussa kyselyssä saimme tulevaisuuden suunnittelua varten niin paljon materiaalia, että itse asiassa toimintasuunnitelmat tuleville vuosille kaipasivat vain puhtaaksikirjoittamista. Kentät Tärkein omaisuutemme, kentät, olivat tänä vuonna varsin hyvässä kunnossa lukuun ottamatta Vanhan kentän viheriöitä 7 ja 9. Näiden suhteen hallitus on jo tehnyt päätökset tilanteen parantamiseksi. Tästä tarkemmin kenttätoimikunnan jutussa. Pelaajien suhtautuminen kentän hoitoon sen sijaan kaipaa ryhtiliikettä. Kyselyn palautteessa nousivat kohtuuttoman paljon esille pallojen alastulojäljet ja turpeiden paikoilleen laittaminen. Tämä on seikka, johon jokainen pelaaja voi vaikuttaa. Mestaruuskilpailujen finaalikierrosta edeltävänä yönä kenttiemme viheriöitä kohtasi aivan käsittämätön tihutyö. Kaikkiaan 27 viheriölle oli kaivettu pistolapiolla yhteensä 643 kuoppaa. Näky aamulla oli karmea. Kenttämestarimme Timo Leminen ihmetteli tuona aamuna töihin tullessaan klo 05.37 Vanhan kentän 3 viheriöllä kummallisia möykkyjä. Timo ajatteli, että mitä lintuja tähän aikaan viheriöllä on. Karmea totuus paljastui pian. Päivän tehtävänjako meni kertaheitolla uusiksi. Koko paikalla ollut kenttähenkilökunta ryhtyi paikkaamaan jälkiä, jotta mestaruuskilpailut voitiin viedä läpi ilman suurempia ongelmia. Iltapäivällä klo 14.00 kaikki oli korjattu! Lajissaan tämä operaatio oli uskomaton suoritus, josta vielä kerran valtavat kiitokset ammattitaitoiselle ja motivoituneelle kenttähenkilökunnallemme. Tällä hetkellä voin vain todeta, että asian tutkinta on käynnissä. Toivon hartaasti, että asia saadaan ratkaistua. Kenttien kehityssuunnitelma Seuraavien vuosien kehityssuunnitelma on loppuhiontaa vaille valmis. Kenttätoimikunta on tehnyt valtavan määrän työtä yhdessä työntekijöidemme kanssa. Hallituksen hyväksymä suunnitelma esitetään yhtiökokoukselle marraskuun lopussa. Suunnitelma lähetetään osakkaille yhtiökokousmateriaalin mukana. Pyydämme mahdollisimman paljon palautetta ennen yhtiökokousta, jotta voimme valmistautua yhtiökokoukseen mahdollisimman hyvin. Suunnitelman toteutuksesta voin todeta sen verran, että kenttien korjaukset tehdään takapainotteisesti siten, että ensi vuonna keskitytään kenttien hoitotason parantamiseen. Timo Leminen keskittyy Vanhaan ja Keijo Häyhä Uuteen kenttään. Tällä tavoin saamme entistä viimeistellymmät kentät käyttöömme jo ensi vuonna. Pitänee kuitenkin toivoa, että luonto-äidin talvi on kenttiämme kohtaan lempeä. Talous Kyselyssä osakkaat painottivat suunnitelmallista ja paikkansa pitävää talouden hoitoa. Tähän voi todeta, että asiat ovat Sarfvikissa varsin hyvin. Viimeisten vuosien aikana talous on vakiintunut. Budjetit sekä tulo- että menopuolella ovat toteutuneet suunnitellusti. Hintoja olemme korottaneet maltillisesti. Seuraavalle vuodelle korotukset ovat hallituksen esityksen mukaisesti inflaatiotarkistuksen verran 2,5 %. Tarvittavat perusinvestoinnit kenttiä, laite- ja konehankintoja koskien pystytään tekemään tulorahoituksella. Suuremmat investoinnit, kuten alueen aitaaminen ja vesiallas vaativat sitten toisenlaisia rahoitusmalleja, joista tarkemmin puheenjohtajan ja taloustoimikunnan jutuissa. Palvelutaso Palvelutasoomme ollaan tyytyväisiä, mutta kehitettävääkin luonnollisesti on. Yhteistyökumppaneidemme, ravintolan ja proshopin, kanssa on jo pidetty useita neuvonpitoja, miten asioita voidaan parantaa. Voin todeta tyytyväisyydellä, että yhteinen sävel on ollut ja on edelleenkin kauniisti soiva kuin stemmalaulu. Monet kyselyssä esille tulleet toivomukset toteutetaan ensi kaudella. Caddiemaster on yksi koko klubin ratkaisevimmista henkilöistä. Ensivaikutelman täytyy aina olla yhtä hyvä. Tähän kiinnitämme ensi vuonna entistä enemmän huomiota koulutuksella ja onnistuneilla henkilövalinnoilla. Olemme jo nyt aloittaneet ensi kauden henkilöstön haastattelut. Kentille palkkaamme koululaisia hoitamaan pieniä, mutta kokonaisilmeen kannalta tärkeitä yksityiskohtia kuntoon. Lopuksi haluan kiittää osakkaitamme ja jäseniämme saamastani suurenmoisesta huomiosta ja onnitteluista merkkipäivänäni. Olen entistä vakuuttuneempi, että Sarfvikissa on hienoa tehdä työtä paremman huomisen hyväksi. Kauniit kiitokset kuluneesta kaudesta Rauno Pusa toimitusjohtaja Sarfvik Magazine syksy 2011 3
Golfsarfvik Oy:n puheenjohtaja, Kari Anttilainen Hyvän pelikauden jälkeen Kulunut golfkausi on ollut hyvä. Säät suosivat meitä ja henkilökunta on ahkeruudella ja ammattitaidolla pitänyt molemmat kentät kelpo kunnossa. Olemme hyvin toteuttaneet laadittuja kenttien hoito- ja korjaussuunnitelmia. Kiitokset myös kaikille toimikunnille kauden aikana tehdystä erinomaisesta työstä. Osallistumisaktiviteetti erilaisiin tapahtumiimme ja kilpailuihimme on lisääntynyt reilusti edellisiin vuosiin verrattuna, mikä on ilahduttavaa todeta. Kokonaiskävijämäärä sen sijaan on korkeintaan edellisen vuoden tasolla. Osakas- ja jäsenkyselyn perusteella meidän tulee huomioida paremmin ei-kilpailevien pelaajien tarpeet vapauttamalla mahdollisimman paljon viikonloppupäiviä. Kaiken kaikkiaan kyselystä ilmenee osakkaiden/jäsenten tyytyväisyys toimintaamme kohtaan. Turvallisuus Yhtiön hallitus kiinnittää erityistä huomiota sekä pelaajien fyysiseen turvallisuuteen kentällä että yhtiön ja osakkaiden/jäsenten omaisuuden turvaamiseen. Yhteisömme jäsenet ovat varmaankin tietoisia tapahtuneista tihutöistä alueellamme. Suurimpana turvallisuuteen liittyvänä investointina ensi vuonna tulee olemaan aidan rakentaminen väyliemme ja tulevan asuinalueen välille. Meidän on osaltamme huolehdittava, etteivät lähialueen lapset ja lemmikkieläimet eivätkä ulkopuoliset henkilöt pääse alueelle. Samassa yhteydessä rakennetaan sähköinen portti, joka estää kutsumattomien vieraiden pääsyn alueellemme yöaikaan. Aidan on oltava kulun estävä ja noin 2 m korkea. Kunnan virkamiehet ovat periaatteessa tällaisen aidan rakentamisen hyväksyneet. Kaavamäärityksessä mainitaan, että aidan voi rakentaa tontin rajalle ja tähän myös pyrimme. Aidan rakentamisella huomioimme uusien naapuriemme turvallisuuden ja vältymme monilla kentillä esille tulleista ongelmista, kun aitoja on jouduttu tekemään jälkikäteen. Aita voidaan toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on Vanhan kentän viidennen lyöntipaikan vierestä sisääntuloporttiin saakka plus portti ja jonkin verran portin toisellekin puolelle. Toinen vaihe Uuden kentän väylien 7, 8 ja 9 reunaan, kun alueen rakentaminen siellä alkaa parin-kolmen vuoden sisällä. Aita voidaan 4 Sarfvik Magazine syksy 2011
myös rakentaa yhdellä kertaa. Käynnissä olevan tarjousvaiheen jälkeen kokonaisinvestointi kustannusarvioineen täsmentyy. Turvallisuuteen liittyvänä asiana on mainittava, että vuonna 2012 Sarfvikin golfkentille käännytään samasta risteyksestä kuin nytkin. Destia on luvannut levennyksen risteyksen kohdalle. Vuonna 2013 tai hieman aikaisemmin alamme käyttää Sarfvikin risteyssiltaa (Masalan risteys). Risteyssilta on valmis jo ensi kesänä, mutta moottoritien suuntainen Sarfvikin Puistotie valmistuu vasta loppuvuodeksi 2012. Pumppaamon uusiminen Vuoden 2012 isohkona investointina on Uuden kentän pumppaamon uusiminen. Uuden kentän väylän 18 vesiesteen vieressä oleva pumppaamo (4 pumppua, putket ja pumppujen ohjausyksikkö) on loppuun kulunut ja toimivuudeltaan kyseenalainen. Investointi sisällytetään kenttien kolmen vuoden kehityssuunnitelmaan ensi vuodelle. Vedensaanti ja veden riittävyyden turvaaminen tulevaisuudessa on ollut useamman vuoden hallituksen pohdinnassa, ja erilaisia vaihtoehtoja on tutkittu alustavasti. Tällä hetkellä saamme vettä Finnträskin järvestä 50.000 kuutiota/vuosi, minkä lisäksi ostamme 20.000-30.000 kuutiota Espoon kaupungilta ja lisäksi on taivaalta tuleva vesi. Eräs vaihtoehto on rakentaa Uuden kentän väylän 10 vasemmalle puolelle n. 30.000 kuution allas, mistä saisimme vuosittain käyttöömme n. 25.000 kuutiota vettä. Tällainen vesimäärä olisi juuri riittävä kenttien kastelun varmistamiseksi kuivana kesänä. Tällaisen altaan rakennuskustannukset tarkentuvat syksyn aikana. Suunnitelmia viedään eteenpäin ja luodaan valmiudet niiden toteuttamiseksi. Hanketta ei toteuteta ennen vuotta 2015. Muista kenttien kehitys- ja ylläpitoinvestoinneista kerrotaan lehdessämme toisaalla. Talous kunnossa Golfsarfvik Oy:n talous on kunnossa ja osakkaiden/jäsenten maksujen korotuksessa noudatetaan maltillista inflaation edellyttämää korotustarvetta, joka vuodelle 2012 on 2,5 %. Suurempien investointien rahoitus toteutetaan joko osakkailta perittävällä kertamaksulla, lainalla tai rajoitetulla osakeannilla. Hallitus antaa ehdotuksen syysyhtiökokouksessa. Vaikka yleinen tyytyväisyys sekä yhtiön että ry:n toimintaan on hyvä, niin loppukesän ja alkusyksyn viikonloppuaamuisin on ilmennyt ongelmia pelaamisen suhteen. Monet jäsenet ovat halunneet sankoin joukoin vielä viimeisiä kertoja kentille ennen kauden loppua ja käyttämättömät peliliput pyritään hyödyntämään. Yhtiön ja seuran hallituksissa etsitään joustavia toimintamalleja tilanteen parantamiseksi siten, että osakkaiden ja jäsenten oikeudet tunnustetaan. Kauden päättäjäisgaala Ritarihuoneella oli hieno tilaisuus. Hallituksen lämpimät kiitokset järjestelyistä vastanneille ja samalla kiitokset kaikille osakkaille ja jäsenille nyt päättyneestä hyvähenkisestä golfkaudesta. Sarfvik Magazine syksy 2011 5
Sarfvik Golfklubi r.y:n puheenjohtaja, Markku Simmelvuo Mikä Sarfvikissa on parasta? Jos minulta kysyttäisiin, mikä Sarfvikissa on parasta, vastaisin, että onpa hyvä kysymys. Haluaisin miettimisaikaa. Ja vaikka sitä tässä nyt mietin ja olen miettinyt aiemminkin, vastauksen antaminen on vaikeaa. Sen voin sanoa, että vaikea valinta ei johdu siitä, että on vaikea sanoa, mikä huonoista on vähiten huono, vaan siitä, että on vaikea sanoa, mikä hyvistä on paras. Jos katsoo loppukaudesta tehtyä jäsenkyselyä, niin jäsenillä on selvä mielipide: parasta on vapaat lähdöt ilman varattuja tiiaikoja. Se myös oli Sarfvikissa se, mistä ei luovuttaisi mistään hinnasta. Meille ei siis hyvänkään myyjän kannata tulla myymään tiiaikojen varausjärjestelmää, ei vaikka kuinka halvalla saisi. Pelkistetty malli? Mutta olisiko Sarfvik sellainen kuin se nyt on, jos meillä olisi vapaat lähtöajat niin kuin nytkin ja sijaintimme lähempänä Helsinkiä liikennejärjestelyin toteutettuna? Jos meillä olisi klubirakennuksena hyvin yksinkertainen, tarpeet täyttävä talo, jossa on pieni grillikahvila eväiden ostoa varten. Kentälle ilmoittauduttaisiin talon toisessa päässä pienessä caddiemasterin toimistossa, jossa on myynnissä väyläoppaan lisäksi palloja ja hanskoja? Kentällä olisi kaksi vesipistettä, ei kahviloita eikä taukotupia. Pääasia olisi pelaaminen ja sen sujuvuus. Seura ei myöskään järjestäisi muita kilpailuita kuin klubimestaruuskilpailut ja viikkokilpailut. Yritystapahtumia ei olisi. Tämä olisi siis äärimmäisen pelkistetty malli. Jäsen- ja osakaskyselyn sekä yleisen osallistumisaktiivisuuden perusteella edellä kuvaamani malli olisi myös enemmistön hyväksymä. En tosin ole vakuuttunut, olisivatko vapaat tiiajat enää ylivoimaisesti tärkein vaatimus, jos tuo pelkistetty malli olisi käytössä. Eli mikä lopulta on tärkeää? Aktiiviset jäsenet Meillä Sarfvikissa on kaksi hallitusta, Golfsarfvik Oy:n ja Ry:n, sekä lukuisa joukko eri toimikuntia, joiden vastuulla on Sarfvikin eri osa-alueet. Meillä on toimikunta mm. kenttiä, sääntöasioita, talousasioita ja kilpailuasioita varten. Meillä on myös toimikunta senioreille, naisille, junioreille ja kaikille klubilaisille. Moni klubilaisista on siis mukana aktiivisesti hoitamassa Sarfvikin omaisuutta ja kehittämässä toimintaa. Se on yksi hyvistä Sarfvikissa. Se, että saa olla mukana tuossa joukossa, on toinen hyvistä. Perheosakkeen edut Sarfvik on perheosake ja sellaisena sitä markkinoimme. Haluamme korostaa, että yhdellä osakkeella koko perhe saa pelioikeudet, lapsetkin aina 24-vuotiaaksi saakka. Tänä vuonna Sarfvikiin on ilahduttavasti tullut uusia perheitä mukaan. Odotamme innolla, että saamme uudet aikuiset ja juniorit mukaan eri tapahtumiimme. Meillä on paljon erilaisia tapahtumia, erään laskelman mukaan pelkästään kilpailuita noin kahdeksankymmentä! Lisäksi on jäsenille suunnatut klubitapahtumat, valmennukset ja koulutukset. Unohtaa ei varmaankaan voi edellä mainitsemieni hallitusten ja toimikuntien kokouksia, joita myös on kohtuullisen paljon. Uskon kuitenkin, että näillä kaikilla tapahtumilla on oma tärkeä paikkansa sarfvikilaisten mielissä. Niissä voi tavata tuttuja ja tyydyttää kilpailunälkäänsä. Siis ne, jotka haluavat kilpailla. Perheosake ja sen mukanaan tuomat ihmiset ja tapahtumat ovat kolmas hyvä Sarfvikissa. Kentät kehittyvät Olen osunut tuohon puuhun varmaan sata kertaa! Tuollaisen kommentin kuulee monella kentällä. Se puu kuuluu kentälle. Se on ollut siellä aina. Vastaavanlaisia pieniä yksityiskohtia huomaa, kun kulkee kentillä ja tutkailee niitä muutenkin kuin seuraava lyönti mielessä. Golfkenttä kehittyy ja paranee vanhetessaan. Kentällä tehdään jatkuvasti pieniä parannuksia, joilla pelin sujuvuutta lisätään, ei helpoteta. Lisäksi hyvällä kentänhoidolla kenttä pidetään pelattavana koko pitkän 6 Sarfvik Magazine syksy 2011
ja vielä pidemmän kauden. Sarfvikissa on mielestäni viime vuosina menty erinomaiseen suuntaan juuri pitkäjänteisessä kehittämisessä ja erityisesti kentän kehittämisen suunnittelussa. Meillä on vuodesta toiseen upeassa kunnossa olevat kentät! Se on neljäs hyvä Sarfvikissa. Varmasti monta hyvää jää mainitsematta, mutta on pakko mennä eteenpäin. Resurssit juniorivalmennukseen Muutaman viime vuoden aikana on etsitty ratkaisua seuramme valmennustyön kehittämiseksi. Meillä on nykyään iso joukko junioreita, jotka pelaavat eri tasoilla ja eri ikäryhmissä. Junioreiden kehittyminen ja junioritoiminnan vilkastuminen on ollut erinomainen ilmiö yhteisössämme. Se on saanut paljon kiitosta. Junioritoimikunta on tehnyt erinomaista työtä viime vuosina. Kuitenkin eteenpäin halutaan mennä. Seuran hallitus on jo jokin aika sitten päättänyt, että valmennukseen hankitaan lisää resursseja ja painotus on junioreiden valmennuksessa. Samassa yhteydessä aikomuksena on luoda valmennuspuitteet myös juniori-iän ohittaneille, jotka haluavat kehittyä ja harjoitella yhdessä ryhmän mukana. Tavoitteena on, että seuramme saisi oman SM-kisajoukkueen sekä tarjoaisi mahdollisuuden hyvään valmennukseen ja harjoitteluun myös vanhemmille pelaajille. Puolipäiväinen valmennusvastaava Tällä hetkellä kartoitamme ratkaisuita, joilla saisimme valmennukseen oman, valmennuksesta vastaavan henkilön noin puolipäiväiseen työhön. Hänen tehtävänään olisi pyörittää junioreiden valmennusryhmiä, suunnitella henkilökohtaisia valmennuskuvioita ja tehdä töitä myös harjoittelun opettelussa niin golf- kuin fysiikkaharjoittelussakin. Hänen tehtävänään olisi myös suunnitella ja organisoida vanhempien ryhmien valmennus- ja harjoittelukuvioita, ja olla osittain myös mukana valmennuksessa. Pelkkä organisoiminenkin on iso työ, jota ei enää nykytasolla voi tehdä vapaaehtoisvoimin. Työtä on yksinkertaisesti liian paljon. Ruuhkaviikonloput puhuttavat Toisaalla tässä lehdessä kollegani Kari Anttilainen ottaa esille ruuhkautumisen syysviikonloppuina. Asiaa on puitu myös seuran hallituksessa ja olemme miettineet ratkaisua asiaan. Ruuhkaa syntyy, kun pelaajia on paljon. Sille emme voi mitään. Sen sijaan voimme olla kärsivällisiä, joustavia ja rakentavia. Ruuhka-aikoina on erityisen tärkeää, että kentälle lähdetään nelipalloissa, vähintään kolmipalloissa, jotta ruuhkat purkautuvat mahdollisimman tehokkaasti. Mutta on myös mietittävä, kuinka paljon seurakilpailuita järjestämme. Erityisesti tiedossa olevat ruuhkaviikonloput on katsottava tarkkaan ja harkiten kilpailtava. Kilpailukalenteria laadittaessa on pidetty kirjoittamattomana sääntönä, että yksi viikonloppu kuukaudessa on kokonaan vapaa. Voi tietysti miettiä, onko tämä tarpeen heinäkuussa, joka muutenkin lienee pikkuisen hiljaisempi. Elokuusta voisi siirtää jotain heinäkuulle. Hallitus on kuitenkin tietoinen ruuhkaviikonlopuista, ja asia on esillä tulevan kauden kilpailukalenteria laadittaessa. Golfyhteisö syntyy asioiden tasapainosta Golfkentällä ja -yhteisössä kaikinpuolinen harmonia ja tasapaino on tärkeää. Kaikkea pitää olla sopivasti. Me tarvitsemme klubitoimintaa, seuratoimintaa, urheilutoimintaa ja hyviä kenttiämme. Tarvitsemme myös ystävällisiä ja ymmärtäväisiä ihmisiä, pelikavereita, henkilökuntaa ja vapaaehtoisia toimikuntalaisia. Kaiken tämän ollessa tasapainossa syntyy erinomainen golfyhteisö, ja mikä tärkeintä, syntyy Sarfvikin henki ja perinne, jonka kaikki tunnemme ja jota haluamme vaalia. Olisiko tässä vastaus? Sarfvik Magazine syksy 2011 7
Sarfvikin osakas- ja jäsenkyselyn analyysi Positiivinen yleispalaute kehittämisalueet tarkentuivat Sarfvikissa loppukaudesta 2011 toteutettuun osakas- ja jäsenkyselyyn osallistuminen oli aktiivista ja siitä lämmin kiitos. Osakkaista reilu kolmannes, ja jäsenistäkin noin neljännes, vastasi kyselyyn. Merkitsevyys on siis hyvällä tasolla. Ikäjakauma kyselyssä vastaa kohtuullisen tarkasti jäsenistömme ikäjakaumaa, vaikkakin kyselyssä hieman painottuukin seniori-ikäisten vastaukset. Mainittavaa on myös, että vastaajat ovat pääsääntöisesti olleet pitkään jäseninä, vain viidennes vastaajista alle 4 vuotta ja yli puolet vastaajista yli 10 vuotta. Kyselyn alussa selvitettiin kymmenellä kysymyksellä kyselyyn osallistuneiden taustatietoja. Kaikkiaan voi todeta, että kyselyyn osallistuttiin aktiivisesti ja että jakauma on suhteellisen hyvä. Kaiken kaikkiaan vastauksia annettiin 342, joista osakkaita oli 237 ja jäseniä 271. Vastaajista runsas puolet oli ollut jäsenenä yli 10 vuotta ja oli iältään yli viisikymppisiä. Miehiä ja naisia oli suhteessa 60/40, joka sekin vastannee koko jäsenkunnan jakaumaa. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että taustatietojen perusteella mikään ryhmittymä ei dominoi vastauksissa, ainakaan poiketen jäsenkunnan jakaumasta. Seniori-ikäisiä on Sarfvikissa paljon. Ja toisaalta kaikki ryhmät näyttäisivät olevan edustettuina. New course (NC) on vastaajien mielestä pelillisesti haastavampi ja kuntoa vaativampi kuin Old course (OC). Vapaiden kommenttien perusteella NC:tä pelataan mieluummin kuin OC:tä juuri sen haastavuuden takia. Joissain vastauksissa kenttä valittiin myös sen perusteella, kummalta löytyy tilaa. Vastaajille oli kertynyt runsaasti pelikierroksia kentillämme. Suhteessa pelikierroksiin rangea käytettiin säästeliäästi. Runsas puolet vastaajista kävi rangella alle 10 kertaa, eli läheskään jokaisen kierroksen yhteydessä ei käyty rangelle. Lähipelialuetta käytettiin huomattavan vähän. Vain noin joka kymmenes vastaajista kävi harjoittelemassa lähipeliään yli kymmenen kertaa. Loput vastaajista oli käyttänyt lähipelialuetta alle kymmenen kertaa, yli kolmannes (35 % kaikista vastaajista) ei kertaakaan! Caddiemasterin ja valvojien toiminta Yleisesti caddiemasterin toiminta arvioidaan suhteellisen hyvälle tasolle, mutta selvästi pientä kehittämistä löytyy. Erityisen hyvänä pidetään palvelualttiutta ja aukioloaikoja, joissa molemmissa vähintään hyväksi tason on arvioinut yli 90 % vastaajista. Ammattitaitoakin pidetään arvossa ja palvelualttiutta selvästi tukevat hyvänä pidetyt puhelinpalvelun taso ja jäsenasioiden hoito. Enemmän kehittämistä tuntuisi olevan pelaamisoikeuden valvonnassa, ilmoitustaulun hoitamisessa sekä tulospalvelussa. Niissä hyvän arvosanan antoi hieman yli puolet vastaajista. Kentän valvontaa selvitettiin kolmella arvostelukysymyksellä ja täsmävastauksilla. Valvonnassa vaikuttaisi jäsenten mielestä olevan kehitettävää. Vaikka kaikissa kolmessa kysymyksessä yli puolet arvioi toiminnan vähintään hyväksi (vallitseva vastaus), löytyy asteikon alapäästäkin silti vastauksia. Vastausten perusteella valvonta huomioi pelaajia hyvin. Sen sijaan numeroiden perusteella eniten parannettavaa on valvonnan tehokkuudessa, joka selvästi näyttää korreloivan valvonnan riittävyyden kanssa. Eli lisää valvontaa kaivataan. Tämä on selkeästi ja dominoivasti esillä myös täsmäkommenteissa. Pelitoiminta Kysymysosiolla haluttiin selvittää vastaajien mielipidettä Sarfvikin pelitoiminnasta kentillä ja pelin sujuvuudesta yleensä. Ylivoimaisesti parhaimmat arvostelut saa pallorännikäytäntö, mikä toki näkyy kyselyn muissakin osioissa. Yli 90 % vastaajista piti pallorännikäytäntöä vähintään hyvänä, heistä puolet erinomaisena. Myös turvallisuus ja pelin sujuvuus yleensä saavat hyvät arvosanat, vaikka toisaalta ohittamista pidetään huonosti sujuvana. Ilmeisesti on niin, että ohittamaan joutuu harvoin, mutta se ei sitten vastaajien mielestä suju joustavasti. Tähän alueeseen liittyy läheisesti sääntöjen ja etiketin noudattaminen, joka sekin sai hieman moitteita. Eniten kuitenkin nousee esiin vastaajien heikot arviot lyönti- ja pallojälkien korjaamisesta väylillä ja griineillä. Puolet antaa vain tyydyttävän arvosanan ja lähes neljännes heikon! Tässä on siis parantamisen varaa ja paljon! Yleisissä kommenteissa korostuvat ruuhka-aikojen ongelmat pallorännissä sekä ohituskäytännöt. Ruuhka-ajat ovat väljyyteen tottuneille sarfvikilaisille ongelma, mutta muutoin ollaan pelaamiseen ja pelinopeuteen tyytyväisiä. Kenttien ja harjoitusalueiden kunto Tässä osassa kysyttiin vastaajien mielipidettä OC:n ja NC:n kunnosta sekä harjoitusalueista. Tässä kohtaa on palautettava mieliin taustatietokysymykset: lähipelialuetta ei käyttänyt juuri kukaan ja rangeakin käytettiin suhteellisen vähän. Sen sijaan molemmilla kentillä pelattiin tasaisesti ja kohtuullisen paljonkin. Kentistä esitettiin kaksitoista arvostelukysymystä ja lisäksi vapaakommenttikysymys molemmille kentille. Yleisesti ottaen voi todeta, että vastaajat ovat molempiin kenttiin hyvin tyytyväisiä: lähes kaikissa 8 Sarfvik Magazine syksy 2011
Bägiparkin tarkoitus on pitää kulkutie klubin pääovelle vapaana ja tyylikkäänä. kysymyksissä vastauksista kaksi kolmasosaa oli vähintään arvosanalla hyvä. Isoa eroa ei kenttien välillä ollut havaittavissa. Eniten eroa syntyi griinien kunnossa, joissa OC sai hieman huonommat arvostelut. Vapaakommenteissa nousi myös esille OC:n väylien 7 ja 9 griinit, ja toiseksi griinien nopeus. Niistä toivottiin nopeampia. Myös hiekkaesteiden kunto sai normaalia enemmän tyydyttäviä arvosanoja. Siten voinee sanoa, että hiekkaesteiden kunnossa on vastaajien mielessä toivomisen varaa. Joitain kommentteja tähän liittyen on vapaakommenteissa, mutta mitään yksittäistä syytä hieman heikompaan arvioon ei ole löydettävissä. Kaiken kaikkiaan voidaan siis kenttien arvostelua pitää hyvänä. Harjoitusalueiden kuntoa arvioi n. 290 vastaajaa. Range ja harjoitusgriinit arvioidaan hyväksi tai erinomaiseksi noin kolmessa neljästä vastauksesta. Ne koetaan siis varsin hyväkuntoisiksi. Hieman huonommin selviytyy vasta kunnostettu lähipelialue, jonka arvioi hyväksi tai erinomaiseksi vain kolme viidestä vastaajasta. Se saa myös selvästi eniten en osaa sanoa -vastauksia. Harjoitusalueiden valvonta arvoidaan hyväksi tai paremmaksi runsaassa kolmanneksessa vastauksista. Sama suuntaus jatkuu valvonnassa harjoitusalueilla kuin kentilläkin; valvontaa halutaan tehokkaammaksi. Klubitalo Yhteenvetona voi todeta, että klubitalon viihtyisyys ja toimivuus arvioidaan hyvälle tasolle. Erityisesti hyväksi arvioidaan klubitalon istutukset, terassi ja piha-alue, sekä sauna- ja pesutilat. Sen sijaan talon wc-tilat saavat huonommat arviot, mikä näkyy vapaakommenteissakin. WC-tilojen uudistus ei vaikuta vastaajien mielestä onnistuneen; tiloja pidetään huonosti toimivina ja pieninä. Myös bägi- ja golfautoparkkien arvosanat ovat muiden arvosteltujen kohteiden alapuolella. Bägiparkin sijainti vaikuttaisi olevan ongelma ja vastaajatkin ilmeisesti haluaisivat korostaa oikean bägiparkin käyttöä. Ravintola ja taukotuvat Verrattuna esim. klubitalon yksimieliseen erinomainen-hyvä -vastausskaalaan, ravintolatoiminta-vastauksissa on enemmän hajontaa. Tämä kertonee siitä, että vastaajat näkevät parantamisen varaa toiminnassa. Merkittäviä ongelmakohtia ei kuitenkaan näyttäisi olevan, vaikkakin taukotupatoiminta saa jonkin verran jopa heikko-arvosanoja kyselyn muusta trendistä poiketen. Ravintolan viihtyisyyttä ja aukioloaikoja pidetään hyvinä tai erinomaisina selvällä enemmistöllä vastauksista. Samoin taukotupien aukioloa. Hyvällä tai erinomaisella tasolla on myös palvelun nopeus ja palvelualttius. Toisaalta jos saatavuutta taukotuvilla pitää palveluna, on arvostelu selvästi kriittisempää. Tyytymättömiä ollaan valikoimaan, saatavuuteen ja tuotteiden tasoon (hinta-laatusuhde). Taukotuvissa on siis selvästi kehittämistä. Ravintolan puolella vitriinituotteet ja á la carte -lista saavat hieman enemmän kritiikkiä. Listaan toivottaisiin selvästi enemmän vaihtelua ja monipuolisuutta. Myös viinivalikoima saa palautetta suppeudestaan. Ravintolan käytöstä voinee todeta, että siinä näyttäisi olevan jakauma usein ja satunnaisesti käyttävien ryhmiin. Proshop Noin puolet vastaajista käytti proshopia vain vähän (alle 20 eurolla) tai ei ollenkaan. Vain murto-osa vastaajista käytti yli 200 euroa. Proshopin aukioloaikoja pidetään hyvänä, mikä korreloi caddiemasterin toiminnan kanssa; myös siellä aukioloaikoja pidettiin hyvänä. Samaten palvelualttius ja ystävällisyys korreloivat caddiemasterin arvioinnin kanssa. Suhteellisen hyvällä tasolla nekin. Kehittämistä näyttäisi olevan valikoimassa, kalustuksessa ja hinta-laatusuhteessa. Klubin pro-toiminta Tässä osiossa merkillepantavaa on, että lähes yhdeksän kymmenestä ei käyttänyt lainkaan tai käytti vain alle 5 kertaa pron palveluita. Säännöllisiä (11 20 kertaa käyttäneet) käyttäjiä oli vain n. 3 % vastaajista. Pääasiassa ne vastaajat, joilla oli mielipide (en osaa sanoa -vastauksia oli noin puolet tai enemmänkin lähes kaikissa kohdissa) pitivät opetuksen tasoa hyvänä tai melko hyvänä. Jos joku pitäisi nostaa esille kehityskohteena, se olisi ryhmävalmennuksen taso, joka ei aivan yltänyt muiden tasolle. Yleiskuva kommenteista oli, että nykyinen pro on myös onnistunut toiminnassaan. Syytä pron käyttämättä jättämiselle kysyttiin myös vapaakommenttikysymyksellä. Suuri yksittäinen syy oli toinen, oma pro. Myös saamattomuutta ja kiirettä valiteltiin. Vain muutaman mielestä syy käyttämättömyyteen oli pro itse. Seuran ja yhtiön toiminta Silmiinpistävää palveluiden käytössä oli, että kilpailutoimikuntaa lukuun ottamatta yli kaksi kolmasosaa ei ollut tekemisissä tai käyttänyt toimikuntien palveluita. Tässä voinee kysyä, tiedostavatko jäsenet aina tilanteita, joissa käyttävät toimikuntien palveluita. Sarfvik Magazine syksy 2011 9
Sarfvikin osakas- ja jäsenkyselyn analyysi Sähköinen tiedottaminen nousee esiin kyselyssä ja saa parempia arvosanoja. Pelaamaan silloin kun itselle sopii on Sarfvikin arvostetuin asia. Vastanneista pääosa ei osaa sanoa mielipidettään. Tämä korostuu muissa paitsi seura- ja tiedotustoiminnassa, joissa ei osaa sanoa -vastauksia oli vain noin joka kolmas. Joka tapauksessa parhaimmat arvosanat toimikunnista saavat juniori- ja senioritoimikunnat, joille lähes kaikki mielipiteensä ilmaisseet antavan hyvän tai erinomaisen arvosanan. Myös naistoimikunta saa hyvät arvostelut. Parantamisen varaa kyselyn perusteella näyttäisi olevan kilpailutoimikunnalla ja sääntö- ja tasoitustoimikunnalla. Myös klubitoimikunnan kohdalla äänissä on hajontaa. Seuratoiminta kokonaisuutena myös näyttäisi saavan hieman alemmat arvosanat, ainakin hajontaa vastauksissa on. Yhtiön puolella yhtiön toiminta kokonaisuutena vastaa suunnilleen seuratoiminnan saamia arvosteluita. Parannettavaa näyttäisi olevan. Yhtiön toimikuntien arvostelut ovat hyvän molemmin puolin, mutta koko kyselyn arvostelun perusteella kaikilla näyttäisi olevan hieman petrattavaa. Osallistumisaktiivisuutta kysyttiin myös. Kolmasosa vastaajista ei osallistu seuran kilpailuihin tai tapahtumiin. Noin viidennes osallistuu kerran pari kesässä, mistä voinee vetää sen johtopäätöksen, että noin puolet vastaajista ei ole kiinnostunut tapahtumista. Toinen puoli osallistuu enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Puolet vastaajista jättää osallistumatta, koska kilpaileminen ei kiinnosta ja toinen puoli, koska aika tai pelitaito ei riitä. Viestintä ja tiedotus Tiedotus jakaa selvästi mielipiteitä, ja se näkyy myös arvostelukysymyksien arvioinneissa. Sähköinen tiedottaminen nousee hieman esiin ja saa parempia arvioita. Toisaalta kun lukee vapaakommentteja, sähköinen tiedottaminen saa jälleen kaksijakoisia kommentteja. Osa pitää tekstiviesteistä, joku ihmettelee niitä, osa ohjaisi kaiken tiedottamisen sähköiseen muotoon. Klubin ilmoitustaulu on selkeä yksittäinen kohde, joka kaipaa parantamista. Toisaalta halutaan tietoa aikaisemmin ja toisaalta halutaan selkeämpää tiedottamista ilmoitustauluilla. Kenttien varaustilanteen tiedottamista myös kaivataan enemmän ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Samana aamuna tiedottamista pidetään liian myöhäisenä ajankohtana. Myös kenttä- ja klubialueen infotaulut saavat keskimääräistä heikompaa arvostelua. Tässä kohtaa jää hieman avoimeksi, mikä erityisesti kaipaa parannusta. Uudet tilat Kyselyssä kysyttiin myös golfauton ja/tai sähkökärryjen hankinnasta lähitulevaisuudessa sekä louhittuun tilaan suunnitellun kuntosalin käytöstä. Seuraavan viiden vuoden aikana kyselyyn vastanneista 18 (5 %) harkitsee golfauton hankintaa. Kuntosalillekin näyttäisi olevan käyttöä, vaikkakaan mitään yleisöryntäystä sinne ei ole odotettavissa. Yli puolet vastaajista ei käyttäisi kuntosalia lainkaan ja koko kyselyyn vastanneistakin n. 40 % jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. Vastanneista 28 (14 %) arvioi käyttävänsä kuntosalia kerran tai useammin viikossa ja 61 (30 %) harvemmin kuin kerran viikossa. Osakkeen arvo ja investoinnit Tällä osiolla selvitettiin osakasvastaajien näkemystä osakkeen arvoon vaikuttavien tekijöiden keskinäisestä suhteesta ja myös mielipidettä siitä, minkälaisen arvosanan kukin tekijä nykyisellään saa. Ylivoimaisesti keskeisimmäksi tekijäksi osakkeen arvolle nähtiin kaksi asiaa: sijainti ja peliväljyys. Vastaajat haluavat päästä nopeasti pelaamaan juuri silloin kuin itselle sopii. Kuten jo aikaisemminkin on mainittu, peliväljyys tuntuu olevan sarfvikilaisille kultaakin kalliimpi arvo. Nouseehan se lähes yksimielisenä asiana, josta ei missään nimessä haluta luopua. Loput neljä esivalittua tekijää saavat suunnilleen saman painotuksen, vaikka kahta erilaista kenttää myös tunnutaan arvostettavan ja toisaalta taas yhteisön imagoa ei pidetä aivan niin tärkeänä. Toisella kysymyssarjalla kysyttiin sitten, millaisessa kunnossa vastaajat näkevät esivalitut tekijät tällä hetkellä. Sijainti ja peliväljyys arvioitiin selvästi korkeimmalle tasolle eli osakkeen hintaan eniten vaikuttavat tekijät ovat vastaajien mielestä myös hyvässä kunnossa. Myös kenttien hoito saa suhteellisen hyvät arvosanat, samoin osakkeen tuottamat pelioikeudet. Joskin pelioikeuksiin liittyen hieman parantamisen varaakin näyttäisi olevan. Sen sijaan viihtyvyys ja imago kaipaavat selvästi parannusta, vaikka sillä ei vastaajien mielestä juurikaan ole vaikutusta osakkeen hintaan. Myös talouden hoito kaipaa vastaajien mielestä terästystä. Vapaamuotoinen osio, palaute ja kehittämisehdotukset Tätä osiota lukiessa tulee väistämättä mieleen, että tiiaikojen varauskirjaa ei Sarfvikiin tarvitse ihan pian hankkia. Lisäksi on todettava, että henkilökunta on onnistunut työssään ja huonoina päivinä suosittelen heitä lukemaan kysymysten 52 vastaukset. Aina voi toki toimintaa kehittää ja katsekontaktilla ja hymyllä tehnee ihmeitä! Markku Simmelvuo 10 Sarfvik Magazine syksy 2011