KATSAUS. 6 ICOS-päämaja. IPCC: Maapallon keskilämpötila voi nousta viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Suomeen

TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA ILMATIETEEN LAITOKSESSA KATSAUS 22013 4 IPCC: Maapallon keskilämpötila voi nousta viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä 6 ICOS-päämaja Suomeen

PÄÄKIRJOITUS Antonin Halas Entistä paremmassa iskussa TULEVIIN VUOSIIN JA TULEVAAN ILMASTOON Ilmatieteen laitos tekee kolmen vuoden välein suuremman arvionnin tulevien vuosien kehittämistarpeistaan. Arvioinnissa keskeisessä asemassa ovat asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme ilmaisemat odotukset toiminnallemme. Toteutimme kesällä 2013 laajan sidosryhmätutkimuksen sekä kansainvälisen evaluaation nykytilastamme ja saimme erinomaisia suosituksia kehittämiskohteiksi. Yleisesti ottaen toimintaamme oltiin erittäin tyytyväisiä ja kansainvälinen tasomme todettiin korkeaksi. Myös maamme hallitus arvostaa toimintamme laatua, ja Ilmatieteen laitos jatkaakin toimintaansa liikenne- ja viestintäministeriön alaisena laitoksena myös tutkimuslaitosuudistuksen jälkeen. Tätä ratkaisua tukivat myös kaikki uudistuksen yhteydessä lausuntonsa antaneet ministeriöt, asiakastahot ja tärkeimmät yhteistyökumppanimme. Panostamme tulevina vuosina tutkimus- ja kehittämistoimintamme avulla sää- ja meripalvelujemme laadun ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Solmimme kansainvälisiä kumppanuuksia muun muassa kuukausi- ja vuodenaikaskaalojen sääennusteiden tuottamiseksi. Lisäämme panoksia sääennustemallien ja ilmastomallituksen kehittämiseen, jotta voimme entistä paremmin vastata suomalaisen yhteiskunnan tiedon ja palvelujen tarpeisiin. Ilmastopalveluille on luotu oma tutkimusohjelmansa, samoin ilman koostumuksen osaamista on koottu uuteen tutkimusohjelmaan. Uuden organisaation mukaiset esimiehet on valittu tehtäviinsä kaudeksi 2014 2017. Myös uusia esimiesvoimia on saatu peliin ja uusille kehittämisaloille on nimetty kuusi urapolku-professoria. Ilmastonmuutos muuttaa arktista aluetta Ilmastonmuutos on jo näkyvissä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen, meriveden pinnan nousun ja Arktisen alueen muutosten muodossa. Parhaaseen tieteelliseen tietoon pohjautuva IPCC:n ilmastonmuutoksen fysikaaliseen taustaan keskittyvä raportti julkaistiin syyskuussa 2013. Raportissa on johtavien asiantuntijoiden tuottama yhteenveto vuoden 2007 jälkeen julkaistuista tieteellisistä tuloksista sekä uusimmilla päästöarvoilla päivitetyt laskelmat ilmaston muutoksista vuoteen 20 mennessä. Tähän mennessä on havaittu ilmakehän alaosien lämmenneen 0,85 C, merien yläosien lämpeneminen ja happamoituminen, valtamerien pinnan nousu 19 cm, kaikkien jäätiköiden massan pieneneminen sekä pohjoisen pallonpuoliskon keväisen lumipeitteen hupeneminen. Kaikkein suurimmat muutokset on havaittu pohjoisen napa-alueen monivuotisessa jäässä sekä syksyisessä jääpeitteen kattavuudessa. Jos nykyinen päästöjen kasvutrendi jatkuu, maailman keskilämpötilan on laskettu nousevan vuoteen 20 mennessä nykyilmastoon verrattuna 2,6 4,8 C, Suomessa vastaavasti 3,8 8,2 C. Osassa maailmaa kuivuus pahenee, osassa sataa enemmän. Suomessa on laskettu sademäärän kasvuksi 9 31 %. Valtamerien pinnan nousuksi arvioidaan tällä päästöjen kasvulla 45 82 cm nykytasoon verrattuna. Suomessa maan kohoaminen kompensoi nousua. Helsingissä merenpinnan nousuksi on arvioitu noin +40 cm, Vaasassa vastaavasti noin -40 cm. Arktisen alueen sulaminen mahdollistaa uusia toimintoja alueella, mutta edellyttää lisäpanostuksia sää- ja meriturvallisuuspalveluihin. Suomella on erinomaista arktista osaamista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Ilmatieteen laitos on kehittänyt alueelle sää-, meri- ja jääpalveluja sekä tulee tuottamaan eri toimijoiden käyttöön arvioita alueen sää- ja meriolosuhteiden tulevasta kehityksestä. Petteri Taalas pääjohtaja Ilmatieteen laitos

22013 SISÄLTÖ 6 4 IPCC:n uuden arviointiraportin ensimmäinen osa julkaistiin 13 Ilmatieteen laitoksen laitteet lähtevät Jupiterin jäisiin kuihin 6 ICOS tekee Euroopasta edelläkävijän kasvihuonekaasujen seurannassa 14 Satelliittihavaintojen avulla päivittäin tietoa maaperän routaantumisesta 8 Ilmastonmuokkaustekniikat viimeinen oljenkorsi 15 Ilmatieteen laitos auttaa Bhutania varautumaan tulviin ja maanvyöryihin 9 Ilmasto-oppaaseen materiaalia kouluille Jussi Kaurola Sää ja turvallisuus -tulosalueen johtoon Lentosääpalvelut muutoksessa turbulenssissa 12 Kesä erityisesti Lapissa pitkä ja lämmin 17 Uutisia 19 Visio ja arvot 20 Neuvottelukunta ja johtoryhmä 21 Henkilöstö ja talous 22 Tulosmittareita 8 Kansikuva: Pekka Sulkava Toimitus: Ilmatieteen laitos, viestintä Ulkoasu: Innocorp Oy Paino: Fram 13 12 Painotuote

IPCC:n uuden arviointiraportin ENSIMMÄINEN OSA JULKAISTIIN Raportin mukaan lämpötila voi nousta maailmanlaajuisesti lähes viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Suomi lämpenee tätäkin nopeammalla tahdilla, sillä lämpeneminen on nopeinta arktisilla alueilla ja niiden lähipiirissä. l Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ensimmäinen, ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan keskittyvä osaraportti hyväksyttiin julkaistavaksi syyskuussa Tukholmassa. Raportista ilmenee, että vakavimman skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä. IPCC:n raportissa esitetään neljä uutta kasvihuonekaasuskenaariota. Näistä vaihtoehdoista vakavin, nykytahdilla kasvavat kasvihuonekaasupäästöt, johtaisi maapallon keskilämpötilan kohoamiseen viime vuosikymmenten tasoon verrattuna lähes kolmesta viiteen astetta vuoteen 20 mennessä. Jos taas päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun jo vuoden 2020 tienoilla, lämpötila nousisi silti noin asteen. Valtaosa lisääntyneestä lämmöstä varastoituu meriin Raportissa tuodaan vahvasti esiin merien merkitys ilmastonmuutoksessa. On tärkeää tiedostaa, että ilmakehän lämpeneminen on ainoastaan yksi merkki ilmastonmuutoksesta. Nyt meillä on syvällisempää tietoa myös merien merkityksestä, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas. Maapallon ilmastojärjestelmän lisääntyneestä lämpöenergiasta valtaosa, yli 90 prosenttia, on varastoitunut meriin. Lämmön varastoituminen meriin selittää osaksi sen, että ilmakehän lämpeneminen ei etene tasaisesti. Ilmastossa esiintyy vuosien ja vuosikymmenten välistä luonnollista vaihtelua, jolloin lämpeneminen välillä kiihtyy ja välillä hidastuu. Jäätiköiden sulaminen ja meriveden lämpölaajeneminen nostavat merien pintaa. Valtamerien pinta on kohonnut aikavälillä 1901 20 keskimäärin 1,7 mm vuodessa, vuosien 1971 20 aikana 2,0 millimetriä vuodessa ja vuosina 1993 2013 keskimäärin jo 3,2 mm vuodessa. Merenpinnan nousu kiihtynee ja jatkuu vuosisatoja. Merien on havaittu myös happamoituvan, kun ne sitovat ilmakehän lisääntyvää hiilidioksidia. Ilmastonmuutos voimakkainta arktisella alueella IPCC:n uudesta raportista selviää myös, että maapallon lämpötila on kohonnut keskimäärin 0,85 astetta vuodesta 1880. Lämpenemisen tahti on ollut kiihtyvää: raportin mukaan viimeiset kolme vuosikymmentä ovat olleet maailmanlaajuisesti lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosikymmen vuodesta 1850 alkaen. Raportti vahvistaa tietoa, että ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy voimakkaimmin pohjoisilla 4 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

alueilla. Havaintotietojen mukaan arktisen merijään vuosittain peittämä alue on pienentynyt. Myös kevään lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla on kutistunut. Lumija jääpeitteen vähenemisen arvioidaan jatkuvan tulevaisuudessa. IPCC:n viides arviointiraportti koostuu nyt julkistetun raportin ohella ilmaston muutosten vaikutuksia sekä niihin sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevistä raporteista. Nämä valmistuvat maalis huhtikuussa 2014. Kaikkien osaraporttien yhteenveto valmistuu syksyllä 2014. Infografiikkaa raportin päätuloksista on nähtävissä Ilmasto-oppaassa, www.ilmasto-opas.fi. l IPCC tarjosi suomalaisille kirjoittajilleen näytön paikan lalkukeväällä 20 IPCC eli Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, etsi ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan keskittyvän osaraportin kirjoittajiksi ansioituneita tutkijoita. Ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa yhteen kokoavan ja analysoivan raportin kirjoittajiksi oli kova tunku kolmen tuhannen hakijan joukosta kirjoittajiksi valittiin 831 asiantuntijaa. Haasteeseen tarttui neljä suomalaista tutkijaa, näiden joukossa silloin Ilmatieteen laitoksella työskennellyt ja nykyään Helsingin yliopistossa työskentelevä professori Veli-Matti Kerminen. IPCC on mielestäni instituutio, joka tarjoaa hyvin pureskeltua tietoa ilmastonmuutoksesta. Kirjoittajiin kuuluu iso osa alan parhaista asiantuntijoista ja luonnollisesti teemat kiinnostivat minuakin Veli-Matti Kerminen toteaa. Aerosoleihin tutkimuksessaan paneutunut Kerminen haki ja pääsi pääkirjoittajaksi pilviin ja aerosoleihin keskittyneeseen lukuun. Kirjoittajat, näiden joukossa kolmetoista muuta alan asiantuntijaa, kokoontuivat Kiinaan ensimmäiseen tapaamiseensa marraskuussa 20. Myöhemmin kirjoittajat tapasivat vielä kolme kertaa ympäri maailman järjestetyissä tapaamisissa. Luvusta tehtiin vuosien aikana yhteensä neljä versiota, joita aluksi tiedeyhteisö ja myöhemmässä vaiheessa myös muut tahot saivat kommentoida. Raportin kirjoittaminen oli iso operaatio, johon osallistui pääkirjoittajien lisäksi apukirjoittajia, koko kirjoitusprosessia ohjaavia koordinoivia kirjoittajia sekä niin sanottuja arvioivia kirjoittajia. Jälkimmäisiin kuului myös professori Timo Vesala. - Sain kevättalvella 2012 IPCC:ltä viestin, jossa minua pyydettiin mukaan alkuperäisen kirjoittajan vetäydyttyä prosessista, Vesala kertoo. En voi sanoa, että olisin varsinaisesti yllättynyt yhteydenotosta, hän jatkaa. Olin kuitenkin todella tyytyväinen ja otettu pyynnöstä. Vesala päätyi arvioivaksi kirjoittajaksi hiilet ja biokemialliset kierrot -lukuun. Hän ja kaksi kollegaa toimivat riippumattomina asiantuntijoina prosessissa heidän tehtävänään oli toimia kokonaisuuden tarkkailijoina. Arvioivat kirjoittajat seurasivat, että tiedeyhteisöltä tulleet tuhannet kommentit käsiteltiin asiallisesti ja että niihin vastattiin. Lisäksi he pitivät huolta, että sisältö oli kokonaisuudessaan riittävän kattava. Jokaisen uuden version jälkeen arvioivat kirjoittajat palauttivat raportit, joissa he kertoivat, miten pääkirjoittajat olivat onnistuneet: Vain viimeinen raportti IPCC-raportin ensimmäisen osaa olivat kirjoittamassa Veli-Matti Kerminen ja Timo Vesala. piti allekirjoittaa yksin, mikä oli jännittävä piirre, kertoo Vesala. Entä millaisena suomalaiset kirjoittajat näkevät IPCC:n tulevaisuuden? Uskon, että IPCC:n tyyliseen työhön on tilausta tulevaisuudessakin. Se, tehdäänkö raporttia yhtä hitaalla aikataululla ja hieman jäykähköillä toimintatavoilla, on kuitenkin toinen kysymys, toteaa Kerminen. Kaikista hienointa olisi, jos joskus todettaisiin, että ihmiset ovat ottaneet raportin viestit vakavasti ja kasvihuonepäästöt olisivat lähteneet dramaattiseen laskuun, Vesala jatkaa. Jos raportti pystyisi lisäämään tavallisten ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sen arvo kasvaisi edelleen. l Viivi Viitanen 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 5

ICOS tekee Euroopasta edelläkävijän KASVIHUONEKAASUJEN SEURANNASSA ICOSin tavoitteena on seurata hiilen kiertokulkua ilmakehässä sekä sen sitoutumista erilaisiin ekosysteemeihin ja meriin. Suomessa oleva alan huippuosaaminen toi ICOSin päämajan ja ICOS ERICin isännyyden Suomeen. l Integrated Carbon Observation System (ICOS) on hajautettu eurooppalainen kasvihuonekaasujen mittauksen tutkimusinfrastruktuuri. Tulevaisuudessa ICOS ei ole vain asemaverkosto, vaan tutkijoiden, mittalaitteiden, yhteisten mittaustapojen ja mittausaineistojen muodostama kokonaisuus. Suomalaisia ICOS-toimijoita ovat Ilmatieteen laitoksen lisäksi Helsingin ylipisto ja Itä-Suomen yliopisto. Myös CSC on tärkeä yhteistyökumppani. ICOS-tutkimusinfrastruktuurin muodostavat kansalliset mittausasemat, eri tutkimusaloille keskittyneet teemakeskukset sekä niitä koordinoiva katto-organisaatio, ICOS ERIC. Mittausasemaverkostoon kuuluu ympäri Eurooppaa lähes 0 havaintoasemaa. Tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa mittausasemaverkostoa, jolle ICOS määrittelee mittausstandardit ja ohjeistaa datan käsittelyä. Näin saadaan luotua luotettava ja vertailukelpoinen mittausverkosto. Tietokeskukset ottavat vastaan ICOS-asemien mittausaineistot lähes reaaliajassa ja prosessoivat ne keskitetysti. Hiiliportaali (CarbonPortal) toimii merkittävänä mittausaineiston jakelukanavana Suomen kasvihuonekaasuja mittaavat asemat ainutlaatuisia maailmassa ICOSin päämajan sijoituksesta käytiin etukäteen kova kamppailu jäsenmaiden kesken. Suomen hyväksi päämaja-asian ratkaisi vahva alan osaaminen. Suomen valinta päämajan paikaksi on ennen kaikkea tunnustus suomalaiselle alan osaamiselle, Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari toteaa. ICOSin päämaja saatiin Suomeen osittain myös siksi, että Suomella on globaalisti merkittävät mittausasemat ja pitkät aikasarjat. Asemien sijainti ja mittausten monipuolisuus ovat uniikkeja maailmassa. Suomessa havaintoasemaverkostoon kuuluu boreaalisia ja subarktisia mittausasemia. Huippuvarustellut SMEAR-asemat sekä Pallas-Sodankylän ja Utön mittausasemat kattavat kaikki keskeiset osat ilmakehän fysiikasta ja kemiasta, biosfäärin ja ilmakehän vuorovaikutuksesta sekä ekofysiologiasta. Yksi SMEAR-asemista sijaitsee Hyytiälässä, jossa tehdään Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen toimesta monenlaisia sekä ilmakehän rajakerrokseen, ekosysteemiin että maaperään liittyviä mittauksia jatkuvatoimisesti. Hyytiälään tehdyt satsaukset ovat valtavat, sillä alueella sijaitsevien mastojen ja laitteiden arvo on lähes 20 miljoonaa euroa, Helsingin yliopiston professori Timo Vesala kertoo. Alueella tutkitaan hiilen kiertoa metsän lisäksi myös muissa ekosysteemeissä. Mittauspaikkoja on mm. läheisellä suolla ja järvellä. Mittausten pohjalta on saatu selville mm. se, että metsämaa sitoo 250 g hiiltä neliömetrillä vuorokaudessa eli metsät toimivat hiilinieluna. Suot taas sitovat hiilidioksidia vähemmän, noin 50 g vuodessa. Sen sijaan suot ovat metaanin lähde ja mittausten mukaan Siikanevalla metaania pääsee ilmaan n. g vuodessa. Metaani on kuitenkin voimakkaampi kasvihuonekaasu, joten suot periaatteessa lämmittävät vuoden aikana ilmastoa. Pidemmällä juoksulla suot ovat kuitenkin melko neutraaleja ja sitovat vuosien kuluessa suuret määrät hiilidioksidia. Olosuhteet ja niissä tapahtuvat muutokset kuitenkin muuttuvat. Euroopassa muutaman vuoden takainen pitkä hellejakso romahdutti metsien hiilinielun ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvoi määrällä, joka vastasi kuudessa kuukaudessa poltettua fossiilisten polttoaineiden määrää. Tämä tieto on hyvä esimerkki metsien suuresta merkityksessä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, Vesala tähdentää. l 6 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

Hiilidioksidipitoisuus ylittänyt Pallaksella 400 ppm:n tason Eija Vallinheimo Hyytiälän Siikanevan mittauspaikalla selvitetään, kuinka paljon metaania suo päästää ilmaan. sekä viestintäkanavana loppukäyttäjille ja yhteiskunnallisille toimijoille. Tarjolle tulee erilaisia tuotteita, kuten karttoja ja aikasarjoja mm. kasvihuonekaasujen määrästä ja luonnollisista lähteistä. ICOS toimii yhteistyössä mm. aineistojen ja tutkimustulosten loppukäyttäjien, kuten tutkijoiden, poliittisten päätöksentekijöiden sekä median kanssa. ICOSin pääjohtajan valinta käynnissä ICOSin päämaja toimii Helsingin Kumpulassa. Päämajan toiminta alkoi vuonna 2013, ja siihen ollaan valitsemassa parhaillaan pääjohtajaa. Valinta tehdään vielä tämän vuoden puolella. Päämaja työllistää alkuvuosinaan 4 6 henkilöllä Suomessa ja Eurooppa-tasolla tutkimusinfrastruktuurin keskustoiminnoissa työskentelee yli 50 henkilöä. ICOSin päämajaa rahoittavat Suomen liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Päämajan toimintoja rahoittaa myös Ranskan valtio sekä ICOS ERIC-jäsenvaltiot jäsenmaksuilla. Pekka Sulkava Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW -mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas- Yllästunturin kansallispuistossa. Hiilen kierto oleellista ilmastonmuutoksen tutkimisessa ICOSin tavoitteena on tuottaa pitkäaikaiseen, yhdenmukaiseen ja tarkkaan seurantaan perustuvaa tietoa ilmakehän ja ekosysteemien ominaisuuksista. Tavoitteena on parantaa ymmärrystämme kasvihuonekaasujen pitoisuuksista, kierrosta sekä nielujen ja lähteiden alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta. Näin saadaan tietoa mm. siitä, mikä on metsien ja merien kyky sitoa hiiltä ja miten se muuttuu ilmaston muuttuessa. Ekosysteemien toiminnan tuntemus ja luontaisen hiilen kierron tuntemus parantavat ilmastomallien luotettavuutta. Verkosto seuraa sekä ihmisten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnollisia lähteitä. Hiilen kiertokulun seurata on oleellista ilmastonmuutoksen kannalta. Hiilidioksidista 90 % tulee fossiilisten polttoaineiden poltosta ja % metsien tuhoamisesta eli maankäytön muutoksista. Ilmakehään jää n. puolet hiilidioksidista, mutta n. ¼ siitä sitoutuu metsiin ja n. ¼ meriin. Tämän takia on mielenkiintoista tietää kasvihuonekaasujen luontaiset lähteet ja nielut. ICOS tuo tietoa siitä, mitä hiilidioksidille tapahtuu ja mihin sitä sitoutuu. Esimerkiksi Hyytiälän tutkimusasemalla on tutkittu, miten metsähakkuut vaikuttavat metsän kykyyn toimia hiilinieluna. Hyytiälässä biomassasta hakattiin 30 %, mutta muun muassa kasvanut valon määrä lisäsi hoidetun metsän kykyä sitoa hiiltä, kertoo ICOSia toistaiseksi luotsaava Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja, professori Timo Vesala. l Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ylittänyt 400 ppm:n tason useilla mittauksia tekevillä asemilla. Ylitys on mitattu myös Ilmatieteen laitoksen Pallas-Sodankylän asemalla. Tuon tason ylittymistä pidetään merkittävänä symbolisena rajapyykkinä ja ylittyminen muistuttaa jatkuvasta kasvihuonepäästöjen lisääntymisestä. Kuukausittaisella tasolla Ilmatieteen laitoksen Pallaksen asemalla ylitettiin 400 ppm:n taso huhtikuussa 2012. Suomessakin havaitaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien jatkuva nousu Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa. Asema on myös yksi ICOSiin kuuluvista mittausasemista Suomessa. GAW-asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä. Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksella tekemissä mittauksissa. Pallaksen pitoisuuksien nousua on noin 2,0 ppm vuodessa. Kasvu jatkui myös viime vuonna. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä, tutkimusprofessori Ari Laaksonen kertoo. l 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 7

Risto Antikainen l Erilaisilla ilmastonmuutostekniikoilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voitaisiin lieventää viimeisenä oljenkortena, jos ilmastonmuutos riistäytyy täysin hallinnasta. Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympäristön suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa. Keinotekoiseen ilmastonmuokkaukseen liittyy kuitenkin suuria riskejä, joten ilmastonmuokkaus ei tarjoa vaihtoehtoa kasvihuonepäästöjen vähentämiselle. Yksinkertaistettuna ilmastonmuokkauksen idea perustuu maapallon säteilytaseen eli säteilytasapainon muuttamiseen. Eri menetelmillä joko heijastettaisiin auringon säteilyä takaisin avaruuteen tai voimistettaisiin maapallon avaruuteen lähettämää lämpösäteilyä. Ilmastonmuokkaustekniikat VIIMEINEN OLJENKORSI Ihmistoiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen jatkuva kasvu on saanut ilmastotutkijat pohtimaan erilaisia teknisiä hätäratkaisuja ilmaston viilentämiseksi. Ilmatieteen laitos mallintaa eri tapoja tietokoneiden avulla Ilmatieteen laitos tekee keinotekoiseen ilmastonmuokkaukseen liittyviä teoreettisia ilmastomallitutkimuksia Kuopiossa. Minkäänlaisia kokeita ympäristössä ei tehdä, vaan asioita tutkitaan tietokonemallinnuksen avulla. Ilmatieteen laitos on mallintanut tapaa, miten auringon säteilyä voitaisiin heijastaa pienhiukkasten avulla takaisin avaruuteen. Pienhiukkasten suihkuttaminen keski-ilmakehään matkisi suuria tulivuorenpurkauksia, jotka hetkellisesti viilentävät ilmastoa. Muita tapoja auringon säteilyn heijastamiseksi ovat esimerkiksi pilvien heijastuskyvyn lisääminen eli ns. pilvien valkaisu tai avaruuteen sijoitettavat peilit. Myös maanpintaa voidaan muokata heijastavammaksi. Mallinnuksen avulla Ilmatieteen laitoksessa on selvitetty, että yksi lupaavimmista tekniikoista olisi pienhiukkasten sumuttaminen noin 20 kilometrin korkeuteen, kertoo tutkija Hannele Korhonen. Ilmastonmuokkaus on vain väliaikainen menetelmä Monimutkaisen ilmastojärjestelmän peukaloiminen voi johtaa esimerkiksi sademäärien odottamattomiin ja voimakkaisiin muutoksiin joillakin alueilla. Mikäli auringon säteilyn heijastamiseen perustuva ilmastonmuokkaus jouduttaisiin keskeyttämään, maapallon lämpötila nousisi nopeasti suurin piirtein samaan tasoon, jossa se olisi ilman ilmastonmuokkausta. Niinpä ilmastonmuokkausta kannattaisi tehdä vain, jotta sen avulla saataisiin lisäaikaa tehdä ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimia, Korhonen tähdentää. l 8 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

Ilmasto-oppaaseen MATERIAALIA KOULUILLE Ilmastovisa ja asiantuntijoiden haastattelut täydentävät Ilmasto-oppaan tarjontaa. lilmasto-opas.fi-verkkosivusto on julkaissut lukiolaisille ja kolmannen asteen opiskelijoille suunnatun Ilmastovisan kesän 2013 alussa. Suosittuun Älypää-konseptiin perustuva Ilmastovisa haastaa nuoria testaamaan ilmastonmuutostietouttaan hauskalla ja helpolla tavalla. Ilmastovisaa voidaan hyödyntää osana opetusta, mutta yhtä lailla se sopii vapaa-ajan kisailuun. Opiskelijat pelaavat Älypäävisoja vapaa-ajallakin, joten Ilmastovisan kaltaiset pelit motivoivat oppilaita hyvin. Kurssipalautteessani peliä kehuttiin koukuttavaksi, ja sitä oli pelattu enemmän kuin kurssisuoritus vaati, toteaa opettaja Jari Kolehmainen, joka on käyttänyt visaa lukion biologian opetuksessaan. Ilmastovisan kysymykset pohjautuvat Ilmasto-oppaan sisältöihin. Kysymyksiä laatimassa on ollut opettajia ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoita. Videoklipeistä kasvot ilmastotutkimukselle Ilmasto-opas julkaisee videohaastatteluita, joissa ilmastonmuutoksen asiantuntijat pääsevät ääneen. Haastattelut vastaavat koulujen tarpeisiin saada opetukseen lisämateriaalia ilmastonmuutoksesta ja sen ajankohtaisesta tutkimuksesta. Samalla se antaa kasvot ilmastonmuutoksesta tehtävälle tutkimustyölle. Haastatteluissa esiintyy 33 Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijaa aiheina ovat muun muassa metsäojitettujen soiden hiilitase sekä hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet Pallaksella. Tutkijahaastatteluiden lisäksi julkaistaan urahaastatteluvideo, jossa Ilmatieteen laitoksen tutkijat kertovat opiskelutaustoistaan ja Eija Vallinheimo työstään laitoksessa. Urahaastatteluvideo on tarkoitettu lukioiden opinto-ohjauksen ja opiskelijoiden urasuunnittelun tarpeisiin. l Ilmastovisaa pääsee testaamaan osoitteessa: http://ilmasto-opas.fi/ ilmastovisa Eija Vallinheimo Videot löytyvät Ilmastooppaan verkkosivuilta: http://ilmasto-opas. fi/ilmastonmuutos/ videot-ja-visualisoinnit Opettaja Jari Kolehmainen oppilaineen vieraili Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla. 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 9

JUSSI KAUROLA Sää ja turvallisuus -tulosalueen johtoon Jännittävää, kiireistä, mutta hyvin mielenkiintoista ja motivoivaa, näin kuvailee tuntemuksiaan Sää ja turvallisuus -tulosalueen uutena johtajana 1.. aloittanut Jussi Kaurola. Antonin Halas lsää ja turvallisuus -tulosalue tuottaa Ilmatieteen laitoksen kaikki yhteiskunnan tarvitsemat sää-, meri- ja olosuhdepalvelut. Erityisenä asiakasryhmänä tulosalueella ovat erilaiset yhteiskunnan turvallisuustoimijat. Ilmatieteen laitos tuottaa esimerkiksi liikenneolosuhdetietoja kaikille liikennesektoreille vuoden Jussi Kaurola Kotoisin Hämeenlinnasta Väitellyt Helsingin yliopistossa 1996, pääaine meteorologia, aihe ilmastomallinnus Ilmatieteen laitoksessa työskennellyt vuodesta 1996 mm. erikoistutkijana otsoni- ja uv-asioiden sekä ilmastomallinnuksen parissa Harrastukset: hiihtäminen, juoksu, kalastus, metsänhoito jokaisena päivänä. Moderneista sää- ja meri- ja ilmastoennusteista on kuitenkin hyötyä olosuhteiden huomioimisessa monilla muillakin toimialoilla sekä julkisella että kaupallisella sektorilla. Tiivis yhteistyö on tärkeää sidosryhmien kanssa, sillä yhteiskunnan sääherkkyys on kasvanut. Esimerkiksi sähkönsaanti on niin kriittistä, että sähkökatkosten seuraukset ovat vakavampia kuin aiemmin. Tämän takia sääalan osaamiselle ja palveluille on suuri tilaus. Yhteiskunnan toimijoilla on erilaisia tarpeita, joten palveluita voidaan aina kehittää ja parantaa yhä paremmin tarpeita vastaaviksi. Hyvä esimerkki tästä on liikenne, jonka turvallisuutta voidaan tulevaisuudessa kehittää älyliikenteen menetelmin, Jussi Kaurola kertoo. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspuolella kehitetään koko ajan uusia älyliikenteeseen pohjautuvia palveluita. Tulevaisuudessa auton kuljettajalla on mahdollisuus saada suoraan tien päälle tarvittavat tiesäätiedot, ajoreittitiedot ja liukkaus- ja onnettomuusvaroitukset. Tutkimuksesta palveluiksi Kansainvälisestikin katsottuna Ilmatieteen laitoksen tilanne hyvä tilanne, sillä meillä on samassa talossa vahvaa tutkimusosaamista ja tehokas sääpalvelu. Tutkimuksen korkean tieteellisen tason lisäksi tutkimustulosten sovellettavuus ja hyödynnettävyys ovat tärkeitä asiakkaiden kannalta. Asia, johon aion vahvasti panostaa, on tutkimuksen ja sääpalveluiden yhteistyön lisääminen ja syventäminen. Näin tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää entistä paremmin sääpalveluiden puolella, Jussi Kaurola tähdentää. l ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

Lentosääpalvelut TURBULENSSISSA Lentosääpalvelujen tuotannossa on ollut viime vuosina käynnissä monenlaisia uudistuksia. l Liikenne- ja viestintäministeriö nimesi viime vuonna Ilmatieteen laitoksen yksinoikeudella lentosään ennuste-, varoitus- ja havaintopalveluiden tuottajaksi Suomen alueella. Ilmatieteen laitos vastaa nykyisin koko lentosääpalvelun tuotantoketjusta havainnoista ennusteisiin. Lennonvarmistuspalveluita yhtenäistetään Euroopan alueella Euroopan unioni määrittelee yhä tarkemmin tuotettavia lennonvarmistuspalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Taustalla on Euroopan lennonjohtoalueiden yhtenäistäminen eli Single European Sky -ajatus. Single European Skyn strategisiin tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä kuuluu Euroopan alueella mm. kapasiteetin kolminkertaistaminen, turvallisuustason parantuminen kymmenkertaiseksi, haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen prosentilla ja lennonvarmistuspalvelujen tuottaminen vähintään 50 prosenttia halvemmalla lentoa kohden. Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön Euroopan komission esityksen mukaiset ilmatilalohkot. Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon (NEFAB), johon kuuluvat myös Norja, Viro ja Latvia. Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti yhteisen ilmatilalohkon toimintaan, sillä lohkon sisällä voidaan tehdä yhteistyötä ja etsiä parhaita ratkaisumalleja sääpalveluiden tuottamiseksi valtioiden rajoista välittämättä. Tämän toteuttamiseksi NEFAB-maiden sekä Ruotsi ja Tanskan ilmatieteen laitokset ovat perustaneet NAMCON-nimisen yhteenliittymän. Kustannussäästöjä etsitään joka puolelta Yhteistyön ansiosta tuotteita tullaan harmonisoimaan ja tuotantoa yhtenäistämään ja tuotekehitystä tekemään yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Organisoinnin perusta on se, että päällekkäisiä tuotteita ei tehdä, tuotantopäällikkö Kari Österberg toteaa. Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti myös EU:n lentosääpalvelujen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen SESARiin, jonka tarkoitus on kehittää uusia sääpalveluita ja tuotantomenetelmiä ilmailun käyttöön. Ilmatieteen laitoksen omassa tuotannossa siviili-ilmailun ja puolustusvoimien tuotantoprosessitnivoutuvat saumattomasti yhteen. Tämä tuotantotapa on osoittautunut molempien asiakasryhmien kannalta kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Asiakkaiden erilaiset tarpeet otetaan kuitenkin huomioon ja palveluita muokataan toivomusten mukaan, Österberg korostaa. l Lentäjille ja ilmailuharrastajille uusi sääpalvelu Ilmatieteen laitos on kehittänyt oman lentosäätietoja välittävän verkkopalvelun lentäjille. Se löytyy osoitteesta www.ilmailusaa.fi. Sivuston kautta voi käydä tarkastelemassa viimeisimmät lentosäähavainnot, -ennusteet ja -varoitukset sekä katsoa viimeisimmät sadetutka- ja satelliittikuvat. Antonin Halas 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS

Pauli Jokinen KESÄ erityisesti Lapissa pitkä ja lämmin Kesä oli koko maassa keskimääräistä lämpimämpi, Lapissa jopa harvinaisen lämmin. Kuukausista kesäkuu ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, heinäkuu keskimääräinen. l Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä oli lämmin. Kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli maan kaakkoisosan runsaasta 17 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 13 asteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi poikkeaman ollessa suurempi maan itä- ja pohjoisosassa kuin maan länsiosassa. Suurin poikkeama, runsaat 2 astetta oli Pohjois-Lapissa ja pienin poikkeama, vajaa aste länsirannikolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kesä oli suurimmassa osassa Lapin havaintoasemista ennätyksellisen pitkä. Kesän pituus oli laajalti noin neljä kuukautta eli etenkin Pohjois-Lapissa jopa kaksi kuukautta keskimääräistä pidempi. Toisin sanoen Pohjois-Lapissa termisen kesän pituus oli yhtä pitkä kuin tyypillisesti maan eteläosassa. Yksittäisten kuukausien keskilämpötilat olivat melko lähellä toisiaan. Kesäkuu ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, kun taas heinäkuun keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Keski- ja Pohjois-Lapissa kesä oli jopa harvinaisen lämmin, eli näin lämmin kesä toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi Utsjoen Kevolla on lämpimämpi kesä koettu viimeisen 50 vuoden aikana ainoastaan vuonna 1972. Suurimmassa osassa maata on 2000-luvulla lämpimämpi kesä ollut vuosina 2002, 2006, 20 ja 20. Kesän korkein lämpötila 32,4 astetta mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla kesäkuun 26. päivänä ja alin lämpötila -2,7 astetta Pyhäjärven Ojakylässä kesäkuun 13. päivänä. Hellepäiviä oli toukokuussa ja elokuussa 9 kappaletta sekä kesäkuussa ja heinäkuussa 17 kappaletta. Touko- ja kesäkuussa hellepäiviä oli selvästi tavanomaista enemmän, kun taas heinä- ja elokuussa niitä oli tavanomainen määrä. Sademäärissä alueellisia eroja Kesän sademäärässä oli suuria alueellisia eroja. Vähiten satoi maan lounaisosassa sekä Itä- ja Pohjois- Lapissa, jossa sademäärä jäi monin paikoin alle 125 millimetrin, mikä on kolmanneksen alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sen sijaan maan itäja keskiosassa sademäärä kohosi yleisesti tavanomaista suuremmaksi, paikoin yli 250 millimetrin. Ilmatieteen laitos on yksi laissa mainittu viranomainen, joka voi lähettää vaaratiedotteita. Viranomainen voi lähettää vaaratiedotteen, jos se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi silloin, kun vaarallisen tapahtuman seurauksena voi aiheutua ihmisille vaaraa tai tilanne voi aiheuttaa merkittävää vaaraa omaisuudelle. Yleisradiolla on lakiin perustuva vastuu vaaratiedotteen välittämisestä. Se välitetään myös kaupallisissa radioissa ja julkaistaan viranomaisten päätöksellä myös televisiokanavilla. Sääilmiöitä, joista voidaan antaa vaaratiedote ovat mm. voimakkaimmat kesäiset rajuilmat ja matalapaineisiin liittyvät kaikkein voimakkaimmat myrskytuulet. l Havaintoasemista eniten satoi Alajärven Möksyssä, jossa kolmen kuukauden sademäärä oli 363 mm. Pienin sademäärä 85 mm mitattiin Inarin kirkonkylässä. Ukkoskausi painottui vahvasti kesäkuuhun. Eniten salamoi maan länsiosassa. Eniten ukkosti kesäkuun 27. päivänä, jolloin paikannettiin n. 28 500 maasalamaa. Ukkoskauden aikana Suomessa paikannettiin yhteensä 5 000 maasalamaa, mikä on hieman alle pitkäaikaisen keskiarvon (138 000). l 12 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

Ilmatieteen laitoksen laitteet lähtevät JUPITERIN JÄISIIN KUIHIN Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut seuraavaksi suureksi luotainohjelmakseen Jupiteria ja sen kuita tutkivan JUICE-luotaimen. Ilmatieteen laitos on mukana kuita ympäröiviä kaasuhiukkasia tutkivassa mittalaitteessa. l Euroopan avaruusjärjestö ESA on päättänyt lähettää JUICE (Jupiter icy moons explorer) -luotaimen tutkimaan Jupiteria ja sen kuita. JUICE laukaistaan vuonna 2022 ja saapuu Jupiteriin 2030. Tämän kunnianhimoisen luotaimen tutkimuskohteina ovat Jupiterin lisäksi planeetan neljä niin kutsuttua Galilein kuuta: Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. JUICEn tekemien mittausten odotetaan kertovan Jupiterin ja aurinkokunnan kehityksestä sekä elämän edellytyksistä. Luotaimen erityiskohteena on Jupiterin jäinen kuu Europa sekä sen pinnan alla oleva meri. Taiteilijan näkemys JUICE-luotaimesta ja sen tutkimuskohteista: Jupiter, Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. JUICE laukaistaan vuonna 2022 ja saapuu Jupiteriin 2030. Ilmatieteen laitos rakentaa hiukkasmittalaitteen Ilmatieteen laitos osallistuu JUI- CE-luotaimen PEP (Particle Environment Package) -hiukkasmittalaitteen rakentamiseen. Mittalaite tutkii kuiden ympärillä olevia hiukkasia, niin sähköisesti varattuja kuin sähköisesti neutraalejakin hiukkasia. Mittaukset antavat tietoa kuiden pinnan ja sisäosien koostumuksesta. Lisäksi mittausten avulla opimme lisää siitä, miten Jupiterin hiukkaset ovat muovanneet kuiden pintaa vuosimiljoonien saatossa, ryhmäpäällikkö Esa Kallio selvittää. Luotaimen mittausten odotetaan myös tuovan lisävalaistusta elämän olemassaolon mahdollisuuteen avaruudessa. Europa tarjoaa tähän erityisen mielenkiintoisen kohteen, sillä kuun jäisen pinnan alla uskotaan olevan kilometrien paksuinen suolainen valtameri. Jupiterin kuut poikkeavat ominaisuuksilta merkittävästi toisistaan, sillä Io on aurinkokuntamme vulkaanisesti aktiivisin kuu. Toisaalta Ganymedes on aurinkokuntamme suurin kuu ja ainoa kuu, jolla on oma sisäinen magneettikenttä. PEP-mittalaite on jatkoa kolmelle aikaisemmalle samantyyppiselle mittalaitteelle, joiden rakentamiseen Ilmatieteen laitos on osallistunut. ASPERA-mittalaite mittasi Marsia vuonna 1989. Tällä hetkellä sen uudempi versio ASPE- RA-3 on Mars Express -luotaimessa ja tutkii Marsin kaasukehää. ASPERA-4 puolestaan tutkii Venus Express -luotaimessa Venuksen kaasukehää. l ESA 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 13

Anna Kontu Ilmatieteen laitos on kehittämässä työkalua, joka mahdollistaa maaperän routaantumisen ja sulamisen seurannan globaalissa mittakaavassa. Satelliittihavaintojen avulla päivittäin TIETOA MAAPERÄN ROUTAANTUMISESTA l Hankkeen tavoitteena on luoda koko pohjoisen pallonpuoliskon kattava tuote, joka kertoo päivittäisen maaperän tilanteen eli onko maaperä pintakerros noin 20 senttimetrin syvyydeltä täysin sula, routaantuminen alkanut vai onko pintakerros jo täysin roudassa. Lähtöaineistona ovat koko pohjoisen pallonpuoliskon kattavat SMOS-satelliittimittaukset. Algoritmin kehityksessä on käytetty Ilmatieteen laitoksen Sodankylän observatorion mittauksia. Tärkeimpänä instrumenttina on Euroopan avaruusjärjestön lainaama SMOS-satelliitin virallinen referenssilaite ELBARA-II-radiometri. Lisäksi on hyödynnetty Sodankylän monipuolisia mittauksia esimerkiksi maaperän tilasta. Alkusysäys routatuotteen kehittämiselle syntyi, kun Euroopan avaruusjärjestö lainasi SMOS-satelliitin virallista referenssimittalaitetta Ilmatieteen laitokselle Sodankylään. ELBARA- II on tehnyt mittauksia maaperän vuosittaisesta vaihtelusta keskeytyksettä lokakuusta 2009 lähtien. Routatiedoilla monta käyttötarkoitusta Tuotteen antamia tuloksia voidaan käyttää moniin sovelluksiin. Globaalisti pitkällä aikavälillä routaantumisen vuosittainen vaihtelu tuo lisää tietoa ilmastomuutoksista. Maaperän jäätyminen ja sulaminen vaikuttaa energiavaihtoon maanpinnan ja ilmakehän välillä, joten globaalia routatietoa voidaan hyödyntää erilaisissa maapallon tilaa kuvaavissa ilmastomalleissa. Maaperän routaantumisen ja sulamisen ajankohdalla on suuri merkitys myös pohjoisten havumetsävyöhykkeiden hiilitasapainoon. Routaantumisen myöhästyminen voi tarkoittaa merkittävää hetkellistä hiilidioksidin määrän lisäystä, kun eliöstö toimii yhä aktiivisesti vaikka fotosynteesi niukan auringon valon takia on jo lähes loppunut. Toisaalta keväällä normaalia aikaisempi maaperän sulaminen tuottaa päinvastaisen ilmiön, tutkija Kimmo Rautiainen selvittää. Koko pohjoisen pallonpuoliskon kattavalla routatiedolla on mahdollista tarkentaa myös näihin kysymyksiin kehiteltäviä malleja. Alueellisella tasolla routaantumisen tarkempi ajoitus metsissä palvelee hyvin metsäteollisuutta, koska raskaiden metsäkoneiden käyttö upottavissa metsäpohjissa vaatii tukevan routakerroksen. Ensimmäinen prototyyppituote on valmistumassa ja tällä hetkellä kehitämme ja arvioimme sen tarkkuutta. Lähtöaineistona ovat koko pohjoisen pallonpuoliskon kattavat SMOS-satelliittimittaukset. Satelliitin mittaustekniikasta johtuen tuotteen resoluutio eli se, minkä kokoiselta alueelta havainto maanpinnalla koostuu, on melko karkea. Tutkimuksessa olemme pystyneet vahvistamaan, että käyttämiämme SMOS-satelliittihavaintoja voidaan kuitenkin jo tehokkaasti hyödyntää maaperän routaantumisen seuraamiseen, kertoo Rautiainen. l 14 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

Ilmatieteen laitos auttaa Bhutania VARAUTUMAAN TULVIIN JA MAANVYÖRYIHIN Jäätiköiden sulamisvesien ja monsuunisateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyöryt ovat yksi Bhutanin ongelmista. Ilmatieteen laitoksen projekti auttaa ennustamaan sateita ja auttaa näin Bhutania varautumaan vaarallisiin tilanteisiin. l Strengthening Hydro-Meteorological Services for Bhutan SHSB (2013 2016) on ulkoasiainministeriön rahoittama instituutioiden välinen IKI-projekti. Projektin tarkoituksena on parantaa Bhutanin hydro-meteorologian laitoksen (DHMS) kapasiteettia. Projekti parantaa koko laitoksen toiminta-aluetta aina säähavaintojen tuottamisesta sääennustuksiin. Projekti auttaa bhutanilaisia hyödyntämään säähän liittyvät mahdollisuudet ja varautumaan erilaisiin ilmastollisiin uhkiin. Bhutanissa vesivoima on mahdollisuus taloudelliselle kehitykselle. Toisaalta suurimmat tuhot aiheutuvat jäätiköiden sulamisvesien ja monsuunisateiden aiheuttamista tulvista ja maanvyöryistä, joihin vastaamiseen tuovat oman lisänsä maan suuret korkeuserot, kertoo Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Jenni Latikka. Projektin tavoitteena on vahvistaa myös bhutanilaisten osaamista ja varautumista sään aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, joiden määrä todennäköisesti lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä. Karoliina Pilli-Sihvola 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 15

Tällä hetkellä DHMS:n palvelut kattavat median jakaman yhden vuorokauden sääennusteen ja esimerkiksi havaintoaikasarjoja pyydetään laitokselta harvoin niiden heikon laadun vuoksi. Laitoksen oma tavoite on tehdä tulevaisuudessa kolmen päivän sääennusteita ja kausiennusteita, ja projekti pyrkii tukemaan näiden tavoitteiden saavuttamista. Jatkossa kehitetään myös havaintopalveluita ja aikasarjojen laatua ja tarjontaa. Sidosryhmätapaamisten perusteella kehittyville palveluille on maassa selvästi tarvetta, Jenni Latikka kertoo. IKI on valtion laitosten ja virastojen yhteistyötä edistävä instituutioiden välisen kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentti, jonka tavoitteena on kehitysmaiden valtiollisten toimijoiden, kuten ministeriöiden, laitosten ja yliopistojen, osaamisen vahvistaminen kohdemaassa. l Terveisiä Bhutanista! Yli 20 tunnin matkanteon jälkeen laskeuduimme vuorten keskellä sijaitsevalle Paron lentokentälle. AUTOmatka lentokentältä pääkaupunkiin Thimphuun kesti noin tunnin, JA SE tarjosi oivan ensisilmäyksen köyhään ja eristäytyneeseen Bhutaniin. Maa on parhaiten tunnettu luomastaan vaihtoehtoisesta hyvinvoinnin mittarista, bruttokansanonnellisuudesta (Gross National Happiness, GNH), jota se käytti BKT:n sijaan. Uuden hallituksen myötä GNH:n käytöstä kuitenkin luovuttiin tänä vuonna. Vuoristoteitä kiemurtelevan automatkan varrella näkyi tavallisia ihmisiä kansallispuku päällään, hauskasti koristeltuja TATA-kuorma-autoja, erilaisia buddhalaisuuden symboleita, lehmiä tien varressa, riisipeltoja ja huikaisevia vuoristomaisemia. Tämä on varmasti yksi maailman eksoottisimmista maista! Matkan tavoitteena on tehdä yhteiskunnallinen tarkastelu Bhutanin hydro-meteorologian laitoksen tulevista palveluista. Järjestimme matkan alussa työpajan, johon saapui 25 eri sektoreiden edustajaa. Loppumatkan aikana haastattelemme vielä tarkemmin 14 nykyistä tai mahdollisesti tulevaa yhteistyökumppania. Tärkeä osa työpajaa ja haastatteluja on myös DHMS:n yhteiskunnallisen näkyvyyden parantaminen. Bhutanin kuuluisimmista nähtävyyksistä, buddhalainen temppeli Tigers s Nest. Se sijaitsee noin 30 metrin korkeudessa ja kiipesimme sinne yli 2,5 tuntia. Karoliina IL-Katsauksen lukijat FINLAND Karoliina Pilli-Sihvola 16 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

UUTISIA Ilmatieteen laitokselle uusi CSC:n toimittama supertietokone l Ilmatieteen laitos uusii suurteholaskentaympäristönsä sääennusteita ja tieteellistä laskentaa varten. Uuden supertietokoneratkaisun suunnittelee ja hankkii CSC Tieteen tietotekniikan keskus yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Uusi supertietokone turvaa Ilmatieteen laitoksen operatiivisen sääennustetuotannon ja tukee sen tutkimustoimintaa. Laitteiston kapasiteetti on Ilmatieteen laitoksen nykyiseen käytössä olevaan kapasiteettiin verrattuna noin l Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun vedenkorkeuspalvelu on uudistettu. Palvelussa on nyt mukana havaintojen lisäksi meriveden korkeusennuste. Vedenkorkeuspalvelusta on nähtävissä vedenkorkeuden havainnot kahden vuorokauden ajalta sekä ennuste tulevalle kahdelle vuorokaudelle. Meriveden korkeusennuste tehdään mareografeille eli merivedenkorkeuden mitta-asemille, joita on Suomen rannikolla 13 kappaletta. Ennusteen pohjana ovat tietokoneella laskettavat numeeriset merimallit, joilla mallinnetaan veden liikkeitä Itämeressä. Mallituloksia tarkennetaan lisäksi vedenkorkeushavainnoilla ja ilmakehämallien tuottamilla sääennusteilla. Merivedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla karkeasti +200 ja -150 senttimetrin välillä. Veden- nelinkertainen. Sääennusteiden lisäksi Ilmatieteen laitos käyttää supertietokonetta ilmastomallitukseen, ilmakehän leviämismallien ja merimallien laskentaan sekä satelliittikuvien prosessointiin. Ilmatieteen laitoksen uuden Cray XC30 -supertietokoneen teoreettinen huipputeho on noin 140 000 miljardia laskutoimitusta sekunnissa (140 Tflops). Laskentaytimien lukumäärä on yhteensä yli 6000 kappaletta. l Meriveden korkeusennuste nyt verkossa korkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine, veden liikkeet ja heilahtelut sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Vuorovesi, sademäärä, jokien virtaamat tai valtameren pinnan nousu vaikuttavat Itämeren vedenkorkeuteen muutamien päivien aikajaksolla vain vähän. Meriveden korkeushavainnoista ja -ennusteista on hyötyä erityisesti rannikolla asuvalle väestölle, pelastuslaitoksille ja meriliikenteelle. Ennusteet parantavat oleellisesti mahdollisuutta varautua tulviin, mataliin merivedenkorkeuksiin tai vedenkorkeuden nopeisiin muutoksiin. Ilmatieteen laitos varoittaa erikseen mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt, aluekohtaisesti vaihtelevat varoitusrajat. l Salamahavainnot nyt netissä Shutterstock l Ukkosalueiden liikkeitä voi seurata verkkopalvelun sadetutka-animaation yhteydessä. Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimen havainnoista voidaan helposti nähdä ukkosten esiintymisalueet. Salamahavainnot ovat lähes reaaliaikaisia ja havainnot on liitetty mukaan 15 minuutin välein päivittyviin sadetutka-animaatioihin. Tutustu palveluun verkkosivuillamme Esimerkiksi veneilijät, golfaajat, retkeilijät ja muut ulkoilmaharrastajat voivat helposti tarkistaa missä parhaillaan ukkostaa ja minne päin ukkosalueet ovat todennäköisimmin liikkumassa. Tämä on hieno ja erittäin tervetullut lisä Ilmatieteen laitoksen julkisilla sivuilla näytettäviin havaintoihin, ja tätä on kyselty vuosien varrella paljon, toteaa ukkosiin erikoistunut tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta. Luultavasti monet ihmiset, niin ammatin kuin harrastuksenkin puolesta, ovat kiinnostuneita näkemään mitkä sadealueet ukkostavat ja mitkä eivät, jatkaa Mäkelä. l 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 17

UUTISIA Ilmatieteen laitoksen tiedeviestintä uudistuu Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen ja tieteen tiedottamista kehitetään. Huomiota annetaan jatkossa yhä enemmän kansainvälisesti ennakkotarkastetuille ja korkeatasoisille tiedejulkaisuille. l Ilmatieteen laitoksessa tehdään paljon muutakin kuin ennustetaan säätä. Ilmatieteen laitoksessa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta mm. ilmastonmuutoksesta, ilmanlaadusta, arktisista alueista, merestä sekä uusista havaintomenetelmistä. Ilmatieteen laitoksen tutkijat julkaisevat vuosittain vajaat 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua. Tiedejulkaisu tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää lehteä, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta julkaisemalla uusia tutkimustuloksia. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on jatkossa julkaista tiedejulkaisuihin päässeistä tutkimustuloksista helposti ymmärrettäviä tiedeuutisia. Tieteessä tapahtuu palsta www-sivuille Tiedeuutisia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen Tutkimustoimintaotsikon alle perustetulla Tieteessä tapahtuu -palstalla. Jutut ovat noin sivun mittaisia tekstejä, joissa kerrotaan tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista ja yhteiskunnallisesti laajemmasta merkityksestä. IlmaTiede-Twitter avattu Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön myös uusia viestintäkanavia, joista tärkeimmät ovat tieteeseen keskittyvä IlmaTiede -Twitter ja Ilmatieteen laitoksen You Tube -sivusto. Jo vuosia käytössä olleella ja säähän keskittyvällä meteorologien Twitter-tilillä on jo noin 30 000 seuraajaa. l http://ilmatieteenlaitos.fi tutkimustoiminta www.twitter.com/ilmatiede www.twitter.com/ meteorologit http://www.youtube.com/ user/ilmatieteenlaitos Datan avautuminen on synnyttänyt liudan palveluita l Datan avautumisen myötä on syntynyt mukava määrä verkkopalveluita Palveluiden joukossa ovat muun muassa salamapalvelu ja surffaajille tarkoitettu tuulipalvelu. Tällä hetkellä rekisteröityjä käyttäjiä on noin 3500. Palvelu on toiminut olemassa olonsa aikana hyvin. Suunnittelija Roope Tervo kertoo, että on ollut positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka nopeasti palvelu on kerännyt suosiota. Pienelläkin harrastuneisuudella datasta voi saada paljon irti. Kaiken datan täysimittainen käyttö vaatii kuitenkin paljon kokemusta koodaamisesta ja datan sisällöstä. Muiden Euroopan ilmatieteen laitosten kanssa käydään keskustelua INSPIRE-rajapintojen harmonisoinnista: Suomi on avoimen toteutuksessa jonkin verran muita maita edellä, ja toivomme muiden valitsevan mahdollisimman samantyyppisen toteutuksen, Roope Tervo toteaa. l 18 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

VISIO Ilmatieteen laitos on ilmakehäja meriosaamisen kansainvälinen edelläkävijä, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja menestymisen takaamiseksi. Shutterstock Toiminta-ajatus Ilmatieteen laitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä ja yhdistää tämä osaaminen palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ilmatieteen laitos ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon yhteiskunnan varautumistarpeet ja noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän ja merien fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä sekä Itämeren ja Arktisen merialueen fysikaalista tilaa. Se tuottaa ympärivuorokautisesti tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta. Ilmatieteen laitoksessa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja kaukokartoituksen alueilla. Ilmatieteen laitos harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla sekä osallistuu aktiivisesti alan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Se myös tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja lähiavaruuteen liittyvistä asioista päätöksentekijöille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle. l ARVOT Osaaminen Rohkeus Rehti meininki 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 19

Neuvottelukunta ja johtoryhmä Ilmatieteen laitoksen neuvottelukunta 15.1.2012 14.1.2015 Ilmatieteen laitoksen neuvottelukunnan tehtävänä on mm. arvioida yleisesti IL:n tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tukea laitoksen strategista suunnittelua. Puheenjohtaja: yksikön päällikkö, vesihallintojohtaja Kai Kaatra, maa- ja metsätalousministeriö Varapuheenjohtaja: ylijohtaja Pekka Plathan, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmatieteen laitoksen johtoryhmä 1.1.2013-31.12.2013 Pääjohtaja Petteri Taalas Tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen, Tutkimus ja menetelmäkehitys Johtaja Jussi Kaurola, Sää ja turvallisuus Hallintojohtaja Marko Viljanen, Hallinto Johtaja Vesa Kurki, Asiakaspalvelut Yksikön päällikkö Minna Palmroth, Uudet havaintomenetelmät Viestintäpäällikkö Nina Kukkurainen, Viestintä Henkilöstön edustaja Satu Kekki Johtoryhmän sihteeri Joanna Saarinen Veikko Somerpuro Muut jäsenet: ylijohtaja Tiina Tuurnala, Liikennevirasto toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia ylijohtaja Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö vararehtori Johanna Björkroth, Helsingin yliopisto päätoimittaja Janne Virkkunen lippueamiraali Georgij Alafuzoff, Pääesikunta toimitusjohtaja Mikko Niini, Aker Arctic Oy tutkimusjohtaja Laura Höijer, ympäristöministeriö yksikön päällikkö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos yhteyspäällikkö Anu Lång, Ilmatieteen laitos (henkilöstön edustaja) pääjohtajan assistentti Joanna Saarinen, Ilmatieteen laitos (neuvottelukunnan sihteeri) 20 ILMATIETEEN LAITOS 2 2013

Henkilöstö Henkilötyövuodet tulosalueittain (Yht. 679) Henkilöstön koulutusrakenne Työtyytyväisyys Asteikko 1-5 1 5 4,00 3,75 3,50 3,25 htv % 3,00 Sää ja turvallisuus 276 Perusaste 8 03 04 05 06 07 08 09 12 Tutkimus ja menetelmäkehitys 362 Hallinto ja esikunta 41 Keskiaste 28 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 8 Ylempi korkeakouluaste 34 Tutkijakoulutusaste 17 Talous Toiminnan rahoitus 2012 (Yht. 72,2 milj. ) Tulot 2012 (Yht. 28,5 milj. ) Menot 2012 (Yht. 72,2 milj. ) milj. Talousarviorahoitus 43,3 Maksullisen toiminnan tuotot 14,4 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 14,5 milj. Liiketaloudelliset tulot 6,4 Julkisoikeudelliset tulot 7,6 Yhteistutkimustulot 14,0 Muut tulot 0,5 milj. Palkat 39,3 Kulutusmenot 23,7 Investoinnit 4,3 Kv. jäsenmaksut 4,9 Kokonaistuottavuus 250 200 150 0 50 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 12 Tuotos Kokonaistuottavuus Kokonaispanos 250 2 2013 ILMATIETEEN LAITOS 21