MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
KANTONINKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan tuottamalla oppimateriaalilla on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta, järjestämisestä ja arvioinnista tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Kantoninkiinan kielen ja opetuksen ominaispiirteitä Kiinan kulttuurissa, kuten monessa muussakin Aasian kulttuurissa, vanhempien, opettajien sekä oman perheen kunnioittaminen on hyvin tärkeää. Oman aseman ymmärtäminen niin perheessä kuin yhteiskunnassakin kuuluu olennaisena osana kiinalaiseen elämäntapaan (filial piety). Auttaminen, ystävällisyys sekä yhteistyö ovat osa arkipäivää ja elämää. Suurin osa kantoninkiinan opetukseen osallistuvista oppilaista on syntynyt Suomessa, joten heidän äidinkielensä taso on hyvin vaihteleva. Oppilaat saattavat käyttää sanoja ja sanontoja kieliopillisesti väärin. Erityinen ongelma on se, että kantoninkiinassa puhuttu ja kirjoitettu kieli eivät ole muodoltaan samanlaisia. Tämän erilaisuuden opettaminen on hyvin tärkeää Kantonin kiinan kielen opetuksen suunnitelma 2006 2
Kiinan kielessä on paljon erilaisia murteita. Kantoninkiina eroaa mandariinikiinasta lähes samoin kuin italia ranskasta tai ruotsi saksasta. Kantoninkiinan puhuja ei välttämättä ymmärrä puhuttua mandariinikiinaa. Kiinan kansantasavalta on yksinkertaistanut alkuperäisen kirjoitetun kiinan kielen, jota puhutaan ja kirjoitetaan edelleen Hong Kongissa, Macaossa sekä Taiwanissa. Lisäksi kantoninkiinan kielessä on omia kirjainmerkkejä. Täten kantoninkiinalaisten on hyvin vaikea lukea mandariinikiinan kielellä kirjoitettuja tekstejä ja päinvastoin. Kantoninkiinan puhujia on maailmalla noin 60 miljoonaa. Tunnusmaisinta kantoninkiinalle ovat intonaatiot. Kielessä on kahdeksan erilaista intonaatiota, mikä tekee puhutusta kielestä erityisen monimutkaisen ja haasteellisen oppia. Kieliopillisesti kantoninkiinassa puhutulla ja kirjoitetulla kielellä on suuri ero. Opetuksessa tulee selvästi erottaa sanojen, lauseiden sekä kieliopin käsittely. Alemmilla tasoilla käytetään kuvakirjoja, joiden tekstit liittyvät jokapäiväiseen elämiseen ja joiden avulla opetellaan sanoja, kirjoitettuja merkkejä, keskusteluja sekä kielioppia. Ylemmillä tasoilla käytetään materiaalina mm. harjoituskirjoja. Niiden avulla käsitellään esimerkiksi kieliasua, sanajärjestystä ja kielioppia. Kiinan kieleen oleellisesti kuuluvat myös monien kielten oppimateriaaleista poiketen - yksittäisten sanojen opetteluun tarkoitetut materiaalit. Näitä käytetään opeteltaessa erilaisten merkkien oikean kirjoitustapaa ja järjestystä. Sarjakuvavideoita voidaan käyttää materiaalina alemmilla luokilla keskustelujen perusteena sekä myös merkkien opettelussa. Muita videoita, tv-ohjelmia tms. käytetään ylemmillä tasoilla. Videoiden avulla opetetaan myös kiinan kieleen oleellisesti liittyviä sanontoja ja lausahduksia. Eri oppiaineiden oppimateriaaleja, kaunokirjallisuutta ym.käytetään ylimmillä tasoilla yhteenvetojen sekä esitysten pohjaksi, kuin myös paikallisia sanomalehtiä, kuvalehtiä sekä internetistä saatavaa materiaalia. Opetuksen avulla pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoittaa olla kiinalainen kulttuuritaustaltaan? Miten luoda sekä säilyttää oma identiteettinsä vieraassa kulttuurissa? Miten oppia itsenäisesti omaa kulttuuriaan? Miten kommunikoida muiden kiinalaisten kanssa? Miten selvitä kaksikielisenä opiskelusta, työstä sekä elämisestä vieraassa kulttuurissa? Opetuksen suunnitelmassa kuvataan oppimista tasoittain tai luokka-asteittain. Käytännössä jokaiselle oppilaalle pyritään laatimaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Siirtyminen oppimistasolta toiselle tapahtuu joustavasti. TASO 1 (VUOSILUOKAT 1-2) TAVOITTEET Keskeinen tavoite on tutustuttaa oppilaat kirjoitettuun kieleen, lähinnä yksinkertaisten kirjoitusmerkkien opettelun kautta. Näillä merkeillä tarkoitetaan merkkejä, jotka liittyvät esimerkiksi perheeseen, ympäristöön, kouluun, luontoon jne. Yksinkertaisista kirjoitusmerkeistä jatketaan oppilaiden valmiuksien mukaan myös yhdistettyihin, ns. kaksiosaisiin kirjoitusmerkkeihin, tutustua kiinalaisiin tarinoihin sekä lastenkirjallisuuteen. Opetuksessa käytetään mm. videoita, leik- Kantonin kiinan kielen opetuksen suunnitelma 2006 3
kejä, ryhmätöitä ja tarinoiden kertomista. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen, kysymään sekä vastaamaan kiinan kielellä ja tutustuu kiinalaiseen tapakulttuuriin ja perinteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - oppilaita rohkaistaan käyttämään puhuttua kieltä luokassa harjoiteltavissa yksinkertaisissa käytännön tilanteissa - opetellaan ääntämään yksinkertaisia lauseita esimerkkien avulla - perehdytään intonaation muuttumiseen siirryttäessä yksittäisistä lausutuista merkeistä kokonaisiin lauseisiin - opetellaan ääntämään kirjoittamaan opitut merkit Lukeminen ja kirjallisuus - opetellaan lukemaan ja ymmärtämään yksittäisiä merkkejä - keskustellaan opettajan lukemasta tarinoista tai kirjallisuudesta Kirjoittaminen - oppilaat kopioivat merkkejä sekä harjoittelevat niitä toistamalla - opetellaan yksinkertaisten lauserakenteiden kirjoittamisen muodot esimerkkien avulla, kuten esim. rakastan äitiä, minun nimeni on jne. etenemättä varsinaiseen kieliopin opiskeluun - opetellaan yhteensä noin sadan erilaisen kirjoitetun yksittäisen merkin kirjoitusasu Kielentuntemus - opetellaan yhteensä noin sadan erilaisen kirjoitetun yksittäisen merkin kirjoitusasu - perehdytään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin ja niiden yhdistämiseen - annetaan oppilaalle perusteet siitä, miten puhuttu sekä kirjoitettu kieli kytketään yhteen Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - harjoitellaan keskittymistä kiinan kielen kuuntelemiseen, erilaisten intonaatioiden - erottamiseen eri tilanteissa sekä niiden erilaisuuden ymmärtämistä TASO 2 (VUOSILUOKAT 3-5) TAVOITTEET Luetun ymmärtämisen harjoittelua jatketaan edellisistä tasoista siirtyen monimutkaisempiin lauserakenteisiin, joiden kautta opitaan ymmärtämään yksinkertaisia tarinoita ja lukemaan asiatekstejä. Näiden menetelmien avulla oppilaat kykenevät kommunikoimaan ja ymmärtämään sekä analysoimaan informaatiota. Erilaisten käytännön tilanteiden ymmärtäminen ja niistä selviytyminen kuuluvat myös opetukseen. Kantonin kiinan kielen opetuksen suunnitelma 2006 4
Kielen opiskelun kautta perehdytään myös Kiinan historiaan ja kulttuuriin liittyviin asioihin. Oppilaat oppivat perusasioita käyttäytymiseen liittyvistä asioista, asenteista sekä suhteista muihin ihmisiin kuten vanhempiin, opettajiin jne. Oppitunneilla perehdytään myös erilaisiin juhlatilaisuuksiin sekä muihin kulttuuriin olennaisesti kuuluviin tilaisuuksiin ja vuosipäiviin. Koska puhuttu kieli on tällä tasolla yleensä oppilailla jo hyvä, on opetuksen painopiste kirjoitetussa kielessä. Oppilaat kehittyvät keskustelutaidoissa sekä käyttämään kieltä keskenään. KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - oppilaat käyttävät kieltä keskenään harjoitellessa erilaisia käytännön puhetilanteita - vastaaminen opettajan ja toisten oppilaiden kysymyksiin erilaisissa käytännön tilanteissa - kuunnellusta materiaalista keskustelu kiinan kielellä - videoiden katselun jälkeen niiden sisällöstä keskustelu - tarinan kertominen opettajan näyttämästä kuvasta tai kuvasarjasta - harjoitellaan kerrottujen tarinoiden muistamista ja uudelleen kertomista ulkomuistista Lukeminen ja kirjallisuus - joka tunnilla jaetaan uutta kirjoitettua materiaalia, joka käydään läpi, opetellaan ja tarkistetaan seuraavilla kerroilla Kirjoittaminen - perehdytään kielen viralliseen kirjoitusasuun erilaisten dokumenttien avulla - opetellaan monimutkaisia kirjoitusmerkkejä jotka koostuvat monesta itsenäisestä, aikaisemmin opetelluista merkeistä - perehdytään siihen miten merkit muuttavat muotoon kun ne yhdistetään toisiin merkkeihin - harjoitellaan kirjoittamaan kertomuksia erilaista tilanteista Kielentuntemus - opetellaan kielioppia sekä sen poikkeuksia - verrataan kielioppia esimerkiksi suomen ja englannin kielen kielioppeihin - tutustutaan sanajärjestykseen, idiomeihin, sanojen esiintymiseen eri muodoissa Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - siirrytään kuuntelemaan sisällöltään vaativampia tarinoita, kuten esimerkiksi runoja ja selittämään niiden merkityksiä ja sisältöjä - perehdytään runojen syntyyn sekä eri muotoihin Kantonin kiinan kielen opetuksen suunnitelma 2006 5
TASO 3 (VUOSILUOKAT 6-9) TAVOITTEET Tasolla perehdytään syvemmin kiinalaiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen, tapoihin jne. Oppilaiden kanssa mietitään yksilöllisesti heitä kiinnostavien asioiden painottamista opetuksessa. Keskustelut päivittäisistä ja ajankohtaisista asioista esimerkiksi uutisten perustella kuuluvat kiinteästi opetukseen. Opetuksessa siirrytään paljonkin vaikeampiin ja monimutkaisiin kieliasuihin ja materiaaliin. KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - pääpaino on keskustelutaitojen kehittämisellä: perehdytään erilaisiin haasteellisiin vuorovaikutustilanteisiin ja niissä selviytymiseen - oppilaan selittävät asioita suullisesti ja keskustelevat eri aihealueista - kuullun ymmärtämiseen käytetään esimerkiksi tv-ohjelmia keskustelujen pohjaksi Lukeminen ja kirjallisuus - oppilaat lukevat jonkin kantoninkiinankielisen kirjan ja laativat siitä referaatin - materiaalina käytetään mm. kiinalaisia sanomalehtiä, kuvalehtiä ja muuta päivittäistä julkaistua materiaalia sekä Kiinan historiaan perehdyttäviä kirjoja Kirjoittaminen - oppilaat valmistelevat projektiluonteisesti esityksiä erilaisista kiinnostavista aihealueista - syvennetään alemmilla tasoilla opittuja kirjoitettujen merkkien ymmärtämistä sekä laajennetaan opittujen merkkien määrää Kielentuntemus - perehdytään sanontojen ja sananlaskujen ymmärtämiseen ja selittämiseen - monimutkaisten luettujen tekstien selittäminen opettajalle sekä tekstiin piilotettujen tarkoitusten ymmärtäminen Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - kulttuurituntemusta ja kieli-identiteettiä syvennetään kiinalaisten sanomalehtien, kuvalehtien ja muun alkuperäisen materiaalin avulla. Arviointi Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetuksen suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Kantonin kiinan kielen opetuksen suunnitelma 2006 6
Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestä sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen osallistumisesta maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Muuta arviointipalautetta voidaan antaa opetuksen aikana. Arviointipalaute tarkoittaa suullista tai kirjallista palautetta oppilaan edistymisestä, jota voidaan antaa esim. tiedotteella tai arviointikeskustelussa. Päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen ja sen tulisi olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4. Vuosiluokalta 5 alkaen voidaan jatkaa sanallista arviointia tai siirtyä numeroarviointiin, jota voidaan täydentää sanallisella arviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1-8. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajan työtä ja on arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. Puhuminen ja kuunteleminen pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Kantonin kiinan kielen opetuksen suunnitelma 2006 7
Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. Kantonin kiinan kielen opetuksen suunnitelma 2006 8