Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa Yritys- ja teollisuustoiminta 6
3 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa Yhteenkuuluvuuden edistäminen Euroopassa kunnianhimoisella pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevalla politiikalla: opas rakennerahastojen hyödyntämisestä yrittäjyyden edistämisessä, pk-yritysten kehitystä tukevan liiketoimintaympäristön luomisessa ja yrittäjien tukemisessa yrityksen koko elinkaaren ajan
4 Tämän Euroopan komission tuottaman oppaan ovat valmistelleet ja kirjoittaneet Johanna Pacevicius- Mente ja Christina Diegelmann, Euroopan alueiden liitto, 6 rue Oberlin, 67000 Strasbourg, Ranska, puh. + 33 388 220 707 sähköposti: secretariat@aer.eu www.aer.eu. Lopullisen tekstin on tarkistanut Emma La Ferla. Oppaan sisältämät tiedot perustuvat kokemuksiin, joita on kerätty vuosien ajan alueellisten sidosryhmien kanssa toteutetuista hankkeista eri puolilla Eurooppaa, sekä lukuisiin alalla tehtyihin tutkimuksiin. Euroopan komission virkamiehet ovat ohjanneet oppaan laatimista, mutta siinä esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Lisätietoja: Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto Yksikkö D.4: Small Business Act, pk-yrityksiä koskeva politiikka Sähköposti: Entr-SME-Envoy@ec.europa.eu www-sivut: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/business-environment Tämä opas on käännetty useille Euroopan unionin kielille. Käännökset ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/regional-sme-policies Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa EU:n rakennerahastojen käytöstä. Oppaan julkaisija tai laatijat eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti vastuussa oppaassa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta tai kattavuudesta. EU:n rakennerahastojen käyttöä koskevat yksittäiset hakemukset on aina arvioitava niiden sääntöjen mukaan, jotka ovat voimassa hakemuksen jättämispäivänä kyseisessä maassa. Tämä opas on osa laajempaa sarjaa. Tähän mennessä on julkaistu seuraavat oppaat: Nro 1: Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Nro 2: Standardien hyödyntäminen kasvun, kilpailukyvyn ja innovoinnin tukemisessa Nro 3: Yritysten omistajanvaihdosten edistäminen Nro 4: Opas palvelualan innovoinnista Nro 5: Pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen alueellinen täytäntöönpano Nro 6: Rakennerahastojen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa. Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, miten tässä julkaisussa olevia tietoja käytetään, eikä mahdollisista virheistä, joita julkaisussa voi esiintyä huolellisesta valmistelusta ja tarkastamisesta huolimatta. Tämä julkaisu ei välttämättä edusta Euroopan komission näkemystä tai kantaa. Luxemburg, Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimisto, 2013. ISBN 978-92-79-28726-8 ISSN 1977-7493 DOI 10.2769/81269 Euroopan unioni, 2013 Painettu Belgiassa. Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan, ellei muuta ole ilmoitettu. Kolmannen osapuolen tekijänoikeudella nimenomaisesti suojatun aineiston käyttöä/jäljentämistä varten on saatava lupa tekijänoikeuden haltijalta/haltijoilta.
5 Alkusanat Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen ja niiden kilpailukyvyn edistäminen ovat keskeisiä tekijöitä aluekehityspolitiikan onnistumisessa. Nämä toimet ovat ensisijaisia myös seuraavalla rahoituskaudella. Alueiden kilpailukyky ja älykästä erikoistumista koskevien strategioiden onnistuminen riippuvat voimakkaasti 23 miljoonan eri puolilla unionia toimivan pk-yrityksen kyvystä synnyttää vaurautta ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Tämä opas on tarkoitettu eräänlaiseksi reseptikirjaksi avuksi sellaisten konkreettisten hankkeiden suunnittelussa, hakumenettelyssä ja toteuttamisessa, joilla voidaan tukea pk-yrityksiä EU:n rakennerahastoja hyödyntämällä. Opas perustuu suurelta osin aiempiin alalla tehtyihin aloitteisiin, ja sen tavoitteena on tarjota mahdollisimman käytännönläheistä ohjausta kaikille konkreettisia hankkeita suunnitteleville tahoille. Oppaassa esitellään myös todellisia esimerkkitapauksia hyvistä käytännöistä. Suosittelemme tätä opasta erityisesti aluetason poliittisille päättäjille, sidosryhmille ja hallintoviranomaisille ja toivomme, että opas kannustaa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan rakennerahastojen tehokas hyödyntäminen pk-yrityksiä tukevan politiikan toteuttamisessa. Antonio TAJANI Euroopan komission varapuheenjohtaja Teollisuus ja yritystoiminta Johannes HAHN Euroopan komission jäsen Aluepolitiikka LászlÓ ANDOR Euroopan komission jäsen Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus
6
7 Sisällysluettelo Lyhenteitä... 8 Johdanto... 9 1. EU:n koheesiopolitiikka: päämäärät, tavoitteet ja välineet...11 1.1 Ohjelmakausi 2007 2013...11 1.2 Koheesiopolitiikka ohjelmakaudella 2014 2020...12 1.3 EU:n koheesiopolitiikan välineet...14 1.3.1 Euroopan aluekehitysrahasto ( EAKR)...14 1.3.2 Euroopan sosiaalirahasto (ESR)...15 1.3.3 Muut rahastot...16 1.3.4 Rajat ylittävät hankkeet, joihin osallistuu sidosryhmiä eri maista...17 2. Rakennerahastojen hallinnointi ja ohjelmointi...21 2.1 Rakennerahastojen hallinnointi...21 2.2 Rakennerahastojen suunnitteluun osallistuminen...23 2.2.1 Kumppanuuteen perustuva lähestymistapa...23 2.2.2 Osallistuminen ensisijaisten tavoitteiden määrittämiseen...23 2.2.3 Aikataulu...24 2.3 Rakennerahastojen paras mahdollinen hyödyntäminen pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevan politiikan toteuttamisessa: käytännön vinkkejä...25 2.3.1 Hankehakemukset...25 2.3.2 Rahaan liittyviä kysymyksiä...26 3. Tukihakemuksen valmistelu ja laatiminen...27 3.1 Aikataulu...27 3.2 Tiedottaminen...27 3.3 Käytännön vinkkejä...28 4. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä...29 4.1 Yrittäjäkoulutus: yrityksen perustamiseen liittyvä koulutus...29 4.1.1 REALIS aktiivinen sosiaalisen innovoinnin verkosto, EAKR:stä tuettu hanke...29 4.1.2 ENTREDI monimuotoista yrittäjyyttä, INTERREG C ohjelmasta tuettu hanke...31 4.2 Yrittäjille ja yrityksen perustamista suunnitteleville suunnattu neuvonta ja ohjaus...34 4.2.1 Mekatroniikkaa pk-yrityksille, INTERREG A ohjelmasta tuettu hanke...34 4.3 Tuki sukupolvenvaihdoksen yhteydessä...39 4.3.1 Moderatoren zur Sicherung der Unternehmensnachfolge, ESR:stä tuettu hanke...39 4.4 Yritysten tukeminen asemansa vakiinnuttamisessa, kasvussa, innovoinnissa ja kansainvälistymisessä...43 4.4.1 Pk-yrityksille suunnatut innovoinnin tukiohjelmat ( pehmeät menetelmät ) Ala- Itävallassa, EAKR:stä tuettu hanke (Technopolohjelma, Cluster-ohjelma, Technopol & Innovation Partners ohjelma)...43 4.4.2 I2I, innovoinnista teollistamiseen kehittyneiden mikro- ja nanojärjestelmien alalla, EAKR:stä tuettu hanke...48 4.4.3 Kasvufoorumi, ESR:stä ja EAKR:stä tuettu hanke...50 Liitteet...55 Liite 1: hyödyllisiä linkkejä ja tietolähteitä...55 Liite 2: hallintoviranomaiset...57
8 Lyhenteitä AER Assembly of European Regions AER Euroopan alueiden liitto BKT Bruttokansantuote BKTL Bruttokansantulo CIP Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (2007 2013) Cordis EU:n tutkimus- ja kehitystietopalvelu COSME Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (2014 2020) CSF Common Strategic Framework, Yhteinen strategiakehys DG AGRI Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto DG EMPLOYMENT Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto DG MARE Meri- ja kalastusasioiden pääosasto DG REGIO Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto EAFRD Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, maaseuturahasto EAKR Euroopan aluekehitysrahasto EC European Commission, Euroopan komissio EKTR Euroopan kalatalousrahasto (2007 2013) EMFF European Maritime and Fisheries Fund, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (2014 2020) ENRD European Network for Rural Development, eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto EP Euroopan parlamentti ESR Euroopan sosiaalirahasto ETC European Territorial Cooperation, Euroopan alueellinen yhteistyö EU Euroopan unioni perustettiin 12 jäsenvaltion voimin 1. marraskuuta 1993. Useiden laajentumisten seurauksena jäsenvaltioita on nykyisin 27. EU-12 (1. marraskuuta 1993 31. joulukuuta 1994): Alankomaat (NL), Belgia (BE), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Kreikka (EL), Luxemburg (LU), Portugali (PT), Ranska (FR), Saksa (DE), Tanska (DK) ja Yhdistynyt kuningaskunta (UK). EU-15 (1. tammikuuta 1995 30. huhtikuuta 2004): EU-12 sekä Itävalta (AT), Ruotsi (SE) ja Suomi (FI). EU-25 (1. toukokuuta 2004 31. joulukuuta 2006): EU-15 sekä Kypros (CY), Latvia (LV), Liettua (LT), Malta (MT), Puola (PL), Slovakia (SK), Slovenia (SI), Tšekki (CZ), Unkari (HU) ja Viro (EE). EU-27 (1. tammikuuta 2007 lähtien): EU-25 sekä Bulgaria (BG) ja Romania (RO). FP7 Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007 2013) INTERREG Yhteisöaloite raja-alueiden ja alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi LEADER Lyhenne LEADER tulee ranskan kielen sanoista Liaison Entre Actions de Développement de l Économie Rurale ja tarkoittaa yhteisöaloitetta maaseudun kehittämistä koskevien hankkeiden tukemiseksi. MA Managing authority, hallintoviranomainen NGO Non-Governmental Organisation, kansalaisjärjestö NRP National and Regional Programmes, kansalliset ja alueelliset ohjelmat OP Operational programme, toimenpideohjelma Pk-yritykset Pienet ja keskisuuret yritykset T&K Tutkimus ja kehitys T&K&I Tutkimus, kehitys ja innovointi TVT Tieto- ja viestintätekniikka YMP Yhteinen maatalouspolitiikka
9 Johdanto Tämä opas päätettiin laatia, koska pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) ja yrittäjyyttä koskevien mahdollisten hankkeiden hankevastaavilla vaikutti olevan hyvin vaihtelevasti tietoa rakennerahastojen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Rakennerahastoista on tuettu pk-yrityksiä jo pitkään, ja niistä onkin muodostunut tärkein väline älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden toteuttamisessa. Rakennerahastoissa sovelletaan yhteistä hallinnointia, ja alueelliset sidosryhmät osallistuvat niistä rahoitettavien toimenpideohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Näin ollen rakennerahastot ovat erittäin hyvin mukautuneet siihen paikalliseen kontekstiin, jossa pieniä ja keskisuuria yrityksiä syntyy. Ohjelmakaudella 2014 2020 painotetaan entistä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden merkitystä talouden elvyttämisessä ja yleisen hyvinvoinnin edistämisessä. Laaja-alainen tiedotus on siksi ehdottoman tärkeää, jotta pk-yritysten ja yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettuja alueellisia aloitteita voitaisiin rahoittaa. Samalla edistetään sellaisen liiketoimintaympäristön muodostumista, jossa yrittäjät ja perheyritykset voivat menestyä ja yrittäjyys on palkitsevaa. Oppaassa kuvaillaan aluksi koheesiopolitiikan nykytilannetta, tavoitteita ja rahoitusvälineitä. Sitten käsitellään rahastojen hallinnointia sekä annetaan käytännön vinkkejä rahoituksen hakemista varten. Oppaassa esitellään lisäksi useita esimerkkejä hyvien käytäntöjen toteuttamisesta sekä siitä, miten rakennerahastoja voidaan hyödyntää pk-yritysten ja yrittäjyyden tukijärjestelmien toteuttamisessa.
10
11 EU:n koheesiopolitiikka: päämäärät, tavoitteet ja välineet EU:n koheesiopolitiikka eli aluepolitiikka on ennen kaikkea investointipolitiikkaa, jonka tavoitteena on kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionin eri alueiden välillä. Aluepolitiikan osuus unionin talousarviosta on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) jälkeen toiseksi suurin, ja sen määrärahat kohdennetaan suoraan kentällä toteutettaviin hankkeisiin. Aluepolitiikalla tuetaan uusien työpaikkojen luomista, kilpailukykyä, talouskasvua, elämänlaadun parantamista sekä kestävää kehitystä. Kyseiset investoinnit tukevat myös Eurooppa 2020 strategian toteuttamista. Koheesiopolitiikalla pyritään vauhdittamaan alueellisia talouksia ensisijaisesti tukemalla yritysten perustamista ja kasvua. 1.1 Ohjelmakausi 2007 2013 Vaikka nykyinen rahoituskausi on päättymässä, pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevaa politiikkaa voidaan edelleen rahoittaa kuluvan rahoituskauden määrärahoista. Pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka ja keskeinen osa aluepolitiikkaa, jolla tuetaan erilaisia hankkeita hyvin monilla eri aloilla, kuten tutkimuksen, energian ja yritystukien aloilla. Koheesiopolitiikalla on kolme päätavoitetta: Lähentyminen solidaarisuus vähiten kehittyneitä alueita kohtaan. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys alueiden kilpailukyvyn parantaminen ja houkuttelevuuden lisääminen yritysten ja sijoittajien keskuudessa. Euroopan alueellinen yhteistyö rajatylittävän yhteistyön edistäminen. Lähentymistä koskevan tavoitteen määrärahoista tuetaan tällä hetkellä 99:ää aluetta. Kyse on alueista, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta, tai alueista, joiden bruttokansantuote oli alle tuon rajan ennen vuosien 2004 ja 2007 laajentumisia. Jälkimmäiset alueet saavat siirtymäkauden tukea (niin kutsuttua phasing out tukea) vuoteen 2013 saakka. Lopuille 172 alueelle voidaan myöntää rahoitusta alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen määrärahoista. Alueet, jotka täyttivät aiemmin lähentymisperusteet mutta joiden BKT asukasta kohti on nyt jopa 15 jäsenvaltion
12 unionissa (EU-15) yli 75 prosenttia unionin keskiarvosta, saavat ylimääräistä väliaikaista tukea (niin kutsuttu phasing in tuki) 1. Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva tavoite kattaa kaikki alueet. 1.2 Koheesiopolitiikka ohjelmakaudella 2014 2020 Ohjelmakaudella 2014 2020 koheesiopolitiikan 2 rahoitus kohdennetaan aiempaa pienempään määrään tavoitteita, jotka on määritetty Eurooppa 2020 strategian mukaisesti. Tarkoituksena on keskittyä selkeämmin tuloksiin sekä lisätä rahoituksen ehdollisuutta. Pk-yritykset ovat ensisijaisen tärkeitä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun varmistamisessa. Yhteisessä strategiakehyksessä (Common Strategic Framework, CSF) määritetään tärkeimmät toimet unionin ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi, annetaan ohjeita eri rahastojen ohjelmasuunnittelua varten 3 sekä edistetään unionin eri rakennerahastojen yhteensovittamista. Eurooppa 2020 strategiassa määritetään unionin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat tavoitteet vuosiksi 2010 2020. Eurooppa 2020 strategia: yhteenveto YLEISTAVOITTEET Nostetaan 20 64-vuotiaiden työllisyysaste nykyisestä 69 prosentista vähintään 75 prosenttiin. Saavutetaan tavoite sijoittaa T&K:hon kolme prosenttia BKT:stä erityisesti parantamalla yksityisen sektorin edellytyksiä investoida T&K:hon ja kehittämällä uusi indikaattori innovoinnin seurantaan. Vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta tai 30 prosentilla, jos olosuhteet ovat oikeat, nostetaan uusiutuvien energianlähteiden osuus 20 prosenttiin energian loppukäytöstä ja parannetaan energiatehokkuutta 20 prosenttia. Vähennetään kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien eurooppalaisten määrää 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsee köyhyydestä. ÄLYKÄS KASVU KESTÄVÄ KASVU OSALLISTAVA KASVU INNOVOINTI EU:n lippulaivahanke Innovaatiounioni, jolla parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksensaantia, jotta voidaan vahvistaa innovointiketjua ja lisätä investointien tasoa kaikkialla unionissa. KOULUTUS EEU:n lippulaivahanke Nuoret liikkeellä (Youth on the move), jolla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten kansainvälistä houkuttelevuutta. DIGITAALINEN YHTEISKUNTA EU:n lippulaivahanke Euroopan digitaalistrategia, jolla nopeutetaan nopeiden internet-yhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista. ILMASTO, ENERGIA JA LIIKKUVUUS EU:n lippulaivahanke Resurssitehokas Eurooppa, jolla autetaan talouskasvun irtautumista resurssien käytöstä vähentämällä hiilen määrää, lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, uudistamalla liikennealaa ja edistämällä energiatehokkuutta. KILPAILUKYKY EU:n lippulaivahanke Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, jolla parannetaan liiketoimintaympäristöä etenkin pk-yritysten osalta ja tuetaan vahvan ja kestävän, maailmanlaajuiseen kilpailuun pystyvän teollisuuden kehittymistä. TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN EU:n lippulaivahanke Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, jolla uudistetaan työmarkkinoita helpottamalla työvoiman liikkuvuutta ja kehittämällä ihmisten osaamista koko heidän elämänsä ajan, jotta voitaisiin lisätä osallistumista työmarkkinoille ja saada työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin. KÖYHYYDEN TORJUNTA EU:n lippulaivahanke Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi, jolla varmistetaan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus niin, että kasvun ja työllisyyden edut jakaantuvat laajalle ja köyhyydessä elävät ja sosiaalisesti syrjäytyneet voivat elää arvokkaasti ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Hankkeiden käynnistäjien on ehdottoman tärkeää tutustua hakumenettelyn yhteydessä laaja-alaisemmin Eurooppa 2020 strategian tavoitteisiin, jotta hakemukset olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Alueet jaetaan jatkossa kolmeen ryhmään sen perusteella, mikä on niiden BKT asukasta kohti 27 jäsenvaltion unionin (EU-27) keskiarvoon verrattuna: vähiten kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohti on alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta, siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohti on 75 90 prosenttia unionin keskiarvosta, sekä kehittyneet alueet, 1. Lisätietoa eri alueryhmistä löytyy seuraavalla verkkosivulla olevasta kartasta: http://ec.europa.eu/regional_policy/atlas2007/index_fi.htm 2 EU:n koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset ohjelmakaudelle 2014 2020: http://ec.europa.eu/regional_policy/what/future/proposals_2014_2020_fi.cfm. 3 Yhteiseen strategiakehykseen kuuluvat seuraavat rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EAFRD, niin kutsuttu maaseuturahasto) sekä tuleva Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMFF).
13 joiden BKT asukasta kohti on yli 90 prosenttia unionin keskiarvosta. Kumppanuusperiaate ja käytännesäännöt liittyvät ehdotukseen, jonka mukaan on tarkoitus luoda kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt. Niissä määritetään tavoitteet ja perusteet kumppanuuden tukemiseksi käytännössä sekä tiedon, kokemusten, tulosten ja hyvien käytäntöjen jakamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Temaattisia tavoitteita on kaikkiaan 11, ja ne on tarkoitus saavuttaa kutakin rahastoa koskevien keskeisten toimien avulla. Yksi erityistavoite on pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Useimmat temaattiset tavoitteet saattavat liittyä jotenkin pk-yrityksiin tai yrittäjyyteen. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen voi esimerkiksi olla perusteena rahoittaa hankkeita, joilla pyritään parantaman energiatehokkuutta tai edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä pk-yrityksissä. Temaattiset tavoitteet kattavat myös tutkimuksen ja kehityksen, tieto- ja viestintätekniikan (TVT), koulutuksen sekä osaamisen ja elinikäisen oppimisen. Kaikki nämä alat ovat tärkeitä pk-yrityksiin ja yrittäjyyteen keskittyvässä politiikassa. Kaikissa jäsenvaltioissa on tehtävä kumppanuussopimukset (yksi kussakin jäsenvaltiossa). Kumppanuussopimus on luonnosteltava yhdessä alueviranomaisten kanssa, ja siitä on neuvoteltava Euroopan komission kanssa. Kumppanuussopimuksessa luetellaan kansallisten ja alueellisten kumppaneiden sekä Euroopan komission tekemät sitoumukset. Kumppanuussopimuksissa huomioidaan sekä Eurooppa 2020 strategia että kansalliset uudistusohjelmat. Kumppanuussopimuksissa määritetään myös yhdennettyä aluekehitystä koskeva strategia, jota tuetaan kaikista yhteiseen strategiakehykseen kuuluvista rahastoista. Lisäksi ne sisältävät luettelon kaikista toimenpideohjelmista, indikaattoreihin, strategisiin investointeihin ja ehdollisuuteen perustuvista tavoitteista sekä raportointivelvollisuuksista. Kumppanuussopimuksissa määritetään myös rakenteet, joiden mukaisesti koordinoidaan yhteisen strategiakehyksen eri rahastojen ja muiden unionin välineiden (esimerkiksi Verkkojen Eurooppa väline, COSME-ohjelma, Horisontti 2020 ohjelma ja muut ohjelmat) toteuttamista ja voidaan hyödyntää niiden toisiaan täydentävät ominaisuudet. Näin voidaan välttää päällekkäiset toimet. Kumppanit osallistuvat myös ohjelmien seurantakomiteoihin. Yhdennettyä ohjelmasuunnittelua vahvistetaan ottamalla käyttöön yhteiset tukikelpoisuus- ja rahoitussäännöt sekä mahdollistamalla ohjelmien rahoittaminen samanaikaisesti sekä EAKR:stä, ESR:stä että koheesiorahastosta. Yhteisöjohtoisessa paikallisessa kehittämisessä noudatetaan yhdennettyä lähestymistapaa, joka perustuu LEADER-ohjelman lähestymistapaan maaseudun kehittämisessä. Sen ansiosta yhteisön eri ryhmät, kuten paikallisviranomaiset, kansalaisjärjestöt sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset kumppanit, voivat toteuttaa paikallisia kehitysstrategioita paremmin itse. Rahoitusvälineitä käytetään jatkossa yhä enemmän tehokkaampana vaihtoehtona tai perinteisten avustusten rinnalla. Koska rahoitusvälineiden käyttö edellyttää toteutettavuustutkimusta, niitä voidaan hyödyntää kaikkien eri ohjelmille asetettujen poliittisten tavoitteiden yhteydessä. Näin ollen käytettävissä on välineitä sellaisia hankkeita varten, jotka osoittavat asianmukaisesti olevansa takaisinmaksukykyisiä markkinoiden toimintahäiriöistä huolimatta. Jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset voivat räätälöidä rahoitusvälineet joko tapauskohtaisesti tai käyttää niitä sellaisten kansallisille tai alueellisille välineille ennalta määriteltyjen mallien mukaisesti, jotka mahdollistavat toimien tehokkaan täytäntöönpanon komission ehdottamia vakioehtoja ja edellytyksiä noudattaen. Hallintoviranomaiset voivat myös osallistua unionin perustamien rahoitusvälineiden toteuttamiseen siten, että määrärahat korvamerkitään asianomaisten ohjelmien yhteydessä tehtäviin investointeihin.
14 1.3 EU:n koheesiopolitiikan välineet Euroopan unionin aluepolitiikkaa rahoitetaan pääasiassa kolmesta rahastosta eli Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), jotka ovat niin kutsutut rakennerahastot, sekä koheesiorahastosta. Rahastojen ydinperiaatteita ovat yhteisrahoitus ja yhteinen hallinnointi. Unionin myöntämä rahoitustuki täydentää aina kansallista julkista tai yksityistä rahoitusta. Erilaisista sosioekonomisista tekijöistä riippuen unionin rahoitusosuus voi olla 50 85 prosenttia toimenpiteen kokonaiskustannuksista. EAKR:n ja ESR:n toimia koskevat suuntaviivat laaditaan unionin tasolla, mutta toimien käytännön toteuttamista hallinnoivat kunkin jäsenvaltion asianomaiset kansalliset tai alueelliset viranomaiset. 1.3.1 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan aluetalouden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista sekä taantuvien teollisuusalueiden uudistamista. Tuki voidaan myöntää joko avustuksina tai rahoitusvälineiden kautta. Ohjelmakaudella 2007 2013 EAKR:n määrärahat ovat 201 miljardia euroa eli 58 prosenttia rakennerahastojen kokonaistalousarviosta, joka on 347 miljardia euroa. Rahastoa hallinnoi alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (DG REGIO). Tulevalla ohjelmakaudella 2014 2020 EAKR:stä rahoitetaan kaikkia temaattisia tavoitteita tiettyjen investointiprioriteettien mukaisesti 4. Pk-yritysten ja yrittäjyyden alalla seuraavat temaattiset tavoitteet ovat erityisen tärkeitä: Tavoite 1: Tuetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovointia. Tavoite 2: Parannetaan tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta, käyttöä ja laatua. Tavoite 3: Parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä. Tavoite 8: Edistetään työllisyyttä ja tuetaan työvoiman liikkuvuutta. Tavoite 9: Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. EAKR:stä voidaan tukea 5 esimerkiksi seuraavia aloja: tuotannolliset investoinnit, jotka edistävät kestävien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä sellaisten suorien investointitukien muodossa, jotka kohdistetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen tukemalla alue- ja paikallistason tutkimus, kehitys- ja innovointitoimintaa. Sen sijaan EAKR:stä EI tueta ydinvoimaloiden käytöstä poistamista, direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä, tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia tai unionin valtiotukisääntöjen perusteella vaikeuksissa olevia yrityksiä. Yksi säädöksen keskeisistä asioista on myös rahoitusvälineiden merkityksen lisääminen. Rahoitusvälineet voivat olla lainoja, takuita tai muita vastaavia. Mitä EAKR:stä voidaan konkreettisesti rahoittaa? Tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, tutkimusja innovointialan huippuosaamisen kehittäminen, yritysten tutkimus- ja innovointi-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoitumisen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla; teknologisen ja soveltavan tutkimuksen, pilottituotantolinjojen, tuotteiden varhaisen validoinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvien edistyneiden tuotantotekniikoiden ja ensituotannon sekä yleiskäyttöisten teknologioiden levittämisen tukeminen. Tieto- ja viestintätekniikan tuottei- 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta, KOM (2011) 614 lopullinen, I luvun 5 artikla. 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta, KOM (2011) 614 lopullinen, I luvun 3 artikla.
15 den ja palveluiden sekä verkkokaupan kehittäminen; sähköisiin viranomaispalveluihin, verkko-opetukseen, tietoyhteiskuntaan osallistumiseen ja sähköisiin terveydenhoitopalveluihin liittyvien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten parantaminen. Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista; uusien liiketoimintamallien luominen pk-yrityksille etenkin niiden kansainvälistymistä varten. Energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö pk-yrityksissä. Yrityshautomoiden kehittäminen ja investointituki itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymiselle ja yritysten perustamiselle. Tuki heikommassa asemassa oleville kaupunki- ja maaseutuyhteisöille fyysisen elinympäristön ja talouden elvyttämistä varten; tuki sosiaalisille yrityksille. Esimerkkejä EAKR:stä rahoitetuista hankkeista esitellään alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston hanketietokannassa 6. Joitakin hankkeita esitellään myös luvussa 4. 1.3.2 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on kaventaa jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä varallisuus- ja elintasoeroja. Sen tehtävänä on tukea työllisyyttä EU:ssa ja auttaa jäsenvaltioita antamaan eurooppalaiselle työvoimalle ja eurooppalaisille yrityksille välineet kohdata uusia maailmanlaajuisia haasteita. Kuluvalla ohjelmakaudella (2007 2013) ESR:n määrärahat ovat 76 miljardia euroa, eli sen osuus on 22 prosenttia rakennerahastojen kokonaistalousarviosta. Euroopan sosiaalirahastoa hallinnoi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (DG Employment). ESR:stä tuetaan työorganisaatioiden tuottavuuden parantamista sekä elinikäisen oppimisen strategioita. ESR:n avulla edistetään myös työttömien, työnhakijoiden, naisten ja maahanmuuttajien työllistymistä helpottamalla muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien yhteiskuntaan integroitumista ja torjumalla syrjintää työmarkkinoilla. ESR:n tavoitteena on vahvistaa inhimillistä pääomaa uudistamalla koulutusjärjestelmiä ja perustamalla oppilaitosten välisiä verkostoja. Kaikki alueet voivat saada tukea ESR:stä. Suurin osa määrärahoista on kuitenkin kohdennettu vähiten kehittyneille alueille. Tulevalla ohjelmakaudella 2014 2020 ESR:n määrärahat keskitetään neljään temaattiseen tavoitteiseen 7. Kolme ensimmäistä tavoitetta liittyvät suoraan pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevaan politiikkaan: Tavoite 8: Edistetään työllisyyttä ja tuetaan työvoiman liikkuvuutta. Tavoite 9: Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Tavoite 10: Investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen. Tavoite 11: Parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan julkishallintoa. Tarkoitus on vahvistaa kumppanuuksia sekä kannustaa työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan ESR:n investointeihin. Lisäksi yhteisrahoitusosuutta on suurennettu kohdennettujen toimintalinjojen osalta. Tavoitteena on edistää näin sosiaalisia innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä. Rahoitusvälineiden käyttöä lisätään huomattavasti EAKR:n tapaan. Mitä ESR:stä tuetaan? Paikalliset työllisyysaloitteet, työvoiman liikkuvuus; nuorten kestävä integroituminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen (avustuksin ja lainoin); naisten ja miesten tasa-arvo; työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin, työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen (kouluttautuminen ulkomailla). Koulunkäynnin keskeyttäneiden määrän vähentäminen, yhdenvertaisen pääsyn edistäminen laadukkaaseen 6. http://ec.europa.eu/regional_policy/projects/stories/index_fi.cfm 7. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta COM(2011) 607 final/2
16 opetukseen; koulutuksen laadun, tehokkuuden ja avoimuuden parantaminen; elinikäinen oppiminen. Integroitumisen edistäminen ja syrjinnän torjunta; yhteisötalouden ja sosiaalisten yritysten edistäminen; yhteisöjohtoiset paikalliset kehittämisstrategiat. Työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien valmiuksien parantaminen. 1.3.3 Muut rahastot Koheesiorahastosta myönnetään tukea jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Kuluvalla ohjelmakaudella tukikelpoisia ovat 12 uuden jäsenvaltion lisäksi myös Portugali ja Kreikka (Espanja on siirtymävaiheessa). Koheesiorahaston varoja hallinnoidaan ja ne jaetaan jäsenvaltioissa keskitetysti. Koheesiorahaston talousarvio on 70 miljardia euroa. Koheesiorahastosta rahoitetaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja sekä ympäristön, energian ja liikenteen alalla toteutettavia hankkeita (energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käyttö, rautatieliikenteen kehittäminen, intermodaalisten liikennejärjestelmien tukeminen, julkisen liikenteen parantaminen ja niin edelleen). Koheesiorahaston merkitys ei ole pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevassa politiikassa niin suuri, koska siitä rahoitetaan pääasiassa infrastruktuuria. Seuraavat kaksi rahastoa eivät kuulu koheesiopolitiikkaan, mutta ne ovat kuitenkin yhteisen strategiakehyksen alaisia rahastoja 8. Ne voivat tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia tahoille, jotka suunnittelevat hankkeita pk-yritysten ja yrittäjyyden tukemiseksi maaseutu- ja merialueilla. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (European Agricultural Fund for Rural Development, EAFRD, maaseuturahasto) rahoitetaan jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmia. Maaseuturahasto on jaettu neljään toimintalinjaan: maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen LEADER-menetelmän mukaisesti rahoitusmahdollisuuksien tarjoaminen paikallisille maaseudun kehittämistä koskeville lähestymistavoille. Maaseuturahastosta myönnettävien tukien yhteismäärä ohjelmakaudella 2007 2013 on 96,2 miljardia euroa. Maaseuturahastoa hallinnoi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (DG AGRI). Maaseuturahasto tarjoaa hyvin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia yrittäjille ja yrityksille maaseuturahaston soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Siitä voidaan rahoittaa esimerkiksi toimenpiteitä, joiden avulla pyritään vastaamaan paremmin rakennemuutosten tuomiin haasteisiin ja lisääntyvään kilpailuun globalisoituvilla elintarvikemarkkinoilla, suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja arvokasta maaseutua, edistämään kestävää vesihuoltoa, lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tukemaan maaseudun talouteen ja yhteisöihin kohdistuvia investointeja ja innovointia. Seuraavaa ohjelmakautta 2014 2020 koskeva asetus 9 sisältää ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja tarkistamista koskevat säännöt, jotka ovat pitkälti nykyisten sääntöjen mukaisia. Asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta ottaa käyttöön alaohjelmia (esim. nuoret viljelijät, pienviljelijät, vuoristoalueet, lyhyet toimitusketjut), joihin sovelletaan korkeampia tuki-intensiteettejä. Hae innoitusta! Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston (European Network for Rural Development, ENRD) maaseudun kehittämistä käsittelevä tietokanta sisältää esimerkkejä erilaisista maaseudun kehittämishankkeista 10. 8. Katso kohta 1.2 Koheesiopolitiikka ohjelmakaudella 2014 2020. 9. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen (COM/2011/0627 final) 10. http://enrd.ec.europa.eu/policy-in-action/rdp_view/en/view_projects_en.cfm
17 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) 11 tavoitteena on tukea yhteistä kalastuspolitiikkaa. Rahastolla on viisi ensisijaista toimintalinjaa: toimenpiteet EU:n kalastuslaivaston mukauttamiseksi vesiviljely, sisävesikalastus, jalostus ja kaupan pitäminen kollektiiviset toimet kalastusalueiden kestävä kehitys tekninen apu. Ohjelmakaudella 2007 2013 Euroopan kalatalousrahaston määrärahat ovat 4,3 miljardia euroa. Rahastoa hallinnoi meri- ja kalastusasioiden pääosasto (DG MARE). Rahoitusta voidaan myöntää kaikille kalatalousalan sektoreille. Erityistä huomiota kiinnitetään kalastusalueisiin, jotka ovat kärsineet eniten alan viimeaikaisista muutoksista, tukemalla niiden taloudellisen kehityksen monipuolistamista ja lujittamista. Komissio ehdotti, että ohjelmakaudella 2014 2020 nykyinen Euroopan kalatalousrahasto korvataan uudella rahastolla, Euroopan meri- ja kalatalousrahastolla (European Maritime and Fisheries Fund, EMFF) 12. Seuraavat tavoitteet voivat olla erityisen kiinnostavia kalatalousalalla toimivien pk-yritysten ja yrittäjien näkökulmasta: kalastuksen kannattavuuden parantaminen, pienimuotoisen kalastuksen tukeminen, kestävän vesiviljelyn kehittäminen ja tieteellisen tietämyksen lisääminen. 1.3.4 Rajat ylittävät hankkeet, joihin osallistuu sidosryhmiä eri maista 1.3.4.1 Euroopan alueellinen yhteistyö Euroopan alueellisen yhteistyön (European Territorial Co-operation, ETC) tavoitteena on poistaa fyysiset, hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet koheesion edistämiseksi sekä vähentää rajojen merkitystä eri alueiden välillä, jotta alueet voisivat vastata yhdessä yhteisiin haasteisiin. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Määrärahat ovat tällä hetkellä 8,7 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia koko määrärahoista. Tulevalla ohjelmakaudella 2014 2020 Euroopan alueellisen yhteistyön merkitys alueellisen yhteenkuuluvuuden parantamisessa tunnustetaan ja määritellään paremmin erityisessä asetuksessa 13. Euroopan alueellinen yhteistyö jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Rajat ylittävä yhteistyö (INTERREG A) tarkoittaa vierekkäisten alueiden rajat ylittävää yhteistyötä, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä. INTERREG A osa-alue on määrärahojen ja ohjelmien määrässä mitattuna selvästi suurin. INTERREG IVA ohjelma sisältää 52 toimenpideohjelmaa, joista jokainen käsittää yhden EU:n jäsenvaltioiden välisen rajaseutualueen. INTERREG IVA ohjelmaan voivat osallistua vain kyseisen ohjelman tukikelpoisilla alueilla toimivat organisaatiot ja viranomaiset. Miten pk-yritykset osallistuvat rajat ylittäviin hankkeisiin? INTERREG A ohjelmasta tuetaan rajat ylittävien klustereiden muodostumista. Esimerkkinä voidaan mainita Biovalleyklusteri, johon osallistuu 600 biotieteiden alalla toimivaa yritystä kolmesta jäsenvaltiosta ja jota rahoitetaan Haut-Rhinin departementtia koskevasta ohjelmasta. INTERREG A ohjelmasta tuetaan myös tutkimus- ja kehityshankkeita. Esimerkkeinä voidaan mainita monitieteellistä tutkimusta ja siirtoa koskeva TKV FO hanke 15, jota osarahoitetaan Deutschland Nederlandohjelmasta, sekä uusien toimintojen perustamista ja pk-yritysten vahvan osaamisverkoston ylläpitämistä koskeva Benefits-hanke 16, jota osarahoitetaan France (Channel) England ohjelmasta. 11 Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan kalatalousrahastosta. 12 9. Ehdotus Proposal Euroopan for a regulation parlamentin of the EP ja and neuvoston of the Council uudeksi on asetukseksi support for rural yhteisestä development kalastuspolitiikasta by the European (COM(2011) Agricultural Fund 425) for Rural Development (EAFRD) COM/2011/0627 final 13 EU:n koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset rahoituskaudelle 2014 2020: http://ec.europa.eu/regional_policy/what/future/proposals_2014_2020_fi.cfm 14 www.biovalley.com/ 15 www.hs-niederrhein.de/forschung/highlights/tkvfo/ 16 INTERREG4a-manche.eu/index.php?option=com_sobi2&sobi2Task=sobi2Details&catid=3&sobi2Id=3095&Itemid=&lang=en
18 Valtioiden välinen yhteistyö (INTERREG B) tarkoittaa laaja-alaisempaa yhteistyötä sellaisten eri jäsenvaltioiden alueiden välillä, jotka eivät sijaitse vierekkäin. Kyseiset alueet tekevät yhteistyötä, koska niillä on yhteisiä tai samanlaisia ongelmia. INTERREG IVB käsittää 13 erilaista toimenpideohjelmaa. Kukin toimenpideohjelma kattaa jonkin tietyn unionin alueen ja kutakin ohjelmaa johtaa erityinen sihteeristö. Kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua INTERREG IVB ohjelmaan, mutta tuen edellytyksenä on, että organisaatio tai viranomainen toimii jollain ohjelman tukikelpoisista alueista. Mitä INTERREG B ohjelma tarjoaa pkyrityksille ja yrittäjyyttä suunnitteleville? INTERREG B ohjelmasta tuetaan innovointia ja yrittäjyyttä Kaakkois-Euroopassa edistämällä tutkimusta, teknologiaa ja innovointia koskevia arviointitaitoja Eval-Inno-hankkeen 17 kautta. Sen avulla kannustetaan laaja-alaisesti i-labs-toimintaa ja yrittäjien luovuutta CREANET 2.0 hankkeen kautta 18. Hanketta osarahoitetaan Lounais-Euroopan käsittävästä ohjelmasta. Alueiden välinen yhteistyö (INTERREG C) perustettiin tehostamaan aluekehityspolitiikkaa ja sen välineitä tietojen ja kokemusten laaja-alaisen vaihdon (verkostojen) avulla. Kyse on määrärahoissa mitattuna pienimmästä osa-alueesta, joka kuitenkin kattaa kaikki unionin alueet. Miten hyvien käytäntöjen jakaminen parantaa liiketoimintaympäristöä? INTERREG C ohjelma mahdollistaa hyväksi havaittujen kokemusten levittämisen eri puolille unionia nuorten yrittäjyyttä koskevan YES-hankkeen kautta. Esimerkkinä voidaan mainita Itä-Götanmaan alueella toteutettu yrityskouluttajien koulutushanke Framtidsfrön Future Seeds 19. Ohjelmasta tuetaan myös menestyksekkäiden yritystukialoitteiden siirtoa. Esimerkkinä voidaan mainita Frankfurtissa sijaitsevan Kompass-uusyrityskeskuksen luoma 4+1-malli 20, jota on levitetty ENTRE- DI-hankkeen kautta. 1.3.4.2 Kansainvälinen yhteistyö ja toimenpideohjelmat Alueiden välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa myös ESR:n ja EAKR:n toimenpideohjelmien kautta joko soveltamalla horisontaalista lähestymistapaa (joka mahdollistaa yhteistyön kaikkien toimenpideohjelman soveltamisalaan kuuluvien alueiden välillä) tai toteuttamalla kohdennettua toimintalinjaa (joka koskee alueiden välistä yhteistyötä jollain tietyllä alalla). Alueiden välisen yhteistyön sisällyttäminen toimenpideohjelmiin on joustavampaa, koska hankevastaavien ei tarvitse odottaa INTERREG-ohjelmaan liittyvää ehdotuspyyntömenettelyä, vaan he voivat jättää tukihakemuksen milloin tahansa. Tämän ansiosta heillä on enemmän liikkumavaraa kumppaneiden valinnassa. INTERREG C ohjelmassa aloitettu kokemusten vaihto on esimerkiksi tarkoitus siirtää osaksi Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitteen mukaisia toimenpideohjelmia 21. Millaisia alueiden välisiä hankkeita voidaan sisällyttää toimenpideohjelmaan? Limousinin alue (Ranskassa) sisällytti toimenpideohjelmaansa viisi strategista painopistettä, joista viides oli alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä koskevien kumppanuuksien helpottaminen 22. Alue keskitti toimensa erityisesti tulosten pääomittamiseen, kokemusten jakamiseen, nykyisten kansainvälisten verkostojen kehittämiseen sekä aloitettujen toimien jatkuvuuden varmistamiseen 17 www.eval-inno.eu/ 18 www.creabusinessidea.com/ 19 www.framtidsfron.se/ 20 www.em3supportforbusiness.org.uk/the-4-1-model/ 21 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM (2011) 0615 final), III osasto Ohjelmatyö, luku Rahastoja koskevat yleiset säännökset, 87 artikla.. 22 Limousinin alueen toimenpideohjelma on saatavilla ranskankielisenä verkko-osoitteessa www.europeenlimousin.fr/upload/documentation/fichiers/po2011.pdf Tiivistelmä on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/regional_policy/country/prordn/details_new.cfm?gv_pay=fr&gv_reg=all&gv_pgm=1122&gv_defl=7&lan=7
19 hyvien käytäntöjen levittämisen ja omistajuuden vauhdittamiseksi. Myös RUR@CT 23 voidaan mainita esimerkkinä INTERREG C ohjelman avulla käynnistetystä alueiden välisestä yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä. Sitä rahoitetaan tällä hetkellä EAKR:n alueellisesta toimenpideohjelmasta menestyksekkäiden aloitteiden siirtämiseksi. Hyvien käytäntöjen siirtäminen on mukana monissa maaseudun kehittämishankkeissa, joiden tavoitteena on tukea yritysten perustamista ja yritysten omistajanvaihdoksia. Esimerkkinä voidaan mainita Objectif Création aloitelimousinin alue (Ranskassa) sisällytti toimenpideohjelmaansa viisi strategista painopistettä, joista viides oli alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä koskevien kumppanuuksien helpottaminen. Alue keskitti toimensa erityisesti tulosten pääomittamiseen, kokemusten jakamiseen, nykyisten kansainvälisten verkostojen kehittämiseen sekä aloitettujen toimien jatkuvuuden varmistamiseen hyvien käytäntöjen levittämisen ja omistajuuden vauhdittamiseksi. Myös RUR@CT voidaan mainita esimerkkinä INTERREG C ohjelman avulla käynnistetystä alueiden välisestä yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä. Sitä rahoitetaan tällä hetkellä EAKR:n alueellisesta toimenpideohjelmasta menestyksekkäiden aloitteiden siirtämiseksi. Hyvien käytäntöjen siirtäminen on mukana monissa maaseudun kehittämishankkeissa, joiden tavoitteena on tukea yritysten perustamista ja yritysten omistajanvaihdoksia. Esimerkkinä voidaan mainita Objectif Création aloite 24. 23 www.ruract.eu 24 www.region-limousin.fr/objectif-creation,321
20