OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto LAUSUNNOT LUONNOKSESTA VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSULAIKSI SEKÄ VARHAISKASVATUSLAIN 13 :N JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HARE-nro Dnro OKM/2/010/2016 Lausuntotiivistelmien yhteenveto 11.3.2016

2 (46) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta seuraavilta tahoilta: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeuskanslerinvirasto, Oikeusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Etelä- Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto, Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lapsiasiavaltuutettu, Tasa-arvovaltuutettu, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Romaniasiain neuvottelukunta, Saamelaiskäräjät, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE, Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE, Keskustan eduskuntaryhmä, Kokoomuksen eduskuntaryhmä, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Svenska riksdagsgruppen, Vasemmiston eduskuntaryhmä, Vihreä eduskuntaryhmä, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Inarin kunta, Joensuun kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kuopion kaupunki, Mikkelin kaupunki, Muonion kunta, Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, Akava ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry., Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, KT Kuntatyönantajat, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Lastentarhanopettajaliitto LTOL, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Tehy ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Kirkkohallitus, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-Tvy Ry ja Suomen Vanhempainliitto ry. Lausuntoaika oli 20.1.2016 24.2.2016. Lausunnon antoivat Eduskunnan apulaisoikeusasiamies, Oikeuskanslerinvirasto, Oikeusministeriö, Valtiovarainministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Etelä- Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto, Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lapsiasiavaltuutettu, Tasa-arvovaltuutettu, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE, Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE, Romaniasiain neuvottelukunta,

3 (46) Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Svenska riksdagsgruppen, Vasemmiston eduskuntaryhmä, Vihreä eduskuntaryhmä, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Inarin kunta, Joensuun kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kuopion kaupunki, Mikkelin kaupunki, Muonion kunta, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vantaan kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Akava ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry., Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, KT Kuntatyönantajat, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Tehy ry, Kirkkohallitus, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Suomen Vanhempainliitto ry. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi lausunnon toimitti Näkövammaisten liitto ry sekä 1 yksityishenkilö. Yhteensä lausuntoja toimitettiin 59 kappaletta. Lausuntoa eivät antaneet Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Saamelaiskäräjät, Keskustan eduskuntaryhmä, Kokoomuksen eduskuntaryhmä, Rovaniemen kaupunki, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, Lastentarhanopettajaliitto LTOL ja Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-Tvy Ry. Lausunnonantajia pyydettiin sisällyttämään lausuntoonsa lyhyt tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä. Nämä tiivistelmät on koottu tähän yhteenvetoon. Jos tiivistelmä on puuttunut, se on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Jos lausunto on ollut hyvin lyhyt eikä tiivistelmää ole ollut, on lausunto otettu sellaisenaan tähän koontiin. Lausuntojen keskeinen sisältö 1. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Luonnoksen 4 :ssä on säädetty päiväkoti- ja perhepäivähoitona järjestettävästä varhaiskasvatuksesta määrättävästä kuukausimaksusta. Luonnoksen 5 sisältää säännöksen kokoaikaisen ja 6 osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksusta. Esityksen 7 :ssä on säädetty varhaiskasvatuksen enimmäismaksusta ja pienimmästä perittävästä maksusta.

4 (46) Säännöksistä ei ainakaan suoraan selviä, millä tavoin edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan sellaisessa tilanteessa, jossa lapsi asuu esimerkiksi vuoroviikon molempien vanhempiensa luona ja päivähoitoa järjestetään eri paikoissa ja mahdollisesti eri kunnissa. Lapsen hoitoaika ja toisaalta lapselle ja hänen vanhemmalleen määrättävä maksu voi olla erisuuruinen lapselle varhaiskasvatusta antavissa päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Säännöksistä tulisi ilmetä, miten tällaiset lapsen elämään liittyvät olosuhteet vaikuttavat päivähoidon järjestämiseen ja varhaiskasvatuksesta perittävän maksun suuruuteen. Esityksen 13 :ssä on säädetty maksun perimättä jättämisestä ja sen alentamisesta. Luonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että mikäli perhe joutuu toimeentulotuen tarpeeseen varhaiskasvatuksesta perittävien maksujen johdosta, tulisi maksua alentaa tai jättää se perimättä. Olen omassa toiminnassani korostanut, että toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva tuen muoto. Kunnan tulisi ensisijaisesti alentaa perittävää maksua sen sijaan, että asiakkaan tulisi hakea toimeentulotukea määrätyn maksun maksamiseksi. Esitän harkittavaksi, tulisiko tämä nyt perusteluissa todettu kirjata säännökseen. Esityksen 15 :ssä on säädetty muualta kuin Suomessa asuvalta perittävästä maksusta. Säännöksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan kunnalla ei olisi velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta sellaisessa tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole kotikuntalain tarkoittamaa kotikuntaa Suomessa. Varhaiskasvatuslain mukaan palvelua on kuitenkin järjestettävä lain 4 :ssä säädetyissä tilanteissa myös kunnassa oleskelun perusteella. Mielestäni yksityiskohtaisia perusteluja tulisi tältä osin muuttaa väärinkäsitysten välttämiseksi. 2. Oikeuskanslerinvirasto Luonnoksen mukaan varhaiskasvatuslain 13 :n viittaussäännöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusäännöksiin turvattiin hallinnonalasiirron yhteydessä voimassa olleen asiakasmaksukäytännön jatkuvuus ilman lasten ja perheiden asemaan vaikuttavaa muutosta. Ehdotetulla lailla saatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta hallinnonalasiirto loppuun ja luotaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle omat varhaiskasvatuksen asiakasmaksusäännökset. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa olevat päivähoidon maksuja koskevat säännökset kumottaisiin. Edellä esitetyn perusteella pidän ehdotettua lakia tarpeellisena lainsäädännön johdonmukaisuuden ja selkeyden kannalta. Luonnoksessa on todettu, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen ei tulisi muodostaa kynnystä työhön siirtymiselle tai osa-aikaisen työn tekemiselle. Varhaiskasvatus nähdään myös yhä enenevässä määrin lapsen oikeutena, johon kaikilla lapsilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua eivätkä maksut saisi muodostua kynnykseksi lasten osallistumiselle.

5 (46) 3. Oikeusministeriö Viittaan 24.9.2015 päivättyyn lausuntooni opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksista hallituksen esityksiksi varhaiskasvatusoikeuden ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muuttamisesta (OKV/32/20/2015), jossa kiinnitin huomiota lasten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoiseen kohteluun varhaiskasvatuksen saamisessa. Varhaiskasvatuslain 1.8.2015 voimaan tulleiden uudistusten tarkoituksena oli lain esitöiden (HE 341/2014 vp) mukaan varhaiskasvatuksen yhdenvertainen toteuttaminen koko maassa sekä lapsen edun ensisijaisuus varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä. Lapsen edun huomioiminen perustuu Yhdistyneitten kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) 3 artiklaan. Katson, että varhaiskasvatuksesta perittävät asiakasmaksut eivät saisi vaarantaa lasten yhdenvertaista ja tasa-arvoista osallistumista varhaiskasvatukseen. Ehdotetun lain perusteella perittävien maksujen vaikutusta lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen on tämän vuoksi seurattava huolellisesti. Valtiosääntöoikeudellisessa arviossaan oikeusministeriö kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan lausuntoihin liittyen kuntien oikeuteen periä maksuja niiden pakollisina tehtävinä tarjoamista palveluista. Perustuslakivaliokunta on todennut, että perittävät maksut eivät saa kuitenkaan suuruudellaan siirtää palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin tai johtaa siihen, että nämä joutuvat turvautumaan 19 :n 1 momenttia toteuttaviin viimesijaisiin tukimuotoihin (ks. esim. PeVL 10/2009 vp, PeVL 8/1999 vp ja PeVL 39/1996 vp). Oikeusministeriö viittaa myös perustuslakivaliokunnan näkemykseen sosiaalietuuksien tason mitoittamisesta ottaen huomioon kulloinenkin julkisen talouden tila. Valiokunta on pitänyt valtiontalouden säästötavoitetta taloudellisen laskusuhdanteen aikana hyväksyttävänä perusteena puuttua jossain määrin sosiaalisia perusoikeuksia toteuttavien etuuksien tasoon, kunhan sääntely ei kokonaisuudessaan vaaranna perusoikeuden toteuttamista (ks. esim. PeVL 12/2015 vp, PeVL 11/2015 vp). Myöskään perustuslain 6 :n 1 momentin yleisestä yhdenvertaisuussäännöksestä ei ole katsottu johtuvan tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (ks. esim. PeVL 11/2012 vp). Esitysluonnoksen perusteella ei voida oikeusministeriön mielestä ehdottomasti sanoa, että lakiehdotus toteutuessaan siirtäisi varhaiskasvatuksen palvelut niitä tarvitsevien ulottumattomiin tai että ehdotettu sääntely muutoinkaan muodostuisi tosiasialliseksi esteeksi varhaiskasvatukseen osallistumiselle. Esityksen vaikutusarviojaksosta toisaalta ilmenee, että uudistuksella olisi erisuuntaisia vaikutuksia lapsiperheiden asemaan. Kysymys siitä, voidaanko ehdotettuja maksukorotuksia pitää vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa lapsiperheiden aseman ja varhaiskasvatuspalvelujen saatavuuden kannalta kohtuullisina, on viime kädessä poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella ratkaistava asia. Oikeusministeriö pitää kuitenkin aiheellisena korostaa perustuslakivaliokunnan kantaa siitä, että varsin lyhyen

6 (46) ajanjakson kuluessa toteutetut ja toteutettavat uudistukset, jotka vaikuttavat perheiden mahdollisuuksiin turvata lasten hyvinvointi, eivät saa muodostua lapsiperheiden kannalta myöskään yhteisvaikutuksiltaan kohtuuttomiksi (ks. PeVL 11/2015 vp, PeVL 32/2014 vp). Maksun tarkistamisen osalta oikeusministeriö katsoo, että esityksestä ei ilmene, mitä maksun oikaisemisella ehdotetussa 12 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Jos esitetyssä virheen korjaamiseen ryhtymistä sekä ajallisesti että asiallisesti rajoittavassa säännöksessä on kyse poikkeuksesta hallintolain 8 luvun säännöksiin virheen korjaamisesta, tulee poikkeavalle menettelylle esittää asiallisesti hyväksyttävät perusteet. Esitysluonnos vaatii tältä osin huolellista jatkovalmistelua. Muutoksenhakua koskevan 20 :n osalta oikeusministeriö toteaa, että perustelujen mukaan muutoksenhakusäännös vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 :ää. Oikeusministeriö toteaa, että kyseistä pykälää on muutettu lailla 1022/2015 (HE 230/2014 vp), joka on tullut voimaan tämän vuoden alussa. Lakiluonnoksen muutoksenhakusäännös vastaisi suurelta osin asiakasmaksulain aikaisempaa muutoksenhakusäännöstä. Oikeusministeriö katsoo, että on perusteltua, että nyt ehdotetun varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksenhakusäännös vastaisi uutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutoksenhakusäännöstä. 4. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa erillisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säätämistä. Maksujen korottamisesta sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että ehdotetut korotukset varhaiskasvatuksen maksuihin ovat melko suuria ja tästä syystä maksujen korotusten vaikutukset tulisi huolellisesti arvioida. Varhaiskasvatus on keskeinen ennalta ehkäisevän lastensuojelun muoto. Asiakasmaksujen tulee sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan olla sellaisia, etteivät ne muodosta estettä lapsen oikeudelle varhaiskasvatukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa ns. nolla-maksuluokan säilyttämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa pyrkimystä estää kannustinloukkujen syntymistä kaikkien tuloluokkien kohdalla. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö esittää pohdittavaksi, olisiko uuden, ylimmän maksuluokan luominen kuitenkin tarkoituksenmukaista. Hallitusohjelmassa annettua vaihtoehtoa tuoda mukaan uusi ylin maksuluokka ei ole esityksessä käsitelty kovinkaan laajasti. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo, että hallituksen esityksessä arvioitaisiin esityksen sukupuolivaikutuksia erityisesti siitä näkökulmasta, voidaanko esityksen olettaa vaikuttavan siihen, että äidit ovat korkeampien päivähoitomaksujen seurauksena pidempään kotona lasten kotihoidon tuella.

7 (46) 5. Työ- ja elinkeinoministeriö Luonnoksen mukaan pienituloisten ja yksinhuoltajien asiakasmaksut pienevät jonkin verran ja maksujen korotukset kohdistuvat suurituloisempiin perheisiin. Tavoitteena on työn vastaanottoedellytysten parantaminen varsinkin yksinhuoltajilla. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että työllisyyden edistäminen ja työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkaminen ovat tärkeitä tavoitteita ja nyt esitetty muutos on yksi keino näiden tavoitteiden edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole muuten lausuttavaa luonnoksesta. 6. Valtiovarainministeriö Luonnoksen mukaisilla ehdotuksilla toteutetaan hallitusohjelman mukaista varhaiskasvatuksen (päivähoidon) asiakasmaksukertymän 54 milj. euron lisäystä. Ehdotettava uudistus on progressiivinen maksujen nousun kohdistuessa suhteellisesti enemmän suurempituloisiin. Nykyään matalaa asiakas-maksua maksavien maksu nousee vain hieman ja suurimmat maksukorotukset nähdään nykyistä enimmäistuloa enemmän ansaitsevien perheiden kohdalla. 2 ja 3 hengen perheiden kohdalla asiakasmaksu alenee tulojen ollessa riittävän pienet, mikä parantaa eritoten yksinhuoltajien työnteon kannusteita. Vaikka tämä vaikutus ei ole määrällisesti suuri, on se kuitenkin oikeansuuntainen. Myös nolla-maksuluokan säilyttäminen on kannatettavaa. Nolla-maksuluokan poistaminen ei oletettavasti juuri nostaisi maksutuloja, mutta lisäisi hallinnollista työtä. Nolla-maksuluokan poistamisen vaikutus julkiseen talouteen ei siten olisi kovinkaan suuri. Varhaiskasvatuksen tuotto on erityisen korkea matalien tulodesiilien perheissä. Tästä syystä nolla-maksuluokan poisto ei ole myöskään kasvatuksellisesta näkökulmasta toivottavaa, mikäli se saisi aikaan käyttäytymisvaikutuksia ja vähentäisi näiden perheiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu SISU-mikrosimulaatiomallilla, jonka tausta-aineisto on vuodelta 2013. Taloudellisten vaikutusten kuvauksesta jää kuitenkin epäselväksi, onko parametrit deflatoitu (KHI) vastaamaan vuoden 2017 tasoa, jolloin 54 milj. euron asiakasmaksutulojen lisäys olisi laskettu arvioidussa vuoden 2017 hinta- ja kustannustasossa. Tämä tekninen seikka olisi hyvä täsmentää lyhyesti esityksen taloudellisiin vaikutuksiin, jotta indeksoinnin tekemisestä ei synny epäselvyyttä. Ehdotus parantaa osaltaan kuntien taloudellista tilannetta ja pienentää kuntien rahoitusosuutta varhaiskasvatuksen kustannuksista. Ehdotetussa muodossa kunnilla pitäisi olla myös paremmat mahdollisuudet pitää yllä laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus on keskeinen lasten ja perheiden palvelu, jolla edistetään lasten hyvinvointia ja oppimista sekä mahdollistetaan lasten vanhemmille perheen ja työn yhteensovittaminen. Ehdotuksella voi kuitenkin olla vaikutuksia kuntien maksamien lasten kotihoidon tuen kuntalisien suuruuteen.

8 (46) Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta ehdotetaan nykyistä velvoittavampaa sääntelyä. Ehdotettava lainsäädäntö mahdollistaisi kuitenkin yhä osaaikaisen varhaiskasvatuksen osalta riittävät kuntakohtaiset ratkaisut asiakasmaksuissa. Monet kunnat ovat siirtyneet, tai siirtymässä, käyttöön perustuvaan tuntiperusteiseen laskutukseen ja saaneet siitä hyviä kokemuksia niin kustannusten vähentymisen, hallinnollisen työn vähentymisen kuin asiakastyytyväisyydenkin näkökulmista. Joustavat mallit osa-aikaisen varhaiskasvatuksen laskutuksessa voivat myös osaltaan kannustaa lasten vanhempia ottamaan osa-aikaista työtä vastaan. Ehdotus tulee käsitellä kuntalain (410/2015) 13 mukaisesti kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa. 7. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säätäminen on tarpeen, jotta varhaiskasvatus selkeämmin kytkeytyisi kasvatus- ja koulutusjärjestelmän osaksi. Asiakasmaksujen suunnitellut korotukset kohdentuisivat perustellusti korkeimpiin perittäviin kuukausimaksuihin. Lapsiperheiden toimeentulon edellytyksistä tulee huolehtia etenkin useampilapsisissa perheissä. Tiedotus uusista maksuista on tärkeää. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain ei tule aiheuttaa lapsiperheiden muun tuen tarpeen kasvua. 8. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Maksuja koskevan lainsäädännön siirtyminen opetus- ja kulttuuritoimeen on kannatettavaa, kuten myös hallitusohjelman toteuttaminen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevaa lakiluonnosta on arvioitava myös sen perustuslaillisuuden näkökulmasta, erityisesti asiakkaiden yhdenvertaisuuden. Asiakasmaksujen korotusta on arvioitu sekä tilastotietojen että hallitusohjelman tavoitteiden näkökulmasta. Perustuslain 6 asettaa viranomaistoiminnalle yhdenvertaisuuden vaatimuksen. Tätä koskevaa arviointia ei luonnoksesta kuitenkaan löydy. Monet kunnat ovat ottaneet käyttöön tuntiperusteisen laskutuksen varhaiskasvatuksen maksujen perustana. Tästä syystä olisi hyvä, että myös valmisteltavassa lainsäädännössä otettaisiin huomioon tarve määrittää tuntiperusteisesti maksun peruste. Myös vuorohoito, kuntouttava varhaiskasvatus, varhaiskasvatus erityishuolto-ohjelman osana sekä avoin varhaiskasvatus puuttuvat maksuja määrittävästä lakiluonnoksesta (maksuperusteet). Kuntalaisten yhdenvertaisuus edellyttää kirjauksia yhdenvertaisuudesta myös maksuja koskevaan lakiin.

9 (46) Varhaiskasvatuslakiin on tuoreesti tuotu käsitteenä enintään 20 tuntia käsittävä varhaiskasvatus. Maksuja koskevaan lakiluonnokseen on luotu tästä poikkeavaa terminologiaa, kuten osa-aikainen varhaiskasvatus ja kokoaikainen varhaiskasvatus. Hallitusohjelman tavoitteena on ollut normipurku. Lopputulemana voi olla oikeusturvaongelmia sekä lisääntyvää hallintotyötä. 9. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen lainsäädännöllistä kokonaisuutta selkeytetään edelleen luomalla opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle omat varhaiskasvatuksen asiakasmaksusäännökset. Varhaiskasvatus nähdään keskeisenä lasten ja perheiden palveluna, jolla edistetään lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä ja tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista. Varhaiskasvatuksella Euroopan komission varhaiskasvatusta koskevassa tiedonannossa (17.2.2011) korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä elinikäisen oppimisen perustana ja yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina. Varhaiskasvatus nähdään myös lapsen oikeutena, johon kaikilla lapsilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua eivätkä maksut saisi muodostua kynnykseksi lasten osallistumiselle. Asiakasmaksulakia koskeva esitys nostaa lähes kaikkien perheiden varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja, koska hallituksen tavoitteena on lisätä kuntien maksukertymää. Hallitusohjelman edellyttämä kuntien maksutulojen lisäys toteutetaan pääosin siten, että enimmäismaksua korotetaan 22 prosenttia. Korotuksen prosentuaalinen kasvu vaikuttaa korkealta, vaikka varhaiskasvatuksesta perittävien asiakasmaksujen korotuksen kohdentuminen korkeimpiin perittäviin kuukausimaksuihin on ymmärrettävästi perusteltua. Siltikin maksukorotus tuntuu merkittävältä perheen menolisäykseltä esimerkiksi kahden huoltajan ja kahden varhaiskasvatuksessa olevan lapsen perheessä. Varhaiskasvatuksesta joutuu myös kohtuullisen pienillä tuloilla maksamaan ylintä perittävää maksua. Asiakasmaksujen vaikutuksia arvioitaessa olisikin tärkeää kiinnittää huomiota lapsiperheiden toimeentulon edellytyksiin ylipäätään. Enimmäismaksun alle jääviä maksuja esitetään korotettavaksi kuitenkin vain hieman. Maksunmääräämisen perusteena olevia tulorajoja esitetään korotettavaksi siten, että pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien asiakasmaksut pienenevät jonkin verran, mikä parantaisi edellytyksiä yksinhuoltajalla ottaa työtä vastaan. Maksujärjestelmässä käytettyjen tulorajojen tarkistamisella kahden ja kolmen hengen perheiden osalta voidaan onnistua kannustamaan perheitä työllistymään ja lisäämään pienituloisten perheiden mahdollisuuksia käyttää varhaiskasvatuspalveluita. Muutos lisäisi myös lasten välistä tasa-arvoa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää tätä suuntausta hyvänä, kuten myös ratkaisua, että uudistuksessa säilytettäisiin maksuton varhaiskasvatus pienituloisimmille perheille, koska varhaiskasvatuksella on katsottu olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Osallistumisen varhaiskasvatukseen on todettu vaihtelevan perheiden tulotasosta riippuen.

10 (46) Parempituloisten perheiden lapset ovat osallistuneet yleisemmin varhaiskasvatukseen kuin pienituloisten perheiden lapset. Maksu-uudistuksen myötä tilanne saattaa muuttua parempituloistenkin osalta eitoivottuun suuntaan. 10. Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto pitää varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säätämistä tarpeellisena osana hallinnonalasiirron loppuunsaattamista sekä varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamista. Itä-Suomen aluehallintovirasto pitää maksujen korottamista perusteltuna nykyisessä taloustilanteessa, mutta korotukset tulisi tehdä maltillisesti. Korotus on huomattava ylimmässä maksuluokassa, johon kuuluvat korkeatuloisten lisäksi keskituloiset perheet. Keskituloisille perheille korotus on merkittävä, ja se saattaa vaikuttaa perheiden näkemyksiin työnteon kannattavuudesta sekä mahdollisesti sukupuolten tasa-arvioon työelämässä. Korotus vaikuttaa merkittävästi keskituloisten perheiden taloudelliseen tilanteeseen. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tulisi pohtia ylimmän maksuluokan tulorajan korottamista. Aluehallintovirasto pitää kannatettavana, että ns. 0-maksuluokka säilytetään sekä että pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien asiakasmaksut pienenevät jonkin verran. Aluehallintoviraston mielestä on tarvetta yksityiskohtaisemman ohjeistuksen laatimiselle koskien maksun määräämisen perusteena olevien joko todettavissa olevien tai arvoitujen tulojen määrittämistä. Ongelmallisena varhaiskasvatusmaksun määrittämisen ovat kokeneet erityisesti yrittäjäperheet. 11. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että muutokset varhaiskasvatuksesta perittäviin asiakasmaksuihin tuovat helpotusta pienituloisten maksuihin ja kohtelee oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin pienituloisia, useampilapsisia perheitä sekä yksinhuoltajaperheitä. Muutos mahdollistaa aikaisempaa paremmin myös perhe- ja työelämän yhteensovittamisen. Talouden näkökulmasta muutos mahdollistaa kuntien tulokertymän kasvun maksukorotusten myötä. Muutokset siis alentavat alempien maksuluokkien ja toisaalta korottavat ylempien maksuluokkien hintoja. Ylempiin maksuluokkiin kertakorotukset ovat varsin suuria. Pohdittavaksi jää, olisiko vielä mahdollista harkita uuden, ylemmän maksuluokan perustamista tai sellaisen sisällyttämistä ylimpään maksuluokkaan ja maksujen porrastamista kunnan harkinnan mukaan.

11 (46) Esitys kohtelee monilapsisia perheitä nykyistä tasapuolisemmin, koska muutoksen myötä toisen lapsen maksun aleneminen kohdistuu kaikkiin useampilapsisiin perheisiin. Näin ollen pienituloisilla perheillä tulorajojen nostamisen myötä asiakasmaksut laskevat ja yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien maksut alenevat. Esitys ottaa huomioon perheiden taloudelliset mahdollisuudet ja parantaa työnteon kannustimia. Muiden tulojen osalta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että aikuiskoulutustukea voitaisiin harkita ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan rinnastettavaksi tuloksi asiakasmaksua määrättäessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että muutos, 1.8.2016, tulee varsin nopeasti. Muutokseen tarvittavan valmistelun ja toteuttamisen kannalta se on hyvin tiukka, koska asiakasmaksujärjestelmien muutokset voidaan aloittaa vasta, kun lain voimaantulo on vahvistettu. Näin ollen voisi olla järkevää siirtää tai sopeuttaa muutoksen toteuttamista vuoden 2016 loppuun saakka. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että laskelmien mukaan suunnitellut n. 54 milj. euron maksutulojen lisäykset toteutuvat, mikäli kunnat päättävät maksumuutoksista täysimäärisinä. 12. Lapin aluehallintovirasto 13. Opetushallitus Lapin aluehallintovirasto pitää varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säätämistä tarpeellisena osana hallinnonalasiirron loppuunsaattamista sekä varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamista. Lapin aluehallintovirasto pitää maksujen korottamista perusteltuna nykyisessä taloustilanteessa, mutta korotukset tulisi tehdä maltillisesti. Keskituloisille perheille korotus on merkittävä ja se saattaa vaikuttaa perheiden näkemyksiin työnteon kannattavuudesta sekä mahdollisesti sukupuolten tasa-arvioon työelämässä. Korotus vaikuttaa merkittävästi keskituloisten perheiden taloudelliseen tilanteeseen. Korotus on huomattava ylimmässä maksuluokassa, johon kuuluvat korkeatuloisten lisäksi keskituloiset perheet. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tulisi pohtia ylimmän maksuluokan tulorajan korottamista. Aluehallintovirasto pitää kannatettavana, että ns. 0-maksuluokka säilytetään ja että pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien asiakasmaksut pienenevät jonkin verran. Lasten yhdenvertainen mahdollisuus varhaiskasvatukseen tulee turvata, maksut eivät saa muodostua kynnykseksi lasten osallistumiselle varhaiskasvatukseen ja muutoksen vaikutuksia tulee seurata erityisesti tasa-arvon näkökulmasta.

12 (46) 14. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15. Lapsiasiavaltuutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitää erillisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja säätelevän lain säätämistä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalle perusteltuna. Lakiesityksen ongelmina ovat huomattava varhaiskasvatuksen enimmäismaksun korotus ja maksuperusteiden määräytyminen. Maksuperusteiden muutoksissa kannatettavia ovat ennen kaikkea yksinhuoltajien talouksiin kohdistuvat helpotukset. Kannatettavaa on myös, että osa-aikaiselle varhaiskasvatukselle säädetään lainsäädännöstä aiemmin puuttuneet yhtenäiset maksuperusteet. THL näkee lakiesityksessä ehdotettujen maksuperusteiden määräytymisessä kaksi ongelmaa: 1) Vähimmäistulorajat on asetettu niin, että köyhyysrajan alittavatkin perheet joutuvat maksamaan varhaiskasvatusmaksua. THL ehdottaa, että varhaiskasvatuksen kuukausimaksun määräytymiselle asetettuja vähimmäistulorajoja nostetaan vastaamaan erikokoisten perheiden laskennallista köyhyysrajaa ja vastaavuus tarkistetaan joka toinen vuosi tulorajojen indeksitarkistuksen yhteydessä. 2) Korkeinta varhaiskasvatusmaksua joutuvat maksamaan jo keskituloiset perheet. Lakiesityksessä ei ole selvitetty uuden ylimmän maksuluokan tuomista varhaiskasvatusmaksuihin. THL ehdottaa, että lakiesityksen jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus maksuperusteiden kehittämiseen niin, että keskituloisten perheiden maksurasite pienenee ja hyvätuloisille perheille luodaan uusi ylin maksuluokka. Lisäksi THL ei pidä kohtuullisena nykytasoon verrattuna suurta enimmäismaksun korotusta: elokuussa 2016 voimaan tulevien indeksikorotusten lisäksi esitetään 22 prosentin korotusta enimmäismaksuihin. Nämä korotukset yhteensä ovat 25 prosenttia verrattuna tämän hetkiseen tasoon. Enimmäismaksua maksaa nykyisin neljännes varhaiskasvatuspalveluja käyttävistä lapsiperheistä. Näin suuret maksujen korotukset merkitsevät riskiä lapsiperheiden toimeentulolle ja ostovoiman heikkenemisen kautta myös kansantaloudelle. Edelleen ne merkitsevät riskiä lasten tasavertaiselle mahdollisuudelle osallistua varhaiskasvatukseen ja siten riskiä lasten hyvinvoinnille. THL kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa varhaiskasvatuksesta perittävät maksut eivät kansainvälisesti vertaillen ole erityisen edullisia. Eurooppalaisen raportin mukaan varhaiskasvatuksen edullisuus on keskeinen sen käyttöön vaikuttava tekijä. Puolessa Euroopan maista varhaiskasvatus on ilmaista 3 vuoden iästä oppivelvollisuuden alkuun. Muissa Pohjoismaissa maksut ovat selvästi alhaisempia kuin Suomessa ja osallistuminen varhaiskasvatukseen huomattavasti laajempaa. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että esitysluonnoksessa esitetyt korotukset varhaiskasvatuksen maksuihin eivät ole kohtuullisia. Varhaiskasvatuksen maksujen

13 (46) 16. Tasa-arvovaltuutettu korotuksia tulisi tarkastella kokonaisuutena muiden lapsiperheisiin, ja erityisesti varhaiskasvatukseen, kohdistuvien jo tehtyjen ja vielä suunnitteilla olevien muutosten kanssa. Arvioinnissa on huomioitava taloudellisten säästötavoitteiden lisäksi lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiselle asetetut tavoitteet sekä työllisyysasteen nostamisen tavoitteet. Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että hallituksen esitysluonnoksessa on säilytetty 0-maksuluokka sekä alennettu pienituloisempien pienten perheiden maksuja, ja siten taataan pienituloisimpien perheiden lasten mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaisen ehdotuksen mukaan korkein euromääräinen korotus kohdistuu enimmäismaksua maksaviin perheisiin, joihin pääsääntöisesti kuuluvat myös keskituloiset perheet. Osana muita perheisiin kohdistuvia säästötoimia, rasitus keskituloisissa perheissä voi osoittautua kohtuuttomaksi ja johtaa talousvaikeuksiin, joiden seurauksena lasten turvallisuuden tunne ja tasapainoinen kehitys voivat vaarantua. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että hallituksella olisi mahdollisuus säätää esimerkiksi uudesta ylimmästä maksuluokasta ja näin kohdentaa maksukorotukset oikeudenmukaisemmin. Varhaiskasvatuksen maksujen esitysluonnoksen mukaiset huomattavat korotukset, yhdessä muiden varhaiskasvatukseen kohdistuvien muutosten ja lapsiperheiden talouteen vaikuttavien hallituksen säästötoimien kanssa, johtavat helposti siihen, että lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vähenee. On mahdollista, että näiden säästötoimien vaikutus näkyy muutaman vuoden viiveellä perusopetuksessa esimerkiksi erityisopetuksen ja oppilashuollon palveluiden tarpeen kasvuna. Suuntaus on sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvioiden väärä. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan hallituksen esitysluonnoksen ehdotukset eivät tue varhaiskasvatukselle asetettujen kansainvälisten ja kansallisten tavoitteiden toteutumista. Hallituksen kärkihankkeen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja perheiden varhaista tukemista ja matalan kynnyksen palveluita. Varhaiskasvatus on yksi tärkeimmistä matalan kynnyksen tukipalveluista lapsiperheille. Varhaiskasvatuksen saavutettavuuden heikentäminen maksuja korottamalla sekä muut varhaiskasvatukseen kohdistuvat voivat vaikeuttaa muutosohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Tasa-arvovaltuutettu pitää myönteisenä, että pientuloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien asiakasmaksuja pyritään pienentämään ja että esityksellä pyritään vähentämään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kannustinloukkuvaikutuksia etenkin yksinhuoltajien ja pientuloisimpien perheiden osalta. Tasa-arvovaltuutettu huomioi myös esityksessä olevan toteamuksen, jonka mukaan esityksen sukupuolivaikutuksia on vaikea arvioida, koska varmuudella ei etukäteen tiedetä, miten varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat perheiden valintoihin. Tasa-arvovaltuutettu pitää kuitenkin myönteisenä esitettyä arviota, jonka

14 (46) mukaan uudistuksella olisi myönteisiä vaikutuksia pientuloisiin yksinhuoltajiin, jotka pääosin ovat naisia. Varhaiskasvatuksessa olevista lapsista arviolta joka neljännestä maksetaan korkeinta asiakasmaksua. Tasa-arvovaltuutettu esittää huolensa siitä, että useat hallituksen hinnankorotuksista, leikkauksista ja säästöistä kohdistuvat samoihin varhaiskasvatuksen palveluja tai esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhoja käyttäviin lapsiperheisiin, joihin samanaikaisesti kohdistuu myös etuuksien leikkauksia ja heikennyksiä myös työelämän puolelta. Tasa-arvovaltuutettu on esimerkiksi marraskuussa 2015 todennut eduskunnan sivistysvaliokunnalle, kuinka varhaiskasvatusta koskeva hallituksen esitys (HE 80/2015 vp) on ristiriidassa tasa-arvolain tarkoituksen kanssa. 17. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) pitää erittäin hyvänä, että 0-maksuluokka säilytetään. Se turvaa varhaiskasvatuksen myös lapsille, jotka tulevat heikoimmassa asemassa olevista perheistä. Esityksessä on myös tunnistettu varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen vaikutus yksinhuoltajien työllistymiseen ja pidetään heidän maksunsa alhaisina. Esityksellä pyritään vähentämään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kannustinloukkuvaikutuksia pienituloisten yksinhuoltajien ja pienituloisten kolmen hengen perheiden osalta. Korkeimpaan maksuluokkaan on nyt kohdennettu suuret korotukset. Tämä heikentää vanhempainvapailta työhön palaamista tai työllistymistä jo keskituloisten perheissä. Sukupuolten tasa-arvon kannalta erityinen loukkutilanne syntyy äideille, joilla on keskitasoinen tai sitä matalampi palkka, mutta puolisolla keksitasoa parempi palkka. Ylimpään maksuluokkaan joutuminen saattaa aiheuttaa pienituloisen ansiotöistä poisjäämistä. Tavoitteeksi on asetettu naisten työllisyysasteen nostaminen, mutta edellä mainittu tilanne ei vastaa asetettuja tavoitteita. Naisten aseman vahvistaminen työmarkkinoilla ja työurien pidentäminen edellyttävät kohtuullisia asiakasmaksuja kaikissa tuloluokissa. Laadukas varhaiskasvatus on kaikkien lasten oikeus. Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tutkimukset osoittavat, että naisten työssäkäyntiin vaikuttaa tarjolla oleva laadukas varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen onkin erityisen tärkeää. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen ja muiden varhaiskasvatukseen tehtävien muutosten vaikutuksia varhaiskasvatukseen osallistumiseen, naisten osallistumiseen työelämään ja hoivavastuun jakautumiseen tulee arvioida ja vetää johtopäätökset analyysin tuloksista. Samalla tulee tarkastella vaikutuksia syntyvyyteen, joka on laskenut Suomessa jo neljä vuotta peräkkäin. 18. Valtakunnallinen vammaisneuvosto

15 (46) Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE) esittää huolensa varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tuntuvan korotuksen vuoksi. Uhkana on, että lasten yhdenvertainen oikeus saada varhaiskasvatusta vaarantuu. Neuvosto on huolissaan hallituksen esittämien leikkausten yhteisvaikutuksesta niihin lapsiperheisiin, joissa on paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä vammainen perheenjäsen. Neuvosto toivoo kokonaisarviointia hallitusohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuksista lapsiperheisiin ja vielä erityisesti niihin perheisiin, joissa on vammainen perheenjäsen. Mikäli asiakasmaksuja päädytään korottamaan, kohdentuu korotus neuvoston mielestä oikein esitetyn mallin mukaisesti. Erityisen tärkeää on varmistaa nollamaksuluokan säilyminen. Asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa kannustinloukkuja tai estää yrittäjyyttä tai osa-aikaisen työn vastaanottamisen kannattavuutta. Uhkana on joka tapauksessa, että maksujen korotukset vaikuttavat perheiden päätöksiin jättää lapsi varhaiskasvatuksen ulkopuolelle taloudellisista syistä. Neuvosto haluaa nostaa esiin sen, että asiakasmaksujen perimättä jättäminen tai alentaminen ei toimi tällä hetkellä kunnissa riittävästi eikä yhdenmukaisesti. Asiasta tiedottamiseen kaikille saavutettavassa muodossa olisi erityisen tärkeää. 19. Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasiain neuvottelukunta pitää hyvänä sitä, että hallituksen esitys säilyttää nollamaksu luokan ja laskee alimpien tulotasojen päivähoidon asiakasmaksuja erityisesti 1-2 lapsen perheissä. HE 8 sisarusten asiakasmaksun määräytyminen voi nostaa monilapsisten romaniperheiden asiakasmaksuja ratkaisevalla tavalla. Varhaiskasvatuksesta perittävät asiakasmaksut tulodesiileissä II, III ja IV ovat ratkaisevassa asemassa työelämässä olevien tai sinne siirtyvien romanivanhempien, erityisesti romaninaisten, kannustinloukun purkamisessa. Maksujen korotukset esitetyllä tavalla saattavat muodostaa kannustusloukun niille yhden tai kahden huoltajan romaniperheille, joilla on useampi lapsi, ja jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla tai juuri sen yläpuolella tai ovat hakeutumassa työelämään ammatillisen koulutuksen pohjalta. Asiakasmaksujen helpottaminen tai poistaminen ensisijaisena käytäntönä toimeentulotukeen verrattuna ei ole olemassa olevaa käytäntöä kunnissa. Perheen tosiasiallinen maksukyky tulee ottaa huomioon jo asiakasmaksun päätöksen valmistelussa. 20. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Vuonna 2013 varhaiskasvatuksessa olevista lapsista 92 % eli 211 541 lasta oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista 74 % oli varhaiskasvatuksessa kunnallisissa päiväkodeissa. Käsityksemme mukaan kunnallisen varhaiskasvatuksen tehtävä on ennen kaikkea turvata lapsiperheiden vanhemmille mahdollisuus käydä työssä tai opiskella sekä saada lapsilleen turvallinen ja kehittävä päivähoito siksi ajaksi. Päivähoitomaksut on määritettävä sellaisiksi, että ne eivät syö

16 (46) kohtuuttomasti työn teon kannusteita, vaan että ne mahdollistavat työn teon ja kannustavat siihen. Esitetyt päivähoitomaksujen korotukset pahentavat ratkaisevalla tavalla kannustinloukkuja. Kaavailtu korotus nostaisi esimerkiksi kaksilapsisen perheen kuukausittaisen päivähoitomaksun 674 euroon, kun perheessä on kaksi vanhempaa ja perhe kuuluu ylimpään maksuluokkaan. Vuonna 2013 korkein asiakasmaksu perittiin 25 % kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvat jo alle keskituloiset perheet. Päivähoitomaksujen korotukset iskisivät siis rajuimmin niihin, jotka saavat työstään 2500 3500 euron kuukausipalkkaa. Korotukset ovat kohtuuttomia: yhdestä lapsesta 64 euroa ja kahdesta lapsesta 122 euroa kuukaudessa. Lapsiperheiden toimeentuloon kohdistuvat voimakkaasti myös esimerkiksi asuntolainan korkovähennyksen pienentäminen, lapsilisien indeksien leikkaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen 30 % korotukset sekä suunnitellut pakkolait. Toivottomuuden luominen lapsiperheisiin vaurioittaa kansakuntaamme hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Ostovoiman ja työn kannustimien raju heikennys ei nosta Suomea lamasta. Hallitus perustelee päivähoitomaksujen korotuksia työllisyysnäkökulmilla. VATT:n laskelmien mukaan näillä maksuilla onkin merkittävä vaikutus työllisyyteen, nimittäin työn kannustimia heikentävä vaikutus. Työn vastaanottaminen 2000-3000 euron kuukausipalkalla on jo nykyään kannattamatonta lapsiperheissä juuri siksi, että päivähoitomaksut nousevat niin jyrkästi tulojen kasvaessa. Samalla monet muut tuet pienenevät, esimerkiksi asumistuki. Korotukset siis kannustaisivat keskituloisten lapsiperheiden vanhempia siirtymään työstä sosiaalitukien varaan. Päivähoitomaksujen korotuksista on pidättäydyttävä nyt, kunnes järjestelmässämme ilmennyt työn kannattamattomuuden valuvika saadaan korjattua. Tarvitsemme sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, jonka keskeisenä tavoitteena on kannustinloukkujen purkaminen. Olemme esittäneet uudistuksen pohjaksi omaa malliamme kannustavasta perusturvasta. Esitysluonnos lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja kiihdyttäisi osaltaan muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Talousvaikeuksien keskellä painiskelevat kunnat todennäköisesti käyttäisivät kaiken liikkumavaran hyväkseen, kun taas taloudellisesti vahvemmat kunnat voisivat pidättäytyä korotuksista. Työnteosta ja elämisestä tulisi muuttotappiokunnissa yhä kannattamattomampaa, kun taas kasvukeskusten vetovoima kasvaisi etenkin aktiiviväestön näkökulmasta. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotus aiheuttanee siirtymää yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden piiriin, sillä korkeimmat maksut ylittävät selkeästi yksityisestä päivähoidosta nykyisin perittävät maksut. Ongelmaksi tulee paitsi väestöryhmien eriytyminen myös yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden saatavuus. Kysyntä tulee kasvamaan nopeasti. Ryhmäkokojen kasvattaminen yhdessä korkean hinnan kanssa tekee kunnallisesta päivähoidosta vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon lapsiperheille.

17 (46) 21. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Pyrkimys tasapainottaa kuntien taloutta ja lisätä kuntien maksutuloja 54 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 on hyvä asia. Kuntatalouden tervehdyttämispyrkimys tarjoamalla kunnille mahdollisuus korottaa varhaiskasvatuksen enimmäismaksuja ei saa aiheuttaa perheille toimeentulovaikeuksia. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuden säilyttäminen niiden osalta, joilla maksut jäävät alle 27 euron, on kannatettava. Erittäin hyvää luonnoksessa on se, että pienituloisten 2-3 hengen perheiden asiakasmaksut laskevat. Tämä helpottaa erityisesti pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajaperheiden asemaa. Asiakasmaksujen korotukset eivät saa vaarantaa varhaiskasvatuksen edellytyksiä syrjäytymisen ehkäisyssä ja perheiden yhteiskuntaan integroimisessa. Muiden lasten ja pätevän henkilökunnan avulla heikommista lähtökohdista ponnistavat lapset saavat mahdollisuuden kuroa kiinni eroja osaamisessa. Siksi on tärkeää, että luonnoksen mukainen 0-maksuluokka säilyy. Lakiluonnoksen mukainen tulorajan korottaminen siten, että pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien asiakasmaksut pienenevät, parantaa yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan, mikä on hyvä asia. Tällainen kannustinloukkujen purkaminen on kannatettavaa. Sen sijaan epäoikeudenmukaista on se, että lakiluonnoksen mukaisessa mallissa esimerkiksi yksinhuoltajaperheessä, jossa kuukausitulot ovat 4 400 euroa kuukaudessa, jäävät kolmen lapsen varhaiskasvatuksesta perittävät maksut yhteissummaltaan pienemmiksi kuin vastaavan tulotason perheessä, jossa on yksi huoltaja ja kaksi lasta. Tämä johtuu siitä, että 4-hengen perheessä on korkeampi tuloraja verrattuna 3-hengen perheeseen, jolloin nuorimmasta ja toisesta lapsesta perittävät asiakasmaksut jäävät pienemmiksi 4-hengen perheessä vaikka perheiden tulojen välillä ei ole eroa. Tämänkaltaiset tilanteet eivät ole oikeudenmukaisia ja niihin on syytä hakea vielä ratkaisua. Hallitusohjelman mukainen säästöpäätös tehtiin tilanteessa, jossa säästöpaineet olivat kovat. Sittemmin maamme talouden tilanne on heikentynyt entisestään hallitsemattoman turvapaikanhakijavirran myötä. Tulevissa varhaiskasvatusta koskevissa päätöksissä on huomioitava, että maahamme ei saa muodostua tilannetta, jossa kansalaisten etuuksista kiristetään jatkuvasti ja samanaikaisesti maahan tuleville tarjotaan ilmaiseksi kaikki samat palvelut ja etuudet, jollei enemmänkin. 22. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei kannata hallituksen esitystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Yhdessä varhaiskasvatuslakiin ja päivähoitoasetukseen tehtyjen heikennysten ja muiden asiakasmaksujen korotusten kanssa korotukset vaarantavat vakavasti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Perheiden kyky selvitä arjesta heikentyy,

18 (46) eriarvoisuus lisääntyy, syrjäytymisen riski kasvaa kynnys työn vastaanottamiseen kohoaa. 23. Svenska riksdagsgruppen Klientavgifterna får inte ses som en lösryckt faktor. Helheten ska utvärderas; hur höjningen av klientavgifterna påverkar hemvårdsstödet och kvinnors sysselsättning. Lagförslaget kräver en grundlig könskonsekvensbedömning. Höjda klientavgifter tenderar skapa nya flitfällor. Innan lagförslaget kan godkännas måste dessa effekter vara utredda. Positivt är att lagförslaget något underlättar ensamförsörjarnas situation och att nollavgiftsklassen kvarstår för familjerna med de lägsta inkomsterna. I fall man i den fortsatta beredningen utreder möjligheten att ta i bruk en ny högsta betalningsklass bör man särskilt granska riskerna med att dubbelprogressionen förstärks. 24. Vasemmiston eduskuntaryhmä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kiittää esitystä siitä, että niin sanottu nollamaksuluokka säilyisi lakimuutoksenkin jälkeen ennallaan. Lisäksi pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien maksut pienenisivät muutoksessa jonkin verran. Tätä voimme olla lämpimästi kannattamassa. Toisaalta Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää enimmäismaksujen korotusta liian suurena. Korotukset iskisivät erityisesti keskituloisiin perheisiin. Erityisesti korkeimman maksuluokan pienituloisimmassa päässä korotus muodostuisi kohtuuttomaksi. Korotuksille ei ole mitään muuta syytä kuin hallitusohjelmassa esitetty tavoite nostaa asiakasmaksukertymää vuositasolla 54 miljoonaa euroa. Asiakasmaksujen korotusten seurauksia arvioitaessa on otettava huomioon myös muut päivähoitoon tehdyt heikennykset. Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajattiin kuluvan vuoden alusta. Päiväkotien ryhmäkokoja kasvatettiin. Molempien toimenpiteiden takia varhaiskasvatuksen laadun on arvioitu heikkenevän. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei pidä hyväksyttävänä sitä, että heikkenevästä palvelusta peritään entistä korkeampaa hintaa. Useat kunnat eivät ole ottaneet käyttöön varhaiskasvatusoikeuden rajausta tai kasvattaneet päivähoidon ryhmäkokojaan. Osa kunnista ei tule myöskään korottamaan asiakasmaksujaan lakimuutoksessa esitetysti. Tämä johtaa kasvatukselliseen ja koulutukselliseen eriarvoisuuteen maamme sisällä. Lisäksi korotetut enimmäismaksut iskevät erityisesti isoissa kaupungeissa asuviin, koska niissä on suurimmat asumiskustannukset. Työllisyysasteen nostaminen on yksi hallituksen kärkitavoitteista. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää tätä tavoitetta erittäin keskeisenä. Varhaiskasvatusmaksujen

19 (46) korottaminen luo kannustinloukun, joka saattaa johtaa siihen, että osa vanhemmista, etupäässä äideistä, jää kotiin lapsen kanssa. Tämä näkökulma jää lakiesityksen perusteluissa hyvin vähälle huomiolle, eikä esityksen sukupuolivaikutuksia ole arvioitu. Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2015 raportin taustaraportissa Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan todetaan aiemmin tehtyyn tutkimukseen viitaten, että suurilla kotihoidontuilla tai matalilla päivähoitomaksuilla voi olla paljonkin vaikutusta pienten lasten äitien työhön osallistumisasteeseen. On myös odotettavaa, että pienten lasten äidit reagoivat osallistumiskannusteisiin keskimääräistä palkansaajaa herkemmin. Tätä ei voida jättää huomiotta. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen, eikä sen hinta saa olla esteenä lapsen osallistumiseen. Suomeen tulisi luoda Ruotsin mallin mukainen järjestelmä, jossa taattaisiin 15 tuntia viikossa maksutonta varhaiskasvatusta kaikille 3-5 -vuotiaille lapsille. Näin saataisiin selkeä ja alueellisesti tasa-arvoinen varhaiskasvatusjärjestelmä. Lisäksi porrastettuun maksujärjestelmään tulisi kehittää uusi, ylin maksuluokka, johon aidosti suurituloiset kuuluisivat. 25. Vihreä eduskuntaryhmä 26. Espoon kaupunki Vihreä eduskuntaryhmä vastustaa esitysluonnoksessa esitettyjä maksukorotuksia. Esitetyt maksukorotukset ovat kohtuuttoman korkeita ja kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti lähinnä keskituloisille perheille. Mikäli maksuja halutaan maltillisesti korottaa, tämä tulee tehdä ottamalla käyttöön uusi ylin maksuluokka. Näin korotukset kohdistuisivat oikeudenmukaisemmin. Nyt korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvat sekä keskituloiset että varakkaat ihmiset. Korotusten painottuminen varakkaammille perheille olisi oikeudenmukaisempaa, sillä tällä hetkellä he maksavat varhaiskasvatuksesta pienemmän osuuden käytettävissä olevista tuloistaan kuin keskituloiset. On tärkeää, että hallitus esittää ns. nollamaksuluokan säilyttämistä. Tämä mahdollistaa myös pienituloisten perheiden lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Hyvä asia hallituksen maksuesityksessä on myös se, että pienituloisten yksinhuoltajaperheiden varhaiskasvatusmaksut laskisivat nykyisestä. Tämä vähentää kannustinloukkoja ja helpottaa työllistymistä. Varhaiskasvatusta, vanhempainvapaajärjestelmää sekä kotihoidontukea tulisi kehittää yhdessä ja ottaa tavoitteeksi lasten saavutettava ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus, hoivavastuun jakautuminen tasaisesti eri sukupuolille sekä naisten työllisyysasteen nostaminen.

20 (46) Täysin uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain laatiminen selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Ehdotettu enimmäismaksun korotus on merkittävä. Tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. Pienperheiden maksujen aleneminen on erittäin myönteistä. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Lain jatkovalmistelussa tulee selvittää 0-maksuluokkaan liittyvät kannustinloukut, ja kehittää niille ratkaisuja. Asiakasmaksun määräämisen perusteena olevina tuloina on otettava huomioon aikuiskoulutustuki, koska se on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ehdotus periä perheen toisesta lapsesta aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta kohtelee perheitä tasavertaisesti ja pienentää pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Muutosten jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti (60 %) on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän vuositasolla 2,2-2,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat