Liite 1 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2004 1. Yhteenveto tuloksista Virtuaaliopintojen osuus lisääntyi vuodesta 2003 n. 93 %. Suurin kehittyminen on tapahtunut Liiketalouden yksikössä. Eritasoisiin R5-verkko-opiskeluympäristön koulutuksiin osallistui 126 henkilöä. Työtiloja (opintojaksoa/projektia jne. varten) perustettiin ympäristöön 490 kpl, joista syksyn osuus n. 2/3. JAMK koordinoi yhtä ja on mukana 20 virtuaaliamk:n koulutustuotantorenkaassa 2004 2006. JAMK osallistui aktiivisesti Tietie-yhteistyön kautta virtuaaliopiskelun ja valtakunnallisen eopintotoimiston kehittämiseen. Vuonna 2004 käynnistettiin Keski-Suomen Liiton rahoittamana hankkeena yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, VTT:n, Jyväskylän teknologiakeskuksen sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa Keski- Suomen oppimisverkosto, jonka käytännön toteuttajaksi organisoitiin 4 hengen asiantuntijaryhmä, Optiimi. Tiimin jäsenistä yksi henkilö toimii ammattikorkeakoulun, yksi yliopiston, yksi teknologiakeskuksen ja yksi ammattiopiston palveluksessa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen alueellista innovaatioverkostoa, parantaa yritysten ja työelämän organisaatioiden toimintaedellytyksiä sekä varmistaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalvelujen saatavuuden myös Jyväskylän seudun ulkopuolella sekä tukea maakunnan kaikkien kehittämisyhtiöiden toimintaa. JAMKin ja Jyväskylän yliopiston yhteisen aluekehitysstrategian laadintatyö käynnistettiin ammattikorkeakoulun ja yliopiston rehtorien yhdessä asettaman visiotyöryhmän toimesta. Työryhmän tavoitteena on laatia osapuolten yhteinen visio roolistaan Keski-Suomen innovaatioverkostossa v. 2010. AMK-jatkotutkintokoulutusta toteutettiin terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn sekä hyvinvointiteknologian koulutusohjelmissa kokeilulupien perusteella. Hyvinvointiteknologian jatkotutkintokoulutuksen aloitti syksyllä uusi ryhmä. Terveyden edistämisen jatkotutkinnon Seksuaaliterveyden suuntautumisvaihtoehdon terapeuttisen suuntautumisen todettiin vastaavan Nordic Association for Clinical Sexology (NACS) Specialist in Clinical Sexology -koulutusohjelmaa (Sexology III). Ammattikorkeakoulun Rajakadun pääkampuksen rakennushankkeen ensimmäinen toteutusvaihe käynnistettiin keväällä 2004. Kolmivaiheisen rakennushankkeen tavoitteena on rakentaa ammattikorkeakoulun pääkampus saneeraamalla nykyisiä Rajakadun toimitiloja sekä rakentamalla uudisrakennus tekniikan ja liikenteen koulutusalan laboratoriotiloja sekä uutta ruokalaa varten. Pääkampuksen toteuttamisen avulla voidaan parantaa koulutusalojen välistä synergiaa sekä toteuttaa nykyistä laadukkaampia opiskelijapalveluja sekä vahvistaa ammattikorkeakoulun T&K-työn toteuttamisedellytyksiä. Pääkampuksen kaksi ensimmäistä rakennusvaihetta toteutetaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Kevään 2004 nuorten opiskelupaikkojen haussa JAMK oli valtakunnassa toiseksi halutuin ammattikorkeakoulu ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhteella mitaten. Ensisijaisten hakijoiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta kulttuurialan, luonnonvara-alan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Vuoden 2004 valmistumisvaiheen työllisyysaste koko JAMKissa oli 61 %. Työllisistä 67 % sijoittui Keski-. Parhaiten työllistyttiin MARATA-alalta (76 %), Informaatioteknologiasta (70 %) ja luonnonvaraalalta (67%). Työllistyminen Keski- oli vahvinta informaatioteknologiassa (81 %). Vuonna 2003 valmistuneista amk-tutkinnon suorittaneista on työllistynyt 83 % ja työttömänä oli ainoastaan 3 %. JAMK:in T&K-työn strategia laadittiin syksyllä 2004 ja se raportoitiin OPM:öön 3.12.2004. Strategian lähtökohtana ovat JAMK:issa tunnistetut synergiset ja monialaiset osaamiskeskittymät, jotka perustuvat työelämän tunnustamaan osaamiseen. T&K-työn strategiassa on määritelty JAMK:in strategiset päämäärät vuoteen 2008 ja tarvittavat kriittiset menestystekijät niiden saavuttamiseksi.
2 2. Vuosia 2004-2006 koskevassa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Osaamisen johtamisen koulutusta jatkettiin ja syvennettiin sekä JAMKin johtajien että päälliköiden osalta (JOKE-koulutuksen jatko). Lisäksi toteutettiin työsuhdeasioiden hyvään hoitamiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen tähtäävää koulutusta esimiehille. Laadunvarmistusjärjestelmän ja siihen liittyvien laatutyökalujen käytön osalta järjestettiin koulutusta koko henkilökunnalle. Ammattikorkeakoulun laatutyö on vuonna 2004 painottunut laadunvarmistusjärjestelmän rakenteen selkiyttämiseen ja toiminnan suunnitelmallisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on ollut europpalaisen korkeakoulualueen kriteeristön täyttävän laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen. Laatutyön yhteydessä on päivitetty kaikki keskeiset ammattikorkeakoulun toimintaprosessit (koulutus ja T & K-työ) ja ne on dokumentoitu toiminnanohjauskäsikirjaan. Vuonna 2004 käynnistettiin ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien ristiinarviointi ja kehitettiin siihen liittyvä toimintamalli. Arvioinnin kohteena oli vuonna 2004 kolme ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaa. Laatukulttuurin kehittämiseksi on parannettu laatutyön dokumentointia ja viestintää. Laatutyön kehitysprosessia on toteutettu yhteistyössä hollantilaisen laatukonsultin tohtori Peter Scholtenin kanssa. Syksyllä 2004 käynnistettiin JAMK:in sisäinen ECTS-projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa koulutusohjelmien rakenteellinen muutos vastaamaan eurooppalaisen korkeakoulualueen mukaista opintojaksojen ECTS-pohjaista mitoitusta. JAMK siirtyy ECTS-järjestelmän käyttöön tammikuussa alkavan koulutuksen osalta 1.1.2005 ja muiden osalta 1.8.2005. JAMK haki DS labeliä marraskuussa 2004. Yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa toteutettiin usealla koulutusalalla pääasiassa erilaisten hankkeiden muodossa. Vuonna 2004 merkittävimpiä yhteistyöhankkeita olivat hyvinvointiteknologiapalveluja tarjoava Wellness Dream Lab, uusiin EU-maihin suuntautuva MASTOhanke, ikääntyvien ihmisten tutkimus- ja kehityskeskus Gerocenterin valmisteluhanke, kulttuurialan hankkeet Suomalainen musiikkikampus ja KUVITEK, logistiikan osaamiskeskushanke INNOROAD, ICTalan kasvuyritysten kehittämiseen tähtäävä High-Tech Management-hanke, informaatioteknologian alan Verho-projekti sekä kansainvälinen ympäristöhanke NorWat. Koulutukseen liittyvää yhteistyötä on Jyväskylän yliopiston kanssa toteutettu Sosiaali- ja terveysalalla ja IT-instituutissa. Lisäksi tekniikan ja liikenteen yksikkö on osallistunut Jyväskylän yliopiston hakeman DI-koulutuksen suunnitteluun. Yhteistyötä muiden amk:n osalta on harjoitettu pääosin hanketasolla mm. informaatioteknologian alalla Turun ja Satakunnan amk:n kanssa sekä tekniikan alalla Satakunnan amk:n sekä Kemi-Tornion amk:n kanssa. Syksyllä 2004 käynnistettiin myös virtuaaliopintojen kehittämiseen tähtäävä yhteistyö JAMKin, Satakunnan, Pirkanmaan ja Tampereen amkien kesken. Sosiaali- ja terveysala sekä luonnonvara-ala ovat tehneet yhteistyötä muiden amk:n kanssa lähinnä ylempien amk-tutkintojen koulutusohjelmien suunnittelussa. MARATA:lla on yhteinen MARA-yritysklinikka hanke Vaasan amk:n kanssa sekä restonomikoulutusta Etelä-Pohjanmaalla yhdessä Seinäjoen amk:n kanssa.tavoiteltua yhteistä amkverkostoa sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseen ei saatu syntymään. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden kokonaisvolyymi pysyi likimain edellisen vuoden tasolla. Hanketoiminnan volyymin perusteella JAMKin suurimmat yksiköt ovat Tekniikka ja Liikenne, Luonnonvarainstituutti, Sosiaali- ja terveysala, IT-instituutti sekä MARATA. Monet työelämää palvelevista hankkeista on toteutettu yhdessä alueellisten yhteistyökumppanien kanssa (mm. Jyväskylän teknologiakeskus ja alueelliset kehittämisyhtiöt). Hanketoiminnan ohjeistusta sekä talous- ja riskienhallintaa on parannettu mm. koulutuksen sekä vuonna 2004 käynnistetyn hanketietojärjestelmäprojektin avulla. JAMKissa aloitettiin 2004 mittava KOMPETENSSI -hanke, jolla kehitetään aluekehitystoiminnassa käytettäviä kehittämistyökaluja ja järjestetään hanke- ja projektitoiminnan valmiuksia parantavaa sisäistä PROVA -koulutusta. Jämsänkosken Liiketalouden yksiköstä (Tiimiakatemia) on kehittynyt aktiivinen alueellinen hanketoimija (mm. yrittäjyyteen ohjaaminen sekä SKY-hanke) ja siellä järjestettiin hyvin suositut alue- ja yritysstrategiatyön erikoistumisopinnot, jotka toteutettiin yhteistyössä Tampereen Yliopiston kanssa. Bioenergian ja ympäristön osaamiskeskittymää JAMKin Luonnonvarainstituutissa Saarijärvellä on
3 vahvistettu mm. aktiivisen kansainvälisen hanketoiminnan sekä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n kanssa toteutetun yhteistyön avulla. Useat energia-alan yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti bioenergian osaamiskeskittymän toimintaan. Kulttuuriyksikkö käynnisti kesällä 2004 luovan alan liiketoimintaosaamisen kehittämishankkeen (LINKO), joka yhdessä Keski-Suomen liiton toteuttaman Luova Foorumi hankkeen kanssa muodostaa luovan toimialan hankekokonaisuuden. Kokonaisuutta täydennetään vielä luovan toimialan kärkiyrityshankkeella. Kv-strategian toteuttaminen jatkui kaikissa JAMK:in yksiköissä v. 2004. Merkittävimpiä kansainvälisiä toimenpiteitä AMK:n Itä- ja Kaakkois-Aasian verkoston toiminnan ohella (ks. Liite) olivat Liiketalouden yksikön toteuttamat koulutushankkeet Venäjällä Obninskissa, Buenos Airesissa ja Shanghaissa. Liiketalouden yksikön ja Obninskin kaupungin sekä siellä sijaitsevan partnerikorkeakoulun FRIDASin (French Russian Institute of Business Administration) vuonna 2002 alkanutta yritysten koulutus- ja kehittämisyhteistyötä jatkettiin. Suomalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille suunnattu kolmen kuukauden pituinen Latinalaisen Amerikan koulutus toteutettiin yhdessä argentiinalaisen Universidad Argentina De La Empresa-korkeakoulun kanssa Buenos Airesissa keväällä 2004. Suomalaisille yritysjohtajille suunnattu Kiinan markkinoiden kurssi toteutettiin keväällä 2004 jo viidennen kerran, nyt Shanghaissa. Sosiaali- ja terveysala järjesti kansainvälisen konferenssin Promoting well-being and sexual health. JAMK:in kansainvälisten koulutusohjelmien sisäinen ja synerginen verkostohanke International School of Jypoly suunniteltiin ja sitä ryhdytään toteuttamaan v. 2005. Ammatillista opettajankoulutusta toteutetaan JAMKissa Jyväskylän lisäksi Joensuussa toimivan vakituisen toimipisteen ohella myös Kuopiossa, Mikkelissä ja Seinäjoella ja lisäksi erityisopettajakoulutusta Oulussa. Vuonna 2004 toteutettiin ensimmäisen kerran kaikkien opettajakorkeakoulujen yhteinen e-haku, jossa valintaperusteita ja kunkin alan tulevaa opettajatarvetta tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena. Ammatillinen opettajakorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamiseen hanketyöllä. Ammattitaitovalmentaja-hanke on kehittänyt keskisuomalaisten pk-yritysten henkilöstön osaamista ja siihen liittyviä kehittämisvalmiuksia. Taituri-hankkeella JAMK:issa varaudutaan elinikäisen oppimistarpeen jatkuvaan kasvuun ja aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen osana aikuisväestön jatkuvaa kouluttautumista. 97 nuoriso- ja 28 aikuisopiskelijaa siirtyi vuonna 2004 tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen (tavoite 70). Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli 27 % (tavoite 30 %). Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeli 247 opiskelijaa, ja suoritettiin 522 ov. Kansainvälinen opiskelijavaihto > 3 kk Yht > 3 kk Yht < 3 kk yht. Toteuma 2004 163 74 237 165 25 190 180 110 417 300 Opiskelu Harjoittelu Opiskelu Harjoittelu Opettajavaihto ja asiantuntijavaihto > 1 kk Opettajavaihto < 1 kk Opettajavaihto yhteensä Muut asiantuntijat Toteuma 2004 2 3 62 66 64 69 199 33 Kansainvälisen opiskelijavaihdon ja harjoittelun yhteenlasketuksi tavoitteeksi v. 2004 on sovittu lähtevien pitkien opiskelijavaihtojen osalta 20 % Jyväskylän ammattikorkeakoulun nuorten aloituspaikoista eli yhteensä 232 hlöä ja tulevien pitkien opiskelijavaihtojen ja harjoittelun osalta 12 % nuorten aloituspaikoista eli yhteensä 139 henkilöä. Kumpikin tavoite toteutui v. 2004 lähtevien osalta 102 % ja tulevien osalta 137 %.
4 Henkilöstön kehittäminen vuonna 2004 Henkilöstö ryhmä Henkilöstön työpäivät Lehtorit 1285,0 Päätoimiset tuntiopettajat 551,0 Yliopettajat 685,0 Henkilöstöhallinto 25,0 Julkisella rahoituksella toimivien projektien henkilöstö 77,0 Kirjasto- ja tietopalvelut 191,0 Liiketoimintaa varten palkattu muu kuin opetushenkilöstö 266,0 Muu henkilökunta 39,0 Muu opetuksen tukitoiminta 63,0 Opetuksen hallinto 318,0 T&K -henkilöstö (Tutkimus ja kehitystyö) 262,0 Taloushallinto 50,0 Yleishallinto 185,0 Yhteensä Jyväskylän amk 3997,0 Opettajien koulutusrakenne vuoden 2004 lopussa oli 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 75 % (tavoite v. 2006 lopussa 94 %), 2) lehtorit: vähintään ylempi korkeakoulututkinto 97 % (tavoite v. 2006 lopussa 100 %). Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkoston koordinoinnista vuosina 2004-2006. Verkosto järjestää vuosittain mm. ammattikorkeakoulujen yhteiset valintakokeet Kiinassa, tarjoaa valtakunnallisia Aasia-teleopintoja yhteistyössä yliopistojen kanssa ja tuottaa Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalin kautta tarjottavia Aasia-moduleja. Ks. Tulosanalyysin liite 1. Ulkopuolinen rahoitus oli noin 9,9 M eli noin 21 % käyttötalouden tuloista (47,2 M ) ilman investointeihin saatuja avustuksia. Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus tuloista oli 4,8 M eli noin 10 %. Muun palvelutoiminnan osuus (ilman myytävää koulutusta) tuloista oli 1,7 M eli n. 3,6 %.
Tulosanalyysin liite 1. 5 Ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto Ammattikorkeakouluverkoston koordinaatioyksikön toiminta vuonna 2004 perustui pääasiassa kolmen työryhmän suunnitelmien ja linjausten sekä johtoryhmässä tehtyjen ehdotusten ja päätösten mukaisesti. Johtoryhmän muodosti kymmenen ammattikorkeakoulujen edustajaa. Työryhmätyöskentelyssä olivat mukana ammattikorkeakoulujen (29) nimittämät Aasiayhteyshenkilöt. 1. Henkilöliikkuvuustyöryhmä Ammattikorkeakoulujen yhteiset valintakokeet toteutettiin Kiinassa kahdessa kaupungissa. Kiinan lisäksi keskusteltiin valmiudet valintakokeiden toteuttamiseksi myös Intiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa keväällä 2005. Tampereen ammattikorkeakoulussa järjestettiin toisen kerran valtakunnalliset, kaksipäiväiset Aasia-orientaatiopäivät, joille osallistui useiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja kvhenkilökuntaa (n.160). Aasia-orientaatiopäiviä päätettiin jatkaa jokavuotisena tapahtumana. Koulutusalan rekrytointimessuilla esiteltiin ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa yhteisellä osastolla sekä Hong Kongissa että Thaimaassa. 2. Ammattikorkeakoulujen Aasia-ohjelman kehittäminen -työryhmä Aasia-tuotantorenkaassa on suunniteltu ja tuotettu virtuaalisia Aasia-opintoja, jotka valmistuttuaan ovat kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Vastuutuottajina ovat Satakunnan, Vaasan, Seinäjoen, Keski-Pohjanmaan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Aasia-opinnot valmistuvat tammi-helmikuussa 2005. 3. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön Aasia-osaamisen kehittäminen -työryhmä Laadittiin AsiaLink hanke-esitys, Joint Euro-Asian Expertise Training Programme (partnerit Kiinasta, Vietnamista, Laosista, Belgiasta, Saksasta ja Ranskasta) Vastuukirjoittajana Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Singaporessa järjestettiin Education to Education tapahtuma, jossa oli mukana kansainvälisten asioiden päälliköitä noin kymmenestä eri ammattikorkeakoulusta. Aasia-verkoston koordinaatioyksikön tukitoiminnot 2004 - Verkoston koordinointi, tiedotus ja säännöllinen yhteydenpito lukuisiin yhteistyötahoihin - Työryhmien, johtoryhmän ja neuvottelukunnan kokousten organisointi - Yhteistyö yliopistojen tarjoaman Aasian-opintojen ohjelman toteuttamisessa - Asia Specialist Database -tietokannan seuranta ja ylläpito - Ammattikorkeakoulujen www-sivujen työstäminen, kehittäminen ja ylläpito - Yksittäisten ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesti tarjoamien Aasia-kurssien tukeminen ja markkinointi - Ammattikorkeakoulujen Aasiaan liittyvät markkinointi- ja rekrytointiasiat - yhteisten esittelymateriaalien tuottamien Ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian verkoston merkitystä korostettiin myös syksyllä 2004 ilmestyneessä ylijohtaja Anne Brunilan johdolla työskennelleen valtioneuvoston asettaman globalisaatiotyöryhmän raportissa.