Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2003 Lukuunottamatta valtionvelkaa VALTIOKONTTORI Sörnäisten rantatie 13 PL 14 00531 Helsinki http://www.valtiokonttori.fi

VALTIOKONTTORI TAE 2003 SISÄLLYSLUETTELO sivu Talousarvioehdotuksen kohdentamisperusteet 2 28.05 Valtiokonttori 7 28.07 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 18 28.80 Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet 34 28.81 Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 40 28.84 Kansainväliset rahoitusosuudet 43 28.99 Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 46 Osasto 11 Verot ja veron luonteiset tulot 49 Osasto 12 Sekalaiset tulot 51 Osasto 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset 58 Osasto 15 Lainat 63

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 2 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN KOHDENTAMISPERUSTEET Yleistä Valtiokonttorin vuoden 2003 talousarvioehdotuksessa on käytetty kohdentamisperusteena suoriteperustetta, maksuperustetta ja maksatuspäätösperustetta. Tässä muistiossa on kerrottu käytetyt kohdentamisperusteet momenteittain ja poikkeavatko ne talousarvioehdotuksen laadintaohjeessa esitetystä kohdentamisperusteista. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia, joita kohdentamisperusteiden muuttaminen laadintaohjeen mukaisiksi aiheuttaa. Kohdentamisperusteiden muutokset vuoden 2003 talousarvioehdotukseen ovat valtion velan korkoja lukuun ottamatta vähäisiä. Momenttien menojen ja tulojen luonne on sellainen, että maksuperuste, maksupäätösperuste ja suoriteperuste vastaavat usein toisiaan. Osassa tapauksista suoriteperusteen määrittäminen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Siirtymävaiheen ongelmat Siirryttäessä maksuperusteisesta kohdentamistavasta suoriteperusteiseen kohdentamistapaan on ratkaistava siirtymässä tarvittavan tasauksen toteuttamistapa. Siirtymävuodenvaihdetta edeltävälle ja seuraavalle vuodelle kohdistuu sekä suoriteperusteisia että maksuperusteisia eriä. Olennaista on, että siirtymävaiheessa noudatettava tapa päätetään etukäteen ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa. Valtiokonttorin käsityksen mukaan siirtymävaiheen tasauskirjauksia varten tarvittavat määrärahat on otettava joko vuoden 2002 lisätalousarvioon tai lisättävä myöhemmin vuoden 2003 talousarviossa budjetoitaviin määriin. Kohdentamisperusteet momenteittain Menot 28.05 Valtiokonttori Toimintamenot ja tulot on nettobudjetoitu suoriteperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen edellyttämällä tavalla lukuun ottamatta usealle vuodelle jakautuvia investointeja, jotka on budjetoitu maksuperusteisesti hankkeen arvioidun etenemisen mukaan. Budjetointiohjeissa ei ole määritelty minkä suuruiset hankinnat ovat laajuudeltaan niin merkittäviä, että kohdentamisperusteena voidaan käyttää edellä kuvattua tapaa. 28.07.05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan eläkkeiden määräraha on budjetoitava suoriteperusteella. Kun eläkkeissä eläkkeen saantikuukausi katsotaan suoriteperusteen lähtökohdaksi, maksettavien eläkkeiden budjetoimisessa ja kirjaamisessa maksuperusteisuus vastaa suoriteperusteisuutta.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 3 Eri asia on, jos koko valtion eläkevastuu on kirjattava valtion taseeseen eläkevastuuksi. Tällaista johtopäätöstä ei vuoden 2003 talousarvioehdotuksen laadintaohjeen perusteella kuitenkaan voi tehdä. Tässä vaihtoehdossa kohdentaminen kuuluisi ensi sijassa eläkemaksuja maksavalle työnantajavirastolle ja laitokselle tai Valtion eläkerahastolle eikä eläkkeitä eläkkeensaajalle suorittavalle Valtiokonttorille. Valtion eläkevastuu ilmoitetaan Valtion eläkerahaston tilinpäätöksen liitetietona. Vuoden 2003 talousarvioehdotus on 2 794 660 000 euroa. 28.07.06 Ylimääräiset eläkkeet Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava suoriteperusteella. Käytännössä ylimääräisten eläkkeiden kohdentaminen maksuperusteella vastaa niiden kohdentamista suoriteperusteella, Budjetointivaiheessa olennaista euromääräistä eroa kohdentamistapojen välillä ei synny. Talousarvioehdotus on 21 662 000 euroa. 28.07.07 Muut eläkemenot Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava suoriteperusteella. Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina, joten muiden eläkemenojen kohdentaminen maksuperusteella vastaa niiden kohdentamista suoriteperusteella. Talousarvioehdotus on 30 911 000 euroa. 28.07.50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava maksatuspäätöksen perusteella. Käytännössä tavanomaisissa korvauspäätöksissä maksu suoritetaan välittömästi maksatuspäätöksen tultua tehdyksi. Korvausjärjestelmä on poissa käytöstä vuoden viimeiset viikot. Siten kaikki vuoden maksatuspäätökset kirjautuvat saman talousarviovuoden menoiksi. Tavanomaisten korvausmenojen osalta kohdentaminen maksuperusteella vastaa niiden kohdentamista maksatuspäätösperusteella. Poikkeuksen muodostavat määräajalle maksettavaksi päätettävät tai toistaiseksi voimassaolevat tapaturmaeläkkeet ja elinkorot. Lakisääteisten siirtomenojen kohdentamisperusteeksi on määritelty maksatuspäätös. Tällainen kohdentamisperuste on mahdollinen vain sillä tulkinnalla, että kunkin päivärahan tai tapaturmaeläkkeen maksatusta koskeva maksupäiväkohtainen maksumääräys katsotaan maksatuspäätökseksi. Tällöin peruste vastaa maksuperustetta. Momentin talousarvioehdotus on 35 924 000 euroa. 28.80.24 Työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan tuki Määräraha on budjetoitu myöntöpäätösperusteella. Suunnitteluvaiheessa myöntöpäätösperuste vastaa olennaisilta osiltaan suoriteperustetta. Valtiokonttorin näkökulmasta muuta kohdentamisperustetta ei ole mielekästä käyttää, koska määrärahaa annetaan virastojen käyttöön eikä Valtiokonttorilla ole tietoa siitä, miten virastot sitoutuvat hankintaan, johon määräraha on annettu. Paras määrärahan kohdentamisperuste kirjanpidon ja seurannan kannalta olisi siis myöntöpäätös. Momentin talousarvioehdotus on 2 245 000 euroa.

VALTIOKONTTORI 28.80.25 Valtion henkilöstöjärjestelyt LIITEMUISTIO TAE 2003 4 Lakkautuspalkat on budjetoitu suoriteperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Momentin talousarvioehdotus on 1 177 000 euroa. 28.81.95 Lakiin ja asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (Valtiokonttorin osuus) (arviomääräraha) Määräraha on budjetoitu maksupäätösperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Määrärahan ja sen käytön luonteesta johtuen maksupäätösperuste vastaa sisällöltään suoriteperustetta. Momentin talousarvioehdotus on 50 000 euroa. 28.84.66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava myöntämispäätöksen tai vastaavan menoon sitoutumisen perusteella. Momentin määrärahasta maksetaan ennen vuotta 1987 annettujen vaadittaessa maksettavien sitoumusten lyhennykset sekä myöhempinä vuosina annettujen sitoumusten lyhennyksistä aiheutuvat pankkikulut. Viime vuosina lyhennyksiä ei ole vaadittu maksettaviksi. Momentin käyttö on koostunut pelkistä pankkikuluista, jotka on budjetoitu ja kirjattu maksuperusteella, joka vastaa suoriteperustetta. Momentin talousarvioehdotus on 253 000 euroa. 28.99.95 Valtion saamisten turvaaminen Tulot 11.04.01 Arvonlisävero Määräraha on budjetoitu maksupäätösperusteella. Määrärahan ja sen käytön luonteesta johtuen maksuperuste vastaa sisällöltään suoriteperustetta eikä kohdentamistavan muutos muuta talousarvioehdotusta. Momentin talousarvioehdotus on 50 000 euroa. Tuloarvio on budjetoitu suoriteperusteisesti talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Tuloarvio on 60 000 euroa. 12.28.07 Siirto valtion eläkerahastosta Tuloarvio on budjetoitu maksuperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava suoriteperusteisesti. Käytännössä tämän tulon kirjaamisessa maksuperusteisuus vastaa suoriteperusteisuutta, joten eroa kohdentamisperusteiden välillä ei synny. Tuloarvio on 913 100 000 euroa.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 5 12.28.25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista Tuloarvio on budjetoitu maksupäätösperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Maksupäätös annetaan vakuutusajan perusteella, joten maksupäätösperuste vastaa suoriteperustetta. Momentin tuloarvio on 16 610 000 euroa. 12.28.99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot (Valtiokonttorin osuus) Momentin tuloista lakkautuspalkkojen takaisinmaksut on budjetoitu suoriteperusteella, vakuutuskorvausten regressit maksuperusteella, valtion perinnöt maksuperusteella, saadut maksut myönnetyistä takauksista maksuperusteella ja eläkkeiden palautukset maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Valtion perinnöissä suoriteperusteisuuden määrittäminen on vaikeaa, koska lopullinen tieto perinnön tulouttamisesta valtiolle selviää vasta kuulemisajan jälkeen. Kirjaamiskäytännöstä on olemassa valtion tilintarkastajien lausunto, jonka mukaan perintötuottoja ei voida kirjata valtion tuloksi ennen kuin perintö on lopullisesti tuloutettu valtiolle. Siksi valtion perintöjen budjetoinnissa ja kirjaamisessa on noudatettava maksuperustetta. Saaduissa maksuissa myönnetyistä takauksista maksuperuste vastaa suoriteperustetta vuositasolla siirtymävaiheen tasauskirjauksia lukuun ottamatta. Siirtymävaiheen tasauserien suuruutta ei ole vielä ehditty arvioida. Regressit voitaisiin yksinkertaisissa tapauksissa kirjata suoriteperusteella siten, että vuoden alussa ennen tilinpäätöstä tehtäisiin regressikirjeet edellisen vuoden korvauspäätöksistä ja ne kirjattaisiin edellisen vuoden tuloiksi. Vaikeammissa ja useita korvauspäätöksiä sisältävissä regresseissä tämä ei välttämättä olisi teknisesti mahdollista. Saamisista osa olisi kuitenkin epävarmoja, joten niistä osa jouduttaisiin myöhemmin poistamaan. Eläkkeiden palautukset budjetoidaan ja kirjataan maksuperusteella. Varsinaista suoriteperustetta niissä ei kyetä käytännössä toteuttamaan. Nykyistä käytäntöä paremmin suoriteperustetta vastaisi päätösperuste, jossa budjetoinnin ja kirjaamisen perusteena käytettäisiin päätöstä, johon perustuen palautus saadaan vakuutusyhtiöltä tai muulta korvausvelvolliselta. Päätöksen ja palautuksen maksamisen välinen aika on melko lyhyt ja muutokset näiden välillä harvinaisia. Ennen päätöstä palautuksen määrän ja todennäköisyyden arvioiminen on vaikeaa. Tarkkaa arviota nykyisen käytännön ja päätösperusteisen kirjaamisen erosta ei ole olemassa, mutta ero ei ole kovin merkittävä. Vakuutuskorvausten regressit ja eläkkeiden palautukset olisi kirjattava suoriteperusteisesti. Kohdentamistavan muutos lisäisi vuosien 2003 ja 2002 talousarviotuloja jonkin verran, mutta muutoksen määrää ei tällä hetkellä kyetä arvioimaan.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 6 12.39.07 Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolelta tuloutettavat korvaukset Tuloarvio on budjetoitu maksupäätösperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Momentille on sen luonteesta johtua vaikea määritellä suoriteperustetta, jota sen suunnittelussa ja kirjaamisessa voisi käytännössä noudattaa. Maksupäätösperusteen voidaan olennaisilta osin katsoa vastaavan suoriteperusteista kirjaamista. Momentin tuloarvioehdotus on 3 500 000 euroa. 13.01.05 Korot muista lainoista Momentti on budjetoitu maksuperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Lainasaatavien osalta maksuperusteinen luku on siirtymävaihetta lukuun ottamatta sama kuin suoriteperusteinen luku, koska saatavat ovat voimassa koko budjettivuoden ja budjettivuoden aikana erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden korot. Siirtymävaiheessa syntyy ylimääräisiä tasauskirjauksia, joiden määrää ei ole laskettu talousarvioehdotukseen mukaan. Momentin tuloarvio on 573 000 euroa. 13.01.07 Korot talletuksista (Valtiokonttorin osuus) Momentti on budjetoitu maksuperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Sijoitustuottojen maksuperusteisesti budjetoitu luku on sama kuin suoriteperusteinen luku, koska budjetin laskeminen perustuu keskimääräiseen kassan korkoon kerrottuna korkoprosenttiarviolla. Toteuman kirjaamisessa eroa verrattuna budjetoituun voi syntyä aiempaa enemmän, mutta momentin luonteesta johtuen budjetointi ei voikaan olla aivan tarkkaa. Momentin tuloarvio on 206 000 000 euroa. 15.01.04 Muiden lainojen lyhennykset Lyhennykset on budjetoitu maksuperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Momentin tuloarvio on 4 252 000 euroa. Niiden momenttien osalta, jotka sisältyvät Valtiokonttorin ehdotukseen Sosiaali- ja terveysministeriölle valtion vuoden 2003 talousarvioesitystä varten, kohdentamisperusteiden muutosten vaikutukset arvioi Vakuutus-tulosyksikön Veteraanipalvelut -linja suoraan Sosiaali- ja terveysministeriölle.

VALTIOKONTTORI TAE 2003 7 28.05 VALTIOKONTTORI

VALTIOKONTTORI 28.05 8 PÄÄLUOKKA 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Valtiokonttori Selvitysosa: Valtiokonttori on laatujohdettu monialainen palveluvirasto. Valtiokonttorin toiminta on vuoden 2002 aikana organisoitu kolmeen tulosyksikköön: Rahoitus, Vakuutus ja Hallinnon ohjaus. Lisäksi Valtiokonttorissa on tulosyksiköille hallinnollisia palveluita tuottava Yhtymähallinto. Rahoitus-tulosyksikön tehtävänä on valtion lainanotto ja valtionvelan hoito sekä valtion kassavarojen sijoittaminen mahdollisimman edullisesti hyväksytyllä riskitasolla kussakin markkinatilanteessa. Tehtävänsä mukaisesti yksikkö vastaa likviditeetin edellyttämästä lainanotosta ja niistä järjestelyistä, joilla voidaan hoitaa markkinaehtoinen rahoitus ja valtionvelkaan liittyvä riskienhallinta jatkuvasti muuttuvassa markkinatilanteessa. Yksikön hoidossa on pääosa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osa valtion takauksista. Yksikön tehtävänä on myös valvoa valtion oikeutta perillisittä kuolleen henkilön jäämistöön. Hallinnon ohjaus -tulosyksikkö palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti valtiotasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa ja menetelmien käyttöä, ohjaamalla ostopalvelujen käyttöä sekä tuottamalla maksullisia palveluja. Tavoitteena on, että yksikkö omalta osaltaan vaikuttaa sellaisen ohjausjärjestelmän syntymiseen, jonka tuloksena julkisesti saatavilla oleva raportointi valtion toimintayksiköiden toiminnasta korostaa valtionhallinnon vastuuta toiminnastaan hallinnon asiakkaille ja kansalaisille. Vakuutus-tulosyksikkö on valtion vakuutuslaitos, joka hoitaa luotettavasti ja kilpailukykyisesti valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma- ja vahinkovakuutukset. Valtion toimintayksiköt saavat yksiköltä monipuolisia henkilöstöriskin hallintaa tukevia palveluja. Yksikkö korvaa rikosvahinkoja ja huolehtii sotilasvammakorvauksista. Yksikkö jakautuu seuraaviin palvelulinjoihin: Eläkepalvelut toimii valtion työeläkelaitoksena. Se myöntää ja maksaa työhön perustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet valtion virkamiehille ja työntekijöille sekä eräille muille valtion eläketurvan piiriin kuuluville ammattiryhmille. Henkilöstöpalvelut: tukee valtion virastoja ja laitoksia työhyvinvoinnin edistämisessä tarjoamalla konsultointia, koulutusta sekä työsuojelun ja kuntoutuksen tukipalveluja. Vahingonkorvauspalvelut hoitaa valtion puolesta tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädäntöön perustuvat korvaukset, rikosvahinkojen korvaukset sekä muita lainsäädäntöön perustuvia korvauksia ja etuuksia. Veteraanipalvelut hoitaa sotilasvammalain mukaisten korvausten myöntämisen ja maksamisen sodassa vammautuneille tai sairastuneille sekä heidän puolisoilleen, leskille ja muille omaisille.

VALTIOKONTTORI 28.05 9 Kuntoutuksen koordinointipalvelut huolehtii kuntoutuksen kehittämisestä osana valtion henkilöstöstrategiaa, kuntoutuksen koordinoinnista Valtiokonttorissa, yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa sekä työyhteisöjen työkykykoulutuksesta. Tilastomatematiikkapalvelut huolehtii eläke- ym. vakuutustoimintoihin kuuluvista laskelmista ja niihin liittyvästä tietotuotannosta. Uuden organisaatiomallin kanssa samanaikaisesti on otettu käyttöön myös uudistettu johtamismalli, jonka perusteena ovat tasapainotettu tuloskortti sekä Eurooppalainen laatupalkintokriteeristö. Ohjausmalli jakautuu neljään ohjausalueeseen: suunta - alueella tarkastellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä strategisten tavoitteiden toetutumiseen liittyviä asioita, asiakkuus -alueella asiakaslähtöiseen toiminnan kehittämiseen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen liittyviä asioita, työn organisointi - alueella prosessien toimivuuteen sekä projektien hallintaan ja toimittajayhteistyöhön liittyviä asioita sekä edellytykset -alueella taloudellisia ja henkisiä resursseja, johtamista sekä yhteisökuvaa. Valtiokonttorin toiminnan keskeiset painopisteet ohjausalueittain ovat seuraavat: Suunta: Valtion rahoitustarpeesta huolehditaan kustannustehokkaasti hyväksytyillä riskitasoilla ja maksuvalmiutta turvaten. Rahoitustoimenpiteet toteutetaan tehokkaasti kattavaan analyysiin perustuen. Riskienhallinnan kehittämisessä rahoitusriskiasemaa tarkastellaan kokonaisuutena nettovelkanäkökulmasta. Antolainoja ja lainatukia hallinnoidaan luotettavasti ja oikea-aikaisesti. Valtion antolainoista aiheutuvat luottotappiot minimoidaan valtion kokonaisetu huomioonottaen. Tuetaan aktiivisesti sitä, että julkisesti saatavilla oleva raportointi valtion toimintayksiköiden toiminnasta korostaa valtionhallinnon vastuuta toiminnastaan hallinnon asiakkaille ja kansalaisille. Huolehditaan siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistuvat vastuut ja riskit tulevat hoidetuksi korkealla laatutasolla valtiolle edullisella tavalla ja niin, että siitä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat asianomaisten yksiköiden kustannuksiksi siten, että maksu motivoi hyvään riskienhallintaan. Palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti aiheuttamatta kuitenkaan valtiolle kokonaiskustannusten lisääntymistä. Huolehditaan sotainvalidien, heidän omaistensa, rintamaveteraanien sekä muiden sotaan osallistuneiden korvauksia, hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti ja edistetään veteraaniväestön itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden järjestämistä yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä tarjotaan näissä tehtävissä kertyvä asiantuntemus tulevaisuuden vanhustenhuollon kehittämiseen. Vuoden 2003 alusta esitetään sotilasvammalain muuttamista siten, että asetetaan lopullinen määräaika tehdä ensikertaisia korvaushakemuksia sekä yksinkertaistetaan sairaskulukorvausmenettelyä. Asiakkuus: Valtiokonttorin palvelut ovat asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti tuotettuja ja asiakasyhteistyö on jatkuvaa, joustavaa ja aktiivista. Yhteistyön tavoitteena on palveluiden jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen.

VALTIOKONTTORI 28.05 10 Kehitetään Vakuutustoimialan palvelukonseptia sellaiseksi, että palvelulinjojen välistä synergiaa hyödyntäen tuetaan asiakasorganisaatioiden henkilöstöriskin kokonaishallintaa. Aloitetaan valmistelut vakuutustuotteiden johdonmukaiseen maksullisuuteen pääsemiseksi tarkoituksena parantaa asiakasohjautuvuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä. Työn organisointi Prosessien suorituskyky, jota mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mittareilla, on sovittujen tavoitteiden mukaista. Edellytykset Valtiokonttori huolehtii kilpailukyvystään työnantajana niin, että sillä on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin. Valtiokonttorin laatujohtamista, prosessi- ja projektijohtamista sekä tiimijohtamista koskevia johtamismenettelyjä, niiden soveltamista ja parantamista arvioidaan vuosittain laatupalkintokriteereillä. Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa ja sen mahdollisuuksien soveltaminen luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Valtiokonttorin toiminnan, henkilöstön ja tietojen turvallisuuden hoidolle vahvistetaan tarkoituksenmukaiset periaatteet, jotka informoidaan henkilöstölle ja ylläpidetään turvallisuussuunnitelmassa ja tietoturvastrategiassa. Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palveluiden maksullisuus, jolloin palveluiden laatutaso mitoitetaan vuosittain asiakkaan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vakuutustyyppisissä tuotteissa kustannusvastaavuuden toteutuminen todennetaan usean vuoden aikavälillä. Valtiokonttorin Tilin- Tulos- TAE Muutos kokonaiskustannukset päätös tavoite 2003 2002/ t 2001 2002 2003 Rahoitus 10 354 12 263 12 586 3 % Hallinnon Ohjaus 2 953 3 333 3 753 13 % Vakuutus 22 043 24 316 24 293 0 % Muut ulkopuolelle tuotetut loppusuoritteet 527 383 392 2 % Valtiokonttori 35 878 40 295 41 024 2 %

VALTIOKONTTORI 28.05 11 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Muistio s. 14 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 247 000 euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Lisäyksenä on otettu huomioon Valtiokonttorin vuonna 2002 aloittaman kaikille valtion tilivirastoille hankittavan kirjanpidon tositteiden käsittely- ja arkistointijärjestelmän sekä elektronisen laskujenvälityspalvelun hankinta- ja perustamismenoina 230 000 euroa, kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittämisen aiheuttamasta lisätyöstä johtuvina toimintamenoina 240 000 euroa sekä Valtiokonttorin vuonna 2002 aloittamien toimitilajärjestelyjen menoina 2 040 000 euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 43 213 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 3 078 000 (- palkkaukset 1 988 000 - muut kulutusmenot 418 000 - investoinnit 672 000) Muut toimintamenot 40 135 000 (- palkkaukset 19 520 000 - muut kulutusmenot 14 437 000 - investoinnit 6 178 000) Vähennykset - rahoitetaan säästöstä -2 758 000 Bruttotulot 8 208 000 - julkisoikeudelliset suoritteet 4 798 000 - muut suoritteet 3 410 000 Nettomenot 32 247 000 (Erotus kehykseen 2 510 000 Erotus koostuu seuraavista eristä Paperittoman kirjanpidon järjestelmä 230 000 Kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittäminen, valmistelutyö 240 000 Tilajärjestelyt 2 040 000 Henkilötyövuosien määrä 539 htv)

VALTIOKONTTORI 28.05 12 Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtiokonttorille vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Palvelutavoitteet 2001 2002 2003 toteuma tavoite TAE Sotilasvamma- ja veteraaniasiat Uudet peruskorvaukset kk 4 3 2,9 Elinkoron oikaisut kk 3,2 2,3 2,5 Sairausapulisät kk 2,1 1,7 1,9 Muiden korvausten käsittelyaika kk 0,7 0,7 0,7 Vahingonkorvaukset Tapaturmakorvausten käsittelyaika pv 32 26 30 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv 13 15 15 Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 6,5 5,9 6,0 Muiden korvausten käsittelyaika pv 30,3 20,2 27,5 Liikennevahinkojen käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv 18 14 18 Eläkkeet Eläkepäätöksen käsittelyaika kk 2 2 2 Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. Maksullinen toiminta Toteuma Tavoite TAE Vert. 2001 2002 2003 2003/2002 Tulot t 4 495 8 362 8 208-2 % Kustannukset t Erillismenot 1 764 2 502 2 406-4 % MENOJÄÄMÄ 2 731 5 860 5 803-2 % Osuus yhteiskustannuksista 2 232 5 775 5 617-3 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 499 85 186 81 % Kustannukset yhteensä t 3 996 8 277 8 023-3 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 11 % 1 % 2 % Investoinnit t 49 885 672-24 % Investoinnit % tuloista 1 % 11 % 8 %

VALTIOKONTTORI 28.05 13 Tuottavuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä tavoitteena palvelutason kehittäminen. 2003 talousarvio ( ) 32 247 000 2002 talousarvio ( ) 33 062 000 2001 tilinpäätös ( ) 37 054 000

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 28.05.21 14 VALTIOKONTTORIN TOIMINTAMENOT MAKSULLINEN TOIMINTA Toimintamenomomentin tuloihin sisältyvät asuntolainojen hoidosta Asuntorahastolta perittävät tulot. Tuloiksi on merkitty 3 505 000 euroa. Valtiokonttorin näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää saada ratkaisu maksun perustetta ja laskentatapaa koskevaan avoinna olevaan kysymykseen. Ratkaisun puuttuessa Valtiokonttori on ottanut laskelmissaan huomioon tulot samansuuruisena kuin vuoden 2002 talousarviossa. Näin ollen asuntolainojen hoidosta saatavat tulot eivät kata niiden hoidosta aiheutuvia kustannuksia, vaan alijäämää syntyy noin 515 000 euroa. Kustannusvastaavuudeksi muodostuu 87%. Valtiokonttori ei ole myöskään edellä mainitusta syystä johtuen neuvotellut asuntoviranomaisten kanssa asuntolainojen hoidon edellyttämien investointien rahoittamisesta ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoista, vaan investoinnit (616 000 euroa) sisältyvät edelleen Valtiokonttorin toimintamenoihin. LISÄYKSET TOIMINTAMENOON Valtiokonttorin vuoden 2003 talousarvioehdotus ylittää kehyksen 2 510 000 eurolla. Ylitys johtuu seuraavista hankkeista: Paperittoman laskujen välitys- käsittely ja arkistointijärjestelmän hankkiminen valtion tilivirastojen käyttöön Valtiokonttori on ryhtynyt vuonna 2001 hankkimaan keskitetysti kaikille valtion tilivirastoille kirjanpidon tositteiden käsittely- ja arkistointijärjestelmää sekä elektronista laskujenvälityspalvelua. Vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioon on tehty tästä johtuen 500 000 euron lisäysesitys ja vuonna 2003 hankinta- ja perustamismenot aiheuttavat 230 000 euron lisärahoitustarpeen. Se esitetään kehyksen ylittävänä eränä talousarvioon. Laskujen sähköinen käsittely on toimintatapa, joka mahdollistaa laskujenkäsittelyn tehostumisen kaikissa käsittelyn vaiheissa. Käyttäjälukumäärä on arvioitu koko valtionhallinnossa vähintään 20 000 käyttäjäksi. Järjestelmän käyttö koko hallinnossa säästää valtion virastoissa ja laitoksissa vuositasolla arviolta 100-200 henkilötyövuoden työpanoksen. Laskujen sähköinen käsittely toimii myös konkreettisena toimeenpanohankkeena hallinnon sähköisten palvelujen kehittämisessä. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittäminen Hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat neuvottelussa 19.12.2001, että työeläkkeiden yhteensovitus tarkistetaan niiden 115 000 eläkeläisen osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettu ja joilta kansaneläkkeen pohjaosa asteittain leikattiin vuosien 1996-2000 aikana. Hyvitystä myönnetään siihen oikeutetuille vähintään 5 euroa ja enintään 50 euroa kuukaudessa. Hyvitystä myönnettäessä huomioidaan eläkkeensaajan kaikista eläkejärjestelmistä saamat eläkkeet. Eläkkeensaajan oma eläkelaitos ryhtyy viran puolesta tarpeellisiin toimiin ja tiedottaa niistä eläkkeensaajille henkilökohtaisesti.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 28.05.21 15 Valtiokonttori on esittänyt vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioon kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittämisen aiheuttaman työn johdosta lisäystä 480 000 euroa. Vuonna 2003 asiasta aiheutuu lisämenoja 240 000 euroa, mikä esitetään kehyksen ylittävänä lisäyksenä talousarvioon. Eläkemenoon aiheutuvat lisäysvaikutukset on esitetty kohdassa 28.07 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset. Valtiokonttorin toimitilaratkaisujen toteuttaminen Valtiokonttori on esittänyt vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioon omien toimitilamuutostensa johdosta lisäystä 1 430 000 euroa. Asiaa koskeva yksityiskohtainen muistio on vuoden 2002 I lisätalousarvioehdotuksen liitemuistiona. Vuonna 2003 toimitilajärjestelyistä aiheutuu lisämenoja 2 040 000 euroa, mikä esitetään kehyksen ylittävänä lisäyksenä talousarvioon. Momentti 28.05.21 VALTIOKONTTORI 1999 2000 2001 2002 2003 TOT. TOT. TOT. SUUNN. TAE Menot (1 000 ) - palkkaukset* 16.946 17.696 19.205 21.497 21.508 - muut kulutusmenot 9.661 9.848 9.656 11.024 11.878 - toimitilamenot 2.636 2.759 2.933 2.995 2.977 - investoinnit 3.082 4.621 5.664 11.819 6.850 Yhteensä 32.324 34.924 37.458 47.335 43.213 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta - - - 8.392 8.208 - muu rahoitus - - - - - Yhteensä 0 0 0 8.392 8.208 Nettomenot (+) / -tulot (-) 32.324 34.924 37.458 38.943 35.005 Talousarvio** 32.965 37.331 37.054 35.472 32 247 Siirtomäärärahakannan muutos 640 2.407-404 -3.471-2 758 Mom. 28.01.21 ja 28.28.20 käyttöoikeus 175 Siirtomäärärahakanta 31.12. 4.886 7.293 6.889 3.418 660 Henkilöstömäärä (htv) 507 508 516 545 539 *Pv- ja vanhempainrahat Kelalta nettoutettu. **2002:ssa huomioitu lisätalousarvioesitys 2 410 t

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 28.05.21 16 KUSTANNUSVASTAAVUUS MAKSULLISUUSLAJEITTAIN Liiketaloudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert. 2001 2002 2003 2003/2002 Tulot 1 000 1.856 1.744 1.582-9 % Kustannukset 1 000 Erillismenot 663 509 329-35 % MENOJÄÄMÄ 1.193 1.235 1.253-1 % Osuus yhteiskustannuksista 672 560 554-1 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 521 675 699 +4 % Kustannukset yhteensä 1 000 1.335 1.069 883-17 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 28 % 39 % 43 % Investoinnit 1 000 7 3 1-67 % Investoinnit % tuloista 0 % 0 % 0 % Julkisoikeudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert. 2001 2002 2003 2003/2002 Tulot t 1.184 4.838 4.798-1 % Kustannukset t Erillismenot 462 1.257 1.302 4 % MENOJÄÄMÄ 721 3.581 3.496-2 % Osuus yhteiskustannuksista 722 4.170 4.009-4 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -1-590 -513-13 % Kustannukset yhteensä t 1.185 5.427 5.311-2 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 0 % -12 % -11 % Investoinnit t 10 826 632-23 % Investoinnit % tuloista 1 % 17 % 13 %

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 28.05.21 17 Muiden säädösten nojalla Toteuma Tavoite TAE Vert. maksulliset suoritteet 2001 2002 2003 2003/2002 Tulot t 1.455 1.780 1.828 3 % Kustannukset t Erillismenot 639 736 774 5 % MENOJÄÄMÄ 816 1.044 1.054 1 % Osuus yhteiskustannuksista 838 1.044 1.054 1 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -21 0 0 0 % Kustannukset yhteensä t 1.476 1.780 1.828 3 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista -1 % 0 % 0 % Investoinnit t 32 56 39-100 % Investoinnit % tuloista 2 % 3 % 2 %

VALTIOKONTTORI TAE 2003 18 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET

VALTIOKONTTORI 28.07 19 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Muistio s. 26 Momentille myönnetään 2 794 660 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/66) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien, valtion ja muiden palveluksen perusteella myönnettyjen kuntoutusetuuksien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 260 000 euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta 28.80.24. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 2003 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2004/2105). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 1 951 330 000 Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 762 930 000 Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet 8 640 000 Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet 20 000 Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 69 480 000 Valtion eläkelain perusteella myönnetyt kuntoutusetuudet 2 260 000 Yhteensä 2 794 660 000 2003 määräraha ( ) 2 794 660 000 2002 määräraha ( ) 2 637 190 000 2001 tilinpäätös ( ) 2 512 402 621

VALTIOKONTTORI 28.07 20 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 21 662 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden myöntämiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille sekä Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleville niille toimihenkilöille, joiden palkkaukseen myönnetään valtionapua noudattaen soveltuvin osin valtion eläkelain, valtion perhe-eläkelain ja rintamaveteraanien varhaiseläkelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä eläke. Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 700 000 euroa ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/74) mukaisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (37/77) mukaisten sanomalehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maatalous-keskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen päätoimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä varten. Eläke myönnetään sen määräisenä, että se yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä eläkkeitä varten. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2003 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2004/2105). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuonna 2003 myönnetään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan kansalaisten Suomen valtion palveluksesta kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuorituksena valtioneuvoston päätöksen n:o 195/89 nojalla.

VALTIOKONTTORI 28.07 21 Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet 20 700 000 Vuoden kuluessa myönnettävät taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (enintään) 700 000 Vuoden kuluessa myönnettävät muut ylimääräiset eläkkeet 253 000 Eduskunnan kansliatoimikunnan ylimääräiset eläkkeet (enintään) 9 000 Yhteensä 21 662 000 2003 määräraha ( ) 21 662 000 2002 määräraha ( ) 21 380 000 2001 tilinpäätös ( ) 18 790 688

VALTIOKONTTORI 28.07 22 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 30 911 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Nokia Telecommunications Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilöntyönantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patriakonserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain mukaisesti. Selvitysosa: Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina. Määrärahaa ei käytetä eläkekorvausten maksamiseen vuoden 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määräraha on laskettu vuodelle 2003 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2105). Määrärahassa on huomioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä (165/12.2.1999; HE 258/1998).

VALTIOKONTTORI 28.07 23 Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle 24 000 000 Korvaus Nokia Telecommunications Oy:lle 704 000 Korvaus Vapo Oy:lle 1 366 000 Korvaus Vammas Oy:lle 310 000 Korvaus Lapua Oy:lle 449 000 Muut korvaukset 82 000 Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirrot Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 4 000 000 Yhteensä 30 911 000 2003 määräraha ( ) 30 911 000 2002 määräraha ( ) 37 370 000 2001 tilinpäätös ( ) 35 833 650

VALTIOKONTTORI 28.07 24 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Muistio s. 31 Momentille myönnetään 35 924 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädännön mukaisten korvausten maksamiseen, valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisten erorahojen, toistuvien korvausten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä valtion palveluksessa oleville virantoimituksesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritettavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Selvitysosa: Tapaturmakorvausmäärärahassa on huomioitu valtion virastoille virkamiesten tapaturmasta johtuneelta työkyvyttömyysajalta maksaman palkan korvaamiseen esitetty 1 783 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös 45 000 euroa työvoimapalvelulain mukaisiin työhönsijoittumisen tukitoimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten maksamiseen sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999, muutt. 15.5.2002/118) mukaisiin tapaturmakorvauksiin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993), työllisyyslain (275/87) 17 ja 25 :n ( 906/98), työvoimapalvelulain mukainen työkokeilu ( 1005/93) 12 ja 13 ( 857/2000 ) sotilastapaturmalain (1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b :n sekä tapaturmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset 26 340 000 Liikennevakuutuslain (279/1959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat liikennevakuutuskorvaukset 1 985 000 Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset 67 000

VALTIOKONTTORI 28.07 25 Valtion virkamieslain (750/1994) ja erorahaasetuksen(1350/1994) nojalla maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät, toistuvat korvaukset ja ammattikoulutusrahat 3 950 000 Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen tuki 3 200 000 Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset 170 000 Rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla maksettavat korvaukset 150 000 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset 62 000 Yhteensä 35 924 000 2003 määräraha ( ) 35 924 000 2002 määräraha ( ) 32 603 000 2001 tilinpäätös ( ) 30 521 691

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 26 TAE 2003 28.07.05 VAKINAISET ELÄKKEET, PERHE-ELÄKKEET SEKÄ KUNTOUTUSTUET Seuraavassa esitetään eläkemenoennuste vuoden 2003 talousarvion momenttia 28.07.05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet varten. Sen taustaksi tarkastellaan toteutunutta kehitystä aikaisempina vuosina. Talousarviovarauksesta oheisessa taulukossa esitetyssä luvussa on huomioitu alkuperäinen talousarviovaraus ja siihen budjetin hyväksynnän jälkeen mahdollisesti tehdyt indeksikorjaukset, mutta ei lisäarvioissa toteutettuja volyymin muutoksia. Valtion eläkemenon määrärahavarausten toteuma vuosina 1997-2001 momentti 28.07.05 milj. talousarvio toteuma kasvu ed. vuodesta nimellinen reaalinen milj. erotus (toteuma arvio) % % % milj. 1997 2 135 3,1 % 2,0 % 2 126-0,42 % -9 1998 2 210 3,5 % 1,8 % 2 200-0,42 % -9 1999 2 312 3,9 % 1,5 % 2 286-1,16 % -27 2000 2 372 3,6 % 2,0 % 2 368-0,17 % -4 2001 2 506 5,7 % 1,8 % 2 512 +0,24 % +6 Budjettivuosi 2001 Viisivuotiskaudella 1997-2001 toteutunut eläkemeno on yleensä ollut pienempi kuin talousarviovaraus. Ero varaukseen ei ole ollut suuri, yleensä alle 10 miljoonan euron. Kuitenkin vuonna 1999 onnistuttiin määräraha-varauksen teossa suhteellisen huonosti, sillä silloin toteuman ja varauksen välinen ero oli 27 miljoonaa euroa. Muista vuosista poiketen toteutunut meno oli vuonna 2001 talousarviovarausta suurempi. Eroa varaukseen oli 6 miljoonaa euroa (0,24 %). Vuonna 2001 eläkkeitä alkoi 21 000 kappaletta, joista 46 % oli täysitehoisia. Eläkkeitä alkoi kaiken kaikkiaan 1 600 kappaletta enemmän kuin vuonna 2000. Lisäys oli huomattava, sillä edellisvuonna kasvua oli 800 kappaletta. Lisäystä oli erityisesti vapaakirjan perusteella myönnetyissä eläkkeissä, joskin jonkin verran kasvoivat täysitehoisina alkaneiden vanhuus- ja työttömyyseläkkeiden määrät. Vapaakirjaeläkkeissä kasvoivat näiden ohella myös työkyvyttömyyseläkkeet. Osa-aikaeläkkeitä alkoi suurin piirtein sama määrä kuin edellisvuonna, vajaat 1 100 kappaletta. Tämä näyttää olevan se taso, mille niiden suosion voidaan ainakin toistaiseksi päätellä vakiintuneen, sillä määrät ovat olleet samalla tasolla kolmatta vuotta. Alkaneiden eläkkeiden määrät eivät pienentyneet enää yksilöllisissä varhaiseläkkeissä, vaan niitä alkoi sama määrä kuin vuonna 2000, noin 730 kappaletta. Niin sanottuja LYVEL-eläkkeitä alkoi vajaa 100 kappaletta. Eläkkeen keskisuuruus oli 10 euroa kuukaudessa. Nämä eläkkeet myönnettiin kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetun lain perusteella. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta eläkkeet maksettiin kertasuorituksena kertasuoritusten yhteismäärän ollessa 64 tuhatta euroa. Normaalin kertasuorituksen suuruus oli 1000 euroa paikkeilla, maksimissaan 2 300 euroa.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 27 TAE 2003 28.07.05 Eläkemeno vuosina 2002 ja 2003 Marraskuussa 2001 solmittiin yksityisellä sektorilla kolmikantaisesti neuvoteltu periaatesopimus yksityisen työeläkejärjestelmän kehittämisestä. Sopimuksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Uudistuksen vaikutukset tulevat aikanaan ulottumaan myös julkisen sektorin eläkejärjestelmiin, mutta liikkeellelähtö on toistaiseksi ollut hidasta. Uudistus ei ole vielä siinä vaiheessa että sen vaikutuksia olisi voitu ottaa tässä laskelmassa huomioon. Esitys vuoden 2003 talousarvion momenttia 28.07.05 varten vakinaiset ja perhe-eläkkeet 2001-2003 (1 000 euroa ) 2001 2002 2003 TP TMA TMAE Ind 2003 2004/2105 Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perheeläkkeet (28.07.05.01) 1 792 036 1 860 670 1 951 330 Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet (28.07.05.02) 665 648 712 030 762 930 Kansanedustajain eläkkeet ja perheeläkkeet (28.07.05.03) 7 533 7 900 8 640 Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet (28.07.05.04) 20 20 20 Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.05) 47 165 56 570 69 480 28.07.05.01-05 Eläkemenot yhteensä 2 512 403 2 637 190 2 792 400 Muut kuntoutusetuudet kuin kuntoutustuet (28.07.05.06) 2 260 28.07.05 Yhteensä 2 294 660 Eläkemenon ennustetaan kasvavan vuodesta 2002 vuoteen 2003 reaalisesti 3,8 % ja nimellisesti 5,9 %. Kasvusta 10 miljoonaa euroa johtuu kansaneläkkeen kaksinkertaisen leikkauksen hyvittämisestä. Momenttien 28.07.05.01-05 eläkemenoihin sisältyvät kuntoutustukena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot. Muiden kuntoutusetuuksien budjetointi ehdotetaan siirrettävän momentille 28.07.05.06 momentilta 28.80.24.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 28 TAE 2003 28.07.05 Yleislain alaisten liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien virastojen eläkemeno sisältyy alamomentille 28.07.05.05. Näihin kuuluvat Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus ja Ilmailulaitos. Myös Tieliikelaitoksesta alkavien eläkkeiden meno on sisällytetty momentille vuodesta 2001 lähtien, mikä selittää alamomentin menojen suuren kasvun (noin 20 prosenttia vuodessa). Hallinnon kehittämiskeskuksen menot on poistettu alamomentilla vuodesta 2002 lähtien, koska laitoksesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtion talousarviossa 2002 momentin 28.07.05 määrärahavaraus 2 637 190 000 euroa näyttää nyt laaditun ennusteen perusteella olevan 17 miljoonaa euroa liian pieni vuoden aikana toteutuvaan menoon verrattuna. 114,0 % Momentin 28.07.05 eläkemeno edellisvuoteen verrattuna 112,0 % Nimellinen muutos 110,0 % 108,0 % 106,0 % 104,0 % 102,0 % Reaalinen muutos 100,0 % 98,0 % 96,0 % 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 29 TAE 2003 28.07.05 Valtion eläkemeno 1994-2003 1 000 euroa 3 000 000 Mom. 28.07.05 eläkemenot Liikelaitokset 2 500 000 Kansanedustajat, 2. korv.l. Kunnat, V AL, VALTAVA 2 000 000 Valtion palvelus 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Eläkemenon kehitys vuosina 2002-2007 1 000 euroa Vuosi Vuosi 2002 vuoden 2002 indeksitasossa (1968/2054) ja vuodet 2003-2007 vuoden 2003 indeksitasossa (2004/2105; VM 9/214/2002) Vanhuus- ja varh. vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys eläkkeet Yks. varhaiseläkkeet Työttömyysja osaaikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä 2002 2 035 300 214 600 35 600 74 300 311 900 2 671 700 2003 2 131 600 222 600 35 100 82 200 320 900 2 792 400 2004 2 205 900 225 200 34 900 90 100 328 500 2 884 600 2005 2 250 300 228 300 34 500 99 600 333 600 2 946 300 2006 2 291 600 232 700 33 900 114 600 340 300 3 013 100 2007 2 332 200 239 000 35 700 129 600 347 200 3 083 700 VANHUUSELÄKKEET: Valtion eläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, niin sanotut vanhan lain mukaiset omat eläkkeet sekä diplomaatinpuolison erityiskorvaukset. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET: Sisältävät myös kuntoutustuet. PERHE-ELÄKKEET: Valtion eläkelain sekä niin sanotun vanhan lain mukaiset perhe-eläkkeet.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 30 TAE 2003 28.07.05 Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvoja on jonkin verran muutettu viimevuotisesta vuotta 2001 koskevien tilastotietojen perusteella. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2001 lopussa voimassa ollut eläkekanta. 2. Laskenta on suoritettu vuoden 2003 TEL-indeksitasossa, jonka arvot on saatu valtiovarainministeriön talousarvion laadintaohjeesta (VM 9/214/2002). Indeksin arvot ovat: alle 65-vuotiaiden indeksi 2105 65 vuotta täyttäneiden indeksi 2004. 3. Ennusteessa on otettu huomioon valtion eläkejärjestelmässä vuoden 2000 alussa toteutetut ns Puro -muutokset, samoin kuin vuoden 1999 alussa voimaan tullut uudistus kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä. Vuonna 2001 menot näistä LYVELeläkkeistä olivat 64 400 euroa. Summa koostui lähes kokonaan pienistä kertasuorituksista. 4. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaisesti nuoret, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt jäävät valtion eläketurvan ulkopuolelle. 5. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuosina 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. 6. Alkavien YVE-eläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2001 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeikänsä. 7. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2001 tasoon verrattuna vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina 35-40 miljoonalla eurolla.