Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011
Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa yhteistyötä liiton, valtion viranomaisten, kuntien vanhusneuvostojen, eri yhteisöjen sekä poliittisten päättäjien kanssa. Neuvottelukunta harjoittaa mm. yhteiskunnallista edunvalvontaa, tekee esityksiä viranomaisille sekä tiedottaa eläkeläisiä koskevista asioista. Esimerkkinä toiminnastamme mainittakoon 4. huhtikuuta 2011 Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa järjestetty edusvaalitori (ks. liite), vuosittaiset kansanedustajatapaamiset sekä nyt meneillään oleva eduskuntavierailu, johon osallistuu jäseniä kaikista neuvottelukunnan jäsenjärjestöistä yhteensä 100 henkeä. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöillä on laaja yhteiskunnallinen vaikutuspinta ja ne tekevät ihmisten hyvinvointia lisäävää arvokasta vapaaehtoistyötä, jonka merkitystä nykyisessä hallitusohjelmassakin korostetaan. eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta: Eläkeliiton Keski- Suomen piiri Eläkkeensaajien Keskusliiton Keski- Suomen piiri Eläkeläiset ry:n aluejärjestö Kansallinen Senioripiiri Kristillisen Eläkeliiton piiri Jyväskylän Ruskat ry Näissä järjestöissä on yhteensä noin 16.000 jäsentä eli 22 % eläkeläisten kokonaismäärästä. 1
Julkinen huomio kohdentuu neljänteen ikäryhmään Kiinnostus ikä-ihmisten elämäntilannetta kohtaan on tunnetusti suurta. Lähes päivittäin saamme lukea lehtien sivuilta lausuntoja vanhusväestön palvelutarpeista ja palvelujen toteuttamisessa esiintyvistä pulmista. Ikäihmisiä koskevassa viestinnässä tyypillistä on ongelmakeskeisyys ja keskustelun kohdistuminen neljänteen ikäryhmään eli siihen elämänvaiheeseen, jossa ihminen on toisten avusta kokonaan riippuvainen. Julkisessa keskustelussa toistuu usein käsite vanhus, mihin myös valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki ohjaa ajattelua. Vähemmälle huomiolle se tosiasia, että ikä-ihmisiä edustava väestöryhmä on rakenteeltaan hyvin heterogeeninen. Työuransa vasta päättänyt, usein hyväkuntoinen ja vitaalinen ihminen ei tunnustaudu vanhukseksi, vaan käyttää itsestään mieluummin nimitystä s eläkeläinen tai seniori. Suuri osa eläkkeelle siirtyneistä henkilöistä osallistuu oman sosiaalisen verkostonsa toimintaan ja monilla on useita harrastuksia, joista tyypillisimpiä on matkailu. Eläkeläiset täyttävät bussit, junat, lentokoneet sekä kylpylähotellit ja ylläpitävät samalla merkittävää taloudellista toimintaa. He auttavat jälkeläisiään ja tukevat heitä taloudellisesti usein enemmän, mitä yhteiskunta konsanaan tekee. Huoltosuhde-käsite kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka ns. työlliset joutuvat elättämään. On kysyttävä, onko virallisen terminologian mukainen määritelmä ylipäätänsä kohdallaan, koska huollettavaan väestönosaan luetaan myös kaikki eläkeläiset. Hehän ovat useimmiten taloudellisesti riippumattomia ja nauttivat ansaitsemaansa eläkettä, josta tämän päivän työlliset maksavat vain osan eikä suinkaan sataa prosenttia, mitä huoltosuhde käsite edellyttää. 2 Kolmannen ikäryhmän voimavarat käyttöön Nykypäivän kansainvälinen muotivirtaus on eläkeikärajan nostaminen. Tuorein esimerkki tulee Japanista, jossa tavoitellaan eläkerajan
korottamista 60:sta peräti 70 ikävuoteen. Tämä kertoo omaa kieltään väestön vanhenemisesta, mutta samalla myös ihmisen elinaikaodotuksen kasvusta. Globaalinen muutoskehitys vahvistaa sitä käsitystä, että tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enenevässä määrin kolmannen ikäryhmän panosta yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Edellä mainittu merkitsee toisaalta sitä, että yhteiskunnan on tulevaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kolmannen ikäryhmän fyysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Eläkkeelle siirtymisen jälkeinen aktiivisen ikääntymisen jakso kestää 15 25 vuotta ennen, kuin ihminen saavuttaa fyysisen kestokykynsä rajat ja siirtyy neljänteen ikäryhmään toisista ihmisistä kokonaan riippuvaiseksi. Esimerkiksi Eläkeliitossa suurimman jäsenryhmän muodostavat 75- vuotiaat miehet ja naiset. Tästä ikäryhmästä lähtien jäsenmäärä alkaa hiljalleen laskea 85 vuotta täyttäneiden jäsenten lukumäärän ollessa jo varsin vähäinen. Yksityisen kansalaisen näkökulmasta kolmas ikä on tärkeä ajanjakso, jossa oman terveyden sekä rikkaan elämänsisällön ylläpitäminen ovat keskeisiä asioita. Onhan luonnollista, että jokainen ihminen varmasti toivoo neljännen ikävaiheen supistumista mahdollisimman lyhyeksi. Mitä vireämpi ihminen on fyysisesti ja henkisesti, sitä paremmat edellytykset hänellä on antaa myönteinen panoksensa myös koko yhteiskunnan toimintaan. Vastavuoroisesti yhteiskunnan on mielekästä suunnata voimavaroja sellaiseen toimintaan, joka tukee yksittäisten kansalaisten mahdollisuuksia aktiiviseen ikääntymiseen ja hyvään vanhenemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen riittävää ja tehokasta tarjontaa sekä kolmannen sektorin toiminnan tukemista. Valitettavasti valtion mahdollisuudet avustaa kansalaisjärjestöjä ovat vuosi vuodelta heikentyneet. Esimerkiksi RAY on jaettavien varojen puutteessa jo useana vuonna peräkkäin tiukentanut valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen budjettirahoitusta. Jatkuessaan tämä linja on ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joita 3
uudessa hallitusohjelmassa on asetettu kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamiselle. Onko teemavuosi 2012 keskisuomalaisten momentum? Euroopan Unioni on nimennyt vuoden 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on edistää sosiaalisesti kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamista, jonka luomiseen kaikki pääsevät osallistumaan ja jossa edistetään jokaisen kansalaisen terveyttä ja toimintakykyä. Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta pitää tärkeänä verkostoitumista sellaisten kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen kanssa, joiden toimintaan liittyy ikäihmisten hyvinvoinnin s edistäminen. Keskeiseksi yhteistyökumppaniksemme on muodostumassa liitto, jonka kanssa on kuluneen syksyn aikana neuvoteltu yhteistyön tiivistämisestä. Tarkoituksemme on joulukuussa allekirjoittaa liiton ja eläkeläisjärjestöjen välinen yhteistoimintasopimus, jossa eräänä asiakohtana on 18. huhtikuuta 2012 Jyväskylässä järjestettävä Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden maakunnallinen suurtapahtuma. 4 Eläkeläisjärjestöjen näkökulmasta yhteistyön tiivistyminen Keski- Suomen liiton kanssa on merkittävä edistysaskel lukumäärältään jatkuvasti kasvavan ikäihmisjoukon palvelutarpeiden tunnistamisessa Keski-Suomessa sekä ratkaisujen etsimisessä näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Tehtäväkenttä on erittäin laaja sisältäen mm. ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, omaishoidon puutteiden korjaamisen, yhteistyön liikuntajärjestöjen kanssa, vanhusneuvostojen toiminnan kehittämisen, eri puolille maakuntaa ulottuvien sähköisten palveluja koskevien ongelmien ratkaisun, järjestötoiminnan yleisten edellytysten parantamisen, eri ikäryhmien välisen yhteistyön
lisäämisen, ikäihmisten liikkumistarpeiden huomioimisen, senioriasumiseen liittyvät kysymykset sekä supistuvien pankki- ja postipalvelujen mukanaan tuomat ongelmat. Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta haastaa maakuntamme kansanedustajat mukaan tähän kehitystyöhön, sillä on tärkeää, että alueelliset tarpeet tiedostetaan kansanedustajien välityksellä myös valtakunnallisella tasolla. Aktiivissa seniori-iässä olevien kansalaisten hyvinvointi ja fyysisen toimintakyvyn säilyttäminen ovat tulevaisuuden kuumia kysymyksiä koko yhteiskunnan tasolla kansakuntamme ikärakenteen muodostuessa uhkaavan tasapainottamaksi. Samalla on kuitenkin pidettävä hyvää huolta niistä kansalaisista, jotka ovat oman panoksensa yhteiskunnan hyväksi antaneet ja ovat elinkaarensa loppuvaiheessa toisten ihmisten avusta kokonaan riippuvaisia. 5
20.10.2011 Suomen Eduskunnassa eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Raimo Sopo Eläkeliitto Tahvo Eronen Eläkeläiset ry:n Aluejärjestö Juha Manninen Eläkkeensaajien Keskusliiton piiri s Leena Hänninen Jyväskylän Ruskat Pentti Niekka Kansallinen Senioripiiri Lasse Nikkinen Kristillisen Eläkeliiton piiri 6