Henri Rajaviita Sähköisten määrälaskentaohjelmien hyödyntäminen LVIurakkalaskennassa Opinnäytetyö Talotekniikka Huhtikuu 2009
KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.4.2009 Tekijä(t) Henri Rajaviita Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikan koulutusohjelma/ LVI-tekniikan suuntautumisvaihtoehto Sähköisten määrälaskentaohjelmien hyödyntäminen LVI-urakkalaskennassa Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko määrälaskentaan pystyvistä tietokoneohjelmista hyötyä LVItarjouslaskennassa. Työssä tutkittiin ohjelmien käyttöä, niiden käytöstä saatavaa ajallista hyötyä sekä saatujen tuloksien luotettavuutta. Tietokoneiden avulla suoritettava määrälaskenta on ollut mahdollista jo jonkin aikaa, mutta tämä laskentamenetelmä ei ole yleistynyt LVI-urakoitsijoiden keskuudessa. Lähes kaikissa markkinoilla olevissa suunnitteluohjelmissa on olemassa määrälaskentaominaisuus. Suurin osa LVI-urakoitsijoista suorittaa määrälaskennan käsin paperikuvista. Käsin laskentaan kuluu paljon aikaa ja samalla myös rahaa. Arvioiden mukaan tarjouslaskentaan käytettävä aika LVI-alalla vastaa vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Tämän työn tarkoituksena oli löytää nopeampia ja luotettavampia vaihtoehtoja määrälaskennan suorittamiseen. Työ tapahtui vertailemalla kolmea yleisintä määrälaskentaan pystyvää ohjelmaa, joilla saatuja laskentatuloksia vertailtiin keskenään sekä käsin laskennalla saatuihin laskentatuloksiin. Lopputuloksista voitiin päätellä, että ohjelmilla säästettiin huomattavasti aikaa ja että niillä saadut tulokset olivat pääasiassa luotettavia. Mitä suuremmasta laskettavasta kohteesta on kyse, sitä suuremmaksi kasvavat myös säästöt, jos laskennassa käytetään apuna tietokoneohjelmia. Työn aikana selvisi, että suunnittelijan taidot vaikuttavat eniten suunnitteluohjelmilla saatujen laskentatulosten tarkkuuteen. Tulevaisuudessa olisi suotavaa, että LVI-suunnittelijat saisivat entistä suuremman vastuun määrälaskennasta ja tuottaisivat määräluettelot valmiiksi jo suunnitteluvaiheessa. Tällä toiminnalla urakoitsijoiden aikaa voitaisiin säästää lähes puolella. Asiasanat (avainsanat) määrälaskenta, määräluettelo, tarjouslaskenta, massaluettelo, LVI-suunnittelu Sivumäärä Kieli URN 40 s. + liitt. s. 9 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn200927463 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Kalervo Myllyrinne Opinnäytetyön toimeksiantaja Saipu Oy
DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 16.4.2009 Author(s) Henri Rajaviita Degree programme and option Building services engineering Name of the bachelor's thesis Benefits of electrical quantity calculation for HVAC contract calculation Abstract The purpose of this bachelor's thesis was to find out if computer programs capable of quantity calculation are good at HVAC offer calculations. The work contained researching the use of programs, the benefit of time and the reliability of obtained results. With computers the quantity calculations have been possible for quite some time but this calculation methods hasn't been getting popular among the HVAC contractors. Almost every planning program in the markets offer the feature for quantity calculation. Most of the HVAC contractors perform the quantity calculations on paper. This takes time and money at the same time. According to assesments the time used to offer calculations in the HVAC field correspond approximately 60 millions of euros. The purpose of the research was to find faster and more reliable alternatives to perform quantity calculations. The work took place by comparing the three most common programs that are able for quantity calculation. The obtained results were compared with each other and with results made on paper. The results gave a conclusion that the programs saved a great amount of time and the results made by the programs were essentially reliable. The bigger the calculated contract becomes the bigger are also the savings if the calculating is done by using computer programs. During the work it was noticed that the skills of a designer affected the most the results made by desing programs. In future it would be desirable that the HVAC designers could have a bigger responsibility of quantity calculations and would already produce the volume lists at the design state. By doing this, the time of the contractors could be saved almost by half. Subject headings, (keywords) quantity calculation, quantity list, offer calculation, computation of quantities, HVAC design Pages Language URN 40 p. + app. 9p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn200927463 Remarks, notes on appendices Tutor Kalervo Myllyrinne Bachelor s thesis assigned by Saipu Oy
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet... 1 1.2 Toimeksiantaja Saipu Oy... 2 2 LVI-URAKKALASKENTA... 2 2.1 Historiaa... 5 2.2 Urakkalaskenta nykypäivänä... 5 2.3 Tulevaisuus... 6 3 MÄÄRÄLASKENTA... 6 3.1 Taustaa... 6 3.2 Määräluetteloiden luominen käsin... 7 3.3 Määräluetteloiden luominen ohjelmilla... 8 3.4 Ohjelmien esittely... 9 3.4.1 Cads Planner Hepac... 9 3.4.2 Jcad quantum LVI... 9 3.4.3 MagiCad Ventilation, Heating & Piping... 10 4 OHJELMIEN VERTAILU... 10 4.1 Ajankäyttö... 11 4.2 Tarkkuus... 11 4.3 Käytettävyys... 11 4.4 Massojen siirrettävyys... 12 4.5 Lisenssien hinnat... 12 5 VERTAILUN TULOKSET JA ANALYSOINTI... 13 5.1 Laskentakohteen esittely... 13 5.2 Käsin tuotettu määrälaskenta... 14 5.2.1 Käsin tuotetun määrälaskennan tulokset... 14 5.3 CADS PLANNER HEPAC- ohjelman käyttö... 16 5.3.1 Cads Planner Hepac- ohjelmalla saadut tulokset... 16 5.4 JCAD QUANTUM LVI- ohjelman käyttö... 20 5.4.1 Jcad Quantum LVI- ohjelmalla saadut tulokset... 22 5.5 MAGICAD VENTILATION, HEATING & PIPING- ohjelman käyttö... 25 5.5.1 MagiCad- ohjelmalla saadut tulokset... 27
5.6 Vertailun keskeiset tulokset... 29 5.7 Määrälaskennan tulevaisuus... 36 6 POHDINTA... 37 LÄHTEET... 39 LIITTEET 1. Käsin tuotetut määräluettelot 2. Cads Planner Hepac- ohjelmalla tuotetut määräluettelot 3. Jcad Quntum LVI-ohjelmalla tuotetut määräluettelot 4. MagiCad- ohjelmalla tuotetut määräluettelot
1 JOHDANTO 1 1.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet Työn tarkoituksena on tutkia sähköiseen määrälaskentaan tarkoitettujen tietokoneohjelmien hyödyntämistä LVI-urakan massoittelussa. Tavoitteena on saada selville, onko ohjelmien käytöstä hyötyä ajallisesti, taloudellisesti ja ovatko ne luotettavia. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan, kannattaako sähköistä määrälaskentaa käyttää ja onko joku ohjelmista kannattavaa hyödyntää tulevaisuudessa Saipu Oy:ssä. Tähän opinnäytetyöhön valittiin kolme yleisimmin käytettyä määrälaskentaan pystyvää tietokoneohjelmaa, joista kaksi on cad-suunnitteluun tarkoitettuja ja yksi pelkästään määrälaskentaan. Työssä vertailtavat kaksi ohjelmaa ovat myös samalla suunnitteluohjelmia, joten niiden kokonaisvaltaiseen käyttöön on mahdotonta perehtyä, joten työ rajataan sen asettaman aikataulun takia pelkästään ohjelmien määrälaskentatoimintoihin. Vertailu toteutetaan tekemällä määrälaskenta Lappeenrannassa sijaitsevaan kahteen kaksikerroksiseen uudisrakennukseen. Laskenta suoritetaan neljällä eri tavalla: kahdella cad-pohjaisella suunnitteluohjelmalla, yhdellä määrälaskentaohjelmalla ja käsin. Projektissa ovat käytettävissä LVI-piirustukset sähköisessä muodossa sekä paperiversoina. Moni LVI-urakointiyritys on varmasti miettinyt keinoja, joilla urakoiden käsin massoittelu voitaisiin helpottaa. Kyseiseen tarkoitukseen on kyllä keksitty atk-pohjaisia määrälaskentaohjelmia ja niitä on myös kokeiltu. Suurimpana ongelmana on, että ohjelmia on vaikea oppia käyttämään ja luottaa niiden antamiin tuloksiin. Ongelmana on myös se kuinka hyvin LVI-suunnittelija on suunnitellut ja piirtänyt piirustukset. Tänä päivänä suunnittelija antaa suunnitelmistaan urakoitsijoille paperiversiot joista urakoitsijat laskevat massat ja tekevät tarjouksen. Tässä laskentatyylissä kuluu paljon aikaa ja sillä tapahtuu myös usein laskentavirheitä. Urakan saanut yritys saa työlleen katetta, ja muut laskennan tehneet tekevät ns. turhaa työtä. Tämän takia olisi kannattavaa etsiä uusia mahdollisuuksia suorittaa määrälaskentaa, joiden avulla säästettäisiin aikaa ja vaivaa.
1.2 Toimeksiantaja Saipu Oy 2 Yritys on perustettu vuonna 1967 Lappeenrantaan, nimellä Saimaan putkityöt Jahma & Suokas. Vuodesta 1985 yritys toimi nimellä Saimaan Putkityö KY, ja vuonna 1992 yrityksen nimeksi tuli Saipu Oy. Vuoteen 2000 asti yritys toimi perheyhtiönä, kunnes yritys siirtyi Rakennusosakeyhtiö Hartelan omistukseen. Yrityksellä on toimipisteet tällä hetkellä Lappeenrannassa, Espoossa, Turussa ja Venäjällä. Saipun toimitusjohtajana toimii Olli Lintula. Yritys tarjoaa kattavia talotekniikan palveluita LVI:stä sprinkleri ja jäähdytys asennuksiin. Jokaisessa Saipu Oy:n toimipisteessä urakat lasketaan itse ja kaikilla on käytössään sama tarjouslaskentaohjelma Broker. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2008 n. 45 M. Saipu Oy onkin yksi johtavista LVI-urakoitsijoista Suomessa. 2 LVI-URAKKALASKENTA Urakkalaskenta on yrityksessä yleensä se epämiellyttävin työvaihe. Suhteutettuna tarvittavaan työmäärään ja saataviin tuloksiin, se on vähiten tuottava ja hankalin, mutta samalla tärkein, koska sillä saadaan urakka. Ja vasta kun urakka on saatu, voidaan olla varmoja toiminnan jatkuvuudesta. (Oy Mercus Software Ltd 2005.) Yhdessä yrityksessä on keskimäärin yksi kokopäiväinen tarjouslaskija. Tämä oletus on täysin pitävä, sillä monissa yrityksissä on monta täysipäiväistä tarjouslaskijaa ja joissakin yrityksissä on tarjouksia laskevia projektipäälliköitä, joten kaskiarvoksi saadaan noin yksi täysipäiväinen tarjouslaskija yritystä kohden. Taulukossa 1 on esitetty, minkälaisia kustannuksia tarjouslaskenta aiheuttaa eri aloilla. Laskennassa on oletettu, että tarjouslaskijan keskiansio on 2000 ja että yksi LVI-urakkalaskija käyttää työajastaan n. 70 % tarjouslaskentaan. Tarjouslaskennasta aiheutuu n. 57 M kustannukset LVIalalla vuotta kohden ja kaikilla toimialoilla n.154 M. Laskentaan käytetyt kustannukset pistävät mietityttämään. Oletetaan, että jos kymmenestä tarjouksesta saadaan yritykselle jäämään yksi tilaus, niin tarjoustoiminnan tuottamaton kustannus on n. 139 M. (Oy Mercus Software Ltd 2005). Tässä kappaleessa esitettävät luvut ovat tutkimuksen keskiarvoja, joten ne ovat vain suuntaa antavia, mutta luvut antavat silti hyvän kuvan tarjouslaskentaan käytetyistä kustannuksista.
3 Taulukko 1 Tarjoustoiminnan kustannuksia eri segmenteissä (Oy Mercus Software Ltd 2005.) Taulukossa 2 on eritelty tarjoustoimintaan käytetyn ajan jakautuminen yrityksessä. Laskennassa on edelleen ajateltu, että tarjouslaskijan palkka olisi 2500 kuukaudessa ja yrityksessä toimisi keskimäärin yksi kokopäiväinen tarjouslaskija. (Oy Mercus Software Ltd 2005.) Laskennassa tulee esille seuraavanlasia tuloksia. Esimerkiksi yhden kunnon tarjouksen kustannus yritykselle on noin 2000 euroa. Voidaan ajatella, että 100 tarjouksen laskennan osalta yrityksen tuottavan tarjoustoiminnan kustannus on noin 28 000 euroa ja tuottamattoman osuus on jopa 187 000 euroa. Laskelmasta voidaan päätellä, että 30 tuhannen euron työ alkaa olla yritykselle kannattava, koska sillä rahalla tuodaan myös ne kaupat kotiin, joilla rahoitetaan tuottamattomaan tarjoustoimintaan käytetty työ. (Oy Mercus Software Ltd 2005.) Ylivoimaisesti eniten aikaa vie massoittelu. Lähes poikkeuksetta tarjouslaskentaohjelmien ominaisuuksien hyödyntäminen alkaa vasta, kun suurin työ on jo tehty. Kun tarjous on käsin massoiteltu, tuotteet löydetty ja valittu, lasketaan kokonaisuus yhteen. Siihen riittää täysin vaikka perinteinen taulukkolaskenta-ohjelma. (Oy Mercus Software Ltd 2005.)
4 Taulukko 2 Tarjoustoimintaan käytetyn ajan jakautuminen yrityksessä (Oy Mercus Software Ltd 2005.) Taulukossa 3 on esitetty nykyisin massoitteluun käytettyä työaikaa, verrattuna automatisoinnin kautta saavutettavaan hyötyyn. Täysin automaattiseksi tässä vaiheessa massoittelua ei voida vielä viedä, mutta on helppo osoittaa, että 65 70 % hyöty on saavutettavissa ilman suurempaa vaivaa. Tarjoustoiminnan kannalta tämä tarkoittaa ajan käytön puolittumista. Tämä taas mahdollistaa parempien ja tarkempien tarjouksien laskennan, mikä puolestaan johtaa tuloksellisten tarjousten määrän kasvuun. (Oy Mercus Software Ltd 2005.) Taulukko 3 Käsin massoitteluun käytetyn ajan vertaaminen ohjelmalla saatuihin tuloksiin (Oy Mercus Software Ltd 2005.)
2.1 Historiaa 5 Ennen LVI-urakkalaskennassa oli niin sanottu musta kirja, jota kaikki urakoitsijat noudattivat. Kirjassa oli määritelty työyksikkö jokaiselle putkistossa olevalle osalle, hitsaukselle ja juotokselle. Laskenta todettiin todella aikaa vieväksi sekä työnjohdon että urakkaa tekevien putkimiesten mielestä. Loppu-urakan yhteenveto tehtiin paperilla ja laskukoneella, ja se saattoi kestää useita päiviä isommissa kohteissa. 80-luvun lopussa tuli niin sanottu harmaa kirja, joka sisälsi normituntihinnoittelun. Se yksinkertaisti työn hinnoittelua huomattavasti. Sen periaatteena oli, että putkimetrit sisälsivät kaikki osat, kannakkeet ja juotokset. Tämä oli suuri helpotus tarjouslaskijalle, sekä asennusryhmälle loppumittauksessa. Cad-suunnittelun yleistyessä 90-luvun alussa alkoi alalle tulla ensimmäisiä ATKpohjaisia tarjouslaskentaohjelmia, jotka olivat vielä todella alkeellisia ja vaikeakäyttöisiä, mutta ohjelmat ovat kehittyneet nopeasti ja ovat varmasti käytössä lähes jokaisessa LVI-urakointiliikkeessä tänä päivänä. (Loikkanen 2009). 2.2 Urakkalaskenta nykypäivänä Nykyään jokainen LVI-urakoitsija noudattaa urakkaa laskiessaan LVI-toimialan työehtosopimusta. Sopimuksesta löytyy kaikki alaan liittyvät säädökset ja urakkahinnoitteluperiaatteet. Suunnittelijalta saaduista piirustuksista lasketaan kaikki putkitarvikkeet ja kalusteet yms. Saadut massat syötetään urakkalaskentaohjelmaan, jossa jokaiselle putkimetrille, lämmönvaihtimen yms. asennuksille on määritelty normituntihinta. Urakan summa saadaan kertomalla normitunnit normituntikertoimella, joka on 13,83 /NH. 1.3.2009 Normituntikerroin muuttuu 14,69 /NH. Lopuksi saadaan urakalle kokonaissumma laskemalla työn ja tarvikkeiden osuus yhteen ja määrittämällä sille kate. Tarjous lähetetään kaikille tarjousta pyytäneille. Urakan saa yleensä halvimman hinnan tarjonnut urakoitsija. (Loikkanen 2009).
2.3 Tulevaisuus 6 Kun yritys laskee urakoita, sen tarkoituksena on päästä mahdollisimman tarkkaan nettohintaan. Nettohintaan jokainen yritys lisää yrityskohtaisesti katteen. Hienoin tilanne olisi, jos tulevaisuudessa yrityksille voitaisiin antaa mahdollisimman tarkat tiedot ja tarvittavat määrälistat urakkaan kuuluvista laitteista. Koska jokaisella yrityksellä on omat alennuksensa tuotteista sekä hinnoitteluperiaatteensa, saataisiin urakoiden hinnoissa varmasti tarpeeksi kilpailua ilman, että jokainen yritys joutuisi käyttämään paljon aikaa urakan määrälaskentavaiheeseen. (Loikkanen 2009). 3 MÄÄRÄLASKENTA 3.1 Taustaa Määräluettelo on käsitteenä laaja. Määräluetteloksi voidaan kutsua sellaista luetteloa, johon on eritelty yksitellen tarvittavat materiaalit sekä asennettavat laitteet ja tarvikkeet. Määräluettelon tarkoituksena on että, sen avulla voitaisiin hinnoitella urakka ja se helpottaa tarvikkeiden hankinnassa, mikäli urakka jää yritykselle. Yleensä luetteloissa eritellään ilmastointi kanavat, laitteet ja koneet sekä vesi- ja viemäri ja lämmitys laitteet erikseen. Yleensä myös eristettävät putket ja kanavat eritellään. Putken tai kanavan olosuhde vaikuttaa myös massalistan erittelyyn, riippuen kulkeeko putki tai kanava hormissa, korkealla katossa tai maassa, sillä jokaisella olosuhteella on omat kertoimet urakkalaskentaa varten. Tässä työssä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman tarkat ja eritellyt massalistat edellä mainitulla tavalla. (Mäkeläinen 2007, 16.) Tällä hetkellä LVI-suunnittelija laatii suunnitelmansa tietokoneella tehden niistä cadkuvia. Vielä ei ole kovin yleistä, että urakoitsijat käyttäisivät suunnittelijan cad-kuvia, vaan ne toimitetaan paperiversioina laskentaa varten. Paperikuvista urakoitsijat laskevat kuvien massat. Yleensä suunnittelija lähettää kojeluettelon, jossa on merkittävimmät urakkaan kuuluvat laitteet, sekä kalusteluettelon. Muuten urakoitsija joutuu massoittelemaan kuvasta kaikki putket, kanavat, venttiilit, säätöpellit yms. Kun tarvikkeet on massoiteltu, siirretään tuotteet urakkalaskentaohjelmaan. Ohjelma sisältää tuotepa-
ketteja, jotka sisältävät tuotteen lisäksi myös asennettavan tuotteen työn osuuden. (Mäkeläinen 2007, 16.) 7 Järkevintä olisi, jos suunnittelija voisi laatia määräluettelot suunnittelun yhteydessä. Näin säästettäisiin urakoitsijoitten aikaa ja laskentaan käytettyjä kustannuksia. Tähän olaan siirtymässä, mutta siirtyminen on todella hidasta. Siirtymisen hitauteen vaikuttavia tekijöitä on varmasti monia, mutta suurin näistä on varmasti vastuukysymys. Siirtyykö kokonaisvastuu silloin rakennusprojektissa urakoitsijalta suunnittelijalle? (Mäkeläinen 2007, 16,17). Mikäli tähän ollaan siirtymässä, tulee alalla sopia yleiset pelisäännöt, sekä miten työ tullaan hinnoittelemaan ja kuka lopulta maksaa laskun. (Schroderus 2005, 26.) Hyvin tehdystä määräluettelosta on hyötyä koko rakennusprojektin aikana. Määräluettelo toimii suurena apuna työmaan logistiikan hoidossa. Kun tarvikkeet on selkeästi luetteloitu esimerkiksi huone- tai kerroskohtaisesti, voidaan tilaukset tehdä helposti tarpeen mukaan luettelon avulla ilman lisälaskentaa. Tällä saavutetaan hävikin minimointi sekä saadaan varastointi aikaa lyhennettyä. (Mäkeläinen 2007, 17.) Massaluetteloita voidaan hyödyntää myös rakennuksen valmistumisen jälkeen sen käytön aikana. Rakennuksen huoltokirjoihin ja loppudokumentteihin on helppo liittää tarvittavat laitetiedot laaditusta määräluettelosta. (Haikka, 2007, 17.) 3.2 Määräluetteloiden luominen käsin Käsin tuotettu laskeminen paperikuvista on yleisin tyyli, jolla massoja kerätään kuvista. Saadut massat kerätään joko itse tehtyihin taulukoihin tai muuten vaan tyhjälle paperille. Työssä tarvittavat välineet ovat kynä, kumi, suhdeviivoitin ja erilaiset yliviivaustussit. Eli suuria kustannuksia ei ainakaan välineistä pääse syntymään. Käsin suoritettavaan määrälaskentaan kuluu runsaasti aikaa varsinkin suuremmissa kohteissa, mutta lopputulos voi olla hyvin tarkka. Massoittelussa tulee olla hyvin tarkka ja edetä järjestelmällisesti, ettei kerää jo kerran kerättyjä massoja kahteen kertaan tai jätä jotakin osiota laskematta.
3.3 Määräluetteloiden luominen ohjelmilla 8 Pikkuhiljaa ollaan siirtymässä siihen, että määrälaskentaa aletaan tuottaa sähköisistä suunnitelmista. Mutta tämä siirtyminen on hidasta, sillä ongelmana on ohjelmien käytettävyys, ajan käyttö ja hinta. Kenelläkään ei ole aikaa opetella käyttämään uutta ohjelmaa, vaikka sen tiedettäisiin nopeuttavan urakan massoittelua. Ohjelmaa pitäisi oppia käyttämään todella hyvin, että sillä saataisiin merkittäviä säästöjä laskennan kannalta. Ongelmana on myös, että urakoitsijalla tulee olla sama suunnitteluohjelma kuin suunnitelman laatineella LVI-suunnittelijalla, jotta massat saataisiin kerättyä. Markkinoilla on myös ohjelma, joka ei ole suunnitteluohjelma, vaan pelkästään määrälaskentaan tarkoitettu ohjelma, jolla massat voidaan kerätä millä tahansa ohjelmalla suunnitellusta kuvasta. (Mäkeläinen 2007, 20). Tarkoituksena on vertailla ohjelmien määrälaskentaominaisuuksia ja niiden välisiä eroja. Tehtäessä määrälaskentaa LVI-suunnittelijan laatimista kuvista on muistettava, että kaikkia urakkahintaan vaikuttavia tarvikkeita ei näy kuvissa. Suunnitelmista pystyy laskemaan pelkästään siihen piirretyt putket ja laitteet. Jos suunnittelija suunnittelee kuvansa huomioimatta pystynousuja ja korkoja, antavat ohjelmat väärän tuloksen. Koska suurin osa urakoitsijoista laskee massat paperikuvista, ei suunnittelijoiden tarvitse huomioida pystynousuja ja korkoja. (Mäkeläinen 2007, 20). Haastatellessani muutamia suunnittelijoita, kävi ilmi, etteivät he käytä ohjelman mitoitusominaisuuksia, vaan mitoittavat putkistot muilla alkeellisimmilla ohjelmilla, joten heidän ei tarvitse piirtää kuvia oikeaoppisesti. Kannakkeet, läpiviennit, yms. tulee urakoitsijan itse huomioida urakkaa laskiessaan. Tämän takia täysin tarkkaa määrälaskentaa ei pystytä kuvista suorittamaan. Kun ohjelmilla saatuja massoja siirretään urakkalaskentaohjelmaan, eivät nämä puutteet juurikaan haittaa, sillä urakkalaskenta ohjelman avulla kiinnitystarvikkeet ovat mukana, kun putkimetrejä lisätään ohjelmaan.
3.4 Ohjelmien esittely 9 3.4.1 Cads Planner Hepac Kymdata Oy on vuonna 1979 perustettu suomalainen CAD-ohjelmistotalo, joka on kehittänyt toimialakohtaisia CADS Plannereita yli 20 vuotta. Yritys kertoo olevansa jo usean vuoden ajan tutkitusti Suomen käytetyin ohjelmisto LVI- suunnittelutoimistoissa. Ohjelmisto tuottaa DRW-, DWG-, DXF- ja PDF-tiedostomuotoja sekä lukee DRW-, DWG- ja DXF-tiedostoja. 3D-suunnittelun ansiosta yritys kertoo määrälaskennan tuloksien olevan tarkkoja. Määräluettelo voidaan siirtää CADS Planner Hepacista suoraan MS Exceliin tai suoraan tarjouslaskentaohjelmaan. Ohjelmaa käyttäneiden kokemuksen mukaan tämä nopeuttaa huomattavasti tarjouslaskennan tekemistä. (CADS Planner 2009.) 3.4.2 Jcad quantum LVI Jidea Oy on vuonna 1985 perustettu suomalainen, Oulussa pääkonttoriaan pitävä ohjelmistotalo, joka keskittyy talotekniikan, rakennusalan ja teollisuuden toimialakohtaisiin CAD-ohjelmistoihin ja asiakaskohtaisiin sovelluksiin. (JCad 2008.) JCAD quantum LVI on LVI-urakoitsijan määrälaskentaan ja työmaan materiaalihallintaan tarkoitettu ohjelmisto. Ohjelmiston käyttö on täysin riippumaton siitä, millä CAD-ohjelmistolla suunnitelma on tehty. Laskentakuviksi soveltuvat CAD-kuvien lisäksi myös pdf-tiedostot ja skannatut kuvat. JCAD quantum ei tarvitse pohjalle erillistä CAD-ohjelmistoa. (JCad quantum LVI pdf 2008.) Yritys kertoo ohjelmiston olevan yhteensopiva kaikkien merkittävien LVI-alan tarjouslaskentaohjelmistojen kanssa ja siksi ohjelmalla saatujen massojen siirtäminen tarjouslaskentaohjelmiin tai MS Excel taulukkoon käy helposti. Ohjelma hyödyntää käyttäjän valitsemaa LVI-tukkujen tuoterekistereitä, jotka voidaan ladata OVTformaatista Internetistä. (JCad quantum LVI pdf 2008.)
3.4.3 MagiCad Ventilation, Heating & Piping 10 Progman Oy on perustettu Suomessa vuonna 1983 yhden työntekijän voimin. Ohjelman valmistaja Progman Oy sijaitsee Raumalla. Yrityksessä työskentelee 40 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa. Yritys on keskittynyt talotekniikan suunnitteluohjelmiin ja kokonaistoimituksiin lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköteknisiin yrityksiin. MagiCad Ventilation heating & piping on Autocad-pohjainen LVI- suunnitteluohjelma. (Progman 2008.) MagiCAD Ventilation, Heating & Piping on 3D-suunnitteluohjelma, jolla voidaan suorittaa myös 2D-suunnittelua. Suurin osa suunnittelusta tehdään 2D-tilassa ja tuotetta tarkastellaan 3D-tilassa. Yritys mainostaa 3D-mahdollisuudesta olevan hyötyä määrälaskennassa, koska putkien ja kanavien todelliset kulkureitit näkyvät suoraan suunnittelukuvassa. Yritys väittää, että tämän ominaisuuden avulla voidaan ohjelmalla tuottaa riittävän tarkkoja määräluetteloja. (Progman 2008.) 4 OHJELMIEN VERTAILU Työn päätarkoituksena on saada selville, onko erilaisista ATK-pohjaisista määrälaskentaan pystyvistä ohjelmista hyötyä urakkalaskennassa. Ohjelmien vertailuun tarvitaan erilaisia vertailukohtia, joista tulee selville ohjelmien hyödyt ja haitat. Tärkeänä osana ohjelmien antamien tulosten luotettavuuteen vaikuttaa se, kuinka ohjelmaa osataan käyttää ja kuinka hyvin suunnitelmat on laadittu. Kaksi kolmesta testattavasta ohjelmasta on suunnitteluohjelmia (Cads Planner Hepac ja MagiCad ventialtion, heating and piping), joiden käyttö ei juuri tässä vertailuyössä eroa toisistaan. Molemmilla ohjelmilla massat saadaan kerättyä nopeasti suunnittelijan kuvista. Ohjelmissa on paljon muitakin pieniä ominaisuuksia, jotka oppimalla olisi ohjelmien käyttö helpompaa. Suunnitteluohjelmien lisäksi vertailussa on mukana JCAD quantum LVI, joka on pelkästään määrälaskentaan tarkoitettu ohjelma. Hankittuani ohjelman opiskelijalisenssin minut kutsuttiin Helsinkiin kurssille, jossa käytiin läpi ohjelman peruskäyttöä. Kurssista oli suuri hyöty ohjelman käytön kannalta. Ilman kurssia ohjelman käyttö on vaikea oppia, sillä se toimii aivan eri tavalla kuin muut suunnitteluohjelmat.
4.1 Ajankäyttö 11 Urakkaa laskiessa kuluu sen massoitteluun yleensä paljon aikaa ja olisi hyvä, jos siihen olisi olemassa nopeampia tapoja. Aika on suureista se, joka maksaa yritykselle sillä hetkellä eniten. Urakkakilpailussa yritys, joka saa urakan itselleen, saa työlleen katetta ja muille urakan laskijoille kulut jäävät yleiskuluiksi. Yleensä urakan laskentaan jää vähän aikaa, ja laskentavirheitä tapahtuu varmasti usein. Jos aikaa kuluisi vähemmän yhden urakan laskentaan, voitaisiin säästetty aika käyttää useamman urakan laskentaan tai muuhun työnjohdolliseen tehtävään. Ajankäyttöä on helppo vertailla ohjelmin ja käsin laskennan välillä, joten se on hyvä suure vertailtavaksi. 4.2 Tarkkuus Tietokoneohjelmilla saatujen massojen tarkkuus on hyvin tärkeä suure tässä työssä. Sillä tarkoitetaan laskentakohteesta saatujen putkien, kalusteiden, yms. tärkeiden komponenttien mahdollisimman tarkkaa ja luotettavaa laskentaa. Urakan suurin kustannuserä tulee tarvikkeista, joten on erityisen tärkeää, että tarvikkeiden laskennassa ei tule virheitä. Käsin laskettaessa, laskelmista on mahdollista saada melko tarkkoja, jolloin voidaan päästä jopa kahden prosentin tarkkuuteen. Ohjelmilla on vaikea seurata laskennan etenemistä ja vaikea todeta laskemisessa tehtyjä virheitä. Ohjelmien valmistajat väittävät tarkkuuden olevan tarkempaa ohjelmilla laskiessa verrattuna käsin laskentaan. Ohjelmia käyttäessä tulee ymmärtää LVI-piirustuksien pääperiaatteet. Ohjelmien antamiin tuloksiin ei voi suoraan luottaa, vaan pitää olla tietämys siitä, ovatko ohjelman antamat suureet oikeaa luokkaa. 4.3 Käytettävyys Tarkasteltavana asiana oli myös ohjelmien käytettävyys. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka helppoa ohjelmaa olisi käyttää. Tätä suuretta on vaikea vertailla, sillä jokainen ohjelma vaatii oman opettelunsa, ja kaikki riippuu laskijan omista taidoista. Koska itsekin käytän ohjelmia ensimmäisiä kertoja, on helppo vertailla, kuinka nopeasti kun-
kin ohjelman peruskäytön oppii. Ohjelmien käytön perusteella voidaan selvittää, mitä parannettavaa ohjelmien käytettävyydessä voisi olla. 12 4.4 Massojen siirrettävyys Hyvin merkittävänä vertailukohtana voidaan pitää myös ohjelmilla saatujen massojen siirrettävyyttä tarjouslaskentaohjelmiin tai MS Excel-taulukkolaskentaohjelmaan. Tämä toiminta nopeuttaa huomattavasti tarjouslaskentaa, sillä jos ohjelmilla saadut massat saadaan helposti siirrettyä, jää urakkalaskentaohjelmaan tehtävä massojen käsin syöttö kokonaan pois. 4.5 Lisenssien hinnat Ohjelmien lisenssien hinnat ovat aika arvokkaita, mutta jokainen LVI-urakointiyritys voi miettiä, saako ohjelmien avulla niin suuren hyödyn, että niihin investointi kannattaa. Suunnitteluohjelmat, kuten MagiCad ja Cads ovat hinnoiltaan arvokkaampia, kuin pelkästään määrälaskentaan tarkoitettu Jcad, koska ne ovat pääasiassa tarkoitettu LVIsuunnitteluun. MagiCad Ventilationin, eli ilmastointijärjestelmiin tarkoitetun ohjelman lisenssihinta on 2600 ja MagiCad Heatin & Piping, eli lämpö-, vesi-, viemäri-, sprinkleri- ja erikoisverkostoihin tarkoitettu ohjelman lisenssi maksaa 2600. (Hirvonen 2009). Cads planner Hepacista on olemassa kolme erilaista sovellustasoa, jotka ovat hinnoiteltu seuraavasti: Hepac Lite : 2040 eur,alv0% - kevyeen suunnitteluun ja dokumentointiin Hepac Standard : 3590 eur,alv0% - suunnitteluun monin automaattisin toiminnoin Hepac Pro : 6195 eur,alv0% - suunnittelujärjestelmä, mm. mitoitus, energialaskenta, tilatoiminnot (Riisiö 2009).
13 Jcad quantum LVI määrälaskentaohjelman lisenssin hinta on 2680. Ohjelmassa on mukana Dahl, Ahlsell ja Onninen LVI-tukkureiden tuoterekisterit. Tuoterekistereitä voidaan päivittää veloituksetta. (Nurkkala 2009). Jokaisella ohjelmanvalmistajalla on olemassa erikseen omat päivityssopimukset, joiden avulla ohjelmia päivitetään niiden tarpeen mukaan. Koska päivityssopimukset eivät vaikuta ohjelmien toimintaan, niitä ei ole tässä opinnäytetyössä otettu huomioon. Voidaan kuitenkin karkeasti sanoa, että päivityksien ylläpitosopimukset maksavat noin 400 600 vuodessa. 5 VERTAILUN TULOKSET JA ANALYSOINTI 5.1 Laskentakohteen esittely Laskentakohteena oli kaksi uudisrakennusta. Talot olivat 2-kerroksisia, joissa oli yhteensä 20 huoneistoa. Huoneistojen koot vaihtelivat 40,5 m²-56 m² kaksioihin. Kuvassa 1 on esitetty esimerkkikuva laskentakohteesta, jossa ollaan tekemässä ilmanvaihtokanavien mittausta. Kuva 1 Esimerkkikuva laskentakohteesta
5.2 Käsin tuotettu määrälaskenta 14 Käsin tuotettu määrälaskenta on kaikista eniten käytetty laskentamalli LVI-alalla. Kaikilla laskijoilla on oma tyylinsä kerätä materiaalit kuvista. Käytännössä materiaalin laskenta tapahtuu paperikuvista. Paperikuvat vievät monesti paljon tilaa, jos kyseessä on suuri kohde ja siksi laskentaa varten olisi hyvä olla kunnon laskentatilat. Monella on käytössään itse tehdyt laskentataulukot tai taulukkolaskentapohjaisia keräilytaulukoita, joihin on helppo eritellä kerättävät materiaalit. Kerätyt materiaalit siirretään laskennan jälkeen tarjouslaskentaohjelmaan. Suurin heikkous käsin laskennassa on sen hitaus. Yksittäisten kalusteiden, pattereiden yms. kerääminen on hidasta, sekä suhdeviivoittimella putkimetrien laskenta on vaivalloista. Jos laskennan saa tehdä kiirehtimättä, voidaan käsin laskettaessa päästä todella tarkkoihin lopputuloksiin. Vaikka olemassa onkin ohjelmia, jotka nopeuttaisivat laskentaa, olisi vaikea oppia luottamaan niiden antamiin tuloksiin. Tästä johtuen tuloksia tarkasteltaisiin todennäköisesti aluksi käsin laskennan avulla. 5.2.1 Käsin tuotetun määrälaskennan tulokset Ennen laskentaa on hyvä lukea kuvien mukana tulevat urakkarajaliite ja työselitys. Seuraavaksi olisi hyvä käydä kaikki kuvat läpi yksitellen, jotta laskettavan kohteen kokonaisuudesta saisi selvän kuvan. Aloitin määrälaskennan keräämällä kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat kanavat, kanaviston osat, päätelaitteet ja ilmanvaihtokoneet. Keräsin kaikki kanavat ja osat itse tehdyille laskentataulukoille. Laskentakohteessa oli kaksi taloa. A-talossa oli 12 huoneistoa ja B-talossa 8, sekä kellarikerros ja molempien talojen ullakkokerrokset. Laskentaa nopeutti se, että siitä ei tarvinnut laskea, kuin toinen puoli kummastakin talosta. Kohteen kerrokset olivat täysin identtiset ja talo oli jaettu kahteen rappuun, joista toinen puoli oli toteutettu peilikuvana. Kellarikerroksen ja ullakkokerroksien kanavat laskettiin erikseen. Kohteessa oli valmiiksi tehdyt ELPO-pystyhormit, joissa ilmastointikanavat ja viemärit kulkivat. Jokaiseen huoneistoon tuli oma LTO-kone, johon kanavat liitettiin. Laskentaan kului aikaa noin 4h.
15 Seuraavaksi laskin kohteesta lämpöjohdot ja siihen kuuluvat tarvikkeet. Lämpöjohdot oli piirretty kulkemaan lattiantasossa ja ne oli tarkoitus tehdä muoviputkella. Alimmassa kerroksessa putket kulkivat katossa, joista ne haarautuivat jokaisen asunnon omalle jakotukille ja sieltä maata pitkin huoneistojen pattereille. Huoneistojen pattereiden keräämiseen kului noin kaksi tuntia. Putkien laskeminen oli nopeaa, koska ei tarvinnut laskea, kuin yksi puoli talosta, samalla tavalla, kuin ilmastointikanaviakin laskiessa. Putkien ja venttiileiden laskentaan kului aikaa noin kaksi tuntia. Viimeiseksi laskin vesijohdot ja viemärit. Aloitin laskennan keräämällä kuvista vesijohtokalusteet. Työselostuksessa oli tehty erittely kohteeseen tulevista kalusteista. Keräsin kalusteet työselostuksen kalusteluettelon avulla ja aikaa siihen kului noin tunti. Vesijohtojen laskenta vei enemmän aikaa. Vesijohtojen koot ja määrät muuttuivat jokaisessa kuvassa, eli kaikki kuvat jouduttiin käymään erikseen läpi ja niiden laskentaan kului aikaa 3 tuntia. Jokaisessa huoneistossa oli oma henkilökohtainen vesimittarijärjestelmä ja kerroksessa oli kolmea huonetta kohden oma vedenlukulaite. Viemäriputkien ja niiden osien laskenta oli taas helpompaa, koska ei tarvinnut laskea kuin neljäsosa talosta ja kertoa saatu tulos neljällä. Molempiin taloihin laskenta tapahtui samalla tavalla. Viemäreiden pystynousuja ei tarvinnut huomioida, koska kytkentä tehtiin valmiiseen pystyhormiin. Viemäreihin ja niiden osien laskemiseen kuluin noin kaksi tuntia. Kun kaikki kuvan massat on saatu laskettua, pitää kaikki papereille kirjattu materiaali siirtää tarjouslaskentaohjelmaan. Kun urakoita on laskenut paljon, alkaa laskijalle tulla kuva siitä, mitä kuvasta kannatta kerätä ja mistä urakan hinta muodostuu. Käsin tehdyistä määräluetteloista on helppo siirtää kerätyt tuotteet tarjouslaskentaohjelmaan. Esimerkiksi putkimetrejä laskiessa voisi määrät syöttää suoraan tarjouslaskentaohjelmaan, eikä ensiksi paperille. Näin säästettäisiin jo paljon aikaa, mutta laskenta tulisi tehdä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ilman keskeytyksiä. Liitteessä 1 on esitetty käsin tuotetun määrälaskennan tulokset.