Potilashoidon vuosikertomus 2015 Lasten ja nuorten klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Lasten ja nuorten klinikka

Lasten ja nuorten klinikka Lasten ja nuorten klinikka vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lasten erikoissairaanhoidosta. Turun kantasairaalaan on keskitetty kaikki vuodeosastotoiminta ja avohoidon erikoispoliklinikat. Salon ja Loimaan aluesairaaloissa, Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja Turunmaan sairaalassa on lasten avohoidon poliklinikka. Salon aluesairaalassa hoidettiin joulukuuhun 2015 asti synnytyksiä ja sairaalassa oli myös lasten vuodeosasto. Turun kaupungilla on oma lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon poliklinikka. Lasten ja nuorten klinikan yhteydessä on vanhempien käytössä 4 majoitushuonetta. Vuonna 2015 näissä huoneissa yövyttiin 1022 yötä. Lisäksi klinikan käytössä on Sundellin säätiön rahoittama huoneisto, jossa yövyttiin 123 yötä. Vanhempien huoneet ovat tärkeitä kaikille vanhemmille mutta erityisesti Vaasasta, Satakunnasta tai Ahvenanmaalta tulevien potilaiden perheille. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lasten ja nuorten klinikan strategia noudattaa sairaanhoitopiirin strategiaa. Alueen väestölle tarjotaan laadukasta erikoissairaanhoitoa. Henkilöstöön ja osaamiseen panostaminen ovat keskeisiä laatutekijöitä. Ajantasainen hoito edellyttää kansainvälisen tason tutkimusta, joka on klinikassa vilkasta. Lapsen sairaalassaoloa pyritään minimoimaan ja hoitoa suunnataan mahdollisimman paljon avohoitopainotteiseksi. Avohoidon toimintaa on tehostanut mm. päiväsairaalatoiminta, jonka vaikutuksesta vuodeosastopäivien määrä väheni ja vastaavasti avohoito lisääntyi. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 2582 käyntiä yli suunnitellun. Sairaalahoito keskittyi yhä vaativampiin potilaisiin. Kaikista hoitopäivistä 46 % oli teho-hoitoa, tehovalvontaa tai vaativaa syöpähoitoa. Sekä oman sairaanhoitopiirin alueen, että ulkokunnista tulevien potilaiden määrät kasvoivat (liitetaulukko 1). Vaikeasti sairaiden lasten hoitoja ostettiin muista SH-piireistä 2.8 M :lla, valtaosa oli ostoja Hyksistä. Yksi vastasyntynyt hoidettiin ECMO:ssa (keinohapetus) Tukholmassa. Helsingissä tehtiin alueemme lapsille 18 sydänleikkausta ja 14 muuta sydäntoimenpidettä, 1 sydämen siirto ja 1 munuaisen siirtoa, 3 dialyysiä, 3 kantasolusiirtoa ja 8 lasta oli epilepsiakirurgian arviossa/ hoidossa. Toiminnan sujuvoittamista toteutettiin osastojen toimintoja yhdistämällä lomakausina ja lisäämällä hoitohenkilöstön sisäistä liikkuvuutta eri osastoryhmien välillä. Lisäksi tehostettiin päiväsairaalatoiminnan ja leikkaussalitoiminnan prosesseja. Potilashoidon tunnusluvut Keskeiset Lasten ja nuorten klinikan toimintaluvut vuodelta 2015 on esitetty taulukossa 1. Avohoitotoiminnan kasvu selittyy lähisairaaloiden liittymisellä Yksi sairaalaan. Muilta osin myös toiminnan muutoksesta, sisältäen myös päiväsairaalakäynnit sekä tartuntalain mukaiset avohoitojaksot. Avohoitotoiminnan kasvu selittyy osin myös kirjaamistavan tarkentumisesta organisaatiomuutoksen jälkeen. TAULUKKO 1. LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUU- ALUEITTAIN VUONNA 2015. Lasten ja nuorten klinikka Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2015* 2015* 2015* 2015* Lasten ja nuorten sairaanhoito 29 942 23 822 2 172 1 887 6 034 4 725 2,8 2,5 Vastasyntyneen sairaanhoito 2 686 2 920 678 740 7 051 6 412 10,4 8,7 Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito 5 090 4 834 430 446 1 435 1 756 3,3 3,9 Lasten ja nuorten kirurgia 10 117 9 177 1 526 1 417 3 212 3 342 2,1 2,4 Lasten neurologia 8 832 8 274 91 117 399 610 4,4 3,1 Yhteensä 56 667 49 027 4 897 4 607 18 131 16 845 3,7 4.3 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. 2

Lähetteitä saapui 5881 (5277 kappaletta vuonna ), joista päivystyslähetteitä oli 1613 (1 814 vuonna ). Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kautta saapui 768 potilasta (703 vuonna ). Leikkaukset ja toimenpiteet Tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa 2. Kaikkiaan leikkauksiksi tai pientoimenpiteiksi luokiteltavia toimenpiteitä tehtiin 3113 (3109 vuonna ), joista päiväkirurgiana 300 (343 vuonna ) toimenpidettä. TAULUKKO 2. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA 2015 JA VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA Koodi Leikkaus tai toimenpideryhmä 2015 TNX Tuki- ja liikuntaelinten pientoimenpiteet 332 332 XKD Virtsaputken diagnostiset toimenpiteet 304 249 TPH Laskimoiden pientoimenpiteet 252 226 UJD Ruuansulatuskanavan yläosan tähystykset 183 193 TAB Aivoselkäydinnesteen punktiot 177 189 TNE Lantion alueen pientoimenpiteet 117 114 NCJ Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset 99 97 TJD Mahan alueen pientoimenpiteet 83 81 NAG Selkärangan luudutusleikkaus 72 80 JAB Nivustyrän leikkaus 71 62 Tutkimukset TAULUKKO 3. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISE DIAGNOSTISET KUVANTAMIS- TUTKIMUSTEN RYHMÄT LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUOSINA 2013-2015. koodi Diagnostinen ryhmä 2015 2013 GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 1 793 1 767 1 776 AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia 834 853 780 XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset 779 629 468 JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 698 625 715 NG1 Polven diagnostinen radiologia 683 598 581 NA7 Selkärangan diagnostinen radiologia 672 593 556 ND1 Ranteen diagnostinen radiologia 649 524 571 NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 568 479 494 NK6 Luuston diagnostinen radiologia 512 410 377 NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 504 508 537 Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Taulukossa 4 on esitetty lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin seuraavana päivänä, lähetteistä 0,4 % odotti yli 21 vrk käsittelyä ja vuoden 2015 aikana 14 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. TAULUKKO 4. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA 2015. Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn vrk mediaani Lastentaudit yhteensä 1 865 1 516 342 7 0,4 1 Lastenkirurgia yhteensä 1 192 826 362 4 0,3 1 Lastenneurolgia yhteensä 485 360 122 3 0,6 1 Yhteensä 3 542 2 702 826 14 0,4 3

Poikkileikkaustilanne 31.12.2015 (taulukko 5) osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli noin kuukausi lastentaudeille, 24 vuorokautta lastenkirurgiaan ja 23 vuorokautta lasten neurologialle. Lastentaudeille hoitoon pääsy (taulukko 6.) kesti keskimäärin kolme viikkoa ja kaksi viikkoa kirurgiaan, mutta noin 6 viikkoa lastenneurologialle. TAULUKKO 5. LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA DOTTANEET 31.12.2015. Erikoisalat VSSHP Käyntiä joista odottaneet 1-60 vrk 61-90 vrk yli 90 vrk yli 90 vrk% Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin vrk mediaani Lasten ja nuorten sairaanhoito 26 26 0 0 0 31 Lasten ja nuorten kirurgia 76 60 15 1 1,3 24 Lasten neurologia 29 26 3 0 0 23 Yhteensä 131 112 18 1 0,8 TAULUKKO 6. LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA HOITOON ODOTTANEET 31.12.2015. Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk yli 180 vrk Yli 180 vrk % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon vrk mediaani Erikoisalat VSSHP Lasten ja nuorten sairaanhoito 171 168 3 0 0 0 22 Lastenkirurgia 58 57 1 0 0 0 16 Lasten neurologia 24 24 0 0 0 0 50 Yhteensä 253 249 4 0 0 0 4

2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteiden keskiarvo (asteikolla 1-5) oli vuonna 2015 4,6. Taulukossa 7 on kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen vuosina -2015. TAULUKKO 7. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA -2015 LASTEN JA NUORTEN KLINI- KALLA. 2015* Kysymys n ka. 4&5 (%) n ka. 4&5 (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 80 4,5 86 120 4,6 90 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 83 4,7 92 125 4,6 90 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 82 4,5 91 120 4,5 90 79 4,5 90 111 4,5 88 79 4,4 87 118 4,6 92 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Vuoden 2015 luvuissa ei ole mukana lähisairaaloita. n:vastanneet ka :vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Palautetta kerättiin lasten veri- ja syöpäsairauksien osastolla myös HappyOrNot palautejärjestelmän kautta. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Laatu ei ole irrallinen osa toimintaa, vaan arjen työkalu, ja laadun parantaminen kuuluu jokaisen työntekijän tehtäviin. Työntekijä varmistaa laadun omalla osaamisellaan ja osaamisen jatkuvana parantamisena, jotta potilaat, asiakkaat ja perheet saavat parhaan mahdollisemman hoidon ja ohjeistuksen. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikki osapuolet, potilas, vanhemmat ja henkilökunta tiedostavat ja tietävät mitä ollaan tekemässä ja miksi. Toiminnan toteutuminen on todennettavissa ennalta määritetyillä mittareilla. Potilaan ja vanhempien ääni on tärkein mittari (kts. asiakastulokset). Laatua rakennetaan monin tavoin. Käytössä ovat EFQM -malli ja lean -ajattelu. Toimintaa johdetaan selkeästi ja suunnitelmallisesti. Johtaminen on läpinäkyvää ja lähellä toimintaa kaikilla johtamisen tasoilla. Johtajat vastaavat toiminnastaan ja omasta osaamisestaan samoin kuin muukin henkilökunta. Osaamista kehitetään sekä yksilön, että tiimien tasolla ja asioita pyritään tekemään entistä paremmin. Muutoksia ennakoidaan olemalla askeleen edellä ja toimintaa pyritään sopeuttamaan löytämällä järkevämpiä työtapoja ja olemalla avoimia uusille ideoille (kts. tutkimus ja kehittämistyö). 5

Kirjallisia ohjeita, oppaita ja tarkastuslistoja on laajasti käytössä. Näitä tuotetaan ja päivitetään säännönmukaisesti oikeudenmukaisen ja tasalaatuisen hoidon varmistamiseksi. Osaamista arvioidaan moniammatillisilla simulaatiotapahtumilla ja vertailemalla toimintaa muihin yliopistosairaaloihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiiviisti yhteistyötä tehdään perusterveydenhoidon, sosiaalihuollon, kuntapäättäjien ja ministeriöiden kanssa. Klinikalla on laajat yhteydet kansainvälisiin asiantuntijajärjestöihin ja tutkijaryhmät ovat aktiivisia. Kansainväliset kontaktit, tutkijayhteistyö ja tulosten vertailut nostavat hoidon laatua ja ajantasaisuutta. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Toimialueella tehtiin vuonna 2015 yhteensä 348 HaiPro-ilmoitusta. Suurin osa ilmoituksista koski lääke- ja nestehoitoa (n= 158). Ilmoittajista 90 % oli sairaanhoitajia ja 3 % lääkäreitä. Ilmoituksista läheltä piti -tilanteita oli 33% ja tapahtui potilaille -tilanteita 67 %. Haittaa potilaalle arvioitiin tapahtuneen 112 ilmoituksessa, joista vakavia haittatapahtumia oli 14. Suurimpina yksittäisenä tapahtuman syntyyn myötävaikuttavina tekijöinä nähtiin tiedonkulun ja koulutuksen puute sekä toimintatavat. Kaikki HaiPro -ilmoitukset käsiteltiin säännöllisesti ja henkilökuntaa kannustettiin tekemään niitä. Ilmoituksiin reagoitiin niiden luonteen perusteella mm. järjestämällä lisäkoulutusta. Potilasturvallisuuden koordinoinnista vastaa lasten ja nuorten klinikan potilasturvallisuusvastaava. Potilasturvallisuutta käsitellään toimialueen johtoryhmässä säännöllisesti ja toimialueen klinikkakokouksessa. Vuonna 2015 INTO (infektioturvallisuus) -verkkokoulutuksen oli suorittanut 97 % henkilöstöstä. Jokaisella potilaalla on tunnistusranneke käytössä (pikkukeskosilla ranneke on nilkassa). Taulukkoon 8.on koottu keskeiset potilasturvallisuusmenettelyt Lasten ja nuorten klinikalla vuonna 2015. TAULUKKO 8. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA 2015. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 3 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei) Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 15 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat (esim.kotiuttaminen, potilaspaikan valmistelu, vuoron vaihdon tarkistuslista, kirjaamisen mallikorttit, omahoitajan työkalupakki) Infektioiden torjunnan INTO verkkokurssin 1.1.2016 mennessä suorittaneiden osuus % henkilöstöstä Käsihuuhdekulutus (l/1000 hoitopäivää) Kyllä Sairaalahygienia toteutui hyvin. Henkilöstön influenssarokotuskattavuus oli 100 %. 4 Kyllä Kyllä Kyllä 5 osastolla >20 97 % Hoitoon liittyvät infektiot/100 hoitojaksoa 8,04 172 6

4. TOIMINNAN TULOKSET Lasten ja nuorten sairaanhoito (TO8A) Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualue vastaa 0-16(18)-vuotiaiden lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa vaativasta poliklinikka- ja vuodeosastotoiminnasta VSSHP:n alueella. Vastuualueella on lasten ja nuorten vuodeosasto, infektioosasto, päiväsairaala, päivystyspoliklinikka ja lasten ja nuorten teho-osasto sekä kaikkien lastentautien suppeiden erikoisalojen poliklinikat (n=15). Toimintaamme on Tyks:n kantasairaalassa, Loimaalla, Salossa ja Vakka- Suomen lähisairaaloissa. Vastuualueen endokrinologit vastaavat koko maan vastasyntyneiden aineenvaihduntaseulontatulosten tulkinnasta ja hoidon suunnittelusta. Taulukossa 9 on esitetty lääkäri- ja hoitajavastaanottojen käyntimäärät vuosina 2013-2015. TAULUKKO 9. LASTEN JA NUORTEN SAIRAANHOIDON VASTUUALUEEN LÄÄKÄRI- JA HOITAJAVASTAANOTTOJEN KÄYNTIMÄÄRÄT VUOSINA 2013-2015. Käyntimäärät Lääkärivastaanotto Käyntimäärät Hoitajavastaanotto Poliklinikka 2015 2013 2015 2013 Reumasairaudet 2 311 2 244 2 074 146 115 76 Suolistosairaudet 1 783 1 677 1 940 - - - Elinsiirto 92 74 72 - - - Munuaissairaudet 276 278 187 - - - Endokrinologia 1 927 1 693 1 595 31 22 20 Aineenvaihduntasairaudet 598 495 376 - - - Sydänsairaudet 1 917 1 840 1869 - - - Astma 1 669 1 631 1 187 373 298 354 Diabetes 1 431 1 432 1 531 271 173 210 Opetuspoliklinikka 307 291 324 - - - Infektiosairaudet 192 231 244 - - - Tubintorjunta 38 70 88 - - - Kystinen fibroosi 23 25 36 - - - Immuunipuutos 232 282 229 - - - Sosiaalipediatria 374 619 466 - - - Päivystys 5 352 5 652 5 072 38 157 97 Vakka-Suomi 1 062 - - 1 - - Salo 3 258 - - 536 - - Loimaa 1 049 - - 3 - - Lasten ja nuorten päivystyspoliklinikka (UC3) hoitaa lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa tarvitsevia päivystyspotilaita. Päivystyspoliklinikka antaa ympärivuorokautista puhelinneuvontaa sekä perheille että terveydenhuollon ammattilaisille Lasten ja nuorten osasto (UB5) hoitaa sekä pediatrisia että neurologisia lapsia. Yleisimpiä potilasryhmiä ovat lapsuusiän diabetesta, sidekudos-, maksa-, sydän-, munuais- tai virtsaelinsairauksia sairastavat lapset ja nuoret. Osasto vastaa myös kroonisesti sairaiden potilaiden hoidosta sekä neurologisten potilaiden kuntouttavasta hoidosta. Osaston yhteydessä toimii diabetespoliklinikka. Diabetespoliklinikka vastaa yhteistyössä osaston kanssa diabetekseen sairastuneiden lasten ja perheiden sekä päiväkotien ja koulujen henkilöstön diabeteskoulutuksesta. Lasten ja nuorten päiväsairaala (UC6) on eri erikoisalojen yhteistyöhön pohjautuva hoitoyksikkö, jossa hoidetaan potilaita kaikilta erikoisaloilta. Päiväsairaalassa annetaan erilaisia lääkeinfuusioita mm. reuma-, immuunipuutos- ja suolistotauteja sairastaville lapsille ja nuorille, tehdään kasvuhormoni- ja muita hormonitoiminnan tutkimuksia. Päiväsairaala vastaa anestesiassa suoritettavista magneettitutkimuksista sekä erilaisista altistuksista ja siedätyksistä. Päiväsairaalassa on mahdollisuus käyttää ilokaasua pientoimenpiteissä. Sen käyttöä on hyödynnetty erityisesti reumalasten nivelpistoksissa, i.v. kanyloinneissa sekä veri- ja selkäydinnestenäytteiden ottamisessa pistoskammoisilta lapsilta. Päiväsairaalaan kuuluu 10 suppean erikoisalan ajanvarauspoliklinikkaa. Lasten ja nuorten teho-osasto (UC8) hoitaa tehohoitoa ja tehostettua valvontaa vaativat alle 18-vuotiaat potilaat. Suurimmat potilasryhmät ovat kirurgiset traumaja leikkauspotilaat, vaikeita infektioita sairastavat potilaat ja kouristuspotilaat. Lasten ja nuorten teho-osaston elvytysryhmä vastaa U-sairaalan elvytyksistä. Lasten ja nuorten infektio-osasto (UC9) hoitaa erilaisia infektiotauteja. Tyypillisimpiä potilasryhmiä ovat ylähengitystieinfektiot, keuhkokuumeet, vatsataudit, obstruktiiviset bronkiitit, gastroenteriitit ja erilaiset kuumeiset infektiot kuten hankalat pneumoniat ja virtsatieinfektiot. Osasto vastaa VSSHP:n alueella 16-vuotiaiden tuberkuloosiseulonnoista ja hoidosta. Salon sairaalassa toimii ajanvarauspoliklinikka ja lasten neurologianpoliklinikka sekä vielä vuoden 2015 ajan 8-paikkainen vuodeosasto. Kokonaisuudessaan Salossa valmistauduttiin syksyn 2015 aikana tulevaan toiminnanmuutokseen, joka perustui Salon synnytysten lopettamiseen. Tämän myötä myös lastenosaston toiminta Salossa lopetettiin 20.12.2015. Salossa käynnistyi syrjäytymisen ehkäisyyn 7

tähtäävä avopediatrinen pilotti syksyllä 2015. Loimaan ja Vakka-Suomen yksiköissä ajanvarauspoliklinikka toiminta on jatkunut ennallaan. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualueen (TO8A) kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 2. Vastasyntyneiden sairaanhoito (TO8B) Vastasyntyneiden sairaanhoidon vastuualue vastaa kaikkien Tyksissä syntyneiden vauvojen sairauksien seulonnasta ja hoidosta sekä tehohoidosta. Vastasyntyneiden teho-osastolla (UA9) on 10 tehohoitopaikkaa ja 8 tehovalvontapaikkaa. Kaikista potilaspaikoista on monitorivalvontayhteys. Monitorien hälytykset yhdistyvät hoitajien kannettaviin puhelimiin lisäten potilasturvallisuutta. Synnytykset lopetettiin Salon aluesairaalassa 21.12.2015, jonka jälkeen kaikki synnytykset Varsinais-Suomessa keskittyivät Tyks kantasairaalaan. Osa vastasyntyneiden sairauksista ovat syntymän jälkeiseen aikaan liittyviä ja ohimeneviä, osa pitkäaikaisia synnynnäisiä sairauksia. Merkittävä potilasryhmä ovat pikkukeskoset (alle 1500 g tai alle 32 raskausviikkoa). Tyksiin keskitetään Satakunnan, Vaasan ja Ahvenanmaa alueen synnyttäjät, joilla on riski synnyttää pikkukeskonen tai kirurgista hoitoa vaativa vauva. KAAVIO 1. SAIRAALAHOITOPÄIVÄT ENNEN KOTIUTUMISTA (MEDIAANI) TYKSISSÄ JA KAIKISSA VERMONT OXFORD SEURANNAN KESKOLOISSA. Hoitotuloksia seurataan osana kansainvälistä vertailutietokantaa (Vermont-Oxford Network), jossa noin tuhannen sairaalan tietoja verrataan alle 1500 g painoisena tai alle 30 raskausviikolla syntyneiden keskosten osalta. Sairaalat ovat pääosin USA:sta ja muista kehittyneistä maista. Tyks on ollut vertailussa mukana jo 16 vuoden ajan. Kaavioissa 1-3 esitetään yhteenveto sairaalahoitopäivistä, kuolleisuudesta ja keskosuuteen liittyvistä diagnooseista Tyksin ja muiden vertailussa mukana olevien sairaaloiden osalta. Kaavioihin on koottu tiedot raskausviikoilla 27-29 syntyneistä sekä kaikista keskosista erikseen, koska 27-29 raskausviikoilla syntyneet ovat suurin pikkukeskosten ryhmä. Kaaviosta 1 voidaan todeta, että Tyksin hoito on tehokasta, hoitopäiviä ennen kotiutusta on keskimäärin 9 vähemmän kuin vertailuryhmässä. Tyksissä kuolleisuus on noin 40 % pienempi kuin vertailuryhmässä (kaavio 2) ja riski kuolemaan tai merkittävään diagnoosiin noin 40 % alhaisempi kuin vertailuryhmässä (kaavio 3). 8

KAAVIO 2. KUOLLEISUUS TYKSISSÄ JA KAIKISSA VERMONT OXFORD SEURANNAN KESKOLOISSA Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella Vastasyntyneiden vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 3. Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito (TO8C) Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien vastuualue hoitaa lasten ja nuorten pahanlaatuiset veri- ja kasvaintaudit, sekä vaativat hyvänlaatuiset veri- ja kasvaintautitapaukset. Syövistä suurimmat ryhmät ovat akuutti leukemia ja aivokasvaimet. Vastuualue hoitaa autologiset kantasolujensiirrot. Maahanmuuttajien myötä hoitoon on tullut uusia tautiryhmiä ja vuotosairauksien hoidossa on otettu käyttöön entistä yksilöllisempiä hoitotapoja. Syöpäpotilaita ja vaikeaa veritautia sairastaneita potilaita seurataan vastuualueella aikuisikään saakka, vähintään viisi vuotta hoitojen päättymisestä. Saattohoitoa toteutetaan sairaalassa ja kotikäynnein. Uusia vakavaa veri- tai syöpätautia sairastavia potilaita tulee hoitoon noin 30 vuosittain. Hoito suunnitellaan kansainvälisten hoito-ohjelmien mukaisesti ja potilaat rekisteröidään näihin ohjelmiin. Kantasolujensiirtotoimintaa valvotaan FIMEAn toimesta. Laadunvarmistuskäynnit toteutetaan 2 vuoden välein. Laatujärjestelmämme uudistettiin vuonna 2015. KAAVIO 3. KUOLLEISUUS TAI KESKOSUUTEEN LIITTYVÄ MERKITTÄVÄ DIAGNOOSI TYKSISSÄ JA KAIKISSA VERMONT OXFORD SEURANNAN KESKOLOISSA. Hoitotuloksia seurataan vuosittain Pohjoismaiden tasolla. Leukemiaa tai kiinteitä syöpiä sairastavista potilaista laaditaan eloonjäämisennustekäyrät maittain. Kansainväliset syöpärekisterit analysoivat viiden vuoden välein eri maiden hoitotuloksia. Tyksissä on aloitettu hoitotulosten analysointi ja vertailu pohjoismaisiin lukuihin, koska suomalaisia tietoja ei eri yliopistosairaaloiden tuloksista ole käytettävissä. ALL eli akuutti lymfoblastileukemia on yksi yleisimmistä lasten syöpätaudeista. Tyks:ssä noudatetaan Pohjoismaista hoito-ohjelmaa. Hoitotulokset ovat olleet keskimääräisen tason yläpuolella. Vuosina 1992 2000 diagnosoiduista lapsista kahden vuoden selviämisprosentti oli 91 % ja viiden vuoden 84 %. Vuodesta 2008 käyttöönotetulla hoito-ohjelmalla hoidettujen luvut olivat 95 % molemmissa aikapisteissä (Pohjoismaat 91%). Harvinaisemman eli akuutin myeloisen leukemian (AML) osalta viiden vuoden selviämisennuste on 1990-luvun 50 prosentista noussut vuoden 2004 jälkeen 94 % tasolle, kun se Pohjoismaissa on ollut keskimäärin 70 %. Pohjoismaissa non-hodgkin lymfooman 5-vuoden eloonjäämisennuste on vuosina 2000- hoidetuilla 85 % ja meillä vastaava luku on tällä hetkellä 100 %. 9

Syövän ja veritautien hoito kestää lapsilla vuosia ja on avohoitopainotteista. Potilaat käyvät 3 12 tuntia kestävillä hoitojaksoilla osastohoidon sijaan. Puhelinneuvonta on keskeinen kasvava työmuoto vastuualueella. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 4. Lasten ja nuorten kirurgia (TO8D) Lasten ja nuorten kirurgian vastuualueella on vastuu lastenkirurgian eri alojen (esim. ortopedia, virtsa- ja sukupuolielin ja gastrointestinaali kirurgia) hoidon järjestämisestä. Velvoitteena on myös päivystysaikainen tarkka diagnostiikka ja tarvittaessa myös hoidon järjestäminen lapsen tai nuoren sitä tarvitessa. Murtumakirurgiset toimenpiteet suoritetaan nk. liikennevalomallilla ajoittamalla ja jos mahdollista, leikkaustoimenpide tehdään virka-aikana, jolloin saavutetaan paras leikkaustulos optimaalisella henkilöstöresurssilla. Vuonna 2015 vastuualueen yleisin toimenpide oli nivustyrän sulku sekä päivystystoimenpiteenä umpilisäkkeen poisto. Yleisimmät toimenpiteet lukumäärineen on lueteltu liitetaulukossa 5. Kaikkien selkäleikkaukseen tulevien lasten ja nuorten tiedot (kliiniset havainnot, elämänlaatu, radiologiset muuttujat, perioperatiiviset tiedot ja komplikaatiot) kerätään lasten selkärekisteriin. Tämä mahdollistaa aktiivisen tutkimuksen ja toiminnan laadunvarmistamisen. Vastuualueelle hankitun kuvantamiseen tarkoitetun O-kaaren käyttö navigaatiolaitteen avulla on vakiintunut selkäleikkausten teossa ja lisännyt selkeästi potilasturvallisuutta vaikeimmissa selkätoimenpiteissä (esim. nikamanpoisto). Vastuualue on profiloitunut valtakunnallisesti lastenortopedian osaamisen huippuyksiköksi ja Suomessa leikattavista vaikeista lasten selkäleikkauksista tehdään 65 % Turussa. Vuonna 2015 vastuualueella julkaistiin 13 tieteellistä artikkelia. Vastuualueella on vetovastuu kansallisessa The Finnish Paediatric Orthopaedic Study Groupissa. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten kirurgisen vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 6. Lasten neurologia (TO8E) Lastenneurologian vastuualueella diagnosoidaan ja hoidetaan sekä synnynnäisiä, kehityksellisiä että äkillisiä keskus- ja ääreishermoston sekä lihaksiston sairauksia. Tyypillisiä diagnoosiryhmiä ovat CP-vamma ja muut liikuntavammaa aiheuttavat sairaudet, älyllisen kehityksen ja oppimisen ongelmat, kommunikaatio- ja kontaktihäiriöt, epilepsiat, muut kohtaukselliset tilat ja aivovammojen jälkitilat. Myös etenevät aivosairaudet ja lihassairaudet kuuluvat lastenneurologian alaan ja suuri osa potilaista sairastaakin ns. harvinaissairautta. Lastenneurologian vastuualueen toimipisteitä ovat lastenneurologian päiväosasto (UC11), poliklinikka (UC12) ja Salon lastenneurologian poliklinikka. Toimipisteistä on lääkärien, hoitajien ja moniammatillisen kuntoutustyöryhmän erityistyöntekijöiden (kuten puhe- fysio- ja toimintaterapeutin, psykologin ja kuntoutusohjaajan) polikliinisiä vastaanottoja. Tämän lisäksi vastuualueen henkilökunta toimii virka-aikana lasten ja nuorten klinikan muilla vastuualueilla konsulttina ja vastaa esimerkiksi lasten akuutista sairaalassa tapahtuvasta varhaiskuntoutuksesta. Lastenneurologinen päivystyksellinen ja suunniteltu vuodeosastohoito tapahtuu lasten ja nuorten vuodeosastolla (UB5), jossa neurologisten lapsipotilaiden hoidossa on mukana lastenneurologi-konsultti. Kuntoutus on osa lastenneurologista hoitoa ja osa vastuualueen potilaskäynneistä onkin ns. kehitys- ja kuntoutusarvioon tähtääviä moniammatillisia tutkimusjaksoja, joiden aikana laaditaan potilaalle yksilöllinen jatko- ja kuntoutussuunnitelma. Lastenneurologi hoitajatyöryhmä osallistuu myös aktiivisesti lasten ja nuorten toimialueen kipukuntoutustyöryhmän toimintaan. Vuonna 2015 vastuualueemme kehittämiskohteita on ollut autististen lasten varhaiskuntous, lasten kipukuntoutus, lasten epilepsian ensitiedon ja vertaistuen projekti sekä yli toimialuerajojen tapahtuvan yhteistyön kehittäminen, mm. psykiatrian toimialueen kanssa. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten neurologisen vastuualueen kymmenen kalleinta DRG -ryhmää on esitetty liitetaulukossa 7. 10

DIPP The Finnish Diabetes Prediction and Prevention -tutkimus ja kansainvälinen The Environmental Determinants of Diabetes in the Young -tutkimus (TEDDY) ovat tuottaneet uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen geneettisistä ja ympäristöperäisistä yhteyksistä ja sairauden kehittymisestä lapsilla ja nuorilla. Kansainvälisen TrialNet -tutkimusverkoston puitteissa on tehty diabeteksen ehkäisytutkimusta suun kautta annosteltavalla insuliniilla ja abatacept-lääkkeellä. Tutkimuksista julkaistiin 15 alkuperäisjulkaisua kansainvälisissä tiedelehdissä. Vuonna 2015 tutkimukseen osallistui 2716 lasta ja tutkimuskäyntejä kertyi kaikkiaan 4616, joista suurimpaan osaan liittyi tutkimushoitajakäynti (4149) ja laboratoriokäynti (4593). FINADO -tutkimus (Finnish Adoption Study). Tutkimus selvittää ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten fyysistä ja psyykkistä terveyttä, hyvinvointia ja sopeutumista uuteen kotimaahan. Erityisenä painopistealueena on lapsuusiän stressin vaikutus myöhempään sopeutumiseen. Tutkimus- ja kehitystyö Hoidon laatua seurataan ja kehitetään tutkimustyön avulla. Tyksin lasten ja nuorten klinikka ja lastentautien oppiaine ovat tunnettuja johtamistaan suurista seurantatutkimuksista (endokrinologia/ diabetestutkimus, keskoslapset) sekä allergian, liikalihavuuden ja sepelvaltimotaudin riskien interventiotutkimuksista. Merkittäviä tutkimusaiheita ovat lisääntymisterveys, syöpätutkimus, suolistoimmunologian, infektiotautien ja rokotuksin torjuttavien tautien tutkimushankkeet. Tutkimustyö on aktiivista ja klinikassa oli v. 2015 käynnissä 83 tutkimusprojektia. Lisäksi EVO-rahoitusta oli myönnetty 0.375 M 60 tutkijalle. Ulkopuolisella rahoituksella klinikassa toimi yli 60 tutkijaa eripituisia jaksoja. Klinikka on erittäin suosittu erikoistumiskoulutuspaikka. Lastentautien opetuksesta voi lukea tästä linkistä. CP-HANKE Tyksin lastenneurologian yksikkö on ollut mukana kansallisessa CP -hankkeessa vuodesta 2008 lähtien ja varhaisen kuntoutuksen ja perheiden auttamiseksi on kehitetty systemaattinen toimintamalli. Finnish Paediatric Orthopaedic Study Group muodostaa alan kansallisen tutkimusverkoston. Olemme vahvasti verkostoituneet sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Koordinoimme kaikissa yliopistosairaaloissa tehtävää randomisoitua lasten luukystatutkimusta, olemme vetovastuussa Lasten sarkoomien kirurgisen hoidon valtakunnallisesta seurantatutkimuksesta sekä raaja/selkä epämuodostumien riskitekijätutkimuksessa yhteistyössä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Osallistumme kahden kansainvälisen tutkimusryhmän toimintaan yhtenä referenssikeskuksena (Pediatric Cervical Spine Study Group ja Growing Spine Study Group), joiden toiminnan myötä on jo syntynyt useampi alkuperäisartikkeli alan johtaviin julkaisusarjoihin. HINKUYSKÄTUTKIMUS. Rokotuksista huolimatta hinkuyskää esiintyy runsaasti Euroopassa aiheuttaen pienten lasten kuolleisuutta. Tautia aiheuttavat bakteerit ovat muuttuneet ja rokotusten aiheuttama suoja on vain lyhytaikainen. Tässä tutkimusprojektissa on 35 vuoden aikana kehitetty taudin diagnostiikka ja Suomen tehostusrokotusohjelmaa niin, että taudin esiintyvyys maassamme on nyt Euroopan alhaisimpia. Projekti koordinoi useita EU-tason tutkimusyhteistyöhankkeita ja tutkii uusilla DNA-tekniikoilla erityisesti bakteereiden muuntumista ja immuniteetin kehittymistä.. HKA Hyvän kasvun avaimet on laaja, monitieteinen seurantatutkimus lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista. Tutkimushanke kokoaa yhteen moniin elämänalueisiin liittyviä teemoja lasten kasvusta ja kehityksestä terveydellisiin, psykososiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuuritekijöihin saakka. 11

LASTENASIAINTALO Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat käynnistäneet laajassa yhteistyössä toteutettavan Lastenasiaintalohankkeen. Kyseessä on lapsilähtöisesti tuotettu poikkihallinnollinen erityispalvelu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Lastenasiaintalo -hankkeen kehittämistyö käynnistettiin vuonna Turun yliopistollisen keskussairaalan Lasten ja nuorten klinikalla eri viranomaisten yhteistyönä toteutettavana uudenlaisena toimintamallina. Tavoitteena on luoda viranomaisille yhteistoiminnalliset puitteet väkivaltaa kokevan lapsen elinolojen turvaamiseksi, lapseen kohdistuvan rikosepäilyn selvittämiseksi sekä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. LASTEN HENGITYSTIEINFEKTIOT JA NIIDEN KOKONAISVAIKUTUS YHTEIS- KUNNASSA Tavoitteena on selvittää lasten hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä, aiheuttajia, diagnostiikkaa, hoitoa ja ehkäisymahdollisuuksia sekä näiden infektioiden ja niihin liittyvien komplikaatioiden aiheuttamaa kokonaistautitaakkaa yhteiskunnassa. Projektin erityisenä tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan soveltaa suoraan jokapäiväisessä potilastyössä ja joka osaltaan pystyy ohjaamaan myös terveyspoliittista päätöksentekoa. NAMI-TUTKIMUS Tutkimuksen kohteena ovat neonatologia, immunologia, suoliston mikrobisto ja allergia. Tavoitteena on allergian ja lihavuuden ehkäisyyn liittyvien ravintokomponenttien tunnistaminen, karakterisointi ja toimintamekanismien selvittäminen, joita sovelletaan elintarvikekehitykseen ja ravitsemuskasvatukseen ja - hoitoon. Tutkimusohjelman tarkoituksena on edistää suoliston puolustusmekanismien kypsymistä allergista reaktiotapaa tai immunologista tulehdusreaktiota vastaan. Probiooteilla pyritään vaikuttamaan suoliston limakalvon suojaan, limakalvon kypsymiseen ja suuntaamaan vastasyntyneiden allergista reaktiotapaa suosiva immunologinen tasapaino normaaliksi.turun yliopistossa ja Tyksin lastenklinikassa on tutkittu ravitsemuksen ja maitohappobakteerien merkitystä lasten allergian ehkäisyssä jo vuodesta 1997. Tärkeää tietoa ravitsemuksen merkityksestä elimistön suojatekijänä on jo saatu, mutta tutkimukset jatkuvat täsmällisten hoitosuositusten rakentamiseksi. PIPARI Tutkimus on Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistetty pitkittäisseurantatutkimus, jossa seurataan 477 lapsen (232 pikkukeskosta, 246 täysiaikaista verrokkilasta) kehitystä syntymästä kouluikään. Riskilasten kehitysseuranta on tärkeää, jotta pienten keskoslasten perheille voitaisiin antaa luotettavaa tietoa lapsen selviytymisestä varhaislapsuudessa ja kouluiässä. Tutkimus on myös yhteiskunnallisesti tärkeää: tarvitaan riittävän suuriin potilasaineistoihin ja pitkäaikaisseurantaan perustuvia tutkimuksia, jotta yhteiskunnan käytössä olevat resurssit osattaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. STEP eli Selviytyjien Terveys ja Elämänlaatu Paremmaksi -hankkeessa kehitetään uutta toimintamallia lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusseurannan järjestämiseksi. Vuonna 2015 aikuistuneet lapsisyöpäpotilaat liitettiin hankkeeseen mukaan. Myöhäisvaikutuspoliklinikkatoiminta on alkanut ja hankkeeseen sisältyy mm. kustannusvaikuttavuuden analysointi. Yhteistyökumppaneita ovat Syöpäjärjestöt, Tyksin erva-alueen syöpäkeskushanke ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään henkilöstön osaamista ja tuetaan potilaan osallistumista mm. uusilla teknologisilla ratkaisuilla (e-health). Kehitettävät toiminta- ja koulutusmallit tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön. STRIP SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti (STRIP) on maailmassa ainutlaatuinen, sydänterveyden edistämiseen jo varhaislapsuudesta lähtien tähtäävä tutkimus. STRIP-tutkimus alkoi jo vuonna 1990, jolloin tutkimukseen tuli mukaan noin tuhat seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Tutkimus on osoittanut, että vauvaiässä aloitetulla, toistetulla ravitsemus- ja muulla elämäntapaneuvonnalla voidaan vaikuttaa sydänterveyden riskitekijöihin, mm. ravinnon rasvan laatuun sekä veren kolesterolipitoisuuteen, verenpaineeseen ja insuliiniherkkyyteen. Sydänterveyden kannalta myönteisten tekijöiden kasautuminen on myös yleisempää neuvontaa saaneilla nuorilla. SUOMIT Tutkii suoliston ja mikrobiston yhteisvaikutusta keliakiassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD). Tavoitteena on selvittää niitä tekijöitä, jotka keliakiassa gluteenin lisäksi vaikuttavat tulehduksen syntyyn ja IBD:ssä aiheuttavat ja ylläpitävät tulehdusreaktiota. Syöpäjärjestöt, Tyksin erva-alueen syöpäkeskushanke ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään henkilöstön osaamista ja tuetaan potilaan osallistumista mm. uusilla teknologisilla ratkaisuilla (e-health). Kehitettävät toiminta- ja koulutusmallit tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön. VINKU Tavoitteena on selvittää lasten uloshengitysvaikeutta pahentavia ympäristöön ja perimään liittyviä tekijöitä ja etsiä keinoja astman kehittymisen estämiseksi. Erityinen painopiste on selvittää hengitysteiden virusinfektioihin ja allergiaan liittyviä mekanismeja. VVM Vanhemmat Vahvasti Mukaan (VVM) on vastasyntyneiden teho-osastolla kehitetty koulutusmalli, joka edistää perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä vastasyntyneiden tehohoidossa. Vastasyntyneelle vauvalle vanhempien tarjoama läheisyys ja hoiva sekä orastava suhde heihin ovat elintärkeitä. Ne muodostavat vauvan kannalta 12

keskeisen ja korvaamattoman kasvu- ja kehitysympäristön. Tyksin keskolassa on kehitetty toimiva VVM-koulutusmalli ja yksikkö toimii nyt myös kansallisena koulutusyksikkönä, joka on jo kouluttanut monia vastasyntyneiden tehohoidon yksiköitä. Toimialueella käynnistettiin vuonna 2015 moniammatillinen diabetes-projekti, jonka tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja parantaa diabetespotilaiden hoitotasapainoa. Vuodeosasto ja diabetespoliklinikka yhdessä pyrkivät toimimaan diabetes-osaamiskeskuksena koko lasten ja nuorten klinikalla ja laajemminkin (Turun kaupunki: poliklinikat, päiväkodit, koulut). Epilepsiahoidon kehittämistä tukeva- hanke toteutettiin ulkopuolisella projektirahoituksella (sh Heljä Salminen ja Kristiina Nokelainen sekä yl Haataja).Projekti sisälsi epilepsiaan sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hoidonohjauksen ja hoitoprosessin kehittämisen ja kuvaamisen. Projektin tavoitteena oli selkeyttää Tyksin lasten- ja nuortenklinikalla epilepsiaan sairastuneen lapsen hoidonohjausta ja ensitiedon antamisen käytäntöjä. Projektissa syntyi kaksi käsikirjaa, Epilepsian ensitietopaketti ja Hoidonohjauksen käsikirja koko toimialueen henkilökunnan käyttöön. Projektin tavoitteena oli myös lasten vanhempien ja epilepsiaan sairastuneiden nuorten vertaistuen mahdollistaminen. Vertaistuen löytämiseksi järjestettiin vanhempien vertaistuki-iltoja ja nuorten oma vertaistukipäivä. Neurologian vastuualueella moniammattillisen kuntoutustutkimustyöryhmän aikatauluja kehitettiin edelleen vuonna 2015. Strukturoiduilla aikatauluilla on pystytty nopeuttamaan tutkimuksiin pääsyä ja vuonna 2015 on pysytty hoitotakuun asettamissa rajoissa. Lasten teho-osastolla aloitettiin vuonna 2015 kolme pilottitutkimusta. Loppuunsaatetuista ensimmäisessä seurattiin Plasmalyte Glucos 50 mg/ml-ylläpitonesteen soveltuvuutta ylläpitonesteenä yli 1 kk:n ikäisille lapsipotilaille. Tämän pilottitutkimuksen myötä koko lasten ja nuorten klinikassa, vastasyntyneiden teho-osastoa lukuun ottamatta, siirryttään vuoden 2016 alussa lapsille turvallisempaan ylläpitonesteeseen. Toisessa pilotissa kehitimme käytössämme olevaa diabeettisen ketoasidoosi-lapsen hoitoprotokollaa edelleen helppokäyttöisemmäksi ja turvallisemmaksi. Vielä käynnissä oleva pilotointi liittyy vaikean, tehohoitoisen astmapotilaan hoitoon. Pilotointi jatkuu vuoden 2016 ajan. Tulevaan T3-sairaalaan sijoittuvan lasten yhteispäivystykseen siirtyminen aloitettiin hankesuunnittelulla, jossa ensimmäisessä vaiheessa päivystyspoliklinikan puhelinneuvontaa kehitetään ja hoidonarviointi- luokitusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Toimialueen elektiivisten poliklinikoiden vastaanottoresursseihin avattiin loppuvuodesta etävastaanottomahdollisuus, joka toimii videopuheluvälitteisenä vastaanottona. Etävastaanottotoimintaa kokeiltiin muutamia kertoja loppuvuodesta. Toimintamallin laajentamista erva-alueen muihin sairaaloihin (SATSHP, VSHP) suunnitellaan vuoden 2016 aikana. Lasten sydänpoliklinikka on panostanut vuoden aikana yhteistyöhön aikuisten puolen kanssa helpottaakseen nuorten siirtymistä lasten puolelta aikuisten puolelle. Hoitotyön alalla on useita kehitysprojekteja. KiKe-hanke on yhtenäistänyt kirjaamiskäytäntöjä päivittäisen ja polikliinisen kirjaamisenosalta. Kirjaamiskäytäntöjen yksinkertaistettiin vuoden 2015 aikana ja siihen käytettävä aika lyhentyi. Hoitohenkilökunnan liikkuvuutta toimialueen sisällä on kehitetty edelleen ja se oli keskeinen osa lasten ja nuortenklinikan toimintakulttuuria vuoden 2015 aikana. Toimialueen yksiköissä käynnistettiin STEPPI-hanke loppuvuodesta. Vaikuttavan perushoidon kehittämishanke 2015-2020 pyrkii perushoidon laadun varmistamiseen. Toimialueella otettiin käyttöön sähköinen perehdytyssovellus. Syksyllä 2015 perehdytyssovellukseen lisättiin yksikkökohtaiset laitepassit. Laitepassien täyttäminen aloitettiin loppuvuodesta. HoiVa-potilas hankkeessa kehitettiin pitkäaikaispotilaiden hoidon koordinointia ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä. Vuonna 2015 lasten ja nuorten klinikalla valmistui 4 väitöskirjaa ja 137 julkaisua. Vuoden 2015 aikana lasten teho-osastolla on kehitetty koko lasten ja nuortenklinikkaa oskeva, tekstiviestipohjainen suuronnettomuus-hälytysjärjestelmä Elisa dialocin kautta. Järjestelmän käyttökoulutus alkaa vuonna 2016. 13

Laatupoikkeamat Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla. Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. Lasten ja nuorten klinikalta ilmoitettiin SAI-rekisteriin vuonna 2015 yhteensä 422 infektiota (398 vuonna ). Vuonna 2015 infektioiden ilmaantuvuus oli 23,8 infektiota 1000 hoitopäivää kohden. Yleisin infektioluokka Lasten ja nuorten klinikalla vuonna 2015 olivat sepsisluokan infektiot, joita oli 164 infektiota eli 38,86 % kaikista ilmoitetuista infektioista (139 vuonna ja 163 vuonna 2013). Veriviljelypositiivisia sepsiksiä oli 42 (21 vuonna ) ja kliinisiä sepsiksiä 122 (118 vuonna ). Sepsiksistä valta-osa oli vastasyntyneillä. Vastasyntyneiden teho-osastolla käynnistettiin systemaattinen, tehostettu infektioiden torjuntaohjelma tämän johdosta. Pinnallisia leikkausinfektioita oli 25 ja syviä 1 potilaalla. Kahdella lapsella oli kirurgisessa hoidossa sepsis. Teho-osastolla sairaalassa saadut hengitystieinfektioita ja sepsiksiä oli vähemmän kuin vuonna. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 11 kpl Hoidon haittavaikutusdiagnoosien lukumäärä: 0,4 % hoitojaksoista (vakioimaton) 30 vrk:n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: 0,1 % leikkaushoitojaksoista Vuodeosastolle päivystyksenä tulleet 30 vrk:n sisällä edellisestä hoitojaksosta: 7,9 % hoitojaksoista (vakioimaton) Hoitojaksokuolleisuus: 0,3 % hoitojaksoista (vakioimaton) 14

LIITETAULUKKO 1. TYKSIN LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN ULKOKUNTAPOTILAIDEN HOITOPÄIVÄT SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN 2011-2015. 2015 2013 2012 2011 AHV 101 408 332 131 222 EKSHP 18 24 37 53 13 EPSHP 5 21 16 11 27 ESSHP 0 4 36 148 0 HUS 98 73 76 176 48 ISSHP 11 7 KHSHP 39 104 56 92 55 KPSHP 8 10 KSSHP 6 1 91 142 10 KYMSHP 1 0 1 0 5 LPSHP 0 60 0 1 0 LSHP 1 9 8 0 1 PHSHP 25 87 26 5 24 PKSHP 16 8 5 29 40 PPSHP 1 0 1 2 7 PSHP 2 22 23 9 92 PSSHP 49 22 31 52 11 SATSHP 1853 1381 1982 1826 2312 VSHP 631 320 516 52 34 Muut shp:t yhteensä 2863 2 561 3 237 2 729 2 901 15

LIITETAULUKKO 2. LASTEN JA NUORTEN SAIRAANHOIDON VASTUUALUEEN (TO8A) KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2015. Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoito-tapahtuma* TO8A 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 3 705 1 334 554 3 439 1 485 631 TO8A 910O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 6 441 1 319 304 8 972 1 141 196 TO8A 906O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 3 741 918 230 3 068 913 770 TO8A 904O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 3 643 802 227 1 874 535 963 TO8A 905O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 1 949 663 842 1 953 739 258 TO8A 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 1 209 473 601 1 170 567 857 TO8A 903O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 1 959 449 376 1 470 398 023 TO8A 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 2 149 430 129 2 066 499 749 TO8A 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito 3 366 383 - - TO8A 098B Obstruktiivinen hengitystieinfektio tai astma, ei komplisoitunut 228 362 656 159 319 687 TO8A Vastuualue kaikki yhteensä 35 651 16 484 257 31 095 13 405 265 LIITETAULUKKO 3.VASTASYNTYNEIDEN SAIRAANHOITO VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2015. Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8B 386N Vastasyntynyt, syntymäpaino alle 1000 g 23 3 742 615 17 1 584 835 TO8B 387N Vastasyntynyt, syntymäpaino 1000-1499 g 32 1 715 099 35 1 769 990 TO8B 388B Vastasyntynyt, syntymäpaino 1500-2499 g, ei useiden elinjärjestelmien ongelmia 89 1 356 185 130 1 768 338 TO8B 390 Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, muu merkittävä ongelma 306 844 224 367 877 048 TO8B 388C Keskosen vakava hengitysongelma 18 739 401 15 568 759 TO8B 915O Vastasyntyneen lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 2 150 495 634 1 922 292 799 TO8B 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito 1 486 900 - - TO8B 389B Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, useiden elinjärjestelmien ongelmia 45 456 927 49 459 032 TO8B 388A Vastasyntynyt, syntymäpaino 1500-2499 g, useiden elinjärjestelmien ongelmia 11 400 007 22 551 600 TO8B 389A Vastasyntynyt, syntymäpaino 1500-2499 g, laaja leikkaus 6 373 558 2 199 725 TO8B Vastuualue kaikki yhteensä 3 188 11 455 156 3456 9 014 171 16

LIITETAULUKKO 4. LASTEN JA NUORTEN VERI- JA SYÖPÄSAIRAUKSIEN HOIDON VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2015. Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8C 405 Akuutin leukemian konservatiivinen hoito 109 767 206 131 1 179 941 TO8C 917O Pahanlaatuisen sairauden lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 1 576 500 997 1 548 533 489 TO8C 916O Hematologia, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 1 079 1 079 1 024 261 426 TO8C 9010 Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 651 219 224 537 177 838 TO8C 001D Kallonsisäinen aivo-selkäydinnestekierron toimenpide 3 196 678 - - TO8C 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito 1 127 974 - - TO8C 011F Keskushermoston kasvain, ei komplisoitunut 31 124 433 49 181 435 TO8C 301F Endokriininen sairaus, muu ei komplisoitunut 20 101 130 14 90 921 TO8C 817O Pahanlaatuinen sairaus, pientoimenpide 39 99 943 41 157 748 TO8C 401 Lymfooman tai kroonisen leukemian operatiivinen hoito, komplisoitunut 4 94 746 1 19 496 TO8C Vastuualue kaikki yhteensä 5 400 4 388 965 4980 4 340 622 17

LIITETAULUKKO 5. TAVALLISIMMAT LASTENKIRURGISET LEIKKAUKSET JA TÄHYSTYKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2015. Toimenpide 2015 2013 2012 2011 Tyrän/vesikiveksen korjaus 76 71 79 71 74 Umpilisäkkeen poisto 64 81 58 70 87 Piilokiveksen hoito 45 58 57 52 44 Akuutti kivesvaiva 43 84 54 45 54 Luunyhdistysmateriaalin poisto 53 68 36 36 47 Olkaluunmurtuman piikitys 46 48 47 39 32 Kyynärvarrenmurtuman piikitys 54 34 42 38 37 Virtsarakon tähystys 23 35 52 32 30 Shunttitoimenpide 30 41 42 33 37 Ympärileikkaus 27 27 37 42 29 Rintarangan luudutus 39 41 41 32 28 Rannemurtuman piikitys 34 18 23 33 35 Kyynärvarrenmurtuman korjaus 31 40 32 20 30 Kyynärvarrenmurtuman TEN 39 18 23 30 22 Laaja kipsaus 38 19 17 22 33 Rannemurtuman korjaus 17 12 16 28 19 Ihomuutoksen poisto pää 16 15 13 25 23 Napatyrän korjaus 10 12 16 6 16 Mahalaukun tähystys 155 147 125 117 113 Paksunsuolen tähystys 48 68 49 61 60 18

LIITETAULUKKO 6. LASTEN JA NUORTEN KIRURGISEN VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2015. DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8D 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 5 203 1 186 973 3013 810 497 TO8D 215B Muu selkänikamien yhdistäminen, ei komplisoitunut 35 1 147 714 37 1 421 808 TO8D 389B Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, useiden elinjärjestelmien ongelmia 1 476 367 - - TO8D 220 Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, lapsi 97 319 513 82 371 000 TO8D 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 1 151 264 059 2782 518 387 TO8D 212 Lonkan tai reiden muu leikkaus, lapsi 43 255 432 26 176 740 TO8D 214B Muu selkänikamien yhdistäminen, komplisoitunut 8 211 868 10 399 025 TO8D 167 Umpilisäkkeen poisto, ei komplisoitunut 52 188 559 41 129 310 TO8D 482 Henkitorviavanteen vaativa kasvojen, suun tai kaulan sairauden hoito 1 169 615 1 31 192 TO8D 340O Kivesleikkaus, ei pahanlaatuista sairautta, lyhyt hoito 82 168 967 106 225 314 TO8D Vastuualue kaikki yhteensä 11 951 10 059 601 10 728 9 914 694 LIITETAULUKKO 7. LASTENNEUROLOGIAN VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA 2015. Kustannuspaikka Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8E 919O Lasten neurologinen ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 3 665 1 057 217 3312 1 054 642 TO8E 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 3 288 819 771 2823 765 505 TO8E 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 467 106 213 397 87 203 TO8E 910O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 327 92 245 308 80 899 TO8E 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 191 49 275 159 50 539 TO8E 902O Silmäsairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 132 36 432 82 27 852 TO8E 903O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 143 36 058 53 15 051 TO8E 905O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 78 18 762 31 9 298 TO8E 999O Lyhyt hoito ilman diagnoosia 124 14 381 312 51 303 TO8E 906O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 38 9 205 29 4 937 TO8E Vastuualue kaikki yhteensä 9 013 2 524 125 7 644 2 262 100 * Vuodeosastohoitojakso tai avohoitokäyn 19