OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007



Samankaltaiset tiedostot
OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy?

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus Kai Ekholm

Pelit kansalliskokoelmassa

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä /1433 Verkkoaineisto

Liite. 1. Kyselylomake koskee kaikkia jäsenvaltioiden julkisia laitoksia, myös paikallisia ja alueellisia, joissa vaalitaan elokuvaperintöä.

Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Eduskunnan kirjastossa Annamari Törnwall

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

VTM dnro 6 /020/2010 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

TULOSSOPIMUS

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Nuorisotoimen EU-hankkeet 2012

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari Minna Karvonen

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT. Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari Tapani Moisio

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen yhdistymisen valmisteluprosessi

Kaupunginhallitus Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille?

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Museoiden digitointiavustus

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

VIRTUAALIKAMPUS KIRJASTON HANKKEENA. Outi Klintrup Oulun yliopiston kirjasto TieVie-lähiseminaari, Oulu

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

EUROOPAN PARLAMENTTI

instituutti kulttuurimatkailu

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

Kulttuurilautakunta , 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Televisio- ja radiotutkimukselle KAVA:n kautta avautuvat ulottuvuudet

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/120. Tarkistus

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Radio- ja TV-arkisto. Eeva Savolainen KAVA Anssi Kainulainen CSC

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Vantaan sivistystoimi

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

***I MIETINTÖLUONNOS

Työntöä ja vetoa digiloikkaan

OPISKELIJAN MUISTILISTA

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari Minna Karvonen

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Opinnollistaminen. TAKE- työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen 16. elokuuta 2018 YRITYS:

Kysely audiovisuaalisista aineistoista Euroopassa. Loppuraportti TAPE-kyselyn Suomen vastauksista

Mikä on DecaSolution?

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

14209/17 1 DG E - 1C

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

SOPIMUS ELOKUVIEN VAPAAEHTOISESTA TALLETTAMISESTA ELOKUVA- ARKISTOIHIN

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Case YLE D-keskus. Digiwiki-työpaja Kiasmassa: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Transkriptio:

SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto ovat sopineet elokuva-arkiston toiminnan ja talouden puitteista jäljempänä esitettävällä tavalla. I. TOIMINTA-AJATUS Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on hankkia, entistää ja säilyttää elokuvia ja elokuvaan liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea elokuvan tutkimusta, edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittävien elokuvien esitystoimintaa (A228/97). Elokuva-arkiston toiminta perustuu kulttuuriarvojen säilyttämiseen ja välittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. II. VISIO Suomen elokuva-arkisto on monipuolinen audiovisuaalinen kansallisarkisto; elävän kuvan säilyttämisen, esittämisen ja tutkimisen keskus sekä museo. Säilyttämällä tätä perintöä elokuva-arkisto edistää elävän kuvan kulttuuria palvellen sekä nykyhetken että tulevaisuuden asiakkaita. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tekninen kehitys, mediaympäristön ja arkistoinnin muutos seuraavan 5-10 vuoden aikana: Audiovisuaalisen kulttuurin, tiedonvälityksen ja viihteen merkitys kasvaa alati. Digitaalitekniikkaan siirrytään laajalti elokuvan tuotannossa, levityksessä ja esitystoiminnassa. Elokuvien restauroinnissa digitaalitekniikka kehittyy ja halpenee. Filmi pysyy kuitenkin säilyvyytensä ja kestävyytensä vuoksi tallennusalustan materiaalina, vaikka sen käyttö harvinaistuu ja kallistuu sekä kansainvälisesti filmilaboratorioiden määrä vähenee. Talletettavat teokset (elokuvat ja oheistuotteet) muuttuvat digitaalisiksi, filmi pysyy kuitenkin digitaalisten tallenteiden rinnalla pitkään. Elokuvateatterien tekniikka muutetaan digitaaliseksi ja elokuvien esitystoiminta yleensä monipuolistuu tallennustekniikan kehittyessä (DVD, äänentoisto): kotiteatterit (suurkuvamonitorit, surround-ääni), tietokoneet ja muut välineet katselukanavina yleistyvät. Elokuva-arkiston filmipohjainen klassikkoelokuvien esitystoiminta muuttuu yhä ainutkertaisemmaksi ja funktioiltaan lähenee taidemuseon toimintatapaa. Konvergenssi: av-tuotteet lähentyvät toisiaan tekniikan, tuotannon ja jakelun osalta. Elokuvaarkisto ei pysy enää pelkkänä filmiarkistona, arkistoitava aineisto monipuolistuu. Elokuva-arkisto laajenee kattamaan myös radio- ja televisioarkistoinnin. Elokuva-arkistosta tulee aineistoltaan ja tekniikaltaan hybridi-arkisto, jossa on filmipohjaista ja digitaalista materiaalia tarvittavine laitteistoineen.

III. STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA VUOSINA 2005-2007 1. Kulttuuripolitiikka globalisoituvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa Suomen elokuva-arkiston toimintastrategiaan kuuluu olennaisesti kansainvälisyys. Se on erottamaton osa arkiston toimintaa, kun otetaan huomioon arkiston ulkomaiset kokoelmat, esitystoiminta, kansainväliset vieraat, järjestötoiminta (FIAF, ACE), menetelmien kehittäminen. Yleisölle ja asiakkaille kansainvälisyys näkyy ennen kaikkea esitystoiminnassa elokuvasarjoina kaikilta maailman kolkilta. SEA esittelee vähemmän tunnettuja elokuvakulttuureja ja hegemonia-asemassa olevien elokuvakulttuurien alavirtauksia. Toisaalta suomalainen elokuvakulttuuri esittäytyy ulkomailla kansainvälisen kulttuurivaihdon kautta yhä enenevässä määrin ja SEA:n resurssien antaessa myöten. Eurooppalainen kulttuuriyhteistyö on luonnollinen painopiste SEA:n kannalta. Euroopan elokuvakulttuureilla on merkittävä jalansija arkiston esitystoiminnassa. Euroopan elokuvaarkistojen liitto (ACE) on voimistuva organisaatio, jonka piirissä SEA osallistuu mm. Archimedes-koulutukseen. SEA on mukana ACE:n piirissä käynnistetyssä FIRST-projektissa, joka on Euroopan Komission rahoittama tutkimusprojekti koskien digitaalitekniikan käyttämistä ja kehittämistä eurooppalaisen elokuvaperinnön restauroimiseksi, suojelemiseksi ja levittämiseksi. 2. Tietoyhteiskuntakehitys, kulttuuriset sisällöt ja viestintäympäristö Tietoyhteiskunnan kehitys näkyy selkeästi SEA:n lähivuosien toiminnassa, erityisesti digitaalisten sisältöjen ja palvelujen, tuotannon ja jakelun kohdalla. Viestintäympäristön kehittymisen ja medioiden konvergoitumisen myötä Suomen elokuva-arkisto laajenee kattamaan audiovisuaalisen arkistoinnin kokonaisuudessaan. SEA:n strategisia kehityshankkeita tällä alueella: - Radio- ja televisioarkistoinnin aloittaminen ja kehittäminen täyteen mittaansa, palvelutoiminnan monipuolinen kehittäminen, - Kotimaisen juliste-, valokuva- ja oheismateriaalikokoelman digitoiminen, - Elokuvien digitaalisen restauroinnin kehittäminen, - ELONET-projekti: SEA:n tietokantojen osittaisen ekstranet-käyttöön avaamisen jälkeen palvelun laajentaminen kansalaisten internet-portaaliksi, - Suomen kansallisfilmografian siirtäminen verkkoon 12. osan ilmestymisen jälkeen, aloitetaan lyhytelokuvafilmografian koostaminen, - Museoesinekokoelman digitaalinen valokuvaus tietokantaan, Digitointihankkeiden etenemistä rajoittaa ennen kaikkea resurssien vähäisyys. Elokuvien digitaalisessa restauroinnissa etsitään edullisia ja järkeviä menetelmiä. 3. Kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaaminen tasa-arvoisesti SEA ylläpitää esitystoimintaa kahdeksalla yliopistopaikkakunnalla, mikä on poikkeuksellista kansainvälisessä arkistokentässä. SEA tukee keskeisiä kotimaisia elokuvafestivaaleja tietopalvelulla ja filmilainoilla. Radio- ja televisioarkiston palvelut ovat tutkijoiden saatavilla vapaakappalekirjastojen kautta eri puolilla maata. SEA:n kokoamat näyttelyt kiertävät maata ja maailmaa. Kirjaston tietopalvelutoiminta ulottuu yliopistojen ja elokuvakeskusten kirjastoverkon kautta

koko maahan. 4. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön asema yhteiskuntapolitiikassa SEA:n toimintaideana on kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja välittäminen uusille sukupolville. Tämä toteutuu kokoelmatoiminnan, esitystoiminnan, näyttelyiden, seminaarien, julkaisujen ja tutkimusten kautta sekä uutena toimintona aloitettavan radio- ja televisioarkistoinnin kautta. Ongelmana on Elävän kuvan museon resurssien vajavuus. Suunnittelukauden loppupuolelle on kaavailtu resurssilisäys, jonka kautta luodaan todellinen pedagoginen ja elämyksellinen elävän kuvan historian keskus, joka palvelee erityisesti nuorison historiatietoisuuden kehittämistä. TULOSTAVOITTEET Elokuva-arkistossa on neljä erillistä tulosaluetta: kokoelma- ja arkistotyö, radio- ja tv-arkisto, museokokoelma ja perinne (Elävän kuvan museo?) ja elokuvakulttuurin edistäminen. Arkistopalvelut jakaantuvat ja verkottuvat yksiköiden välille. Elokuva-arkiston tulosalueet ja määrärahat: Tilinp. 2003 VKS 2004 TAE 2005 1. Kokoelma- ja arkistotyö 1 931 392 2 022 000 2 289 000 2. Elokuvakulttuurin edistäminen 1 031 538 1 156 000 1 171 000 3. Radio- ja tv-arkisto - - 3 000 000 4. Museokokoelma ja perinne 144 371 153 000 167 000 5. Arkistopalvelut 42 952 68 000 67 000 Yhteensä 3 150 252 3 399 000 6 694 000

Yleistä Vuosien 2005-2007 painopisteinä ovat (1) radio- ja tv-arkistoinnin käytännön rakenteiden, yhteyksien, laitteistojen, tilojen, henkilöstön ja toiminnan valmisteleminen niin että arkistointi palveluineen on täysipainoisesti käynnissä vuoden 2006 alusta lähtien sekä (2) Elävän kuvan museon resurssien lisääminen siten että museo on kokonaisvaltaisesti toiminnassa vuoteen 2007 mennessä. Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on suomalaisen elokuvaperinteen hankinta, säilyttäminen ja saattaminen esitys- ja tutkimuskäyttöön. Lakisääteisen talletusvelvollisuuden alainen filmi- ja videotuotanto hankitaan kokoelmiin, mukaan lukien n. 600 pitkää ja lyhyttä esityskopiota vuodessa. Vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan noin 400 pitkää ulkomaista elokuvakopiota vuodessa. Videokokoelma karttuu noin 3 000 uudella videotallenteella vuodessa, joista vapaakappaleita on noin kaksi kolmasosaa. Pelastekopioinnin painopisteitä ovat varhaisten 1970-luvulla tehtyjen pitkien näytelmäelokuvien pelasteiden arviointi ja täydentäminen sekä varhaisten värifilmien konservointi ja restaurointi. Restaurointityössä pyritään hyödyntämään ja kehittämään sellaista digitaalitekniikkaa, joka on kohtuukustannuksin käytettävissä. Samoin jatketaan aktiivista osallistumista digitaalisen restaurointitekniikan kansainväliseen tutkimukseen. Kotimaisen lyhytelokuvakokoelman sekä puolustusvoimien kokoelman siirtämistä videolle jatketaan. Museokokoelma ja perinne (Elävän kuvan museo?) Perinnekokoelmaan sisältyvän esineistön luettelointia ja digitaalista tallentamista jatketaan. Talvitien varastonäyttelyä/perusnäyttelyä? laajennetaan ja kehitetään, näyttely on auki yleisölle yhtenä päivänä viikossa. Elävän kuvan museo kehittyy suunnittelukauden kuluessa täysipainoiseksi museoksi. Radio- ja tv-arkiston tulosalue Toiminto ja tulosalue ovat uusia. Kehittämisestä vastaa johtokunnan asettama ohjausryhmä ja projektipäällikkö erillismäärärahalla. Luodaan sisällölliset ja toiminnalliset edellytykset radio- ja tv-arkistoinnin aloittamiseksi vuoden 2005 aikana: määrittelyasiakirja, tarjouskilpailu ja yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Tilojen, palvelujen ja henkilökunnan osalta arkisto on kokonaisvaltaisesti toiminnassa 2006 alusta lähtien. Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi elokuvahistoriaa ja kulttuuria harjoittamalla ja tukemalla tutkimusta; esittämällä kulttuurisesti ja historiallisesti merkittäviä elokuvia; ylläpitämällä kirjastoa ja julkaisemalla kirjallisuutta; sekä järjestämällä näyttelyitä, yleisötilaisuuksia ja seminaareja. Järjestetään vuodessa n. 1 000 elokuvaesitystä, joista 840 Helsingissä ja 160 pääkaupungin ulkopuolella. Arkisto julkaisee noin kolme teosta vuodessa yhteistyössä SKS:n kanssa.

Julkaistaan Suomen Kansallisfilmografian 12. osa vuonna 2005. Filmografinen tietopalvelu siirtyy internetiin. Järjestetään tutkijaseminaareja kotimaisen elokuvan historiasta. Ekstranet-käytössä ollut Elonet-portaali avataan osiltaan internet-käyttöön. Arkistopalvelujen tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa arkiston kokoelmiin, laitteistoihin ja tietotaitoihin liittyviä palveluita Suomen elokuva-arkiston suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön asetuksen (Opetusministeriön asetus 1042/29.11.2002) säätämällä tavalla. Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrä on ollut noin 4 000 vuodessa, mutta radio- ja televisioarkistoinnin alkamisen myötä palvelutapahtumien määrä nousee selkeästi. Helsingissä 8.2.2005 Opetusministeriö Suomen elokuva-arkisto