KIRJALLINEN KYSYMYS 1069/2009 vp Lapsiperheiden tuettujen joululomien vaarantuminen Eduskunnan puhemiehelle Lomaliitto ry, joka on järjestänyt tuettuja lomia vähävaraisille perheille, on ajautunut konkurssiin. RAY:n avustusta saava Lomaliitto ry hakeutui konkurssiin 8 päivänä joulukuuta. Tällä hetkellä on sellainen tilanne, että kaikki RAY:n tukemat tulevat lomajaksot joudutaan perumaan mukaan lukien joulunajan lomat. Tällaisia lomajaksoja ovat Fontana Spahotel Casino 22. 27.12.2009, Fontana Punkaharjun Valtionhotelli 22. 27.12.2009 ja 28.12.2009 2.1.2010, Fontana Punkaharjun Lomakeskus 22. 27.12.2009, Fontana Spahotel Keurusselkä 22. 27.12.2009 ja 28.12.2009 2.1.2010 sekä Fontana Hotel Rantakalla 29.12.2009 3.1.2010. Tilanteesta ei ole kuitenkaan vielä informoitu asiakkaita muutoin kuin Lomaliiton internetsivuilla. Erityisen kohtuuttomaksi tilanteen tekee se, että nämä asiakkaat (345 henkilöä) ovat jo maksaneet lomiensa omavastuuosuudet. Tällä hetkellä on suurena vaarana, että lomat jäävät toteutumatta ja että myös omavastuuosuudet jäävät konkurssipesälle. Tuettuihin lomiin ovat oikeutettuja vain pienituloiset, joten tilanne tuntuu heidän kohdallaan kohtuuttomalta. Monen vähävaraisen lapsiperheen joulunvietto on vaarassa tämän vuoksi mennä pilalle. Helsingin käräjäoikeus on määrännyt pesänhoitajan hoitamaan Lomaliiton konkurssipesää. Lomista suoritetut mahdolliset ennakkomaksut ovat konkurssipesän omaisuutta, ja niitä käsitellään siten kuin konkurssilaissa säädetään. Lomien mahdollistaminen edellyttäisi RAYtukien osalta 58 875 euron ja asiakkaiden maksamien omavastuuosuuksien osalta 33 105 euron summaa. Konkurssilainsäädäntö säätelee konkurssipesän toimintaa tarkasti, mikä ei mahdollista esimerkiksi omavastuuosuuksien palauttamista nopealla tahdilla. Omavastuuosuuksien mahdollinen palautuminen on epätodennäköistä ja voi todentua vasta myöhemmin, mikäli niiden perintä konkurssipesältä mahdollistuu. Ajankohtana joulu on erityisen haastava pienituloisille perheille. Omavastuuosuudet ovat myös pienituloisimmille suuret. Tilanne on kohtuuton, kun näiden perheiden joulunvietto on vaarantumassa. Lisäksi tilanteen informointi on ollut hidasta asiakkaille päin. Heidän mahdollisuutensa turvautua tarvittaessa esimerkiksi sosiaalitoimen tai diakoniatyön puoleen ennen joulupäiviä ovat haastavat, koska esimerkiksi toimeentulotuen käsittelyajat ovat usein varsin pitkät. Nyt näyttääkin siltä, että konkurssilainsäädäntö on kohtuuton tällaisten perheiden kohdalla. Tämänkaltaisia tilanteita varten tulisi saada jonkinlainen varmuus siitä, etteivät maksajiksi joudu kaikista köyhimmät perheet. Näiden vähävaraisten lapsiperheiden joulunvieton voisi mahdollistaa se, että esimerkiksi RAY maksaisi nämä tuet uudestaan tai jokin muu taho huolehtisi edes perheiden omavastuuosuuksien palautuksesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomai- Versio 2.0
sen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen vähävaraisten lapsiperheiden tuettujen joulunajan lomien vaarantumisesta, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei tällainen kohtuuttomuus koske näitä perheitä ja miten hallitus varmistaa, ettei vastaavia tilanteita pääse jatkossa syntymään? Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Satu Taiveaho /sd Marko Asell /sd 2
Ministerin vastaus KK 1069/2009 vp Satu Taiveaho /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Satu Taiveahon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1069/2009 vp: Onko hallitus tietoinen vähävaraisten lapsiperheiden tuettujen joulunajan lomien vaarantumisesta, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei tällainen kohtuuttomuus koske näitä perheitä ja miten hallitus varmistaa, ettei vastaavia tilanteita pääse jatkossa syntymään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Konkurssi tarkoittaa sitä, että velallinen on kyvytön maksamaan velkojaan ja vastaamaan sitoumuksistaan. Tämän seurauksena velallisen omaisuus realisoidaan ja kertymä jaetaan laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti velkojille. Valtio vastaa velkojien menetyksestä vain, jos laissa niin säädetään. Konkurssilaki (120/2004) on prosessuaalinen laki, jossa säädetään, missä menettelyssä edellä mainitut toimet suoritetaan. Konkurssilaissa ei säädetä etuoikeusjärjestyksestä, vaan siitä on oma lakinsa, laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä (1578/1992). Siinä säädetään muun muassa panttioikeuden ja yrityskiinnityksen etuoikeudesta. Muutoin kyseisen lain mukaan kaikilla velkojilla on yhtäläinen oikeus maksunsaantiin, jollei muussa laissa toisin säädetä. Yhtäläinen oikeus maksunsaantiin tarkoittaa sitä, että velkojat saavat suoritusta saatavansa suuruuden mukaisessa suhteessa. Jos jollekulle velkojalle säädetään muussa laissa etuoikeus, vastaavasti toisen velkojan maksunsaanti heikkenee. Esimerkiksi kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa, jos ennakkomaksuilla olisi laissa säädetty etuoikeus, pienentyisi vastaavasti muun muassa tavarantoimittajien jako-osuus. Konkurssitilanteessa yhden velkojatahon suosiminen johtaa vääjäämättä siihen, että vastaavasti muut velkojat saavat vähemmän. Etuoikeussäännökset ovat yleisiä säännöksiä. Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettuja erityistapauksia varten, joissa jouduttaisiin ottamaan huomioon velkojan oma vähävaraisuus, tuskin voidaan löytää tyydyttävää ratkaisua etuoikeussäännösten kautta. Konkurssitilanteessa työntekijöiden palkkasaatavat on turvattu erityisen palkkaturvajärjestelmän avulla. Valmismatkoja tarjoavan matkanjärjestäjän on puolestaan asetettava Kuluttajavirastolle sen hyväksymä vakuus maksukyvyttömyyden varalle. Vakuus turvaa matkustajien asemaa konkurssitilanteessa. Vastaavantyyppistä järjestelmää ei kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettujen tapausten harvinaisuuden perusteella voitane ajatella vähävaraisten lapsiperheiden omavastuuosuuksien turvaamiseen konkurssitapausten varalta. Konkurssimenettely ja pesän selvittäminen vaativat aikaa. Harvinaista ei ole, että konkurssi jatkuu vuosia. Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettujen akuuttien ja poikkeuksellisten tilantei- 3
Ministerin vastaus den hoitamiseen kunnallinen sosiaalitoimi lienee lopulta kuitenkin nopein ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2010 Oikeusministeri Tuija Brax 4
Ministerns svar KK 1069/2009 vp Satu Taiveaho /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1069/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Satu Taiveaho /sd m.fl.: Är regeringen medveten om att de understödda julledigheterna för mindre bemedlade barnfamiljer är i farozonen, vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att dessa familjer ska undgå att utsättas för en oskälighet av detta slag och hur kommer regeringen att säkerställa att motsvarande situationer inte uppkommer i fortsättningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Konkurs innebär att gäldenären är oförmögen att betala sina skulder och ansvara för sina förbindelser. Till följd av detta realiseras gäldenärens egendom och de influtna medlen delas ut till borgenärerna i lagstadgad förmånsrättsordning. Staten ansvarar för borgenärernas förlust endast om så föreskrivs i lag. Konkurslagen (120/2004) är en processuell lag där det anges enligt vilket förfarande de ovan nämnda åtgärderna ska genomföras. I konkurslagen finns inte några bestämmelser om förmånsrättsordningen, utan det finns en särskild lag om detta, lagen om den ordning i vilken borgenärerna skall få betalning (1578/1992). I den lagen finns bestämmelser om bl.a. förmånsrätt på grund av panträtt och på grund av företagsinteckning. I övrigt har alla borgenärer enligt lagen lika rätt att få betalning, om inte något annat bestäms i någon annan lag. Lika rätt till betalning innebär att borgenärerna får betalning i förhållande till beloppet av sina fordringar. Om det i någon annan lag anges förmånsrätt för någon av borgenärerna kommer betalningen till de andra borgenärerna att försämras i motsvarande grad. Exempelvis i det fall som avses i det skriftliga spörsmålet skulle bl.a. utdelningen till varuleverantörerna minska i motsvarighet till en eventuell lagstadgad förmånsrätt för förhandsavgifterna. Om en av borgenärerna gynnas vid en konkurs blir följden oundvikligen att de övriga borgenärerna får mindre betalning i motsvarande grad. Bestämmelserna om förmånsrätt är allmänna bestämmelser. Via bestämmelserna om förmånsrätt kan man knappast nå en tillfredsställande lösning för de specialfall som avses i det skriftliga spörsmålet och där man måste ta hänsyn till att borgenären själv är mindre bemedlad. I konkurssituationer har arbetstagarnas lönefordringar tryggats med hjälp av ett särskilt lönegarantisystem. Researrangörer som bjuder ut paketresor ska i sin tur ställa Konsumentverket en av verket godkänd säkerhet för den händelse att researrangören blir insolvent. Säkerheten tryggar resenärernas ställning vid konkurs. Eftersom de fall som avses i det skriftliga spörsmålet är sällsynta är det antagligen otänkbart med ett liknande system för att trygga mindre bemedlade barnfamiljers självriskandelar i händelse av konkurs. Konkursförfarandet och utredningen av konkursboet kräver tid. Det är inte ovanligt med konkurser som pågår i flera år. Det kommunala socialväsendet är antagligen sist och slutligen det snabbaste och ändamålsenligaste alternativet när 5
Ministerns svar det gäller att tackla sådana akuta och exceptionella situationer som de som avses i det skriftliga spörsmålet. Helsingfors den 5 januari 2010 Justitieminister Tuija Brax 6