KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle koulutettujen, kokeneiden henkilöiden työllisyystilanne on vaikeutunut viime aikoina isojen henkilöstövähennysten seurauksena. Uudelleen työllistyminen on vaikeaa, minkä vuoksi työttömyysjaksot ovat olennaisesti pidempiä kuin nuorempien. Aktiivista työelämää voisi kuitenkin olla vielä 10 20 vuotta jäljellä, jos henkilö työllistyisi. Yli 50-vuotiaiden työllistymisen edistäminen tukisi myös hallituksen pyrkimystä työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Työurien pidentäminen loppupäästä on myös työnantajien vastuulla. Palkkaamalla koulutetun ja pitkän kokemuksen omaavan työntekijän sekä työnantaja ja työntekijä että kansantaloutemme hyötyvät tilanteesta. Meillä ei ole varaa menettää sitä huomattavaa osaamispotentiaalia, joka häviää aina, kun kokenut, vanhempi työntekijä jää työttömäksi. Se vaikuttaa suomalaiseen hyvinvointiin kokonaisuudessaan. Siksi tämän joukon työllistämiseen on kohdistettava erityisiä työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä yli 50-vuotiaiden työttömien työllistämiseksi, että heidän kokemuksensa ja osaamisensa pysyy työmarkkinoiden käytössä ja miten valtio työnantajana aikoo olla tässä esimerkkinä? Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2011 Marjo Matikainen-Kallström /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 401/2011 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä yli 50-vuotiaiden työttömien työllistämiseksi, että heidän kokemuksensa ja osaamisensa pysyy työmarkkinoiden käytössä ja miten valtio työnantajana aikoo olla tässä esimerkkinä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan vuoden 2011 tammi lokakuussa yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin kuukaudessa noin 87 500 ja heistä 42 % oli pitkäaikaistyöttömiä. Ko. ryhmän osuus kaikista työttömistä oli 38 %. Kun tarkastellaan erikseen yli 55- vuotiaita työttömiä, lukumäärä oli noin 62 000, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 48 %. Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna yli 50-vuotiaiden työttömien määrä oli pysynyt lähes samana. Tutkimustiedot osoittavat, että ikä on yksi merkittävin työllistymisen mahdollisuuksiin vaikuttava tekijä. Rekistereihin pohjautuvissa tutkimuksissa on tullut esille erilaisia ikärajoja, joiden jälkeen työllistymismahdollisuudet heikkenevät. Pekka Myrskylän tutkimuksessa on esitetty, että työllistymismahdollisuudet heikkenevät jo 45 vuoden iän jälkeen. Työllistymisen edistämisessä voidaan erottaa palvelut työttömien saamiseksi takaisin työmarkkinoille ja työmarkkinoilla pysymistä tukevat toimet. Työ- ja elinkeinohallinnossa ei ole meneillään mitään erityistä ikääntyviin työttömiin kohdistuvaa ohjelmaa. Julkisissa työvoimapalveluissa yli 50-vuotiaista ainakin osa voidaan lukea rakennetyöttömien ryhmään. Rakennetyöttömyyden vähentämiseen on TE-hallinnossa kiinnitetty erityistä huomiota. Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut linjaukset, joilla vaikutetaan sekä palveluiden tarjontaan että välillisesti myös työmarkkinoiden kysyntään. Euroopan Sosiaalirahaston projekteissa on toimintalinjassa 2 (Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy) yhtenä kohderyhmänä ikääntyvät työttömät, joilla on matala koulutustaso. Vuonna 2010 työvoimakoulutuksen aloittaneista noin 15 000 (17,7 %) oli täyttänyt 50 vuotta. Työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aloitti 1 600 yli 50-vuotiasta, mikä on noin 10 % kaikista aloittaneista. Vuonna 2010 palkkatuetussa työssä aloitti noin 13 500 yli 50-vuotiasta työtöntä, mikä on 28 % kaikista ko. palveluissa aloittaneista. Lisäksi kyseiseen ikäryhmään kuuluvia asiakkaita oli muissa palveluissa. Työnantaja päättää työntekijöiden palkkaamisesta, minkä vuoksi ikääntyneiden rekrytoinnin lisääminen vaatii tiedottamista ja asenteisiin vaikuttamista. Työnantajia muistutetaan siitä, että ikään perustuva syrjintä työelämässä on kielletty eli työhönottopäätöksiä rajoittavat syrjinnän kiellot. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu vuonna 2008 perustettuun kansalliseen syrjinnän seuranta-ryhmään, jonka yhtenä tehtävänä on muun muassa tiedottaa ja kouluttaa eri toimijoita syrjintätilanteesta, syrjinnän seurannan kehittämisestä ja mahdollisista tiedontarpeista. Työmarkkinoilla pysymistä tukevat toimet edistävät työurien pidentämistä. Hallitus valmistelee kuluvalla hallituskaudella työlainsäädän- 2
Ministerin vastaus KK 401/2011 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok töön, työelämän kehittämiseen ja työelämän sosiaalivakuutukseen liittyvät linjaukset ja lainsäädäntömuutosesitykset yhdessä työelämän osapuolten kanssa. Konkreettiset kehittämistoimet kohdistuvat mm. työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, työterveyshuollon ja kuntoutuksen alueelle. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama johtoryhmä valmistelee työelämän kehittämisstrategian työministerin johtamana. Strategian laadinnan taustalla on tavoite saada Suomen työllisyysaste nousuun. Tämä edellyttää parannuksia työelämän laatuun, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Työelämän kehittämisstrategian johtoryhmän jäseninä ovat työmarkkinaosapuolet sekä Tekes, Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto, Työturvallisuuskeskus ja Vates-säätiö. Ministeriöistä mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Työryhmä kuulee laajasti myös muiden tahojen asiantuntijoita. Strategia valmistuu keväällä 2012. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja valtakunnallinen yhteistyöhanke. Osana hanketta Tekesissä suunnitellaan erillisen työorganisaatioiden kehittämisohjelman toteuttamista. Osana yhteistyöhanketta otetaan ikäjohtaminen näkyvästi esille myös siitä syystä, että Työterveyslaitos valmistelee samanaikaisesti johtamisverkostohankettaan. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että valtiolla on riittävästi ammattitaitoista, motivoitunutta ja tasapainoisesti eri ikäryhmiin jakautuvaa henkilöstöä. Henkilöstöjohtamisen yhtenä lähtökohtana on saada henkilöstö pysymään työelämässä nykyistä pidempään. Valtionhallinnon tuloksellisuus perustuu laajalti osaavaan henkilöstöön. Osaamisen johtaminen on keskeinen menestystekijä julkishallinnossa. Merkittävä osa organisaatioista on asiantuntijaorganisaatioita, joiden toimintakyky riippuu ratkaisevasti henkilöstön osaamisesta, osaamisen käyttöön saamisesta ja sen kehittymisestä. Osaamisen ylläpitoon, kehittämiseen, siirtämiseen sekä uuden osaamisen hankkimiseen on kiinnitetty viime vuosina kasvavaa huomiota mm. työhyvinvoinnin sekä ikääntymisen johdosta. Lokakuun 2011 tietojen mukaan yli 50-vuotiaiden osuus valtion henkilöstöstä oli 36,1 prosenttia. Suurimmat ikäryhmät ovat 45 54-vuotiaat (31,2 %), 35 44-vuotiaat (24,2 %) ja 55 64-vuotiaat (23,4 %). Näiden tietojen perusteella voidaan siis sanoa, että valtiolla työskennellään pitkään ja arvostetaan ikääntyneiden työntekijöiden osaamista. Tämän lisäksi valtiovarainministeriö kannustaa valtion virastoja ja laitoksia suhtautumaan myönteisesti työurien jatkamiseen vielä yli eläkeiän. Työurien jatkumisen tulee olla todellinen tavoite henkilöstöjohtamisessa. Tämä otettiin huomioon myös valtion tuottavuusohjelmassa. Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutumisen seurannassa on voitu henkilötyövuosien kokonaismäärässä jättää huomioimatta se henkilötyövuosimäärä, joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansa jatkavien työpanoksesta. Valtion kokonaisrekrytointi vuonna 2011 oli 2 765 henkilöä (3,2 %). Samalla tahdilla kymmenen vuoden aikana valtion henkilöstöstä uusiutuu vajaa kolmannes. Julkisessa haussa olevat valtion työpaikat ilmoitetaan Heli-rekrytointijärjestelmään, jossa on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut valtiolla avoinna 14 694 paikkaa. Valtiolla ei voi olla syrjiviä käytäntöjä rekrytoinneissaan. Täten myöskään ikä ei voi olla rekrytoinnissa vaikuttavana tekijänä. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 401/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjo Matikainen-Kallström /saml: Vad tänker regeringen göra för sysselsättningen av arbetslösa som är över 50 år, så att deras erfarenhet och kompetens förblir tillgängliga för arbetsmarknaden och hur tänker staten som arbetsgivare föregå med gott exempel i denna fråga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt arbets- och näringsministeriets statistik fanns det i januari oktober 2011 i genomsnitt cirka 87 500 arbetslösa arbetssökande över 50 år i månaden. Av dem var 42 % långtidsarbetslösa. Den aktuella gruppens andel av samtliga arbetslösa var 38 %. När man separat granskar arbetslösa som är över 55 år, var deras antal cirka 62 000. Av dem var 48 % långtidsarbetslösa. Jämfört med situationen år 2010 har antalet arbetslösa över 50 år nästan kvarstått på samma nivå. Undersökningsdata visar att åldern är en av de viktigaste faktorer som påverkar möjligheterna till sysselsättning. I undersökningar som baserar sig på register har det framkommit olika åldersgränser efter vilka möjligheterna till sysselsättning försvagas. I Pekka Myrskyläs undersökning framförs att möjligheterna till sysselsättning minskar redan efter 45 års ålder. I fråga om främjande av sysselsättningen kan det göras åtskillnad mellan tjänster för att få arbetslösa tillbaka till arbetsmarknaden och åtgärder som stöder kvarblivande på arbetsmarknaden. Inom arbets- och näringsförvaltningen pågår inte något särskilt program som riktar sig till äldre arbetslösa. Inom den offentliga arbetskraftsservicen kan åtminstone en del av dem som är över 50 år räknas ingå i gruppen av strukturarbetslösa. I arbets- och näringsförvaltningen har man fäst speciell uppmärksamhet vid att minska den strukturella arbetslösheten. Arbets- och näringsministeriet har fastställt riktlinjer genom vilka man påverkar både utbudet av tjänster och indirekt också efterfrågan på arbetsmarknaden. En av målgrupperna i handlingslinje 2 (Främjande av sysselsättning och kvarblivande på arbetsmarknaden samt förebyggande av marginalisering) i Europeiska socialfondens projekt är äldre arbetslösa med låg utbildningsnivå. År 2010 hade cirka 15 000 (17,7 %) av dem som påbörjade arbetskraftsutbildning fyllt 50 år. Frivilliga studier med arbetslöshetsförmån inleddes av 1 600 personer över 50 år, vilket var cirka 10 % av alla som inledde sådana studier. År 2010 började cirka 13 500 arbetslösa som var över 50 år ett lönesubventionerat arbete. Detta är 28 % av alla som påbörjade sådan service. Dessutom deltog kunder som hör till den aktuella åldersgruppen i andra tjänster. Arbetsgivaren bestämmer vem som ska anställas, och därför kräver en ökad rekrytering av äldre att information förmedlas och attityderna påverkas. Arbetsgivare påminns om att diskriminering på grund av ålder är förbjuden i arbetslivet, dvs. förbud mot diskriminering som begränsar anställningsbesluten. Arbets- och näringsministeriet deltar i den nationella uppföljningsgruppen för diskriminering som bildades år 2008. En av gruppens uppgifter är bland annat att ge information om och utbilda olika aktörer i situationer med diskriminering, utvecklingen av uppfölj- 4
Ministerns svar KK 401/2011 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok ningen av diskriminering och eventuella informationsbehov. Åtgärderna för att stödja kvarblivande på arbetsmarknaden främjar längre tider i arbetslivet. Regeringen ska under innevarande regeringsperiod bereda riktlinjer och lagändringsförslag som gäller arbetslagstiftning, utveckling av arbetslivet och socialförsäkring i arbetslivet tillsammans med arbetslivets parter. De konkreta utvecklingsåtgärderna inriktas bl.a. på välbefinnande i arbetet, ork i arbetet, företagshälsovård och rehabilitering. En ledningsgrupp som arbetsoch näringsministeriet tillsatt bereder en strategi för utveckling av arbetslivet under ledning av arbetsministern. Bakgrunden till utarbetandet av strategin är målet att få Finlands sysselsättningsgrad att vända uppåt. För att detta ska bli verklighet behövs förbättringar i arbetslivets kvalitet, välbefinnandet i arbetet och arbetsproduktiviteten. Medlemmar i ledningsgruppen för strategin för utveckling av arbetslivet är arbetsmarknadsparterna samt Tekes, Arbetshälsoinstitutet, Arbetarskyddsfonden, Arbetarskyddscentralen och Vates-stiftelsen. Av ministerierna är arbets- och näringsministeriet, social- och hälsovårdsministeriet, finansministeriet samt undervisnings- och kulturministeriet med. Arbetsgruppen har också brett samråd med experter från andra organisationer. Strategin färdigställs våren 2012. För att genomföra strategin inleds ett omfattande nationellt samarbetsprojekt på arbetsplatser inom den privata och den offentliga sektorn. Som ett led i projektet planeras vid Tekes genomförandet av ett separat program för utveckling av arbetsorganisationer. Som en del av samarbetsprojektet lyfts åldersledning fram på ett synligt sätt också på grund av att Arbetshälsoinstitutet samtidigt bereder sitt ledarskapsnätverksprojekt. Den centrala uppgiften för statens arbetsgivar- och personalpolitik är att säkerställa att staten har tillräckligt med yrkeskompetent och motiverad personal som på ett balanserat sätt fördelar sig i olika åldersgrupper. En allmän utgångspunkt för personalledning är att få personalen att stanna kvar i arbetslivet längre än för närvarande. Statsförvaltningens resultat baserar sig i stor utsträckning på kompetent personal. Kompetensledning är en central framgångsfaktor i den offentliga förvaltningen. En avsevärd del av organisationerna är sakkunnigorganisationer, vars funktionsförmåga i avgörande grad är beroende av personalens kompetens och att kompetensen tillvaratas och utvecklas. Under de senaste åren har man i ökande grad fäst uppmärksamhet vid upprätthållande, utveckling och överföring av kompetensen samt förvärvande av ny kompetens, bl.a. med anledning av välbefinnande i arbetet och åldrande. Enligt uppgifter för oktober 2011 var 36,1 procent av de statsanställda över 50 år. De största åldersgrupperna är personer i åldern 45 54 år (31,2 %), 35 44 år (24,2 %) och 55 64 år (23,4 %). Utifrån dessa uppgifter kan det alltså sägas att man arbetar länge inom staten och att kompetensen hos äldre arbetstagare uppskattas inom staten. Dessutom sporrar finansministeriet statliga ämbetsverk och inrättningar att förhålla sig positiva till att arbetskarriärerna fortsätter även över pensionsåldern. Förlängd tid i arbetslivet bör vara ett verkligt mål inom personalledning. Detta beaktades också i statens produktivitetsprogram. I uppföljningen av utfallet av åtgärderna i produktivitetsprogrammet har man i det totala antalet årsverken kunnat lämna obeaktat det antal årsverken som beror på arbetsinsatsen av dem som fortsätter arbeta i ämbetsverken efter sin personliga pensionsålder. Statens totala rekrytering år 2011 var 2 765 personer (3,2 %). Med samma takt förnyas en knapp tredjedel av den statliga personalen under loppet av tio år. De statliga arbetstillfällen som ledigförklaras offentligt utannonseras i rekryteringssystemet Heli, där staten under de senaste tre åren har haft 14 694 lediga jobb. Staten kan inte tilllämpa diskriminerande praxis i sina rekryteringar. Således kan inte heller åldern vara en faktor som påverkar rekryteringen. Helsingfors den 22 december 2011 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5