KIRJALLINEN KYSYMYS 108/2013 vp Suomen arktisen alueen strategia ja Jäämeren radan selvitystyön aloittaminen Eduskunnan puhemiehelle Arktisen alueen energia- ja mineraalivarannot ovat mittavat. Kuluvana vuosikymmenenä on arktisen alueen hyödyntämiseen arvioitu sijoitettavan jopa 100 miljardia euroa. Suomen on oltava kehityksessä mukana. Hallitusohjelma lupaa arktisen alueen kehitykselle hyvää. Ohjelmassa korostetaan alueen merkitystä ja tunnustetaan sen valtava elinkeinopotentiaali. Edellinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies onkin vastannut kahteen aihetta koskevaan kysymykseen (KK 258/2012 vp ja KK 201/2012 vp). Vastauksissa on luvattu uutta, päivitettyä arktista strategiaa kevääksi 2013. Arktinen alue kehittyy nopeasti. Muun muassa Kirkkoniemen sataman tavaraliikenne on kymmenkertaistunut parissa vuodessa kahteen miljoonaan tonniin vuodessa. Suurimmat kuljetukset ovat maa-aines-, öljy-, kaasu- ja kalakuljetuksia. Tämä käy ilmi Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän toimeksiannosta tehdystä "Jäämeren rautatie" -raportista. Raportissa on tutkittu Suomen rataverkoston kehittämisen kannattavuutta Lapissa ja varsinkin Rovaniemi Kirkkoniemi-radan kannattavuutta. Rautatien rakentamisen keskimääräiseksi kustannusarvioksi esitetään raportissa n. 2,4 miljardia euroa ja keskimääräiseksi kannattavuuteen tarvittavaksi vähimmäistavaraliikennemääräksi 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Moni asia tukee ratahanketta. Esimerkiksi Jäämeren kautta tavarankuljetuksen kesto Aasiaan lyhenee jopa kolmanneksella nykyisestä. Tämä pienentää kuljetuskustannuksia merkittävästi. Lisäksi Itämeren rikkidirektiivi luo merkittäviä lisäkustannuksia Perämeren kautta kuljetettavalle tavaralle. Ratayhteys Kirkkoniemen ja Rovaniemen välillä helpottaisi huomattavasti niin tuontia kuin vientiäkin. Arktisen alueen öljy- ja kaasuvaroja voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa radan kautta elinkeinoelämän tarpeisiin koko Suomeen ja aina Keski- Eurooppaan asti. Pohjoisille kaivoksille rata olisi merkittävä viennin edistäjä. Pelkästään Suomen kaivos- ja metsäteollisuuden tulevaisuuden kuljetustarpeeksi arvioidaan 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Barentsin alueen öljy- ja kaasukuljetusten arvioidaan olevan n. 40 miljoonaa tonnia vuodessa vuonna 2020. Kirkkoniemen satamasta halutaan kehittää yksi arktisen alueen suurimmista ja kehittyneimmistä satamista. Elinkeinoelämän kannalta huomattavaa potentiaalia ei kannata kierrättää Suomen ympärillä Venäjän, Ruotsin tai Norjan kautta, vaan Suomen olisi oltava mukana jakamassa suurien investointien tuottoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä päivityksiä hallitus on tehnyt arktisen alueen strategiaansa tähän mennessä, Versio 2.0
miten hallitus aikoo vauhdittaa Pohjois- Suomen vientiteollisuutta ja turvata energian tuonnin arktisilta alueilta ja aikooko työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa niin sanotun Jäämeri-radan selvityshankkeen? Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2013 Ville Vähämäki /ps 2
Ministerin vastaus KK 108/2013 vp Ville Vähämäki /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Vähämäen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 108/2013 vp: Mitä päivityksiä hallitus on tehnyt arktisen alueen strategiaansa tähän mennessä, miten hallitus aikoo vauhdittaa Pohjois- Suomen vientiteollisuutta ja turvata energian tuonnin arktisilta alueilta ja aikooko työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa niin sanotun Jäämeri-radan selvityshankkeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaisesti hallitus päätti iltakoulussaan 15.6.2012 hallituksen arktisten prioriteettien määrittelemisestä syksyksi 2012 ja Suomen arktisen strategian uudistamisesta huhtikuuhun 2013 mennessä. Ensimmäinen Suomen arktinen strategia laadittiin vuonna 2010. Edellinen strategia oli toimeksiannon mukaisesti ulkosuhdepainotteinen. Uudistetun strategian lähtökohta on laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus. Hallitus hyväksyi arktiset linjaukset iltakoulussaan 10.10.2012: Arktinen Suomi arktisena osaajana. Suomi on arktinen maa: Ilmasto, luonto, maantiede, historia ja kokemukset ovat muokanneet arktisen identiteettimme. Suomen kansa on kokonaisuudessaan arktinen kansa; kolmasosa 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuvista on suomalaisia. Saamelaisten asema Euroopan ainoana alkuperäiskansana huomioidaan ja heidän osallistumisensa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana vaikuttavien asioiden käsittelyyn turvataan. Suomen pohjoisosa tulee säilyttää vakaana ja turvallisena toimintaympäristönä. Suomi on arktinen osaaja: Arktinen alue on voimakkaan muutoksen kohteena. Muutoksen ymmärtämiseen, siihen sopeutumiseen ja myös sen hyödyntämiseen Suomella on huippuosaamista ja tietotaitoa. Osaamisen ja tutkimuksen ylläpitäminen ja kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Suomi pyrkii arktisen osaamisen mallimaaksi. Suomi kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristön reunaehtoja: Ilmastonmuutoksen globaalien vaikutusten ymmärtäminen, arktisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön reunaehtojen tunnistaminen kaikessa arktisessa toiminnassa ovat arktisen politiikkamme keskiössä. Kansainvälinen arktinen yhteistyö: Suomen arktisen aseman vahvistaminen, kansainvälisen yhteistyön laajentaminen ja vakauden ylläpitäminen arktisella alueella ovat keskeisiä tavoitteitamme. Strategia uudistetaan linjausten pohjalta. Strategian uudistaminen on ajankohtaista, sillä kehitys arktisella alueella on ollut nopeaa ja osittain ennakoimatonta. Nykyinen arktinen strategia edellyttää sekä päivittämistä että toimintaympäristön muutosten huomioonottamista nykyistä laajemmin. Strategiasta järjestetään kuulemistilaisuus Rovaniemellä 15.3. ja hallitus käsittelee strategian tämän kevään aikana. Hallitus vauhdittaa Pohjois-Suomen vientiteollisuutta samoin keinovalikoimin kuin muunkin Suomen vientiteollisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole suunnitelmia aloittaa Jäämerirata-selvityshanketta ja katsomme, että se on 3
Ministerin vastaus ensisijaisesti liikenne- ja viestintäministeriön vastattava asia. Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänannosta selvittänyt, mitkä ovat yritysten ja viranomaisten näkemykset Pohjois- Suomen kaivostoiminnan kuljetustarpeista ja toimivista kuljetusreiteistä. Tehtävää varten Liikennevirasto perusti työryhmän selvittämään Suomen ja naapurimaiden kaivostoiminnan kuljetustarpeet ja näiden edellyttämän liikennejärjestelmän lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Työryhmä koostui ministeriöiden, alueen maakuntaliittojen ja ELY-keskusten edustajista. Työn aikana muodostettiin yhteinen kansallinen näkemys kaivostoiminnan tarvitsemista kuljetusreiteistä ja näiden vaikutuksista liikennejärjestelmälle. Työssä huomioitiin myös Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvien investointien ja liikenneratkaisujen vaikutus Suomen liikennejärjestelmälle ja kuljetusreiteille. Työryhmän raportin (esitelty 27.2.2013) johtopäätösten mukaan lähitulevaisuudessa Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoskuljetukset Euroopan ja Kaukomaiden välillä toteutuvat Perämeren satamien kautta rikkidirektiivistä huolimatta. Muut alueen elinkeinoelämän kuljetustarpeet eivät yksistään vaikuta merkittävästi kaivoskuljetuksiin ja niiden reittivalintoihin, vaan ne on tarkoituksenmukaista sopeuttaa toisiinsa. Arktiset asiat on huomioitu myös Suomen avaruustoiminnan strategiassa vuosille 2013 2020. Strategian mukaisesti arktisen alueen toimintaa tuetaan avaruustekniikan keinoin. Sodankylässä toimiva satelliittidatakeskus vahvistaa arktisen alueen, luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja ympäristöturvallisuuden tutkimusta. Se samalla myös luo julkisen sektorin ja kaupallisia palveluja. Hallitus valmistelee kehysriiheen toimenpidekokonaisuuden, jolla kompensoidaan yrityksille rikkidirektiivistä aiheutuvia kustannuksia. Tämä kokonaisuus sisältää mm. tuen LNG-infrastruktuurin rakentamiseen. Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Myös olemassa olevaa sääntelytaakkaa tarkastellaan. EU-vaikuttamisen osalta teollisuudelle kriittisiin päätöksiin vaikutetaan entistä koordinoidummin. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2013 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori 4
Ministerns svar KK 108/2013 vp Ville Vähämäki /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 108/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Ville Vähämäki /saf: Vilka uppdateringar av strategin för det arktiska området har regeringen gjort hittills, hur tänker regeringen sätta fart på norra Finlands exportindustri och trygga energiimporten från arktiska områden och tänker arbets- och näringsministeriet inleda ett utredningsprojekt om den s.k. Ishavsbanan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med det mål som skrivits in i regeringsprogrammet beslutade regeringen vid sin aftonskola den 15 juni 2012 om fastställandet av regeringens arktiska prioriteringar till hösten 2012 och om en uppdatering av Finlands arktiska strategi senast i april 2013. Finlands första arktiska strategi utarbetades 2010. Den föregående strategin hade i enlighet med uppdraget tonvikten på externa relationer. Utgångspunkten för den uppdaterade strategin är bredd och helhetsinriktning. Regeringen godkände de arktiska riktlinjerna vid sin aftonskola den 10 oktober 2012: Det arktiska Finland som en arktisk expert. Finland är ett arktiskt land: Klimatet, naturen, geografin, historien och erfarenheterna har format vår arktiska identitet. Det finska folket är i sin helhet ett arktiskt folk; en tredjedel av de som bor norr om den sextionde breddgraden är finländare. Samernas ställning som Europas enda ursprungsfolk beaktas och deras möjligheter att delta i behandlingen av frågor som gäller samernas ställning som ursprungsfolk tryggas. Norra Finland bör bevaras som en stabil och trygg omvärld. Finland är en arktisk expert: Det arktiska området är föremål för kraftig förändring. Finland har spetskompetens och know-how när det gäller att förstå förändringarna och anpassa sig till och också utnyttja dem. Att upprätthålla och utveckla kompetensen och forskningen är av högsta prioritet. Finland strävar efter att bli en föregångare i arktisk kompetens. Finland respekterar principerna för hållbar utveckling och specialvillkoren för miljön: Att förstå de globala konsekvenserna av klimatförändringen, ett hållbart utnyttjande av de arktiska naturresurserna och att identifiera specialvillkoren för miljön i all arktisk verksamhet är de centrala punkterna i vår arktiska politik. Internationellt arktiskt samarbete: Att stärka Finlands arktiska ställning, att utvidga det internationella samarbetet och att upprätthålla stabiliteten på det arktiska området är centrala mål för oss. Strategin uppdateras utifrån dessa riktlinjer. En uppdatering av strategin är aktuell, eftersom utvecklingen i det arktiska området har varit snabb och delvis oförutsägbar. Den nuvarande arktiska strategin förutsätter såväl uppdatering som beaktande av förändringarna i omvärlden i större utsträckning än nu. Om strategin ordas ett samrådsmöte i Rovaniemi den 15 mars och regeringen behandlar strategin under våren. Regeringen sätter fart på norra Finlands exportindustri med samma medel som den sätter fart på exportindustrin i det övriga Finland. Arbets- och näringsministeriet har inga planer på att 5
Ministerns svar inleda ett utredningsprojekt om Ishavsbanan och vi anser att frågan primärt hör till kommunikationsministeriets ansvarsområde. Trafikverket har på uppdrag av kommunikationsministeriet utrett företagens och myndigheternas syn på transportbehoven och fungerande transportleder för gruvdriften i norra Finland. För uppdraget inrättade Trafikverket en arbetsgrupp med uppgift att utreda Finlands och grannländernas transportbehov för gruvdriften och det trafiksystem som dessa behov förutsätter på kort och på lång sikt. Arbetsgruppen bestod av representanter för ministerierna, regionens landskapsförbund och närings-, trafik- och miljöcentraler. Under arbetets gång utformades en gemensam nationell syn på de transportleder som gruvdriften behöver och hur dessa påverkar trafiksystemet. I arbetet beaktades också hur investeringar och trafiklösningar utanför Finlands gränser påverkar Finlands trafiksystem och transportleder. Enligt slutsatserna i arbetsgruppens rapport (föredragen den 27 februari 2013) kommer norra och östra Finlands gruvtransporter mellan Europa och fjärran belägna länder inom den närmaste framtiden att skötas via hamnarna i Bottenviken trots svaveldirektivet. Näringslivets övriga transportbehov i området har inte enskilda någon större inverkan på gruvtransporterna och deras val av transportleder, utan det är ändamålsenligt att anpassa dem till varandra. De arktiska frågorna har också beaktats i strategin för Finlands rymdverksamhet för åren 2013 2020. Enligt strategin stöds verksamheten i det arktiska området genom rymdteknik. Satellitdatacentret i Sodankylä stärker forskningen om det arktiska området, naturresurserna, klimatförändringen och miljösäkerheten. Samtidigt skapar centret också offentliga och kommersiella tjänster. Regeringen bereder för ramförhandlingarna en åtgärdshelhet, som ska kompensera de kostnader som svaveldirektivet orsakar. Denna helhet innehåller bl.a. stöd för uppbyggnad av LNG-infrastruktur. Regeringen förbinder sig att i sina beslut under slutet av valperioden undvika att industrin orsakas ökade kostnader eller en ökad regleringsbörda. Även den nuvarande regleringsbördan ses över. När det gäller EU-påverkan påverkas de beslut som är kritiska för industrin på ett mer samordnat sätt än tidigare. Helsingfors den 8 mars 2013 Näringsminister Jan Vapaavuori 6