Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013



Samankaltaiset tiedostot
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Maakunnan talous ja rahoitus

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntatalouden tilannekatsaus

Vuoden 2018 talousarvioesitys

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden hallinta

Valtion talousarvio 2018 erityisesti kuntien näkökulmasta. Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Pääekonomistin katsaus

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kestävyysvajekeskustelua uudella otteella. Olli Savela, yliaktuaari Helsinki ATTAC

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

3 (3) Kuntatalouden näkymät

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Pääekonomisti vinkkaa

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019

Valtion talousarvio 2018

Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa?

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus Pääekonomisti Minna Punakallio

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä : Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis!

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Seminaari

Hallintovaliokunta Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu. Reijo Vuorento Annukka Mäkinen

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Kuntien tilinpäätökset 2017

Valtion ja kunnan suhde

Pääekonomistin katsaus

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Ajankohtaista kuntataloudesta

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

tulevaisuuden näkymät

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

Pääekonomistin katsaus

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Transkriptio:

Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1

Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden 2011 verotuksen mukaan kuntien lisätulo voisi olla jopa 2 miljardia euroa Valtionosuuksien leikkaukset peruutettava, lisättävä valtionosuuksia erityisesti köyhimmille kunnille Kuntien osuutta yhteisöverosta on korotettava Kuntien kehitettävä tuloa tuottavaa toimintaansa (energialaitokset, rakentaminen ym.) ja kaavoitusta Kuntien ja kuntayhtymien tuotettava palvelut omana työnä eikä ostettava kalliita yksityisiä palveluita 2

Peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan joka vuosi Yhteensä (verrattuna 2011) Vuosi 2012-631 milj. - 631 milj. Vuosi 2013-125 milj. - 756 milj. Vuosi 2014-125 milj. - 881 milj. Vuosi 2015-250 milj. -1 131 milj. Yhteensä 4 vuoden aikana -3 399 milj. 3

Muut valtionosuuksien leikkaukset Peruspalveluiden valtionosuudet koskevat terveys- ja sosiaalipalveluita, lasten päivähoitoa ja peruskoulua Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia leikattiin 2012 eikä niihin tehdä indeksikorotuksia 2013 (kuntien menetys 50 milj. euroa vuodessa) Vuosittaiset indeksikorotukset, kustannustenjaon tarkistus 2012 (tehdään joka 4. vuosi) ja väestötekijät ovat lisänneet nimellisiä valtionosuuksia, mutta valtion osuus kunnallisten palvelujen rahoituksesta pienenee joka vuosi Kehysriihessä helmi-maaliskuussa uusia leikkauksia? 4

50 45 40 Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta, prosenttia 44,8 44,8 44,8 44,8 44,8 40 40 36,39 35,29 35 32,03 31,99 31,99 30 28,34 29,4 29,09 29,03 25 20 23,22 19,75 19,75 22,03 22,03 22,03 22,03 23,09 15 10 5 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 5

Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta Kuntien osuus vuonna 2011 oli 31,99 % Vuonna 2012 28,34 % Vuonna 2013 29,4 % ja vuonna 2014 -> 29,09 % Lisäksi yhteisövero aleni 26 % 24,5 % v. 2012, verotulojen menetys (valtio ja kunnat) oli arviolta 300 miljoonaa euroa Kuntien menetys vuonna 2012 oli noin 260 miljoonaa euroa, se jää pysyväksi Yhteisöveroon helpotuksia 2013 (tutkimus- ja kehitysmenot, koulutusmenot, poisto-oikeudet), siksi kuntien tulot eivät kasva, vaikka osuus hieman nousee 6

Kuntien menetykset yhteensä Kuntien tulomenetys yhteisöveroista ja valtionosuuksista yhteensä noin 4,6 4,8 miljardia euroa neljän vuoden aikana (yli 1 mrd euroa / vuosi) Vuonna 2015 menetys vastaa ainakin 1,5 % tuottoa kunnallisverossa VM: valtion toimenpiteet kiristivät kuntataloutta 448 miljoonaa euroa vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 (ilman kustannustenjaon tarkistusta 860 miljoonaa) ja 193 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 7

Julkisen talouden ennusteita 2011 2012* 2013* 2014* Valtiontalouden rahoitusjäämä miljardia euroa Valtiovarainministeriö: -6,2-6,7-6,0-5,0 Palkansaajien tutkimuslaitos: -5,6-4,5-2,0 Valtion bruttovelka prosenttia bkt:sta Valtiovarainministeriö: 42 43 46 47 Julkisen talouden rahoitusjäämä prosenttia bkt:sta Valtiovarainministeriö: -0,9-1,6-1,5-0,9 Palkansaajien tutkimuslaitos: -0,6 0,0 1,3 Julkisen talouden bruttovelka prosenttia bkt:sta Valtiovarainministeriö: 49 53 56 57 Palkansaajien tutkimuslaitos: 49 50 49 8

Johtopäätöksiä Suomen valtiontalouden tai koko julkisen talouden alijäämä ja velka eivät ole kohtuuttoman suuria Ekonomistit: julkinen velka alkaa haitata talouskasvua, kun se on 85 90 % bkt:sta Myös julkinen kulutus ja julkiset investoinnit ylläpitävät kysyntää kansantaloudessa Julkisen talouden tehtävä on pitää yllä talouden kysyntää myös lama-aikoina Julkisen talouden on työllistettävä enemmän silloin, kun työttömyys muutoin kasvaisi 9

EU:n talouskurisopimus Voimaan 1.1.2013 Britannia ja Tsekki ulkopuolella EU:lle oikeus puuttua jäsenmaiden julkiseen talouteen: Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä saa olla enintään -0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta Eduskunnalta viedään budjettivalta Julkista velkaa leikattava vuosittain 1/20 yli 60 %:n menevältä osuudelta 10

EU:n talouskurisopimus koskee myös kuntataloutta Julkisen talouden sääntely tarkoittaa Suomessa käytännössä myös kuntatalouden sääntelyä. EU:n ehdottamat toimenpiteet voivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien budjetit tulee hyväksyttää etukäteen komissiolla, mahdollisuus lainanottoon tai alijäämäiseen budjettiin rajoitetaan ja verotusoikeus poistuu. Tämä tarkoittaa, että kansainvälisesti menestyneen pohjoismaisen kuntamallin perusteet ovat uhattuina. Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio (Kunta-alan uutisia 18.12.2012, www.kunnat.net) 11

Kuntasektorin menojen vuosimuutos, % Palkkamenot kasvaneet vain vähän, henkilöstön määrä ollut vakaa Sen sijaan yksityisiä palveluita ostettu lisää ja ne ovat kallistuneet 14 Palveluiden ostot Palkat 12 10 8 6 4 2 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 12

Toteutunut veroprosentti tuloluokittain (euroa) 2011, vain ansiotulot, lähde: verohallinto 40 35 Kunnallisvero Valtion tulovero 30 25 20 15 0,0 0,1 1,2 5,2 10,8 19,0 10 5 0 0,0 4,4 0,0 7,9 alle 10 000 10 000-14 999 12,3 15 000-19 999 13,9 15,0 16,1 17,0 17,5 20 000-24 999 25 000-34 999 35 000-54 999 55 000-99 999 yli 100 000 13

Toteutunut veroprosentti tuloluokittain (euroa) 2011, ansiotulot ja pääomatulot 40 Kunnallisvero Valtion tulovero 35 30 25 20 15 10 5 0 0,9 4,2 0,5 7,7 alle 10 000 10 000-14 999 0,7 11,8 15 000-19 999 0,7 1,7 5,8 13,4 14,5 15,3 15,2 20 000-24 999 25 000-34 999 35 000-54 999 11,5 19,8 55 000-99 999 10,6 yli 100 000 14

Eri pääomaverojen osuus kaikista veroista %, ylempi viiva EU27, alempi viiva Suomi, lähde: Eurostat 25 20 15 10 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 15

Suomessa peritään vähän pääomaveroja Pääomaverojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 15,4 % vuonna 2010, kun se EU-maissa keskimäärin oli 20,4 % Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pääomaveroja periä 4 miljardia euroa enemmän Pääomaveroihin on luettu mm. yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero, yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut Sen sijaan kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimääräistä enemmän 16