KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2015



Samankaltaiset tiedostot
Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN

VAALILAUTAKUNNAT (15) JA VAALITOIMIKUNNAT (3) VUODEN 2015

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke

Pääekonomisti vinkkaa

Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 8/ ( 9) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston kokousten päätösten täytäntöönpano v.

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntavaltuusto

Suunnittelukehysten perusteet

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2015

Kuhmolainen Maraton 2015

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

PUOLANGAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2015 Kunnanhallitus Otsikko Sivu 168 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA

Kajaanin kaupunki Kokouskutsu 1 ( 22) Kaupunginvaltuusto

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 3/ ( 14) Tarkastuslautakunta

3 (3) Kuntatalouden näkymät

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

Kuopion Keilailuliitto Rauhalahti Bowling

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Suunnistuksen maakuntaviesti Paljakassa

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2017

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2012 päivitys KH

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019

YLEISURHEILUN PIIRINENNÄTYKSET (Päivitys /KH)

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 2/ ( 9) Kajaanin kaupunginteatteri - liikelaitoksen johtokunta

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV KH)

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Vesiliikuntakeskus Kaukaveden kokoustila, Jokikatu 5, Kajaani

Kuntatalouden hallinta

3 Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto/arviointitapaaminen. 4 Arviointitapaaminen/Kajaanin kaupungin sisäilmatyöryhmän edustaja

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki,

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kainuun Maakuntahiihto, pm ja HS

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin ): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat:

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2013 (Päiv KH)

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Alexander Stubb Talousneuvosto

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Maakunnan talous ja rahoitus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Nuoret Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1

Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 11/ ( 11) Tarkastuslautakunta

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä /2014

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Kajaanin kaupungin painatauskeskus Kajaani 2014 ISBN

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

11 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat tulosalueen arviointitapaaminen

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET /vh

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa

/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/ Toimittanut eduskuntatiedotus

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

MÄÄRÄAIKARAPORTTI Hyrynsalmen aineisto

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

SM2016 Esikisat / PSM

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki

Toimitsijalista SM Pitkä R SYÖTE sivu 1 Tehtävä

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Kuopion Keilailuliitto Rauhalahti Bowling

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Transkriptio:

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2015

Kajaanin kaupungin painatuskeskus 2016 ISBN 978-951-800-359-8

Tilinpäätös 2015 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 5 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 5 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus 5 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 1.2.3 Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys 13 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 23 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 24 1.2.6 Kaupungin henkilöstö 26 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 32 1.2.8 Ympäristötekijät 34 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 36 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 38 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 38 1.4.2 Toiminnan rahoitus 43 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 46 1.6 Kokonaistulot ja -menot 50 1.7 Konsernin toiminta ja talous 51 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 52 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 52 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 53 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 53 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 54 1.8 Keskeiset liitetiedot 61 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely 61 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely 61 2 Talousarvion toteutuminen 62 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen 62 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 62 2.1.1 Peruskaupungin talousarvion toteutuminen 62 Peruskaupungin tuloslaskelma 62 Peruskaupungin rahoituslaskelma 63 Peruskaupungin tase 64 Peruskaupungin investointiosa 66 2.2.2 Keskusvaalilautakunta ja kaupunginvaltuusto 68 Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 3

2.2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 68 2.2.4 Kaupunginhallitus -toimiala 69 2.2.5 Sivistystoimiala 79 2.2.6 Ympäristötekninen toimiala 89 2.2.7 Kainuun pelastuslaitos -toimiala 97 2.2.8 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta, peruskaupunki 99 3 Tilinpäätöslaskelmat 100 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet 100 3.2 Tuloslaskelma 100 3.3 Rahoituslaskelma 101 3.4 Tase 102 3.5 Konsernilaskelmat 104 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 108 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 108 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 109 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 110 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot 114 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 119 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastusta koskevat liitetiedot 121 4.6 Tilinpäätöskirjat 123 5 Eriytetyt tilinpäätökset 124 5.1 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 124 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 126 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos 147 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 165 Kajaanin Vesi -liikelaitos 187 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 212 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot 228 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 228 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 229 5.2.3 Measurepolis Development Oy 230 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 233 5.2.5 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 235 5.2.6 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus 237 5.2.7 Loiste konserni 238 5.2.7 Loiste Lämpö Oy 239 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 240 Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 4

1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Maailman taloustaivaan päällä on jo vuosikausia leijunut ikävän mustia pilviä. Vaikka joitakin pilviä on väistynytkin, niin uusia on ilmestynyt tilalle. Elpymisen merkkejä on ajoittain nähtävissä, mutta yleensä joku häiritsevä tekijä ilmaantuu sekoittamaan kehitystä. Raakaöljyn aleneva hintakehitys on auttanut erityisesti USA:n talouden kasvua ja Saksan vientiteollisuus on kasvattanut maan kauppataseen huikeaan ylijäämään. Kiinan valtiojohto on luvannut tukensa talouskasvulle ja sen uskotaan pysyvän seitsemän prosentin tasolla. Venäjän heikot näkymät varjostavat osaltaan Suomen talouden ennusteita. Ukrainan kriisin takia Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat myös aiheuttaneet ongelmia maamme vientiteollisuudelle. Pakolaiskriisin laajuus yllätti koko Euroopan viime syksynä, eikä sen loppumista ole näkyvissä, vaikka ensimmäisestä isommasta aallosta onkin selvitty kohtuullisesti. Viime aikoina on onneksi alettu päästä hitaasti mutta varmasti talouden kasvu-uralle ja on julkistettu muutamia isoja investointiuutisia. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Viime vuonna pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen maamme hallitus on lähtenyt tekemään merkittäviä rakenteellisia ja hallinnollisia uudistuksia. Laajan yhteiskuntasopimuksen kohtalo ei ole vielä ratkennut tätä katsausta kirjoitettaessa. Kuntien kannalta keskeisimpiä uudistustavoitteita ovat itsehallintoalueuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus sekä kuntien tehtävien uudelleen määrittely. Työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamispyrkimykset sekä julkisen sektorin velkaantumisen hillitseminen koskettavat suoraan myös kuntasektoria. Kajaanin kaupungin uutta kasvustrategiaa alettiin toteuttaa viime vuonna talousarviossa linjattujen toimenpiteiden mukaisesti. Olennainen ajatus on se, että kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 5

ja toimiva elinkeinopolitiikka. Elinkeinopolitiikan painopistettä on syytä suunnata yhä enemmän yrityskohtaiseen ja nykyistä käytännönläheisempään toimintatapaan. Isojen avainyritysten lisäksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä myös pienemmille yrityksille. Kaupungin linjauksilla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2015 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin jälleen kerran turvattua ja lentomatkustajien kokonaismäärä kasvoi yli 15 prosenttia. Skoda-konserni hankki omistukseensa Transtech Oy:n ja toi uutta uskoa Kajaanin tehtaan tulevaisuuteen. Tehtaan vaunutilaukset saivat jatkoa ja pitkä tilauskanta vaikuttaa suotuisasti koko maakunnan metalliteollisuuden elinvoimaan. St1 Biofuels Oy aloitti bioetanolitehtaan ykkösvaiheen rakentamisen Renforsin Rantaan. Muutoinkin Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui ja siellä aloitti toimintansa CSC:n supertietokoneyksikön laajennusosa. Kajaanin Romu Oy:n laajennusosan hallin toteutti Kajaanin Teknologiakeskus Oy. Innovatiivinen käsittelyprosessi mahdollistaa autonromuista saatavan kierrätysmateriaalin entistä paremman ja tehokkaamman hyödyntämisen. Yritystilojen kysynnässä on ollut havaittavissa myönteistä virettä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste on noin 97 % ja yhtiö ylsi jälleen kerran ylijäämäiseen tulokseen. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on vältytty. Venäläisten ostovoiman vähentyminen on näkynyt matkailijoiden ja erityisesti ostosmatkailijoiden määrän pienenemisenä. Valtiovallan erittäin vahva mukaantulo Terrafameen on tuonut uskottavuutta yrityksen talous- ja ympäristöasioiden hoitamiseen. Kaivosyhtiön tulevaisuus on kuitenkin edelleen epävarmuuksien sävyttämä. Kaupungissa käynnistyi vuoden 2015 aikana kymmenien miljoonien eurojen investointeja sekä Kajaanin kaupungin että yksityisten yritysten (erityisesti ST1) toimesta. Näiden investointien ansiosta varsinkin rakennusalan työllisyystilanne on parantunut merkittävästi. Tilinpäätös vuodelta 2015 koko kaupungin osalta on noin miljoona euroa alijäämäinen. Ilahduttavaa vuodessa 2015 oli se, että kaikilla sektoreilla tarkasteltuna sekä toiminnallisissa että taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin epävarmuustekijöistä huolimatta kohtuullisesti. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna lopputulos on varsin tarkalleen talousarvion mukainen. Menopuolelta kannattaa nostaa esille se, että kaupungin henkilöstömenot toteutuivat melko tarkalleen talousarvion puitteissa. Henkilötyövuosien määrä kasvoi jonkun verran. Tulopuolella verotulot toteutuivat erittäin tarkasti budjetoidun suuruisina ja valtionosuudet hieman odotettua suurempina. Liikelaitokset ylsivät kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäisiksi paljolti Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen hyvän tuloksen vuoksi. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksella oli isot purkukustannukset (erityisesti OPPI 1) kustannettavanaan, teatterille syntyi alijäämää, koska pääsylipputulot jäivät tavoitteestaan ja valtionosuuksia leikattiin. Kajaanin Veden osalta iso pääpaineviemärin vuoto (550 000 euroa) käänsi tuloksen negatiiviseksi. Lainamäärä on Kajaanissa noin 2.200 euroa/asukas, mikä on vielä alle valtakunnan keskiarvon. Investointitaso nousi jälleen huomattavan korkealle tasolle vuonna 2015, erityisesti uuden Hauhola-Lehtikangas- monitoimitalon rakentamisen aloittamisen vuoksi. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna hieman yli 22 miljoonaa euroa. Investoinnit tulevat jatkossakin kohdistumaan pääasiassa koulu- ja oppilaitoskiinteistöihin. Korjausvelkaa saadaan vähennettyä investointien lisäksi myös luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Menneen tilikauden vuosikate oli 11,7 miljoonaa euroa eli 312 euroa/asukas. Vuosikate riittää kattamaan noin 88 prosenttia poistoista ja investointien tulorahoitusosuus on noin 45 prosenttia. Kaupungin velkaantumisaste on suorassa suhteessa investointien määrään, syömävelkaa ei ole tarvittu. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 6

Yksi tilivuosi on eletty ja sen aikana käytetyt rahaerät ja tehdyt asiat on kirjattu tähän tilinpäätöskirjaan. Kajaanin kaupunki on ollut 365 vuotta olemassa ja jatkaa tästä eteenpäin toivottavasti koko ajan parempaan suuntaan kehittyen. On perusteltua kiittää jälleen kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille Kajaanin kaupungin asukkaille ja veronmaksajille. Jari Tolonen kaupunginjohtaja Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 7

1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Jäsenet Kaikkonen Vesa, pj. VAS Varimo Pertti, 1. vpj. SDP Meriläinen Timo, 2. vpj. PS Aavakare Eila PS Alasalmi Aila KESK Hakkarainen Eija PS Halonen Markku KESK ero 21.9.15 tilalle Poutiainen Jukka Hatva Teuvo KESK Haukipuro Airi KESK Heikkinen Markku SDP Hurskainen Timo KESK Hynynen Evelyn KD Immonen Marjatta KESK Juntunen Hannu KOK Karhu Tomi PS Karppinen Veli-Matti Kaj. Sit. Kemppainen Hannu S Kaj. Sit. Keränen Silja VIHR Kettunen Pentti PS Kiljunen Ella SDP Kortelainen Miikka VAS Koukkari Olli-Pekka KOK Krogerus Timo Kaj. Sit. Kurikka Elina KOK Kyllönen Sari VAS Kyllönen Toivo PS Leivo Veli-Pekka VAS Lämpsä Jouni VAS Mikkonen Ritva VAS Moilanen Erkki KESK Myllylä Raili VAS Niemelä Paavo KESK Niva Teemu PS Ohtonen Helena SDP Oikarinen Markku SDP Ojavuo Maarit KESK Okkonen Arto KESK Partanen Minna PS Patronen Kaija KESK Paukkeri Tero KESK Piirainen Raimo SDP Räisänen Aki VAS Sankilampi Jaana PS Sarparanta Tiina KOK Savolainen Pasi KOK ero 9.3.15 tilalle Haverinen Risto Sistonen Toivo KOK Suutari Eero KOK Tartia-Jalonen SDP Tervonen Miariikka KOK Tolonen Markku KESK Väisänen Sanni VIHR Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 8

Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Immonen Marjatta, pj. Juntunen Hannu, 1. vpj. Oikarinen Markku, 2. vpj. Räisänen Aki Kyllönen Toivo Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Tervonen Miariikka Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Käsmä Jouko Leinonen Niilo Leivo Veli-Pekka Alasalmi Mikko Heikkinen Anne Parviainen Heikki ero 9.11.15>Klemetti Kyösti Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Sarparanta Tiina Huusko Päivi Tarkastuslautakunta Jäsenet Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Keskusvaalilautakunta Jäsenet Kemppainen Aaro, pj. Schroderus Antti, vpj. Koistinen Seija Viiru Tero Selimi Fatima Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero 3. Hanski Katri 4. Kettunen Heli 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Räisänen Aki, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustajat Vainionperä Emma Kemppainen Jenni Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Kortelainen Miikka Väyrynen Tuula Vatula Anneli Schroderus Antti Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Savolainen Pasi ero 27.4.15 > Laatikainen Tuomas Karjalainen Suvi Väisänen Lotta Kallunki Akseli Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 9

Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Karppinen Veli-Matti, pj. Koukkari Olli-Pekka Puskala Pasi Sirviö Matti Karjalainen Sinikka Karvinen Marita Partanen Minna Kyllönen Pertti Turunen Anne Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sihvola Joni Henkilökohtaiset varajäsenet Honkanen Tuula Heikkinen Seija Saarinen Mauri Jaakkola Esa Karjalainen Eija Palonen Lasse Lähdesmäki Tarmo Jyrinki Mikko Kauhanen Svetlana Kallunki Akseli Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Kari Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Rissanen Helena Tihinen Ari Heikkinen Markku Savolainen Pasi ero 9.3.2015 > Leinonen Voitto Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Kauppinen Anu Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Kortelainen Miikka Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Partanen Minna Arffman Pasi Tolonen Iikka Leinonen Voitto ero 9.3.2015 > Koukkari Olli-Pekka Haapalainen Asta Räisänen Liisa-Emilia Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Kettunen Jaakko ero 21.9.2015 > Romppainen Mikko Savolainen Pasi ero 27.4.2015 > Koukkari Olli-Pekka Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Puskala Pasi Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa Kajaanin kaupunki Kananen Hilkka Kajaanin kaupunki Kananen Asko Kajaanin kaupunki Härkönen Juha Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Kampman Helena Kuhmon kaupunki Raunio Janne Paltamon kunta Kuisma Kari Paltamon kunta Ristolainen Marjut Puolangan kunta Tolonen Tuula Puolangan kunta Kangasharju Marjo ero 7.12. Ristijärven kunta Tolonen Tarja Ristijärven kunta >Karppinen Leila Lukkari Juho ero 27.4. Sotkamon kunta Mulari Pirjo Sotkamon kunta >Valtanen Kalevi Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Juntunen Mikko Suomussalmen kunta Väyrynen Pertti Vaalan kunta Junno Kari Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 10

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Rissanen Helena Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Karppinen Terttu ero 12.5.15 > Huotari Tellervo Vatula Anneli Tornberg Marja Törmänen Esko Pokela Ilmari Kähkönen Riikka Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Vaarala Asko, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Hyvönen Minna Lipponen Satu Rantalankila Sinikka Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Klemetti Kyösti, pj. Juutinen Eero Närhi Pirkko Kettunen Jaakko 25.8.15 > Arffman Pasi Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Kemppainen Unto, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Kuvaja Marko Mäklin Jaana Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Meriläinen Timo, pj Kemppainen Kari, vpj. Salonen Raili Parviainen Heikki Haapalainen Asta Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Rissanen Helena Koskensalmi Leila Lindgren Seppo Jokelainen Esa Karjalainen Suvi Vimpari Jouni Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 11

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kananen Timo, pj. Hyry Jussi Y. Järvinen Reijo, vpj. Soinsaari Pekka Aavakare Eila Hakkarainen Eija Törrö Leena Kivilahti Ritva Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Kähkönen Jari Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Sivonen Raimo Soininen Timo Pietarila Jari Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin Kaupunginteatterin johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talousjohtaja Kajaanin lukion rehtori Sivistystoimiala Sivistysjohtaja, Kaukametsän johtaja Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Kari Komulainen Asta Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Jaakkola Miko Tuominen Anssi Kovalainen Pirjo Palo Anna-Maria Saari Mikko Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Kinnunen Jarmo Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Parviainen Anssi Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 12

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kehittyvien talouksien kasvunäkymät ovat selvästi heikentyneet. Kiinan kasvu jää aikaisempaa alhaisemmaksi osittain myös sen takia, että muutos kohti suljetumpaa palveluyhteiskuntaa on ollut ennakoitua nopeampaa. Venäjän taloutta kurittaa tehoton tuotantorakenne ja alentuneet raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat. Yhdysvaltojen ja Saksan kasvu on edelleen kohtalaisen vahvaa ja perustuu molemmissa maissa laajapohjaiseen aktiviteetin lisääntymiseen. Euroalue on kääntynyt kasvuun, osaltaan öljyn alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Näiden suotuisten tekijöiden vaikutus hiipuu kuitenkin vuoteen 2018 mennessä. Myös luoton tarjonta ja rahoitusolot ylipäätään ovat kohentuneet ja finanssipolitiikka jarruttaa kasvua aiempaa vähemmän. Em. tekijät kohentavat erityisesti kulutuskysyntää, mutta investoinnitkin elpyvät hitaasti. Poikkeuksellisen runsas maahanmuutto EU-alueelle tuo lisäyksen kysyntään, mutta heikentää julkistalouksien tasapainoa. Euroalueen kasvua jarruttaa edelleen korkeana pysyttelevä työttömyys, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Lähde: VM Taloudellinen katsaus Talvi 2015 48a Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi toisensa jälkeen noussut. Myös kuntaverotusta on jouduttu kiristämään. Kevään 2015 kuntatalousohjelmassa todettiin, että kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia. Vuosikatteen arvioitiin sen hetkisellä talousennusteella ja ilman uusia toimenpiteitä painuvan asteittain noin 1,8 mrd. euroon vuonna 2019 ja eron käyttöomaisuuden poistoihin kasvavan vuosittain. Kevään kuntatalousohjelmassa arvioidulla investointien määrällä kuntatalouden velka nousisi vuoden 2014 noin 16,5 mrd. eurosta 25 mrd. euroon vuoteen 2019 mennessä. Kevään 2015 jälkeen julkaistut talousennusteet antavat viitteitä yleisen taloustilanteen pysymisestä vaikeana. Pitkälläkään aikavälillä ei ole selkeitä merkkejä talouskasvun piristymisestä, vaan näkymät ovat historian valossa varsin vaatimattomat. Tämä säteilee haitallisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen ja sitä kautta myös kuntien verotuloihin ja toimintamenoihin. Lisaksi koko julkisen talouden vaikea tilanne ja ajautuminen EU:n alijäämä- ja velkamenettelyrajojen tuntumaan luo uudenlaista painetta kuntatalouteen. Tämä korostuu erityisesti uudessa julkisen talouden ohjausjärjestelmässä, missä sekä julkisen talouden kokonaisuutta että alasektorien kehitystä valvotaan aiempaa koordinoidummin ja tavoitteellisemmin. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 13

Kuntatalouden tasapainotus Hallitus on syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmassa asettanut julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti myös kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoitteen mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen paikallishallintosektori (kuntatalous) saisi olla vuonna 2019 korkeintaan 1/2 prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Kevään 2015 teknisen julkisen talouden suunnitelman pohjana olleeseen ennusteeseen suhteutettuna tavoitteen saavuttaminen merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. Rahoitusasematavoitteen saavuttamisen tukemiseksi hallitus asettaa kuntatalouden sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Menorajoite koskee valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvaa menojen muutosta. Sen toteutumista seurataan vuosittaisissa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksissa. Hallitusohjelman mukaisilla toimenpiteillä ja uudella talousennusteella päivitetyn kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalouden vuosikate olisi vuonna 2015 2,2 miljardia euroa ja pysyisi kutakuinkin samalla tasolla koko kehyskauden. Talousennusteen heikkenemisestä huolimatta tilanne on valtion toimenpiteiden jälkeen parempi kuin keväällä 2015 arvioitiin, mutta kehitysarvion mukaan vuosikatteen ja poistojen ero kasvaisi ilman lisätoimia edelleen. Kuntien ja kuntayhtymien investointitarpeet ovat edelleen mittavat, ja investointien on arvioitu pysyvän lähivuodet korkealla tasolla. Edellä kuvattu vuosikatekehitys huomioon ottaen tämä johtaisi kuntatalouden velan kiihtyvään kasvuun. Kuntatalouden rahoitustasapainon kannalta keskeisin kysymys on, miten käyttötaloudesta saataisiin lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tältä osin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulee toteuttaa. Olennaista on myös saada konkretisoitua kaikki hallitusohjelman säästötoimenpiteet. Kunnilla on laaja itsehallinto, eikä valtio voi pelkästään omin toimin taata kuntatalouden tasapainottumista. Nain ollen myös kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muassa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Vaikka uuden kuntalain tarkoitus on ohjata kuntia ja kuntayhtymiä kohti ennakoivampaa ja kokonaisvaltaisempaa taloudenhoitoa, kuntien kirjanpidon mukaista alijäämien kattamista koskeva sääntely ei kuitenkaan itsessään varmista sitä, että julkisen talouden suunnitelmassa asetetut tavoitteet paikallishallinnon rahoitusasemalle ja velalle toteutuvat. Valtio ei voi täten ohjata kuntatalouden investointeja eikä sitä kautta hillitä kuntatalouden velkaantumista. Kuntien ja kuntayhtymien investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien tuleekin jatkossa kyetä nostamaan investointien omarahoitusosuutta. Kuntatalouden sopeutuksessa tulee huomioida myös hallitusohjelman tavoitteet liittyen työn verotuksen keventämiseen. Investoinnit ja rahoituksen hallinta Kunnilla on merkittäviä uusinvestointi- ja korjausrakentamisen tarpeita. Vuosina 1997 2014 kaikkien investointien omarahoitusosuus on ollut keskimäärin 58 prosenttia ja poistonalaisten investointien keskimäärin 72 prosenttia. Omarahoitusosuuteen kohdistuu kuitenkin paineita, silla kuntien kiristynyt käyttötalous näkyy lainanoton kasvuna. Velkaantumisen hallinnan näkökulmasta yksi keskeisimmistä tavoitteista on kuitenkin huolehtia siitä, että investointien omarahoitusosuus säilyy jatkossakin korkealla tasolla. Kuntien velkaantumiseen liittyvien riskien arviointi ja hallinta eivät kosketa ainoastaan velkamäärän kasvua. Finanssikriisin jälkeiset muutokset rahoitusmarkkinoilla, yhä lisääntyvä sääntely sekä historiallisen matala korkotaso ovat tuoneet uusia elementtejä myös kuntien velan riskien hallintaan. Viime kuukausina lyhimmät euribor -korot ovat olleet jopa negatiivisia. Rahoitustoiminnoissa valvottavia riskejä ovat yleiset markkinariskit sekä luotto-, vastapuoli-, jälleenrahoitus- ja korkoriskit. Näistä kaksi jälkimmäistä liittyvät toisiinsa ja ovat sellaisia, joihin kuntien ja kuntayhtymien on nykytilanteessa erityisesti syytä kiinnittää huomiota. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 14

Toisaalta rahoitusriskien hallintaan kuuluu myös lyhyt- ja pitkäaikaisen rahoituksen tarkoituksenmukainen käyttö; lyhytaikaista rahoitusta käytetään maksuvalmiuden hallintaan ja väliaikaisrahoituksena, investoinnit puolestaan rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Ennätysmatala korkotaso merkitsee luonnollisesti riskiä korkojen noususta. Korkotaso saattaa kuitenkin myös houkutella käyttämään lyhytaikaista rahoitusta maksuvalmiuden hoitotarvetta enemmän tai pitkäaikaisen rahoituksen vaihtoehtona. Vaikka kuntien kustannuspaineiden näkökulmasta tämä on sinänsä ehkä ymmärrettävää toimintaa, on tarpeen muistaa myös jälleenrahoitusriski. Rahoituskustannusten pohdinnan rinnalla tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että rahoitusta on kaikissa olosuhteissa saatavissa riittävän pitkäksi aikaa. Lähde: VM Kuntatalousohjelma 2016-2019, syksy 2015 Lähde: Kuntaliitto 2015 Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 15

Lähde: Kuntaliitto 2015 SOTE uudistus ja perustettavat itsehallintoalueet Hallitus on linjannut tarkemmin sote-uudistusta ja itsehallintoalueita sekä aluejaon perusteita. Tilanne on muuttunut ja vasta kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Linjauksen tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistamiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti. Jos kaavailtu uudistus tulee voimaan, niin jatkossa julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrä vähenisi hallituksen linjauksen perusteella lähes 190 eri vastuuviranomaisesta 18 itsehallintoalueeseen. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Jos itsehallintoalue arvioi kantokykynsä riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, se voi hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla niistä toisen itsehallintoalueen kanssa. Lähde: Kuntaliitto joulukuu 2015 Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 16

Keskeiset tunnusluvut Suomi 2012 2013 2014 2015* Määrän muutos, prosenttia BKT -1,4-1,1-0,4 0,2 Yksityinen kulutus 0,3-0,3 0,5 1,3 Julkinen kulutus 0,5 0,8-0,2 0,4 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 Työttömien osuus työvoimasta, % 7,7 8,2 8,7 9,4 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 57,6 58,2 59,1 Veroaste, % BKT:sta 42,7 43,8 43,9 44,6 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,1-2,5-3,3-3,3 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 52,9 55,6 59,3 62,8 Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas 238 371 373 330 Lainakanta euroa/asukas 2282 2553 2733 2793 Keskimääräinen tuloveroprosentti 19,25 19,38 19,74 19,84 *=ennakkotieto, tunnusluvut vuosi 2015 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus Talvi 2015, julkaisu 28a, Tilastokeskus 10.2.2016 ja Suomen Kuntaliitto 10.2.2016 Jari Koskinen Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2015 lopussa 78 388 (79 258 vuonna 2014). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 870 hengellä eli 1,1 prosentilla. Väestön vähenemiseen vaikutti Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan muun muassa kuntien välinen 611 henkilöä negatiivinen nettomuutto. Ennakkotiedon mukaan vastaavasti nettomaahanmuutto oli positiivinen 209 henkilöä. Syntyneiden määrä oli 421 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2015 noin 17 500 henkeä eli 875 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että kaikissa kunnissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Kainuussa on 71 487 asukasta ja vuonna 2040 asukkaita on 68 369. Kuntien välinen muutto Netto- Kokonais- Elävänä Luonnollinen Tulo- Lähtö- Netto- Maahan- Maasta- siirto- nettomuutto Kokonais- Väkiluku Kunta syntyneet Kuolleet väestönlisäys muutto muutto muutto muutto muutto laisuus = Muuttotase muutos 31.12.2015 Hyrynsalmi 10 42-32 67 107-40 0 0 0-40 -72 2 418 Kajaani 349 397-48 1 632 1 878-246 156 29 127-119 -167 37 624 Kuhmo 52 123-71 216 301-85 14 2 12-73 -144 8 806 Paltamo 18 59-41 144 177-33 2 3-1 -34-75 3 489 Puolanka 7 43-36 113 130-17 4 0 4-13 -49 2 775 Ristijärvi 9 37-28 41 80-39 2 0 2-37 -65 1 351 Sotkamo 86 142-56 449 478-29 16 5 11-18 -74 10 524 Suomussalmi 51 128-77 224 311-87 13 7 6-81 -158 8 328 Vaala 20 52-32 113 148-35 2 1 1-34 -66 3 073 KAINUU 602 1023-421 2 999 3 610-611 209 47 162-449 -870 78 388 Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 17

Alla on esitetty väestörakennetta koskeva ennuste vuoteen 2040 saakka. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennusteeseen. VÄESTÖ- Ennakko Trendiennuste ENNUSTE 2015 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kainuu 78 388 78 474 75 527 73 340 71 487 69 871 68 369..Hyrynsalmi 2 418 2 427 2 182 2 001 1 868 1 762 1 672..Kajaani 37 624 37 692 37 360 37 093 36 776 36 441 36 056..Kuhmo 8 806 8 801 8 149 7 601 7 120 6 731 6 396..Paltamo 3 489 3 485 3 207 3 024 2 897 2 801 2 721..Puolanka 2 775 2 766 2 523 2 362 2 233 2 126 2 029..Ristijärvi 1 351 1 389 1 300 1 244 1 206 1 181 1 155..Sotkamo 10 524 10 545 10 436 10 376 10 294 10 193 10 097..Suomussalmi 8 328 8 292 7 538 6 974 6 541 6 164 5 835..Vaala 3 073 3 077 2 832 2 665 2 552 2 472 2 408 Muuttoliikelaskelmassa (trendiennuste) on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestökehitykseen. Työllisyys Työmarkkinoiden toimivuus on heikentynyt edelleen vuonna 2015. Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, työttömien määrä nousee edelleen voimakkaasti. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmien lisääntymisen taustalla on voimakas taloudellinen rakennemuutos, jossa uudet työpaikat syntyvät eri aloille ja alueille kuin mistä niitä on tuhoutunut. Huolestuttavaa nykytilanteessa on, että työmarkkinoiden kyky tuottaa uusia työsuhteita on heikentynyt, mikä on jo kääntänyt rakenteellisen työttömyyden kasvun. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä ja vaimentavat osaltaan työllisyyden lähivuosien kasvunäkymiä. Valtakunnallisesti työttömien määrä kasvoi 3,9 % edellisestä vuodesta. Myös pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi koko valtakunnan tasolla voimakkaasti eli 19,9 % edellisestä vuodesta. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 18

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö työllisyyskatsaus joulukuu 2015 Vuosi 2015 päättyi Kainuussa työllisyyden suhteen myönteisiin näkymiin. Työttömyys kääntyi kesän jälkeen laskuun ja asettui joulukuussa selvästi vuoden takaista alemmalle tasolle. Kainuu oli pitkään ainoa manner- Suomen alue, jossa työttömyys laski vuositasolla. Joulukuussa käänne parempaan näyttää tapahtuneen myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kainuun työ- ja elinkeinotoimistossa (TE -toimistossa) joulukuussa 723 henkilöllä, mutta laski edelleen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta jopa 428 henkilöllä. Joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 6 348. Työttömyys laski vuositasolla kaikissa ikäryhmissä, erityisesti alle 25-vuotiailla. Pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvoi vuositasolla 98 henkilöllä. Koko viime vuoden aikana uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE toimistoon 5 097, mikä on vajaa 400 edellisvuotta enemmän. Eniten oli kysyntää erityyppisistä asiantuntijoista, joille Kainuun TE toimistossa oli tarjolla 1 612 työpaikkaa. Työvoiman kysyntä TE -toimistossa oli joulukuussa korkeammalla kuin neljänä edellisenä vuotena. TE -toimistoon ilmoitettiin 346 uutta avointa työpaikkaa. Se on peräti 37 % enemmän kuin vuosi sitten joulukuussa. Nuorten työttömyys vähenee keskimääräistä nopeammin ja kestää keskimääräistä lyhemmän ajan. Nuoria, alla 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 839 henkilöä, mikä on 117 (-12,2 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Nuoret löytävät joko työtä koulutusta tai muun ratkaisun työttömyyteensä. Joulukuussa työttömänä olleista noin puolella oli työttömyys kestänyt korkeintaan kahdeksan viikkoa. Koko kyseisen ikäryhmän työttömien joukosta noin puolella työttömyyden kesto oli puoli vuotta tai lyhyempi. Työllisyysmäärärahoin työllistettyjä ja työllistymistä edistävissä palveluissa oli joulukuun lopussa yhteensä 2 147 työnhakijaa. Se on 289 vähemmän kuin vuosi sitten. Eniten vuositasolla on laskenut palkkatuen käyttö. Palkkatuilla ja valtiolle työllistettyjä sekä starttirahan saajia oli yhteensä 422, työvoimakoulutuksessa oli 271 ja työttömien omaehtoisessa opiskelussa oli 623 henkilöä. Muissa työllistymistä edistävissä palveluissa kuten valmennuksessa, työ- tai koulutuskokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja vuorotteluvapaasijaisena oli yhteensä 506 henkilöä Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 19

Lähde Kainuun ELY, työllisyyskatsaus joulukuu 2015, 27.1.2016 Yritystoiminta Talouden taantuma jatkui vuonna 2015. Vielä keväällä pk-yritysten arviot tulevasta kehityksestä olivat hyvin synkkiä. Syksyn aikana tapahtui selvä muutos, pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä muuttuivat aiempaa positiivisemmiksi. Talouden aallonpohjan arveltiin olevan käsillä ja talouskasvun odotettiin lähtevän käyntiin vähitellen. Tuorein pk-yritysbarometri helmikuulta 2016 kertoo edelleen parantuneista odotuksista. Yritysten odotukset suhdannekehityksestä ja työllistämisestä ovat nousseet Kainuussa jälleen positiivisiksi. Pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja enää vajaa viidennes pelkää niiden edelleen heikkenevän. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan ohitettu. Investoinnit antavat vielä odottaa itseään, joskin voimakasta kasvua hakevat yritykset suunnittelevat barometrin mukaan investointien lisäämistä selvästi. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 20

Yritysperustanta parani Kajaanissa jonkin verran edellisestä vuodesta. Uusia yrityksiä perustettiin 104 (124 vuonna 2014), mikä oli vähemmän. Kun yrityksiä lakkasi 75, niin nettolisäys 29 yritystä oli hieman suurempi. (14 vuonna 2014). Vuoden 2014 nettoperustanta oli historiallisen heikko. Rakennusala kärsi edelleen heikosta suhdanteesta, mutta Hauhola Lehtikangas-monitoimikeskuksen ja ST1-bioetanolitehtaan investoinnit toivat alalle piristystä. Muu rakentaminen oli vähäistä, myös omakotitalojen rakennuslupia haettiin vähän. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa tapahtui kasvua, joka on jatkunut myös vuoden 2016 puolelle. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus näkyi. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus tuntui alalla. Venäjän ruplan kurssin heikkous piti aiemmin Kajaanin kaupoissa näkyneen venäläisten ostovoiman heikkona. Toisaalta valtakunnallisista ketjuista Motonet avasi liikkeen Kajaanin Kauppapuistossa. Yrityksissä talouskasvua ei juuri ollut, mutta pelättyä laajaa konkurssiaaltoakaan ei nähty. Metallialan veturin Transtechin tuotantoon vaikuttivat edelleen Venäjän vastaiset pakotteet, samoin myös muualla metalliteollisuudessa. Transtechin myynti Skoda Transportille oli kuitenkin erittäin hyvä uutinen, yhtiön osaamiselle avautuivat aivan uudet kanavat ja uusi omistus tarjosi sille hyvän pohjan kehitykseen. Sandvikin Turun tehtaan jatkuminen vaikutti positiivisesti suoraan Transtechin alihankintakonepajatuotantoon. Yhtiö on kyennytkin työllistämään merkittävällä volyymilla. Teknologiateollisuus, ICT- ja metallialat on Kajaanin yritystoiminnan selkäranka, ja se on säilynyt ja kehittynyt. Oululaisen Elektrobitin yhtiöjärjestelyt näkyivät Kajaanissa siten, että Kajaanin yksikkö siirtyi uuteen Bittium -yhtiöön, ja on tärkeä osa uutta sitä. Talvivaaran kaivoksen siirtyminen valtion Terrafame -yhtiölle konkurssin jälkeen oli alueelle toinen suuri teollisuusratkaisu, joka vaikutti aluetalouteen positiivisesti. Valtion panostuksella kaivoksella käynnistyi myös louhinta uudelleen pitkän tauon jälkeen, ja Terrafame -yhtiö rekrytoi paljon henkilöstöä. Vesiongelman ratkaisun kannalta olennainen purkuputki otettiin käyttöön, mutta sen lupakysymyksen ratkaisu antoi vielä odottaa itseään. Sotkamo Silverin Taivaljärven hopeakaivoshanke on edennyt, mutta kaivoksen avaaminen odottaa edelleen rahoituksen lopullista järjestymistä. Otanmäen Vuorokkaan kaivoksen uudelleen avaamisen valmistelut jatkuivat. Matkailussa kehitys oli varsin positiivista venäläisten matkailijoiden määrän laskusta huolimatta, kun kotimainen matkailu korvasi sitä. Vuokatin matkailijamäärä pysyi korkeana. Matkailukeskuksissa jatkuivat myös investoinnit. Vuokattiin tehtiin uusi Master Plan viitoittamaan alueen keskeisiä kehityssuuntia. Kajaanin matkailun Master Plan valmistui ja sen toteutus aloitettiin. Ostosmatkailuun toteutettiin vauhditushanke jonka aikana syntyi uusia kaupunkia elävöittäviä tapahtumia. Toisin kuin matkailukeskuksissa Kajaanin Master Plan on leimallisesti toiminnallinen yhteistyöasiakirja. Kajaanin rauniolinnan siirtyminen Metsähallitukselle johti sen ympärillä tapahtuvien kehitystoimenpiteiden ja uusien tapahtumien käynnistymiseen. Renforsin Rannan yritysalueen investoinnit jatkuvat, kun ST1:n bioetanolitehtaan investointi käynnistyi, mikä tuki osaltaan Pölkky Oy:n sahan toimintaa. Herman IT:n konesalilaajennus toteutui äkillisen rakennemuutoksen yritystuen vauhdittamana. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Jannpuu siirtyi kotimaisen Siparila Oy:n omistukseen, yhtiö ilmoitti keskittävänsä huonekalujen valmistuksen Kajaaniin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät yhteensä noin 600 henkeä. Prikaatin asema vahvistui, kun sotilasläänien lakkaamisen jälkeen sille tuli laaja aluetoimistojen vastuualue sekä valtakunnallisia tehtäviä. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 21

Lentoliikenteessä saavutettavuus parani merkittävästi, kun Helsinki-Kajaani reitti siirtyi Finnairin operoimaksi. Lentovuorojen määrä kasvoi ja viikonlopuille tuli aivan uusia vuoroja. Matkustajamäärä lähti vuoden aikana hyvään kasvuun. Kajaanin seudun merkittävimmät liikenneinvestoinnit olivat Kajaanin ja Sotkamon yhteysvälin maanteiden päällysteiden uusiminen sekä samalla tehty VT 6:n leventäminen. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on sisällyttänyt VT 5:n päällysteen uusimisen ja tien leventämisen välillä Mainua- Savon raja vuoden 2016 investointiohjelmaansa. Lähteet: Suomen Yrittäjät PK-yritysbarometri 1/2016 ja TEM, alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 Rakennustuotanto Kajaanissa 2013 2015 xx) 2013 2014 2015 Muutos, lkm 2014-2013 Muutos, % 2014-2013 Valmistuneet rakennukset 243 247 191-56 -22,7 Kerrosala (k-m²) 33449 21397 25288 3891 18,2 Asuntojen lkm 67 71 37-34 -47,9 Myönnetyt rakennusluvat 208 210 196-14 -6,7 Kerrosala (k-m²) 24372 21748 32894 11146 51,3 Asuntojen lkm 89 36 52 16 44,4 xx) Luvuissa on vain uudet ja laajennukset, ei siis muutostöisen rakennus/toimenpidelupia. Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 22

1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2015 huomattava 236 miljoonan euron lisäleikkaus. Valtionosuuksia pienennettiin myös 40 miljoonaa euroa huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksen mahdollinen hyöty kunnille. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuoden 2015 lopussa Kajaanin Vesi liikelaitos siirsi hulevesiverkoston Kajaanin kaupungin taseeseen. Verkoston arvoa vastaava määrä, huleveteen liittyviä oman pääoman sekä vieraan pääoman eriä siirrettiin myös Kajaanin kaupungin taseeseen. Kajaanin kaupungin vastuu hulevesitoiminnasta siirtyi 1.1.2016 alkaen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 tilinpäätös toteutui alijäämäisenä. Tulevien vuosien tulokehitys tulee olemaan erittäin alhainen. Sote-uudistus ja tuleva aluehallintoratkaisu voi muuttaa Kajaanin kaupungin rahoitusasemaa merkittävästikin riippuen rahoitusmallista. Organisaatiomuutokset 2016 Measurepolis Development Oy sulautuu Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:hyn kesälomakauden jälkeen 31.7.2016. Yhtiön henkilöstö siirtyy KAMK Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Sulautumisessa yhtiön varat ja vastuut siirtyvät KAMK Oy:lle ja yhtiö lakkaa. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 23

1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Valtion ja kuntien keskinäistä taloussuhdetta määrittää keskeisesti perustuslaistamme johdettu rahoitusperiaate. Sen mukaan valtion on huolehdittava siitä, että kunnilla on käytössään riittävät voimavarat kunnille määrättyjen tehtävien hoitamiseen. Aivan viime vuosina tämän periaatteen merkitys on kasvanut erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjausten johdosta. Käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä aluehallinnon uudistus muuttaa toteutuessaan merkittävästi maamme julkista hallintoa, taloutta sekä hyvinvointipalveluiden tuottamista. Uudistuksen valmistelu on vielä siinä vaiheessa, ettei ole mahdollista arvioida mahdollisten uudistusten vaikutusta kuntatalouteen tai yksittäisen kunnan talouteen. Olennaista on muistaa, että julkinen talous on ratkaisevassa määrin riippuvainen koko kansantalouden kehityksestä. Ellei maamme kilpailukykyä saada parannettua ja taloudellista kasvua sitä kautta vahvistettua, on julkisen talouden tasapainottaminen äärimmäisen vaativa tilanteessa, jossa väestömme eläköityy nopeasti, työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korkealla ja työvoiman kohtaanto-ongelmat kasvussa. Julkisen talouden suunnitelman kautta toteutettavan kuntatalouden makro-ohjauksen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasektorin vastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa suhteessa julkisen talouden sekä koko kansantalouden kantokykyyn. Syyskuussa 2015 maan hallitus antoi eduskunnalle Suomen ensimmäisen julkisen talouden suunnitelman. Tässä suunnitelmassa on päätetty mm. kuntatalouden menorajoitteesta, jolla tarkoitetaan kattoa valtion päätöksistä kuntatalouteen aiheutuviin kustannuksiin. Syyskuussa 2015 annetussa suunnitelmassa menorajoite on -540 miljoonaa euroa. Kuntatalousohjelmassa sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön muutostekijöitä, kuntien palvelujen kustannustietoja sekä kuntatalouden tilaa kokonaisuutena ja kuntakokoryhmittäin. Kuntatalousohjelmaan sisällytetään hallituksen kuntataloutta koskevat tavoitteet, päätökset ja tehtävien muutokset hallituskaudella. Päätösten vaikutuksia arvioidaan koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin ja rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta. Näiden tekijöiden tuloksena kuntatalousohjelmassa laaditaan kuntatalouden kehitysarvio hallituskaudelle. Vaikka rahoitusasematavoite asetetaan kansantalouden tilinpidon käsittein, kuntatalousohjelmassa esitetyt kuntatalouden arviot laaditaan kunnallisen kirjanpidon käsittein. Tämä onkin luonnollista, koska ohjelmalla vaikutetaan myös yksittäisen kunnan talouden hoitoon. Mikäli kuntatalous ei kehitysarvion perusteella saavuta sille julkisen talouden suunnitelmassa asetettuja tavoitteita, hallituksen tulee ryhtyä korjaaviin toimiin kuntatalouden vakauden turvaamiseksi. Uudessa kuntalaissa korostetaan konserninäkökulmaa, erityisesti siihen liittyvää toiminnan ja talouden ohjausta, arviointia ja valvontaa. Konsernin taloutta tarkastellaan kokonaisuutena, jotta rajalliset resurssit tulisivat hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti kuntakonsernin näkökulmasta mm. investoinneissa. Kaikkien kuntien tulee vuodesta 2015 lukien laatia konsernituloslaskelman, -rahoituslaskelman ja taseen sisältävä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen merkitys korostuu uuden kuntalain myötä, kun kunnat voivat vuodesta 2017 alkaen (vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätöstietojen perusteella) joutua ns. kriisikuntamenettelyyn konsernitaseeseen kertyneen alijäämän tai konsernitilinpäätöksestä laskettujen tunnuslukujen perusteella. Tällöin ei ole enää mahdollista koettaa välttää kriisikunnaksi joutumista esim. yhtiöittämällä kunnan toimintoja ja siirtämällä tytäryhtiölle emokunnan omaisuuden mukana velkoja. Kuntatalousohjelma sisältää kehotuksen kunnille arvioida kriittisesti investointeja ja niiden tulorahoitusosuutta. Investointipäätösten taustalla tulee olla realistinen käsitys tulevasta väestökehityksestä, palvelutarpeista ja tarvittavasta palveluverkosta. Myös vastuiden kokonaisvaltaista hoitoa korostetaan: käytännössä nykyisiä velkoja lyhennetään aikana, jolloin ikääntymiseen liittyvät menot rasittavat kunta- ja kansan- Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 24

taloutta selvästi nykyistä enemmän. Korkojen noustessa rahoituskustannusten lisääntyminen yhdistettynä lainakannan kasvuun voi aiheuttaa suuria ongelmia. Lähde: Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä kuntatalouden tasapainosta ylijäämään, Kuntaliitto tammikuu 2016 Kajaanin kaupunki on aloittanut valmistautumisen yllä kuvatun kuntatalousohjelman vaatimuksiin. Tilikarttaa on uudistettu ja valtakunnallinen JHS -standardin mukainen tilikartta ja palveluluokitus otetaan käyttöön 1.1.2017 alusta lukien. Kuntatalousohjelma edellyttää kustannusten kohdentamista aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kustannusten aiheuttamisperiaate selviää vain palveluprosessien kuvaamisella. Kuvaamisen yhteydessä palvelun vaatima henkilöresurssi selkeytyy. Prosessien kuvaamisen aikana tarkastellaan myös toimintatapojen muutostarpeet ja varmistetaan palveluprosessissa käytössä olevan tietotekniikan nykyaikainen ja täysimääräinen hyödyntäminen. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kuvaaminen aloitetaan maalis- huhtikuun vaihteessa 2016. Kaikki muut palveluprosessit kuvataan vuoden 2016 aikana. Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 7.12.2015 vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2017 2018. Vuoden 2016 alkupuolella ei ole tullut tietoon mitään sellaista seikkaa, minkä perusteella hyväksyttyä talousarviota tulisi muuttaa. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 25

1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelmaa toteutettiin 2015 Henkilöstöohjelma on kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöjohtamista ohjaava asiakirja. Henkilöstöohjelma sisältää työhyvinvointiin liittyvät periaatteeliset asiat. Keskeinen osio on johtaminen. Osallistava johtaminen, työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut ovat myös kunnallisen yhteistomitalain mukaista menettelyä. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen, johon kuuluu tiedon varmistaminen jo valmisteluvaiheessa. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta esimiehille. Uutena osana henkilöstöohjelmassa on henkilöstösuunnittelu sekä aktiivinen tuki työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn aletessa. Toimialat ja liikalaitokset laativat/toteuttavat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani-sopimus 2015 Toimintakertomusvuonna uusittiin Kajaani-sopimus vuodelle 2015. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toimivat yhteistyössä seuraavien asiakirjojen toteuttamiseksi käytännössä: 1. Henkilöstöohjelma 2013 2016 2. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen rakenteellisten muutosten toteutus 3. Henkilöstösuunnitelman toteutus niin, että poistuma hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan 4. Tuloksellisuutta koskevan suosituksen käytännön toteutus Lisäksi Kajaanin kaupunki lupaa työntekijöilleen sopimuksen mukaan kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, haasteellisen työn, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, kuntoutuksen täydellä palkalla Aslak- ja TYK-kurssien tilalle tulevien kuntoutusten osalta sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Palkkaus ja palvelussuhdeasiat Palkkaus ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. Palkkahinnoitteluliitteiden (KVTES) muutoksista käytiin paikallisneuvottelut esimiesten ja henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiesten kesken. Neuvottelut päättyivät yksimielisinä. Pitkällisten ja monivaiheisten neuvottelujen jälkeen hyväksyttiin Kajaanin kaupungin teknisen sopimuksen paikallinen sovellus 20.4.2015. Palkantarkistukset v. 2015 KVTES:n palkantarkistukset 1.7.2015 lukien olivat keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. Palkankorotukset käytettiin eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen palkkahinnoitteluliitteessä 4 ja 5. Kunnallisten tuntipalkkaisten henkilöstön palkankorotukset 1.7.2015 olivat kustannusvaikutukseltaan 0,3 % keskimäärin ja palkankorotukset on viety käytäntöön yleiskorotuksella. Tilinpäätös 2015 KH 29.3.2016 64 26