Kansallispuistoissa on vetovoimaa!



Samankaltaiset tiedostot
Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Mitä kulttuurimatkailu on?

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Liiketoiminta kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla luonnonsuojelualueilla. Va kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Metsähallitus, luontopalvelut

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Kansallispuistojen merkitys matkailutoiminnassa. Pekka Sulkava Kuvat c Pekka Sulkava

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

SUOMI Graafinen ohjeistus

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? Taulun Kartano

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Lapin matkailun kehitys

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Arktisen kestävän matkailun edistäminen

Mitä kulttuurimatkailu on?

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa. Saaristoasiain neuvottelukunta Hanna-Mari Kuhmonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Tervetuloa Kuhmoon

MATKAILUSTRATEGIA Tiivistelmä

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Yhteistyöllä tuloksiin Kestävän luontomatkailun suunnitelma: Case Saimaa

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?

Lapin Matkailuparlamentti Olostunturi

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Transkriptio:

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa - Ovat Suomen suojelualueverkoston kruununjalokiviä - Tuottavat myös hyvinvointivaikutuksia - Maksuttomia jokamiespalveluita - Luontomatkailun toimintaympäristöjä - Porotalouden toimintaympäristöä

Kansallispuistot on nostettu keskeisiksi vetovoimatekijöiksi - Suomen maabrändityöryhmä - Lapin matkailustrategia Nykytilanne: - Merkittävä tekijä kotimaan kohdetta valittaessa - Sekä toimialue että vetovoimatekijä - Lapin puistojen käynneistä yli 90 % matkailijoita - Suomessa ei kv. tunnettua kansallispuistoa - Lapin puistot ovat erilaisia olosuhteiltaan ja palveluiltaan Korostetusti erilainen matkailullinen profiili tavoitteena Erilaiset kohderyhmät 3

Kansallispuistot Lapin matkailustrategiassa Veturituote: - kansallispuistot ja matkailukeskukset yhdessä Vahvojen tuoteteemojen kehittäminen, odotuksia: - teemakonseptit? - lapset - hyvinvointi - elämykset - kansallispuistoseikkailu - kulttuurimatkailu 4

Kansallispuistot Lapin matkailustrategiassa Kesäaktiviteetit - kehitetään yhdessä, - avain kesäkysyntään? Kansainvälinen tunnettuus - kansallispuisto käsite tunnetaan, sillä on tietty odotusarvo Suuri matkailullinen potentiaali - miten se hyödynnetään? 5

Kansallispuistot Lapin matkailustrategiassa Miten kansallispuistot vastaavat näihin? Laatu, kestävyys - kestävä kehitys, hyvinvointi, downshifting - luonnontilaisuus Turvallisuus Ympärivuotisuus - erityisesti kesäajan potentiaali Kansainvälinen vetovoimatekijä - opastus, ohjattu toiminta ja tuotteistus erityisen tärkeitä kv -asiakkaalle 6

Matkailukeskukset ja kansallispuistot muodostavat kokonaisuuden 7

PJI13 Luontomatkailu on kasvava trendi. Lapissa ainutlaatuinen luonto tarjoaa matkailuyrityksille lisämahdollisuuksia yrittämiseen ja rakentaa paikallistalouteen hallittua kasvua.

Dia 8 PJI13 Nämä kartat voisi laittaa "Virkistyskäytön tunnuslukuja..." jälkeen. Pertti Itkonen; 19.9.2011

Vuonna 2011 Lapin luonnonsuojelualueilla toimivien matkailuyritysten kanssa voimassaolevia yhteistyösopimuksia on n. 50 kpl Kansallispuistoissa toimivia yrityksiä on paljon enemmän -> lisäksi runsaasti kansallispuistoja välillisesti hyödyntäviä

Kansallispuistojen ja retkikohteiden matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden hoitoon ja rakenteisiin sijoitetut rahat palautuvat monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. 10

Luontomatkailu tukee alueen elinkeinoja Kansallispuisto tai retkeilyalue ei ole tulo- tai työllisyysautomaatti mutta budjettirahoitteiset retkeilypalvelut luovat pohjaa paikallisten yrittäjien tuottamille maksullisille matkailupalveluille Edellytykset merkittävien paikallistaloudellisten vaikutusten syntymiselle Kohteen on houkuteltava riittävästi kävijöitä (luonnon vetovoima, muu tarjolla oleva kokonaisuus) Kävijöille on tarjottava niitä palveluita, joista he ovat valmiita maksamaan Yleisen infrastruktuurin (kulkuyhteydet ym.) oltava kunnossa Yhteistyö eri toimijoiden (kunnat, paikalliset yrittäjät, Metsähallitus) kesken tuottaa parhaat tulokset 11

Lapin kansallispuistot ja erämaat tuottavat taloudellista hyötyä sijaintikunnilleen! Niiden asiakkaiden aluetalousvaikutus, joiden pääkohde oli kansallispuisto (v. 2010): Alue Tulovaikutus (milj. euroa) Työllisyysvaikutus, htv Pallas-Yllästunturin KP:n ylläpitokulut n. 1,2 milj. eur/v Käyntimäärä Lemmenjoen kansallispuisto 0,4 5 10000 Pallas Yllästunturin kansallispuisto 18,7 246 436000 Perämeren kansallispuisto 0,2 2 9000 Pyhä Luoston kansallispuisto 3,4 45 119000 Riisitunturin kansallispuisto 1 12 23000 Syötteen kansallispuisto 0,9 13 31000 Urho Kekkosen kansallispuisto 10,5 138 288000 Yht 35,1 461 916000 12

Paikallistaloudellisten vaikutusten jakautuminen Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa (2010) majoittuminen 63 kahvila- ja ravintola 15 ruoka- ja muu vähittäiskauppa 9 muut menot 6 ohjelmapalvelut 4 paikallisliikenne 3 huoltamo 1 0 10 20 30 40 50 60 70 % (n=1633)

Millainen luonnonkäyttö sopii kansallispuistoon? Määritellään tarkasti hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja järjestyssäännössä Puisto jaetaan maankäyttövyöhykkeisiin. Ulkopuolelle ohjataan käyttömuodot, jotka aiheuttavat uhkaa luonnonarvoille tai häiriötä alueen eläimistölle tai toisille käyttäjille 14

Millainen luonnonkäyttö sopii kansallispuistoon? Retkeily ja luonnon virkistyskäyttö joka ei oleellisesti muuta luonnontilaa tai edellytä teitä, leveitä uria tai muita luontoa pysyvästi muuttavia palvelurakenteita Matkailupalvelut opastetut retket patikoiden, hiihtäen, veneellä, porolla tai koiravaljakolla pyöräilyyn, ratsastamiseen ja porolla tai koiravaljakolla ajamiseen suhtaudutaan harkiten Paikallinen perinteinen luonnon käyttö, porotalous ja luontaiselinkeinot perustamissäädösten mukaan 15

Virkistyskäytön tunnuslukuja Lapin kansallispuistoissa v. 2010 Lapin kansallispuistoihin tehtiin yli 900 000 käyntiä Luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kävi n. 350 000 asiakasta Kävijöiden tärkeimmät virkistysmotiivit ovat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen Kansallispuistojen hoitoon ja asiakkaiden palveluihin (luonnonsuojelu, luontokeskukset ja asiakaspalvelu, retkeilyreittien huolto ja ylläpito, polttopuu- ja jätehuolto, erävalvonta ym.) käytetään vuodessa Lapissa n. 4 miljoonaa euroa 16

Luontopalvelut Lappi Retkeilykäymälät yhtensä 701 kpl, kansallispuistoissa niistä n. 200 kpl 17

Luontopalvelut Lappi Retkeilyreittejä yhteensä 3600 km, joista puolet kansallispuistoissa (= reittipohjia ilman eri reittityyppien päällekkäisyyden kerrannaisvaikutuksia) Tunturi-Lappi 1122 km Pohjois-Lappi 680 km Koilliskaira 861 km Etelä-Lappi 937 km 18

Luontopalvelut Lappi Retkeilytuvat 20 kpl yhteensä 260 kpl, joista 174 kansallispuistoissa 116 kpl 79 kpl 45 kpl 19

Markkinointi Yhteisvoimin vahvistamme kansallispuistojen ja matkailukeskusten vetovoimaisuutta ja luomme edellytyksiä kestävälle matkailulle Markkinoinnissa yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi linkitykset eri matkailun verkkopalveluiden välillä (mm. luontoon.fi, outdoors.fi, laplandfinland.com ja visitfinland.com) Kansallispuistojen erinomaista markkinointiarvoa voimme kaikki hyödyntää Lappi-kuvan rakentamisessa 20

Luontoon.fi Retkikartta.fi 21

Visitfinland.com Laplandfinland.com 22

Aluesivustot Facebook 23

Kansallispuistosta Euroopassa kansainvälisen luontomatkailun kärkituote? Matkailukeskusten ja kansallispuistojen palvelutarjontaa yhdistämällä kehitetään kesämatkailun veturituote kansainvälisille markkinoille Edellyttää aidosti vetovoimaista, pitkälle tuotteistettua ja korkealaatuista matkailutuotetta, joka seuraa nykypäivän kuluttajakäyttäytymisen trendejä, erityisesti kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin teemoja hyödyntäen Lapin matkailun kasvupotentiaali tulee ulkomaisista asiakkaista - edellyttää kansallispuistoille omia erilaisia profiilejaan 24

Mitä tarvittaisiin: esimerkki Pallas-Ylläs Luontomatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen - Kansainvälistyminen Kansallispuiston vetovoimaisia reittejä pitkin matkailukeskusten ja kylien palveluiden luokse - Palvelusta palveluun matkailu Ympäröivien kylien yrittäjäverkosto Kansainvälistä yhteistyötä, markkinointia ja näkyvyyttä - Kansallispuiston kansainvälinen status ylös The European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas - sertifikaatti ja kv. yhteistyöverkosto puistojen ja yrittäjien kesken Toimivien ja helposti löydettävien kansainvälisen tason yhteyksien ja palveluiden verkosto kansallispuiston ympärille Kansallispuiston sertifioitujen oppaiden ja yhteistyöyritysten koulutus 25

Toimintaympäristö: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ympäristöineen paras toimintaympäristö Pohjoismaissa muodostettaessa Keskieurooppalaista matkailukylien ja - palveluiden verkostoa 26

YELLOWSTONE MOUNT OLYMPOS 27

28

Kiitos mielenkiinnosta! Sakari Kokkonen